VILKKU2 Tampereen kaupungin henkilöstölehti

VILKKU2 Tampereen kaupungin henkilöstölehti 2010 Luontokoulun opettaja innostuu metsästä ja lapsista Ammattiopistolla aktiivinen urheilukerho s.3 Tutustu tietoturvaan s.7

PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2010 Työn tekeminen muutoksessa SUSANNA LYLY Työelämässä puhuttaa jaksaminen. Yhä useammin törmätään tilanteeseen, jossa työn tekemisen ilo tai mielekkyys ovat kateissa. Työikäiset siirtyvät eläkkeelle nuorempina tai ainakin epäilevät, etteivät jaksa työssä eläkeikään saakka. Mistä on kyse, kun työntekijät uupuvat ennenaikaisesti? Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. Aiemmin tiimityö, taito käyttää tietokoneita tai hakea tietoa verkosta eivät olleet työn tekemisen perustaitoja, vaan työelämälle tyypillisempää olivat työn muuttumattomuus ja fyysinen luonne. Kärjistäen ajateltuna, ennen oli suo, kuokka ja jussi. Maailman muuttuessa ja insinööritieteiden kehittyessä työn psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat eri työtehtävissä korostuneet. Työtä tehdään tiimeissä, ja ajatustyötä vaaditaan yhä enemmän. Työn muututtua konkreettisista kättemme tuloksista abstraktimmaksi, työn rajaamisen keinoja ja työssä onnistumista on vaikeampi tunnistaa. Olemme siirtyneet maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskuntaan. Suosta ja kuokasta jäi jäljelle se jussi ja alma tilalle tulivat läppäri, tiimi ja raportti. Nykyisin työuran aikana on opittava enemmän uusia taitoja ja tietoja. Työtä tehdään yhä enemmän yhdessä, jolloin erilaiset sosiaaliset taidot korostuvat. Tarvitaan yhteisiä keskustelufoorumeja, pelisääntöjä, tapoja tehdä työtä. Tarvitaan puhetta työstä ja perustehtävästä sekä siitä, miten työn sujuvuutta työpaikoilla voidaan lisätä. Tarvitaan työlähtöistä ajattelua työn tekemisen häiriötekijöiden tunnistamiseksi ja eliminoimiseksi. Tarvitaan ihmisten johtamista, päivittäistä esimiestyötä ja inhimillistä kohtaamista johtamistyössä. Joskus tarvitaan jopa aivan uusi tapa tehdä työtä, kun vanhat mallit eivät enää toimi. Tarvitaan yhteistä panostusta työhyvinvointiin. Työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointiin käytetään vähän rahaa. Tällä hetkellä valtio ja yksityissektori sijoittavat henkilöstöönsä eniten, kunnat toistaiseksi vähiten. Tosin rahallakaan ei aina saada pysyvää työhyvinvointia valmentajakonsulttien temput eivät työpöydän nurkassa kasautuvaa työkuormaa vähennä, jos työn tekemisen perusrakenteet eivät työpaikalla ole kunnossa. Panostamalla oikealla tavalla työhyvinvointia edistäviin tekijöihin vaikutetaan työyhteisöjen toimintakykyyn ja työntekijöiden terveyteen. Mitä paremmin ihmiset työpaikalla voivat, sitä vähemmän on sairauspoissaoloja. Myös työn tehokkuus ja tuottavuus kohentuvat. Parhaimmillaan työ voi jopa edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tätä tavoittelee myös kaupungin henkilöstöohjelma. Kaupungin henkilöstöohjelman painopistealueina tulevina vuosina ovat työhyvinvoinnin edistäminen, johtamisen ja esimiestyön tukeminen sekä työnantajan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Työn psykososiaaliset tekijät ovat työhyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Kuormitustekijät työssä tulisi havaita jo ajoissa, ennen kuin niistä tulee vaikeammin ratkaistavia ja työntekijän työkykyä lamauttavia. Satsaamalla työhyvinvointiin voimme yhdessä rakentaa kestävämpää terveyttä ja toimintakykyä kaupungissamme sekä lisätä työntekijöiden voimavaroja tehdä työtä aina eläkeikään saakka - ja mahdollisesti vähän vielä sen jälkeenkin. Jani Kettunen Työterveyspsykologi, Tullinkulman työterveys SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Ammattiopiston urheilukerho liikuttaa monipuolisesti 6 Tampere sai työhyvinvointiohjelman 7 Loorassa tietopaketti tietoturvasta 8 Kehitysvammaiset ahkeroivat Tesomalla 9 Sairauskassan etuuksiin muutoksia 9 Luontokoulun opettajalle työpäivä on elämys 12 Mitä kaukossa tehdään? 13 Verkkolaskusta yksiköille säästöjä 14 Kirjastoautosta tuli Kustaa 14 Katuympäristön ammattilainen: Tapio Virtanen 16 Opiskelijaohjauspalkinto Koukkuniemeen 17 Koulu- ja lukioverkko hahmottui 18 Säästöillä vaikutusta tilinpäätökseen 19 Sarjakuva: Tarmo Touhunen 20 Tehoremonteissa kolme teemaa VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 46. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell TOIMITUSSIHTEERI Tarja Nikupaavo-Oksanen, juttuideat ja -vinkit 050 552 6339 tai tarja.nikupaavo- oksanen@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere.fi/tampereinfo/ tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 1.4.2010 mennessä toimitussihteerille. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Luontokoulun opettaja Helena Mendelin. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ 15 000 kpl.

Liikunta nuorentaa. Tuula Mäkinen on siitä elävä todiste. Anne Haapalehto nostaa Hepolamminkadun liikuntatilassa vastustajan iskulyönnin helponnäköisesti passarille. Hyvää suoritusta seuraa viihtymisen ja onnistumisen nostattama hymynkare. Kun täytän kalenteria, torstain kohdalla on pysyväismerkintä lentopalloharjoituksista. Sen mukaan järjestän muut menot. Olen poissa täältä vain erittäin pätevän syyn vuoksi. Tampereen ammattiopiston ruoka- ja elintarvikeosaston koulutuspäällikkö on työpaikkaliikunnan aktivisteja. Hän on Tampereen ammattiopiston henkilökunnan urheilukerhon hallituksen jäsen. Vuonna 1986 perustetussa kerhossa on mukana opettajia ja muuta henkilökuntaa ammattiopiston viidestä yksiköstä. Yhteiset liikuntatuokiot ovat loistava ja mukavan epämuodollinen tapa tutustua entistä paremmin niin läheisiin työkavereihinsa kuin muissa ammattiopiston yksiköissä työskenteleviin. Liikunta luo hyvää ilmapiiriä ja kiinteyttää työyhteisöä, arvioi Haapalehto. Hänen oma lajikirjonsa kattaa lentopalloilun lisäksi muiden muassa pilateksen ja zumban. Jälkimmäinen on latina- Ammattiopiston urheilukerho liikuttaa jääkiekosta zumbaan Anne Haapalehto on valmiina nostamaan vaikeankin iskulyönnin. Haapalehdon kalenterissa torstai on lentopallopäivä TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT SUSANNA LYLY VILKKU 2 / 2010 3

Salibandy tarjoaa Matti Hellstenille paitsi kuntoa myös tavan päästä sisään työyhteisöön. laisamerikkalaisista rytmeistä tahtinsa saava ryhmäjumppa, jonka tunnit urheilukerho hankkii yksityisestä liikuntakeskuksesta. Trendijumppaan on ilmoittautunut jo 40 ammattiopiston henkilökuntaan kuuluvaa. Lapsuutensa Hämeenkyrössä telinevoimistelua ja hiihtoa harrastanut Haapalehto sanoo, että liikunta on tärkeä osa hänen elämäänsä. Sen avulla hän huoltaa omaa kehoaan ja mieltään. Hän uskoo, että työpaikan yhteisistä liikuntatuokioista saavat niin osallistujat kuin työnantajakin. Aivan varmasti liikunta auttaa työssä jaksamisessa. Urheilukerho saa kaupungin omistamat liikuntatilat ilmaiseksi käyttöönsä. Lisäksi se saa työnantajalta tukea turnausmatkoihin. Juuret jo yli 50 vuoden takaa Vaikka Tampereen ammattiopiston henkilökunnan urheilukerho virallistettiin vasta vuonna 1986, sen juuret ovat jo 1950-luvulla. Puolivirallisen luonteen touhu sai vuonna 1956, jolloin pelattiin ensimmäinen Ilveskisat lentopalloilussa. Tamperelaisten lisäksi turnaukseen osallistuivat Lahden ja Hämeenlinnan silloisten ammattikoulujen opettajat. Turnaus on sittemmin pelattu vuosittain eikä loppua näy. Tätä nykyä joukkueita on alkuvuosia enemmän. Kisan nimi tulee tietysti silloisen Hämeen läänin tunnuksesta ilveksestä, kertoo 38 vuotta Tampereen ammattiopistoa palvellut Tuula Mäkinen. Vaatetusalan lehtori on juuri jäänyt eläkkeelle, mutta hän jatkaa silti urheilukerhossa, jonka perustajajäseniä hän on. En suin surminkaan jättäisi lentopalloharjoituksia väliin. Uskon, että kohtuullisen 4 VILKKU 2 / 2010

hyvä terveyteni on perua liikuntaharrastuksesta. Se on tuonut myös mielen virkeyttä. Meillä on aina ollut hauskaa yhdessä. Mäkinen muistuttaa, että urheilukerhon sukupuolineutraalit lentopalloharjoitukset kokoavat häntäkin kokeneempia harrastajia. He ovat miehiä, joilla on yhteinen lempinimi hurut. Urheilukerhon lentopalloilijat ovat osallistuneet jo vuosia myös Saku ry:n eli Suomen ammattiopistojen kulttuuri- ja urheiluliiton sekä OAJ:n kilpailuihin. Menestystäkin on Varapuheenjohtaja Jyrki Rantala näyttää esimerkillään, että hiki virtaa kiekkokaukalossa ilman turhia puristuksiakin. Juho Hakala (edessä), Jukka Halava ja Mika Heikkilä ammentavat mielen ja kehon iloa Sentterin jäältä. tullut, mutta osallistuminen on tärkein arvo. Silti edustamiseenkin on panostettu. Lentopalloilijoilla ja salibandyn pelaajilla on yhtenäiset pelipaidat. Mustaa paitaa koristaa Tampereen ammattiopiston logo. Harjoitussalit ovat vuosien varrella vaihtuneet. Tampereen lyseon voimistelusalissa harjoiteltiin siihen asti, kun Pyynikin palloiluhalli valmistui. Kun Hepolamminkadun yksikkö rakennettiin Hervantaan, sen liikuntasalista tuli niin lentopalloilun kuin salibandynkin harjoitustila. Osaaminen ei ratkaise Urheilukerhon salibandyä vetävä ja jääkiekossakin mukana oleva Jyrki Rantala on hyvä esimerkki siitä kuinka aktiiviurheilija muuttuu kaikkia kunnioittavaksi työpaikkaliikkujaksi. Nykyisin tamperelaista KooVeeta valmentava yhteiskunnallisten aineiden opettaja on itsekin entinen aktiivipelaaja. Työpaikkaurheilun henkeen kuuluu, ettei mitään osaamiskynnystä ole ja entiset aktiiviurheilijat ymmärtävät, että liian totinen kilpaurheilu ei kuulu asiaan. Harjoituksissa ei paineta pää punaisena, kertoo Rantala, joka on kerhon nykyinen varapuheenjohtaja. Kaikki eivät tietenkään ole kiinnostuneet urheilukerhon laajasta tarjonnasta. Osallistumisen esteitä ovat muun muassa tiedon ja uskalluksen puute. Monella on sellainen ajatus, etteivät he pärjää tai osaa tarpeeksi. Se on turha ja väärä ajatus. Innostus riittää osallistumiseen. Monet ammattiopiston henkilökuntaan lukeutuvat ovat mukana. Santalahdentiellä työskentelevä Rantala sanoo, että osallistujia on kaikista viidestä yksiköstä. Ikähaitari on 30:sta runsaaseen 60 vuoteen. Urheilukerho laajentaa myös työelämän verkostoa. Nykyisin tulee eteen yhä useammin asioita, jotka koskevat kaikkia Tampereen ammattiopiston yksiköitä. Kun on tavannut pelikentällä, yhteys työjutuissa syntyy vaivattomasti. Hepolamminkadun salissa on haastatteluhetkellä alun toistakymmentä salibandypelaajaa. Enimmillään heitä on parisenkymmentä. Jääkiekkoilu kiinnostaa vieläkin enemmän. Perjantain harjoitusvuorolla Sentterissä Kaukajärvellä on välillä jopa 30 kiekkoilijaa. Kaikki lajit yhteen laskettuna urheilukerhon harjoitusvuoroilla on mukana noin sata aktiivista harrastajaa. Viime syksynä koneosastolla opettajana aloittanut Matti Hellsten pelaa urheilukerhossa salibandyä. Liikunta on jo sinällään merkityksellistä. Salibandyn avulla olen tutustunut työyhteisöön nopeammin ja laajemmin kuin ehkä muuten olisin pystynyt. VILKKU 2 / 2010 5

TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVA SUSANNA LYLY Tampereen kaupungin Terve Tampere -työhyvinvoinnin ohjelma 2010 2013 antaa yksiköille eväitä ja velvoitteita työhyvinvoinnin kohentamiseen. Huomiota kiinnitetään työssä jaksamiseen, osaamiseen, työturvallisuuteen ja työajan hallintaan. Työhyvinvointia edistetään koko kaupunkia koskevilla tavoitteilla, ja yksiköille tarjotaan myös tukitoimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Terve Tampere on ensimmäinen, varsinainen koko kaupunkia koskeva työhyvinvointiohjelma. Sitä alettiin työstää runsas vuosi sitten neljässä työryhmässä, joista kukin keskittyi yhteen teemaan. Ryhmissä oli mukana esimiehiä, pääluottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja henkilöstöyksikön edustajia. Työhyvinvointi on noussut ajankohtaiseksi useastakin syystä. Taloudellinen tilanne ja rekrytointivaikeudet kuormittavat henkilöstöä. Sairaus poissaolot ovat lisääntyneet vuosi vuodel ta, ja ikääntyvän henkilöstön osuus on kasvanut, kertoo henkilöstösuunnittelija Satu Koski työhyvinvointiohjelman taustoista. Työssä jaksamisen parantamiseksi henkilöstöyksikkö ja työterveyshuolto uudistavat varhaisen tuen toimintamallia, jota käytetään työkyvyn heikentyessä. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen työkyvyn ylläpitämiseen. Kuntoutusta on tarkoitus kehittää ja monipuolistaa. Osaamisen suhteen työhyvinvointiohjelma keskittyy kehityskeskusteluihin, sillä juuri niissä työntekijän osaamistarpeet kartoitetaan. Työturvallisuudessa tavoitellaan nollaa tapaturmaa. Kevään aikana otetaan käyttöön turvallisuustie- tojärjestelmä TyöturvaMonitori, johon voi ilmoittaa vaaratilanteet ja tapaturmat ja työperäiset sairaudet. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työaikojen hallintaan lisätään, ja työntekijöitä rohkaistaan käyttämään erilaisia työaikoja. Työajan hallinta on tärkeää erityisesti naisille työn ja perheen tarpeiden yhteensovittamisen kannalta. Työaika-autonomia tarkoittaa sitä, että henkilöstön on mahdollista suunnitella itse työvuoronsa. Tästä on laitoshoidossa hyviä kokemuksia. Halosta saa koulutusta työvuorojen suunnitteluun, ja vuorojen tekemiseen on olemassa myös tietokoneohjelmia, Satu Koski opastaa. Suunnitelmien teko käynnissä Työhyvinvointiohjelma edellyttää, että konsernihallinto, liikelaitokset, palvelukeskukset ja hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet laativat omat hyvinvointisuunnitelmat. Työn on jouduttava niinkin rivakasti, että ohjelmarunko on valmiina huhtikuun loppuun mennessä. Kullakin tuotantoalueella laadintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa on esimiesjohdon lisäksi henkilöstön, työterveyden ja henkilöstöyksikön edustajat. Satu Koski on mukana ryhmissä henkilöstöyksikön edustajana tukemassa työtä ja auttamassa alkuun: Ohjelman pohjaksi kannattaa tehdä huolellinen taustatyö ja selvittää tuotantoalueen nykytila kuten sairauspoissaolot, Kunta 10 -kyselytutkimuksen tulokset, työtapaturmat ja ikärakenne. Jokaisessa organisaatiossa keskitytään sen omiin, erityistä huomiota vaativiin kohtiin. Kehittämiskohteiksi valitaan muutama keskeinen asia, joille määritellään tavoitteet, toimenpiteet, mittari, vastuuhenkilö ja aikataulu. Työhyvinvoinnin tilaa seurataan Satu Kosken mukaan työhyvinvointia on vaikea mitata, koska kyse on pikemminkin pehmeistä kuin kovista arvoista. Koko kaupunkitason työhyvinvointia mittaavaan työhyvinvointimatriisiin valittiin kahdeksan mittaria: sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhe-maksut, käydyt kehityskeskustelut, kehityskeskustelujen koettu hyöty, päätöksenteon oikeudenmukaisuus, työaikojen hallinta ja työnhallinta. Neljä jälkimmäistä mittaria saadaan Kunta 10 -tuloksista. Työhyvinvoinnin tilasta raportoidaan vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Lisätietoja: Terve Tampere -työhyvinvoinnin ohjelma 2010 2013 löytyy Loorasta kohdasta Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työhyvinvointi > Työhyvinvoinnin ohjelma 6 VILKKU 2 / 2010 Terve Tampere ohjaa työhyvinvoinnin parantamiseen Henkilöstösuunnittelija Satu Koski opastaa tuotantoalueita työhyvinvointisuunnitelmien teossa.

Perehdy tietoturva-asioihin TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Miten käyttäytyä kännykän ja kannettavan kanssa? Voiko netistä saada viruksen kaupungin tietokoneelle? Minkälaiseen viestintään sähköpostia voi käyttää? Miltei jokainen kaupungin työntekijä joutuu ajoittain pohtimaan tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä asioita. Loora-intranetissä on Tietoturva-välilehti, josta löytyy kattavasti ja kootusti tietoturvaa koskeva tieto. Sivustoa ylläpitävät tietoturvapäällikkö Juha Koivisto tietotekniikkakeskuksesta ja tietohallintosuunnittelija Ari Andreasson tietohallintoyksiköstä. Monet yleisimmät tietoturvaongelmat ovat ihan arkipäiväisiä juttuja ja liittyvät harmittavan usein kaupungin henkilökunnan osaamattomuuteen tai piittaamattomuuteen tietoturva-asioissa. Liian moni jättää tietokoneensa istunnon auki eikä lukitse sitä tai kirjaudu ulos, kun poistuu koneensa luota. Se onnistuu useimmilla koneilla helposti painamalla Ctrl-Alt-Delete ja sitten Enter. Myös paperien käsittelyssä on puutteita. Luottamuksellisia ja salaisia papereita jätetään usein joko omalle työpöydille tai unohdetaan tulostimille näkyviin, kun niiden parempi paikka olisi lukituissa laatikoissa tai kaapeissa, tietoturvapäällikkö Juha Koivisto listaa yleisimpiä tietoturvasyntejämme. Tietoturva-sivustolla usein esitetyt kysymykset vastauksineen on hyvä apu käytännön ongelmatilanteissa. Kysymys vastauspareja on koottu henkilötietojen käsittelystä, haittaohjelmista, matkapuhelimen ja sähköpostin käytöstä. Sivustosta löytyy sekin tieto, että sähköpostilla voidaan kaupungin sisäverkossa välittää myös salassa pidettävää aineistoa ja henkilötietoja. Ulkoverkkoon päin tämä on kielletty, mikäli salaamisesta ei pystytä riittävästi huolehtimaan. Sivuston loppuun on kerätty tärkeimpiä linkkivinkkejä myös ulkopuolisiin tietolähteisiin kuten tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuille www.tietosuoja.fi Tietoturvan pikaperuskurssi verkossa Tietoturva-sivuston tekijät suosittelevat jokaiselle kaupungin työntekijälle tietoturvan perusteiden verkkokurssia. Kurssin voi suorittaa sivuston koulutusosiossa. Kurssi sisältää paljon tietoa perusasioista, jotka jokaisen on hyvä tietää. Aikaa menee lukunopeudesta riippuen noin 2 tuntia. Kurssia ei ole pakko suorittaa kerralla. Sen voi jättää kesken ja jatkaa siitä, mihin viimeksi jäi, Juha Koivisto toteaa. Verkkokurssin alussa valaistaan tietoturvan peruskäsitteitä ja eri osa-alueita, ja sitten siirrytään käytännön asioihin. Joka jakson jälkeen on pieni monivalintakertaus ja lopussa lopputentti. Oikeat vastaukset perusteluineen saa tietää heti. Perusajatus on, että tietoturva ei ole vain palomuureja ja viruksentorjuntaohjelmia, vaan avainasemassa on käyttäjä. Lisäksi työpaikan tietoturvavastuiden ja -organisaation tulee olla kunnossa. Verkkokurssilla saa hyviä vinkkejä muiden muassa kannettavien tietokoneiden, muistitikkujen ja kännyköiden käytöstä. Helposti hukkuvalle USB-muistitikulle ei pitäisi tallentaa luottamuksellista tietoa. Kannettava on syytä pitää aina mukana ja valvonnassa. Kännykkään ei tule hölöttää luottamuksellista tietoa julkisella paikalla. Virukset pääsevät koneelle esimerkiksi, kun käyttäjä klikkaa roskapostissa olevaa linkkiä, joka vie virushyökkäystä varten rakennetulle sivulle. Virussivut on usein naamioitu jonkun oikean ja luotettavan sivun näköiseksi. Joskus pelkkä surffailu netissä riittää viruksen saamiseen. Mukana valtakunnallisessa kehitystyössä Kaupungin tietoturvasta vastaa tietohallintojohtaja, jonka avointa virkaa hoitaa nyt Minna Saario. Kaupungin tietoturva- ja tietosuojaryhmä toimii tietohallinnon johtoryhmän alaisuudessa ja kehittää kaupungin tietoturvaa koskevia määräyksiä ja -ohjeita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietosuojavastaava Ari Andreasson koordinoi tietosuoja-asioita kuten henkilötietojen käsittelyyn ja rekisterinpitoon liittyviä asioita. Tampere on ollut mukana myös valtakunnallisessa tietoturvan kehitystyössä. Ari Andreasson kuuluu tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion johtamaan terveydenhuollon tietosuojan johtoryhmään eli TELLU-ryhmään. Juha Koivisto on osallistunut julkishallinnon tietoturvaohjeiden laadintaan valtion tietoturvallisuuden johtoryhmän VAHTIn työryhmissä. Tietoturva-välilehti löytyy Loorasta www.loora.fi/tietoturva VILKKU 2 / 2010 7

Tesoman toimintakeskuksessa tehdään töitä ja harrastetaan TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVAT SUSANNA LYLY Tuire Ruuska ja Mauri Ainasoja kehuvat Tesoman toimintakeskuksen työntekijöiden hyvää työjälkeä. Miina ja Manu -kirjat on pakattu siististi pusseihin. taas kuuluu pussitusta, kokoamista, pakkaamista ja postitusta. Metalliosastolla tehdään metallinkäsittelytöitä. Työntekijöiden joukossa on pitkän uran omaavia, kokeneita konkareita ja varsin uusiakin tulokkaita. Työturvallisuus on huomioitava joka hetki, kun paikalla on koko ajan 60 70 ihmistä ja jokainen päivä on erilainen. Meillä on harjoituksia pelastuslaitoksen kanssa, ja teemme säännöllisesti koko porukalla poistumisharjoituksia, Mauri Ainasoja painottaa. Tesomalla sijaitsevassa kehitysvammaisten toimintakeskuksessa ahkeroi noin 80 kehitysvammaista oikeissa työtehtävissä ohjaajiensa opastuksella. Välillä myös harrastetaan ja jumpataan sekä opetellaan arkielämän taitoja. Yllättäen täältä löytyy myös maailman luokan lentopalloilijoita. Henkilökuntaa on 11. Kehitysvammaisten palvelut siirtyivät 2009 vuoden alusta Tampereen kaupungille, kun niitä aiemmin tuottanut kuntayhtymä hajotettiin. Kuulumme nyt apaan eli aikuisten sosiaalipalveluihin. Kaupungin tuottamina palveluina meillä on viisi asumisyksikköä sekä viisi erilaista päivä- ja työtoimintakeskusta. Esimerkiksi Aurinkomaa on erikoistunut kädentaitoihin, musiikkiin ja itseilmaisuun, ja Tuomikallio on vaikeavammaisille tarkoitettu paikka, johtava ohjaaja Tuire Ruuska kertoo. Tesoman toimintakeskuksessa kehitysvammaiset tekevät pääasiassa alihankintatöitä yrityksille. Jokaisella kehitysvammaisella on oma tuttu ohjaaja, jonka työhön kuuluu paitsi kehitysvammaisen ohjaus ja tukeminen myös koko tuotantoprosessin hallinta. Ohjaaja vastaa asiakassuhteista, neuvottelee hinnat ja aikataulun sekä hoitaa laskutuksen ja toimituksen. Kehitysvammaisen viikko-ohjelmaan kuuluu työtehtävien lisäksi liikuntaa, retkiä ja kerhoja, selvittää Tuire Ruuska. Toimintakeskus toimii myös työvalmennuskeskuksena, ja useita työntekijöitä on töissä toimintakeskuksen ulkopuolella esimerkiksi Lidlissä ja henkilöstöruokaloissa. Jollakin työpaikalla saatetaan muutenkin käydä tempaisemassa työrupeama. Pakkasimme viime syksynä porukalla kriisialueille lähteviä huopia Punaisen Ristin Kalkun varastolla, kertovat Tuire Ruuska ja ohjaaja Mauri Ainasoja. Tesoman toimintakeskuksen eri osastoilla käy vilske, mutta tunnelma on leppoisa. Välillä ohjelmassa on taukojumppaa. Osa työntekijöistä lähtee luontoretkelle talviseen metsään. Puutyöosastolla valmistuu muun muassa erikoislavoja ja pakkauslaatikoita. Kutomossa tehdään poppanoita, liinoja, ryijyjä mattoja ja muita käsitöitä. Täältä voi kuka tahansa tilata vaikka maton. Vaihetyöosastojen työtehtäviin SM-kultaa ja MM-hopeaa lentopalloilussa Tesoman toimintakeskuksessa on myös satsattu urheilun harrastamiseen sen yli 30-vuotisen taipaleen ajan. Keskuksen lentopalloilijat ovat niittäneet menestystä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, viimeksi 2009 SM-kultaa Salossa ja MM-hopeaa Shanghaissa. Lentopalloiluharjoittelu pääsi vauhtiin alun alkaen Mauri Ainasojan ohjauksessa, kun hän aloitti työt ja urheiluohjauksen toimintakeskuksessa jo 1981. Lentopallovalmentaminen kuuluu hänen työtehtäviinsä. Aluksi harjoittelimme muitakin lajeja, mutta vähitellen keskityimme lentopalloon ja aloimme pärjätä kisoissa. Nyt meillä on kuusi pelaajaa maajoukkueessa yhdeksän pelaajan ryhmästä. SM-kisoissa olemme saaneet kahdeksan kultamitalia. 2000-luvulla SM-turnaus muuttui Special Olympics -nimiseksi, ja mukaan tuli myös Unified-sarja, jossa kehitysvammaiset ja vammattomat partneripelaajat muodostavat joukkueen. Partnerit pyrkivät tuomaan kehitysvammaisen pelaajan taidot esiin. Kisoissa ei ole tärkeintä voitto, vaan osallistumisen ilo, tunnelma ja ystävien tapaaminen, Mauri Ainasoja sanoo. 8 VILKKU 2 / 2010

Sairauskassan etuuksiin muutoksia Sairauskassan etuuksiin tuli vuoden alussa joitain muutoksia. Vaihtoehtona silmälasikorvaukselle silmien taittovirheleikkauksesta aiheutuneista kustannuksista korvataan 220 euroa. Silmälaseja ja piilolinssejä koskevan määräyksen perusteella oikeus korvaukseen on enintään kahden vuoden ajan lääkärin tai optikon määräyksen antamisesta. Aiemmin ne voi hankkia enintään vuoden vanhalla määräyksellä korvauksen saamiseksi. Korvausta voi hakea kuten ennenkin eli joka toisena kalenterivuotena. Vaikeutuneen taloudellisen tilanteen takia hierontahoidon, naprapatian, kiropraktiikan ja osteopatian korvaamisesta luovuttiin ja sidosten ja tukien kiinteä omavastuu korotettiin 40 euroon. Suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio korvataan hammashoitoetuutena. Suuhygienistin hoito tuli KELA-korvattavaksi määrätyin edellytyksin tämän vuoden alusta lukien. Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS luopui maksusitoumuksista, joten laskut tulevat potilaan kotiin. Korvauksen voi hakea sairauskassasta, kun lasku on maksettu. Hatanpään sairaalan hoitoon saa edelleen sairauskassan maksusitoumuksen. Erikoismaksuluokassa perittyjä lääkäripalkkioita ei korvata. Erikoismaksuluokka poistettiin käytöstä kaksi vuotta sitten. Lisätietoja Loorasta: Etusivu > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut ja huomioimiset > Sairauskassa Luontokoulussa ihmetellään metsää yhdessä. Helena Mendelin antaa lapsille metsätietoa tarinan muodossa. Mentiin, seikkailtiin, selvittiin! TEKSTI MINNA OLLIKAINEN KUVAT SUSANNA LYLY Luontokoulun opettaja Helena Mendelin on jo pysäkillä vastassa, kun bussista purkautuu iloinen lauma tamperelaisia päiväkotilapsia. Lapsia vähän jännittää, sillä tänään saa mennä metsään. Ainutlaatuinen päivä luontokoulussa voi alkaa. Helena Mendelin on vetänyt Tampereen luontokoulu Korennon päiväkotiryhmiä koulun perustamisesta, vuodesta 2002 saakka. Hän ottaa neljänä päivänä viikossa vastaan yhden päivähoitoryhmän vetäjineen. Lapsille on luvassa tietoa, seikkailua ja selviytymistä. Tarkoituksena on ohjata lasta olemaan metsässä, opettaa luonnonsuojelua ja jokamiehenoikeuksia sekä metsän arvostusta. VILKKU 2 / 2010 9

Leinolan päiväkodin ryhmä pohtii, montako sakaraa lumihiutaleessa olikaan. He tekevät yhdessä Helena Mendelinin kanssa lumihiutalemuodostelman. Mendelin kuvailee työnsä olevan kuin yhtä juhlaa, sillä joka päivä uusi lapsiryhmä ohjaajineen tulee kouluun yhtä innokkaana. Opettajakin innostuu joka päivä uudestaan. Kun ryhmä tulee tänne, omistaudun sille täysin. Tämä on aika iso yhteinen kokemus, ja eläydyn siihen itsekin voimakkaasti. Luontokoulupäivä alkaa sisätiloissa tarinalla, jossa Mendelin johdattelee lapset metsän maailmaan. Tarinassa useimmiten jokin metsän eläin tarvitsee lasten apua. Samalla kerrataan, keitä metsässä asuikaan ja miten toisten kotona pitikään käyttäytyä. Metsä on leikkipuisto Varsinainen seikkailu alkaa sitten, kun vaatteet puetaan päälle ja tarina jatkuu metsässä. Metsä on Helena Mendelinille niin tärkeä paikka, että sen merkitystä on vaikea kuvailla. Sienten ja marjojen lisäksi metsä tarjoaa paljon muutakin, kuten mielenrauhaa ja virkistystä. Oli sitten hyvä tai paha olla, metsä sopii ihmiselle. Mendelin vietti paljon aikaa metsässä jo lapsuudessa perheensä kanssa. Nyt metsässä olemisesta on tullut elämäntapa, sillä siellä kuluu niin työaika kuin vapaa-aikakin. Mendelin tekee vuosittain kaksi vaellusreissua Lappiin. Lisäksi hän asuu metsän keskellä Juupajoella. Mendelin ihmettelee, mikseivät ihmiset enää käy metsässä. Metsässä retkeily on ilmainen ja hieno harrastus. Siellä viihtyy niin lapsi kuin aikuinenkin. Eikä etukäteen tarvitse tietää paljon mitään, asioita voi ihmetellä yhdessä. Retket voi aloittaa lyhyinäkin. Mendelin tietää, että lapselle metsä on suuri elämys ja opin paikka. Tärkeintä on kuitenkin leikki, jolle luontokoulussakin annetaan aikaa. Mendelinin ohjaama metsäretki päättyy aina nuotiopaikalle, jossa lapset voivat eväiden syöntiä odotellessa vaikkapa peuhata ja leikkiä. Tekemistä metsässä on riittänyt hyvin. Kahdeksan vuoden aikana Mendelin on tavannut ainoastaan yhden lapsen, joka ei ole keksinyt, miten metsässä voi leikkiä. Lapsille lämpötilakaan ei ole missään vaiheessa ollut ongelma. Luontokoulussa on menty metsään 35 asteen pakkasellakin. Ulkona vietetty aika tosin lyhentyi tällöin puoleentoista tuntiin. Normaalisti päiväkoti-ikäisten metsäretki kestää 3 4 tuntia. Energiaa ja kaaosta Helena Mendelinillä on takanaan 45 vuoden työura. Ennen opiskeluaan lastentarhanopettajaksi Mendelin työskenteli Englannissa Skandinavian matkoja myyvässä matkatoimistossa. Hän kuitenkin muutti takaisin Tampereelle. Varsinainen alavalinta selkeni viedessä tytärtä päivähoitoon. Ajattelin, että voi kun on kiva paikka, tuonne kun pääsisi, Mendelin muistelee. Hän pääsi opiskelemaan silloiseen Tampereen lastentarhanopettajaopistoon ja valmistui vuonna 1982. Mielenkiinnon kohteet ja intuition seuraaminen ohjasivat Helena Mendelinin myös luontokouluun. Hän ilmoitti kiinnostuksensa heti, kun luontokoulua alettiin suunnitella. Tuolloin Mendelin oli päiväkodinjohtajana Kissantassun päiväkodissa. Hän ehti olla 20 vuotta päivähoitotyössä ennen siirtymistään luontokoulun opettajaksi. Mendelin piti työstään myös päiväkodissa, vaikka luontokoulu onkin lähinnä sydäntä. Lasten kanssa työskentely on hänen mielestään mahtavaa, koska he ovat energisiä ja heillä on uutta suhtautumista asioihin. Lisäksi päivähoidossa työskentelee ihania ja lämpimiä ihmisiä. Lasten kanssa työskennellessä oppii kärsivällisyyttä, ymmärtämystä ja kaaoksen sietämistä. Luontokoulussa Medelinin työnkuva vielä laajeni melkoisesti. Koulupäivien suunnittelun ja niiden vetämisen lisäksi työhön kuuluu niin ulkohuussin tyhjennystä kuin tarvikkeiden korjaamista ja niiden tekemistäkin. 10 VILKKU 2 / 2010

Talvisin etsitään eläinten jälkiä. Tällä kertaa retkeläisiä onnisti, sillä lumesta löytyivät saukon jäljet. Seikkailijan ammatti odottaa Kun makkarat on paistettu nuotiolla ja vessassa on käyty, lasten luontokoulupäivä on lopussa. Heidän on aika hypätä bussiin ja palata päiväkotiin. Kuluva vuosi on ollut Helena Mendelinille yhtä hyvästijättöä paitsi lapsille myös heidän ohjaajilleen. Mendelin jää eläkkeelle heinäkuun lopussa. Ryhdyn vakituiseksi seikkailijaksi, hän sanoo pilke silmäkulmassaan. Helena Mendelinillä riittää tekemistä eläkkeelläkin. Ainakin tässä vaiheessa lähitulevaisuuden suunnitelmissa on neljä Lapin-vaellusta ja kolmen lapsenlapsen hoitamista. Lisäksi kodinhoitoa voisi sanoa yhdeksi harrastukseksi, sillä Mendelinin pihapiirissä on kahdeksan rakennusta ja asuintoverina tällä hetkellä koira ja kissa. Mendelinin huvikummussa asukkaita on parhaillaan ollut omistajan lisäksi kahdeksan: kaksi vuohta, kaksi koiraa, kolme kissaa ja hevonen. Mendelin odottaa toiveikkaana päivähoitoryhmien luontokoulun jatkumista hänen jälkeensä. Hän on ollut mukana koulun kehittämisessä alusta asti ja lupaa tulla antamaan vinkkejä seuraajalleen. Luontokoulu on erittäin suosittu, sillä koko vuoden koulupäivät varataan loppuun todella Mikä on luontokoulu? Luontokoulut tukevat päivähoidon ja koulujen luonto- ja ympäristökasvatusta. Terälahdessa sijaitseva Tampereen luontokoulu Korento tarjoaa maksuttomia luontokoulupäiviä etupäässä 4 7-vuotiaille lapsille ja 4. 7. luokan oppilaille. Kukin ryhmä voi varata yhden luontokoulupäivän vuodessa. Korento tarjoaa myös kummikoulutoimintaa, ympäristöagenttikoulutuksia, kesäkursseja ja koulutuksia opettajille ja kasvattajille. Tampereen luontokoulu on Vihreä lippu -edistäjä Pirkanmaalla. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma. Suomessa on yli 20 luonto- ja ympäristökoulua. Lisätietoja: http://koulut.tampere.fi/luontokoulu/ nopeasti. Kaikki halukkaat eivät edes mahdu mukaan. Palautteetkin ovat olleet pelkästään positiivisia. Helena Mendelin uskoo, että luontokoulua tulee ikävä. Helena Mendelinin ohjaama metsäretki päättyy nuotiopaikalle. Makkaranpaisto on yksi lasten suosikkiohjelmanumeroista. Luontokoulu on osa minua. Ainahan tänne kuitenkin pääsee käväisemään. VILKKU 2 / 2010 11

MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? Kauko katsoo tulevaisuuteen TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Kaupunkikehitysryhmä eli kauko näki päivänvalon vuoden 2009 alussa, jolloin yksikkö muodostettiin konsernihallintoon johtaja Kari Kankaalan alaisuuteen eläkkeelle jääneen Esa Kotilahden vastuulla olleista maapolitiikasta ja asuntoasioista. Tähän kokonaisuuteen liitettiin vielä työvoima- ja elinkeinoasiat, kestävä kehitys ja yleispiirteinen maankäytön suunnittelu. Kauko-nimi yksikölle keksittiin Kari Kankaalan mukaan yhdessä johtoryhmäpalaverissa. Kauko kuvaa toisaalta läheistä suhdettamme tilaajaryhmän kaupunkiympäristön kehit tämiseen eli kakeen ja toisaalta sitä, että meidän kaukossa tulisi nähdä kauaksi yli lähitulevaisuuden. 1) Mitä ja keitä kaupunkikehitysryhmään kuuluu? Kaukoon kuuluu ensinnäkin asuntotoimi, joka hallinnoi noin 13 000 asuntoa Tampereella. Kiinteistötoimi puolestaan vastaa kaikista maaalueista, joihin kuuluvat myös metsät. Jyrki Laiholle kuuluvat elinkeinoasiat, joissa teemme tiivistä yhteistyötä elinkeinoyhtiö Tredean ja muiden yksiköiden kanssa. Kaisu Anttonen vetää kestävää yhdyskuntayksikköä. Vastaamme yhteisesti yleispiirteisestä maankäytön suunnittelusta, jota on esimerkiksi seudun rakennemallityö ja maakuntakaavoitus. Olemme siis ensimmäisenä liikkeellä, kun yhdyskuntarakennetta aletaan suunnitella jonnekin. Lisäksi meihin kuuluvat strategiset projektit Vuores, Ratina, Ranta-Tampella sekä Luova Tampere. Myös työvoiman palveluyksikkö toimii ohjauksessamme, Kari Kankaala selvittää. Aila vuokraa kaupungin tontteja TEKSTI MARIKA HAAPALA Kaupunkikehitysryhmään kuuluvassa kiinteistötoimessa hallitaan kaupungin maaomaisuutta. Kiinteistötoimi hankkii, vuokraa ja myy maata erilaisiin tarkoituksiin: asumiseen, liiketiloihin, pysäköintiin, varastointiin ja toripaikkoihin. Se myöntää lupia esimerkiksi Keskustorilla tai kaupunginosissa pidettäviin tapahtumiin. Kiinteistötoimen hallintaan kuuluu myös Tampereen kauppahalli. Kiinteistötoimessa työskentelevän apulaistonttipäällikkö Aila Tauran työaika kuluu nimikkeen mukaisesti tonttien parissa. Eniten aikaa vie asuntotonttien luovuttaminen. Ennen varsinaista tontin luovuttamista osallistun kaavoituksen ohjausryhmien kokouksiin ja neuvotteluihin rakennusliikkeiden kanssa, hinnoittelen tontit ja valmistelen vuokrauspäätökset, Taura kertoo. Hän valmistelee myös tonttien vuokrasopimusten muutokset. Sopimusten umpeutuessa hän uusii ne sekä tarkistaa ne asemakaavan muuttuessa. Vuokrasopimusten lisäksi Tauran työhön kuuluu tontteihin kohdistuvien rasitesopimuksien tarkistaminen. Apulaistonttipäällikön työhön kuuluu paljon asiakaspalvelua. Vastailen kuntalaisten kysymyksiin esimerkiksi naapurinkuulemisesta, vuokrista ja tonttihausta. Työkaverit sanovatkin minun olevan aina puhelimessa, Taura sanoo. Aila Taura neuvoo kuntalaisia pääosin puhelimitse. 12 VILKKU 2 / 2010

2) Missä kaupunkikehitysryhmän yksiköt sijaitsevat? Pekka Hinkkasen luotsaama asuntotoimi sijaitsee Puutarhakadulla Asuntorin talossa. Frenckelliin ovat sijoittuneet Mikko Nurmisen vetämä kiinteistötoimi sekä strategisista projekteista Ratina ja Vuores. Luova Tampere -ohjelmaa hallinnoidaan Finlaysonin kuusivooninkisessa. Työvoiman palvelukeskus toimii Tullin alueella. Lisäksi meitä työskentelee valkoisessa virastotalossa. Pidämme joka viikko yhteisen johtoryhmän, jotta tiedetään, mitä yksiköissä tapahtuu. Yritämme myös järjestää koko porukkaa koskevia tilaisuuksia oppiaksemme tuntemaan toisiamme. Lisäksi olemme jakaneet joitain henkilöstöresursseja siten, että yksi ihminen voi hoitaa tietyt koko ryhmää koskevat tehtävät. Ylipäätään kehitämme toimintaa siihen suuntaan, että toimisimme yhtenä ryhmänä, jos vaikka joskus olisimme samoissa tiloissa. 3) Mitkä ovat keskeisiä tavoitteitanne? Kaukon keskeinen tehtävä on edistää sitä, että kaupunkimme säilyy vetovoimaisena niin asukkaille kuin yrityksillekin. Toteutamme toiminnassamme kaupunkistrategiaa ja yhdyskuntalautakunnan sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelustrategioita. Kaukon yksiköt vastaavat niille kuuluvista tehtävistä, mutta vetovoiman kannalta meillä on intressi valtaosaan kaupungin asioista. Lusikkamme on monessa sopassa, sillä kaupungin vetovoima koostuu palveluiden laadusta ja muista erilaisista isoista ja pienistä asioista. Yksiköille verkkolasku on edullinen ja nopea Yksiköt ja koko kaupunki säästävät reilusti laskun käsittelykuluissa, jos ostolasku saapuu sähköisenä toimittajalta. Verkkolasku on 3,9 euroa edullisempi kuin skannattava paperinen lasku. Sen käsittely on myös paljon nopeampaa ja ympäristöystävällisempää. Sähköpostilla tullut lasku ei ole verkkolasku, vaan se täytyy tulostaa ja skannata. Verkkolasku tulee laskuttajalta suoraan kaupungin taloushallinnon järjestelmään operaattorin kautta. Viime vuonna kaupungin yksiköiden laskuja skannattiin 153 000 kappaletta ja sähköisenä saapui 136 000 kappaletta. Säästöä tulisi 596 700 euroa, jos kaikki 153 000 paperilaskua tulisivat verkkolaskuina. Ostolaskut käsitellään taloushallinnon palvelukeskuksessa Kipalassa. Kaikkein edullisemmaksi tulee ostoskoriostaminen Tampereen Logistiikalta, tällöin laskun käsittelyhinta on 20 senttiä. Tavallisesti yksikössä on joku esimiehen hyväksymä ostoskoritilauksia tekevä henkilö. Yritysten on helppoa siirtyä verkkolaskutukseen. Se sopii yhden, kahden hengen yrityksillekin. Pienet firmat voivat ottaa ensimmäiseksi yhteyden omaan pankkiinsa ja selvittää sieltä mahdollisuudet verkkolaskujen lähetykselle. Suuremmat firmat käyttävät pääsääntöisesti laskujensa välittäjinä eri operaattoreita kuten Baswarea, Enfoa ja Liaisonia. Verkkolaskujen lähetys on yrittäjälle edullisempaa kuin paperisten laskujen. Verkkolaskuun tarvitaan OVT-tunnus Tavaraa tai palvelua tilattaessa laskut pyydetään ensisijaisesti verkkolaskuna, jolloin tilaaja ilmoittaa toimittajalle oikean OVT-tunnuksen sekä operaattorin, Liaison Technologies Oy:n. OVT-tunnus muodostuu seuraavasti: maatunnus +Y-tunnus + mahdollinen tarkenne (toimiala, liikelaitos ym). Kaupungin yksiköiden tunnukset löytyvät internetistä kaupungin ulkoisilta ostolaskusivuilta osoitteesta: www.tampere.fi/hallintojatalous/erp/ostolasku/laskutusosoitteet Verkkolaskuja lähettäviä toimittajia voi etsiä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n Tieken sivuilta osoitteesta: www.tieke.fi/liiketoimintapalvelut/verkkolaskuosoitteisto OVT-tunnuksen lisäksi tilaajan tulee ilmoittaa yksikön laskutuspostilokero-osoite, viite eli tilaajan tai vastaanottajan nimi täydellisenä, toimintayksikkö eli kustannuspaikka sekä tilausnumero, jos se on käytössä. Myös koulutuslaskuun tarvitaan nämä tiedot. EU-projektin laskussa aina oltava projektin numero ja maininta EUprojekti. Lisätietoja Loorassa: Tilaa ja asiatarkasta oikein -ohje Loorassa Etusivu > Talous ja hankinnat > Ostolaskut VILKKU 2 / 2010 13

Uudesta kirjastoautosta tuli Kustaa TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Viime vuoden lopulla käyttöön otettu uusi kirjastoauto sai nimekseen Kustaa Lainan päivänä 8.2.2010. Nimi löydettiin kirjaston ja kaupunkilehti Moron järjestämän kilpailun avulla. Kustaa korvasi 18-vuotiaan, täysin palvelleen Muumipeikko-auton. Pääosin suomalaisvalmisteisen Kustaan suunnittelussa asiantuntija-apua antoi kirjaston henkilökunta. Autoon mahtuu noin 4000 kirjaa ja muuta aineistoa, ja siellä toimivat verkon välityksellä samat lainaus-, palautus- ja tiedonhakupalvelut kuin kiinteissä kirjastoissa. Kustaa on viimeisiä keskimoottorilla valmistettuja busseja, ja tarvitsemme juuri sellaisen, koska autot lastataan Metsolla takaa lastaussiltojen kautta, sanoo kirjastoautokeskuksen johtaja Pirjo Mansikkamäki. Kirjastoautokeskus sijaitsee Metsossa, jossa sillä on oma toimitila ja kokoelmat. Työntekijöitä on 10, jotka tekevät aamu- ja iltavuoroa, sillä autot palvelevat asiakkaita 10 tuntia päivässä. Kirjastoautonkuljettajia on kolme, ja he hallitsevat myös lainaustehtävät. Pirjo Mansikkamäen mukaan viimeksi pestatuilta kahdelta kirjastovirkailijoilta on edellytetty myös kuljettajan taitoja. Aamuisin kirjastoautoon tehdään aineistotäydennyksiä, ja välillä vaihdellaan laajemminkin aineistoa. Uutuudet pidetään autossa hyvin esillä. Liikuteltavilla siirtohyllyillä kokoelmia voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Kirjastoautot Roosa ja Kustaa käyvät aamuisin kouluilla. Alkuiltapäivästä ovat vuorossa päiväkodit, joiden jälkeen suunnataan vanhusten palvelutalojen ja senioritalojen pysäkeille ja muille iltapysäkeille. Niitä on kaupunkialueella 74 ja Teisko-Aitolahdessa 22. Kirjastoauto viipyy pysäkillä 20 minuuttia, ja ajaa päivittäin noin 100 kilometrin matkan. Illan viimeisellä pysäkillä auto on avoinna kello 19.30 saakka. Pysäkkipalvelun lisäksi kirjastoautot toimittavat kirjalaatikoita 14 päiväkotiin ja kahteen laitokseen. Kirjastoauton lainausmäärät ovat suurimmat koillisella alueella eli Atalan, Linnainmaan ja Leinolan suunnalla, jossa ei ole vielä omaa kirjastoa. Pysäkkimme ovat vähintään kahden kilometrin etäisyydellä lähimmästä kirjastosta. Vuosittain käymme läpi pysäkkien lainaustilastot, ja mietimme tarvitaanko uusia pysäkkejä. Kirjastoauton käyttö riippuu asuntoalueen ikärakenteesta. Lapset, koululaiset, lapsiperheet ja seniorit lainaavat kirjastoautosta eniten ja nuoret vähiten. Pysäkkejä on laitettu viime aikoina esimerkiksi senioritalojen läheisyyteen. Uusilla alueilla voimme tarjota ensi vaiheen kirjastopalvelut, kun alueen palveluvarustus on vielä rakentamatta, selvittää Pirjo Mansikkamäki. Kirjastoautonkuljettaja Juhani Lukkala ajaa Kustaata ja hoitaa myös lainausta. Ikäihmiset käyttävät lasten ohella paljon kirjastoauton palveluja. TEKSTI RIINA KILPINEN Putkityöt, kaapelit, vesijohdot, laajakaistat, remontit, rakennustyömaat Kadulle yltäessään nämä kaikki työt vaativat luvan. Katulupia käsittelee kitaraa soittava katumestari neljän kollegansa kanssa. Katutilavalvonnassa työskentelevän katumestarin Tapio Virtasen tie työuralla alkoi 1980-luvun alussa kunnan katujen kunnossapidossa. Muutaman vuoden opiskelutauon jälkeen pesti jatkui asfalttipuolen valvontatehtävissä. Nykyistä katumestarin tehtävää Virtanen on hoitanut viitisen vuotta. Työ on opettanut tekijäänsä näissä hommissa. Vanhempia rakennusmestareita on useampikin katutilavalvonnassa, mutta varsinaista koulutusta ei alalle juuri ole. Katutilavalvonta myöntää yleisillä katualueilla työn tekemiseen tarvittavat katuluvat ja valvoo niiden toteuttamista. Tehtävänä on myös katualueilla tehtävien töiden yhteensovittaminen sekä katuverkon liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Lupien käsittely ja laskutus lohkaisevat suuren palan katumestari Virtasen työpäivistä. Jos joku haluaa niinkin pieneltä kuulostavan jutun kuin laajakaistan, niin se saattaa vaatia luvanvaraisia kaivamishommia. Useimmiten työn tekevä yritys hakee luvat. Takuutarkastus tehdään kahden vuoden kuluttua tehdystä työstä, jolloin käymme vilkaisemassa kadun kunnon. Takuutarkastuksia tehdään työmaille enimmäkseen kesäisin. Talvisin ollaan myös paljon kentällä, koska ruljanssi lupahakemusten kanssa on silloin hiljaisimmillaan. Hakemuksia satelee keväisin ja syksyisin Kaduilla ja yleisillä alueilla tehtäviin rakennustöihin tarvitaan aina lupa. Myös tapahtumien ajaksi katualueen käyttöön vaaditaan luvat. Lupien anomisessa sesonkiaikaa ovat kevät ja syksy. Kiireisimpinä vuodenaikoina lupahakemuksia tulee noin 150 kuukaudessa, kun taas hiljaiseen aikaan 14 VILKKU 2 / 2010

KATUYMPÄRISTÖN AMMATTILAISET Katumestarin vilkas arki Talvi on katutilavalvonnassa hiljaista aikaa, sillä katulupahakemusten sesonki alkaa vasta kevään koittaessa. Kiireettömään aikaan katumestari Tapio Virtanen työtovereineen tekee paljon työmaakäyntejä kentällä toimistotyön vastapainoksi. määrä putoaa lähes puoleen siitä. Vuosittain käsitellään noin 1200 lupahakemusta. Vuosien saatossa liikenteessä, suojausvälineissä ja laitteissa on tapahtunut kehitystä, mutta työ itsessään on pysynyt melko samanlaisena. Samalla tyylillä mennään tule vaisuudessakin. Suunnitteilla on jäykähkön tietotekniikkajärjestelmän parantelu, talon sisäisten asioiden kehittäminen ja asiakaspalvelun tehostaminen. Katu- ja kunnossapitolain valvominen on työtehtävistä tuorein. Tähän mennessä kirjallinen huomautus on riittänyt herättämään lakia rikkoneet toimimaan. Talvisaikaan lumitöistä tulee huomauttamista. Lumityöt jalkakäytävillä kuuluvat kiinteistölle, mutta aina niitä ei hoideta asianmukaisesti. Jos tällaisista tapauksista tulee valituksia tai puutteita huomataan, lähetetään huomautus. Jos kävisi niin, ettei sekään auta, palvelut tilataan muualta, ja lasku menee kiinteistön omistajalle. Yhteisymmärrykseen neuvottelemalla Katuluvat vaativa laki tuli voimaan viitisen vuotta sitten, mutta tieto siitä on mennyt jo hienosti perille. Lupa-anomuksia hylätään harvoin. Silloinkin puututaan enimmäkseen halutun työn ajankohtaan, sillä samalla kadunpätkällä ei liikenteen häiriintymisen vuoksi saa olla samaan aikaan monta työmaata. Hakijat suhtautuvat vaadittaviin suunnitelmanmuutoksiin hyvin ja yhteinen sävel on lähes aina lopulta löytynyt. Perinteisesti suomalaisille se lupahakemusten täyttäminen on aina prosessin tuskastuttavin vaihe, Virtanen nauraa. Ihmisiltä tulee aika ajoin valituksia muun muassa lumikasoista, risuista ja lumitöiden laiminlyömisestä. Tarpeen vaatiessa käydään paikan päällä tsekkaamassa tilanne, mutta pääasiassa keskitymme lupa-asioihin. Toimistolla ja ken tällä tehdyt hommat menevät aika lailla fifty-fifty, Virtanen laskeskelee. Silloin tällöin ammattitauti vaivaa vapaa-ajallakin, joten katumestari saattaa syynätä katujen kun toa myös kävelyretkillään. Tampereella katuammattilaisen silmää miellyttää erityisesti kaunis Kiovan puisto Kalevassa, missä Virtanen käy usein kävelemässä iltalenkin. Sinkkumiehen harrastuksiin kuuluvat myös sulkapallo ja sähly, mutta kitaransoitto ja musiikki ovat erityisen mieleistä ajanvietettä. VILKKU 2 / 2010 15

Koulu- ja TEKSTI JOHANNA TOIVANEN KUVA SUSANNA LYLY Lähihoitaja Tomi Falhi neuvoo opiskelija Arlene Heikkiselle lääkkeiden annostelua Koukkuniemen vanhainkodissa. Opiskelijan ohjaaminen opin paikka myös työntekijälle TEKSTI MINNA PAJUNEN Koukkuniemen vanhainkodin osasto 13 palkittiin laitoshoidon parhaasta opiskelijaohjauksesta vuonna 2009. Palkinnon myönsi klinikkaopettajan ohjausryhmä. Myöntämisperusteita ovat muun muassa osaston kannustava ilmapiiri, opiskelijan taitava ohjaaminen niin, että hänen ammatillinen itsetuntonsa vahvistuu, koko osaston sitoutuminen opiskelijoiden ohjaamiseen ja työntekijöiden reilu asenne myös toisiaan kohtaan. Opiskelijan ohjaaminen ei ole aina pelkästään mukavaa, vaan välillä myös vaativa ja hermoja raastava tehtävä. Siksi haluamme palkita opiskelijaohjauksessa erityisen hyvin onnistuneita osastoja vuosittain jaettavalla palkinnolla. Palkinnon saaja valitaan Koukkuniemen vanhainkodin, Kaupin sairaalan ja Rauhaniemen sairaalan osastoista, kertoo klinikkaopettaja Elina Silvan. Sairaanhoitaja Eira Mononen, perushoitaja Irene Hirvonen ja helmikuulle osastolla työskennellyt lähihoitaja Tomi Falhi ovat toimineet osasto 13:n opiskelijaohjauksesta vastaavina työntekijöinä. Tomi Falhin mielestä opiskelijaohjaus ei ole vaikeaa. Työssäoppimisjakson ohjaukseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ohjattava nuori vai aikuisopiskelija. Nuoret voivat olla aluksi ujoja. Täällä opiskelijat laitetaan heti tehtäviin, joissa he kohtaavat osaston vanhuksia, ja näin heidän itseluottamuksensa vahvistuu, Tomi Falhi sanoo. Joskus ohjaaminen voi olla haastavaa, jos ohjattavana on yhtä aikaa monta juuri työssäoppimisjakson aloittanutta nuorta opiskelijaa. Mutta nuoret kyllä oppivat osaston käytännöt nopeasti, ja osastollamme on ollut fiksuja ja reippaita nuoria työssäoppimassa. Irene Hirvosen mielestä työpaikkaohjaajana toimiminen on kiireistä, mutta antoisaa. Ohjaaja joutuu jatkuvasti päivittämään myös omia tietojaan, jotta ei neuvo opiskelijaa väärin. Ohjaajan ei kuitenkaan tarvitse olla yli-ihminen, vaan opiskelijoiden kanssa tehdään työtä kuten normaalistikin. On aina hyväksi, että osastolla käy työssäoppimassa henkilöitä työyhteisön ulkopuolelta. Näin työyhteisömme ei pääse urautumaan, sillä opiskelijat kysyvät aina työmenetelmiemme perusteita ja osaavat kyseenalaistaa niitä, Irene Hirvonen sanoo. Lisäksi osaston asukkaat ovat opiskelijoille aina uusia tuttavuuksia, ja siksi opiskelijat näkevät heissä piirteitä, joita osaston vakituiset työntekijät eivät välttämättä ole huomanneet. Näistä havainnoista on hyötyä vanhusten hoitotyössä. Koulu- ja lukioverkko on saanut uuden muotonsa Tampereella. Lukioverkosta päätti osaamis- ja elinkeinolautakunta 18.2. ja perusopetuksen kouluverkosta lasten ja nuorten lautakunta 25.2. Muutokset näkyvät perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa valmisteluina, jotka koskevat niin oppilaita, henkilöstöä kuin tilojakin. Lukiokoulutuksen johtajan Jorma Suonion mukaan tehdyt muutokset linjaavat lukiokoulutusta pitkälle tulevaisuuteen. Koska aikataulu on tiukka, käytännön valmistelut on hänen mukaansa aloitettava pikaisesti. Keskeisiä haasteita lukiokoulutuksen kannalta ovat Sampolan peruskorjauksen ja Hepolamminkadun lisärakentamisen valmistelu. Niitä ovat myös Klassillisen lukion kasvuun varautuminen, lukioiden opetussuunnitelmien muuttaminen päätösten edellyttämällä tavalla sekä henkilöstöjärjestelyt. Henkilöstö on mukana muutosten suunnittelussa. Myös perusopetuksessa suunnittelutyötä tehdään paljolti koulujen sisällä. Opettajia on siirtynyt oppilasmäärän vähenemisen myötä koulusta toiseen Tampereella jo useana vuonna. Luokkien siirtämisen suunnittelua tehdään kouluissa rehtorien johdolla. Käytännön asioita puidaan koulujen kokouksissa ja erilaisissa työryhmissä, perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi kertoo. Neloset vielä pienten kouluihin Päätökset toteutetaan kouluissa vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. Jatkossa Hallilan, Hyhkyn, Ikurin, Järvensivun ja Kalkun kouluissa opetetaan vuosiluokkien 1 4 oppilaita. Kouluissa on myös esiopetusta. Hyhkyn ja Kalkun kouluista siirrytään viidennelle luokalle Kaarilan kouluun syyslukukauden 2012 alusta 16 VILKKU 2 / 2010

lukioverkko uuteen malliin Tampereella lähtien. Kaarilasta tulee vuosiluokkien 5 9 koulu. Järvensivun koulusta oppilaat jatkavat viidennelle luokalle Sammon kouluun lukuvuoden 2015 2016 alusta lähtien. Hallilan koulussa koulupolku muuttuu, kun viidennelle luokalle siirrytään Nekalan kouluun syksystä 2012 alkaen. Ikurissa toiminta jatkuu entisellään. Kisapuiston, Muotialan ja Multisillan koulut jatkavat nykymallilla, esiopetuksen ja alkuopetuksen (luokat 1 2) yksiköinä. Irjalan pienten lasten yksiköstä perusopetus luopuu kesällä 2011. Toiminnot siirtyvät Takahuhdin ja Ristinarkun kouluista muodostettavan yhtenäisen peruskoulun yhteyteen. Kesästä 2011 alkaen Irjalan vapautuvaan kiinteistöön on tarkoitus sijoittaa kaksi päivähoitoryhmää. Päivähoidon tuottaja kilpailutetaan. Hervannan alueen peruskouluverkkoa tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Kun Vuorekseen saadaan riittävästi perusopetuksen tiloja, voidaan Hervannan palveluverkkoa supistaa. Kalevanpuiston, Koivikkopuiston, Liisanpuiston, Saukonpuiston sekä muun keskitetyn erityisopetuksen osalta tehdään erikseen selvitys vuoden 2012 loppuun mennessä. Sampolasta luova lukio Myös Sampolaan on tulossa muutoksia, kun yläkoulun tilalle tulee lukio. Tammerkosken ja Kaarilan lukioiden toiminta siirtyy Sampolan kiinteistöön, jonne syntyy uusi luovien alojen lukio syksyllä 2012. Tätä ennen Sampolan koulukiinteistö peruskorjataan. Tammerkosken koulukiinteistö siirtyy kokonaisuudessaan perusopetuksen käyttöön. Klassillisen koulukiinteistöihin keskitetään lukiokoulutusta. Klassillinen lukio saa käyttöönsä klassilliselta koululta vapautuvat tilat. Hervannan lukio siirtyy Hepolamminkadulle Tampereen ammattiopiston yhteyteen. Siitä muodostetaan matemaattis-teknisesti painotettu lukio, joka tekee yhteistyötä ammattilukion kanssa. Muutokset toteutetaan lukuvuoden 2012 2013 alusta. Muutosten jälkeen kaupungin ylläpitämiä lukioita on kaikkiaan kuusi ja niillä oma, selkeä profiilinsa. Linjaukset valtuustokausittain? Lasten ja nuorten palvelujen päätti myös, että perusopetus selvittää latinankielen opetuksen järjestämistä luokilla 7 9 yhteistyössä Klassillisen lukion kanssa. Lisäksi lautakunta evästi ponnessaan, että kouluverkon aiheuttamat muutokset otetaan huomioon koulujen piharatkaisuissa ja koulutien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ponnessa toivotaan, että Sampolan, Tammerkosken ja Klassillisen koulun yläkoulujen muutosten yhteydessä huolehditaan ainepainotusten säilymisestä. Ponnen mukaan seuraavan kerran kouluverkon muuttamiseen otetaan kantaa tulevan valtuustokauden alussa valtuuston laatiman strategian pohjalta. Koulu- ja lukioverkon muutoksilla haetaan joustavuutta, joka helpottaa sopeutumista oppilasmäärien muutoksiin. Koulutuspalvelujen kysyntä kohdistuu uusille alueille samalla, kun lasten ja nuorten määrä vähenee. VILKKU 2 / 2010 17

Säästöillä vaikutusta tilinpäätökseen TEKSTI ANNA-MARIA MAUNU Tampereen kaupunki onnistui pienentämään 2009 tilinpäätösennusteen alijäämän noin 13 miljoonaan euroon. Vielä alkuvuodesta 2009 talout ta uhkasi yli 50 miljoonan euron alijäämä. Kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteet aloitettiin heti alkuvuodesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin nettomenoihin 27 miljoonan euron suuruiset vähennykset sekä edellytti, että talouden tilaa seurataan ja siihen reagoidaan jatkuvasti vuoden varrella. Tulosennuste onkin parantunut marraskuun tilanteesta 7,3 miljoonalla eurolla. Vuosikatearvio on 70,1 miljoonaa euroa eli 15,6 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa parempi, mutta 7,6 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonompi. Vuosikate kattaa poistot 83,7-prosenttisesti. Verotulot olivat 716,9 miljoonaa euroa, ja ne toteutuivat 22,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonompina. Verotulojen talousarviota vähennettiin vuoden aikana 26,5 miljoonalla eurolla. Verotuloja kuitenkin kertyi 4,2 miljoonaa euroa enemmän, koska valtiovarainministeriö korotti joulukuussa kuntaryhmän vuoden 2009 kunnallisverokertymän jako-osuutta. Kaupungin nettomenot kasvoivat 3,6 prosenttia vuonna 2009 eli runsaat 31 miljoonaa euroa. Toimintamenojen kasvu saatiin hyvin hallintaan, sillä vielä 2008 menot kasvoivat noin 7 prosenttia. Konsernihallinto ja liikelaitokset pystyivät saamaan aikaan henkilöstösäästöjä jopa suunniteltua enemmän. Hyvinvointipalveluissa säästötavoitteesta jäätiin noin 9,5 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi vuoden alusta 86,6 miljoonaa euroa eli 196,4 miljoonasta 283 miljoonaan euroon. Asukasta kohden laskettuna kaupungin lainakanta on tilinpäätöksessä 1 338 euroa, kun se vuoden 2009 alussa oli 937 euroa. Johtaja Juha Yli-Rajalan mukaan olennaista vuoden 2009 aikana oli talouden tunnuslukujen jatkuva seuranta ja raportointi, jonka mukaan pystyttiin tekemään toimenpiteitä nopeasti. Taloustilanne ei kunnissa helpota ensi vuonnakaan. Toiminnan tehostamista ja menojen tarkkaa seuraamista vaaditaan edelleen. Työttömyys on Tampereella kasvanut noin 10 prosentista yli 15 prosenttiin. Jos tilanne ei parane, esimerkiksi kaupungin toimeentulotukimenot kasvavat edelleen. Työttömyydellä on myös muita välillisiä ja välittämiä vaikutuksia, jotka heijastuvat kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksissa. ARKISTON AARTEITA Vakinainen palokunta toi kaupunkilaisille paremmat yöunet VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO Tampereen kaupungin vakinainen palokunta perustettiin vuonna 1898. Hankkeen järkevyyttä epäiltiin, sillä kaupungissa toimi aktiivinen VPK ja tehdaspalokuntia. Vuoden kestäneen kädenväännön jälkeen palotoimi kuitenkin aloitti työnsä vuokratiloissa Puutarhakatu 6:ssa. Ensimmäiseksi palomestariksi valtuusto valitsi arkkitehti Berndt Blomin ja alipalomestariksi K.E. Viitasen. Vielä valittiin ruiskumestari ja aliruiskumestari ja palkattiin muu miehistö tehtäviinsä. Koko henkilöstön palkat budjetoitiin kaupungin varoista. Toiminta alkoi 22 miehen ja viiden hevosen voimalla. Ensimmäisen tulipalon palokun- 18 VILKKU 2 / 2010 ta sammutti Satakunnankadun ja nykyisen Näsilinnankadun kulmassa. Miehistö onnistui sammuttamaan palon nopeasti. Palokunta saavutti työllään luottamuksen. Kaupunkilaiset saivat nukkua yönsä rauhassa. Ennen yleiset hälytykset herättivät koko kaupungin väen, vaikka kyse oli vain pienestä palon alusta. Uuden palokunnan ansiosta suurhälytyksiä oli enää harvoin. Tampereen palokunnan miehistö seisoo univormuissaan Puutarhakatu 6:n pihalla. Oikealla on palomestari Bernt Blom ja takana palokunnan viisi hevosta. Kuva on otettu heti palokunnan perustamisen jälkeen vuonna 1898.

SUSANNA LYLY Muistatko vielä sen kahvihetken? Kaupunki osallistuu geriatrien kouluttamiseen TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA Kauppi, Koukkuniemi ja Hatanpään puistosairaala tulevat tutuiksi monelle tulevalle geriatrille, kun he lääketieteen tohtori Lauri Seinelän matkassa kiertävät osastoilla. Seinelä tuntee miljööt jo entuudestaan, sillä hän toimi usean vuoden ajan laitoshoidossa lääkä rinä. Nyt hän hoitaa Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen ensimmäistä geriatrian professuuria virkaa tekevänä professorina. Geriatrian professuuri alkoi tämän vuoden alussa. Sen rahoittajina ovat yliopiston lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki. Professuuriin kuuluu osa-aikainen virka kaupungin tilaajaryhmässä. Työhön sisältyy muun muassa asiantuntija-apua sekä koulutuksen kehittämistä ja suunnittelua. Seinelälle professuuri on mieluinen. Sen myötä kaupungissa tehtävän vanhustyön ja yliopiston tutkimusyhteistyö Riitta Merikivi, Lauri Seinelä ja Jukka Rönneikkö osastokierroksella Kaupin sairaalassa. lisääntyy ja geriatrian arvostus kasvaa entisestään. Tampereen yliopistossa geriatrien koulutuksesta on vastannut aikaisemmin gerontologian professori Antti Hervonen. Tampereella geriatrian erikoistumisopintoihin on ilmoittautunut yli 30 lääkäriä. Tampereen yliopistosta valmistuu toiseksi eniten geriatreja Suomessa, mutta lisää tarvittaisiin, koska vanhustenhoito kaipaa runsaasti erityisosaamista väestön ikääntyessä, Seinelä toteaa. Hän toivoo, että uusista geriatreista saataisiin työvoimaa myös kaupungin laitoksiin. Seinelä kiertää erikoistuvien lääkäreiden kanssa kaupungin laitoshoidon osastoja kahden viikon välein. He tapaavat potilaita, paneutuvat muun muassa lääkehoitoihin ja pohtivat eettisiä kysymyksiä. Lääkärin erikoistumisopinnot kestävät 5 8 vuotta. M useokeskus Vapriikki kokosi Arabian kahvikupeista ja lautasista sekä Dora Jungin suunnittelemista damastiliinoista ikäihmisille tarkoitetun Muistatko vielä sen kahvihetken -toimintapaketin. Sen tavoitteena on aktivoida ikäihmisiä muistelemaan tärkeitä kahvihetkiä ja tapahtumia sekä niihin liittyviä henkilöitä ja tunteita. Kyseessä on Vapriikin ensimmäinen ikäihmisille suunnattu toimintapaketti. Kahvikupit ja pöytäliinat on koottu museoiden opetuskokoelmasta, ja valikoimassa on muutamia juuri tätä toimintapakettia varten hankittuja kuppeja, kertoi museokeskus Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen. Toimintapaketti sisältää 20 Arabian kahvikuppia lautasineen, kolme Dora Jungin suunnittelemaa damastiliinaa, kolme Dora Jungista kertovaa kirjaa sekä esitteitä Muistatko vielä sen kahvihetken -toimintapaketista ja luettelot kahvikuppimalleista. Toimintapakettia lainataan maksutta voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Muille yhteisöille hinta on 61 euroa. Laina-aika on kolme viikkoa. Lisätietoja www.tampere.fi/vapriikki/kokoelma Mahottoman moternit ja metäntäöteiset kiitokset jokkaeselle, joka oli lähettä mäs sä allekirijottanutta TAOsta vanhuuseläkkeelle Aarre Väisänen Kiitän lämpimästi kaikkia ystäviäni hallinnosta, TKL:stä ja suunnittelupalveluista yhtei sistä hetkistä sekä runsaista muistamisista jäädessäni eläk keelle 1.1.2010. Kaikkea hyvää, onnea ja menestystä tuleville vuosille! Leo Salmi KIITOKSIA Sydämelliset kiitokset kulttuuri- ja nuorisopalveluiden väelle laajasta ja ihanasta juhlasta jäädessäni eläkkeelle 1.1.2010. Viikinsaaren vahtimestari Tapio Hellman Lämmin kiitos muistamisesta Koukkuniemen työkavereille jäädessämme nauttimaan eläkepäivistä! Tuulikki Rinne ja Marja-Leena Marjamäki TARMO TOUHUNEN VILKKU 2 / 2010 19

Tehoremonttiin Kuortaneelle tai avotehoremonttiin Kangasalle Kaupungin henkilöstölle on varattu tänä vuonna alustavasti yhteensä 300 teho- ja avotehoremonttipaikkaa Kuortaneen urheiluopistosta Kuortaneelta ja kuntoutumiskeskus Apilasta Kangas alta. Pikonlinnan alueella sijaitsevassa Apilassa on avotehoremonttikursseja ilman majoitusta ja Kuortaneen urheiluopistossa majoituksen sisältäviä tehoremonttikursseja. Kurssit on tarkoitettu kaupungin vakinaiselle henkilöstölle ja pitkäaikaisille sijaisille. Varhaiskuntoutuksella pyritään työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Nyt ovat haussa kevään kurssipaikat. Apilassa on esimiehille varattuna työhyvinvoinnin avotehoremonttikurssi 26. 29.4.2010. Esimiehille tarkoitetulla kurssilla on paljon tilaa. Maaliskuun alussa muita paikkoja oli jäljellä vain muutama. Syksyn kurssit avataan huhtikuussa. Kurssilaiset valitaan aina työterveyshuollon vastaanottokäynnillä arvioidun tarpeen perusteella. Kuntoutustarpeen arvioi työterveyshoitaja, -lääkäri, työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti. Asiantuntija tekee arvionsa perusteella sähköisen lähetteen Haloon. Teho- ja avotehoremontit toteutetaan kuntoutuslaitoksissa kahtena noin kuuden kuukauden välein pidettävänä kuntoutusjaksona. Ensimmäinen jakso on pituudeltaan neljä päivää ja toinen jakso kolme päivää. Kuhunkin ryhmään valitaan 12 osallistujaa. Kurssipaikan valinnassa kuullaan henkilön mielipidettä. Jos tilaa ei löydy henkilön haluamalle kurssille, tarjotaan toista vaihtoehtoa. Aiemminkin kuntoremontissa olleet voivat hakea teho- ja avotehoremonttiin. Valinta tehdään tällöinkin työterveyshuollon arvion pohjalta. Edellisestä kunto- tai tehoremontista tulee olla vähintään 24 kuukautta. Aika koskee myös muuta kuin Tampereen kaupungin työnantajan tehoremonttia. Tehoremonttiin lähtevä sitoutuu osallistumaan kaikkiin tehoremontin osiin, myös työterveyshuollon toteuttamaan seurantapäivään, jotta saadaan kokonaisnäkemys kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tehoremonttikurssit ovat palkallisia. Liikuntaa, painonhallintaa ja voimavaroja työhön Tehoremonteissa on kolme erilaista teemaa, ja kaikkia teemakursseja on sekä Apilassa että Kuortaneella. Liikunnallinen tehoremontti keskittyy tuki- ja liikuntaelimistön kunnon hoitamiseen. Tämä remontti on tarkoitettu henkilöille, joilla on lisääntyviä tukielimistön ongelmia. Painonhallinnan tehoremontti keskittyy liikapainon hallintaan: sopivien liikuntamuotojen löytämiseen, ruokavaliohoitoon ja motivaation edistämiseen. Työhyvinvoinnin ja voimavarojen ylläpidon tehoremontti on tarkoitettu työpaineita kokeville, jotka haluavat löytää uusia voimavaroja ja keinoja stressin hallintaan. Lisätietoja tehoremonteista: Henkilöstöyksikkö, suunnittelija Pirjo Havulinna, p. 040 8016377 tai Halo, henkilöstöpalvelusihteeri Jaana Alhoniemi p. 565 65802 Loora: Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työhyvinvointi > Tehoremontti Etusivu > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut ja huomioimiset > Tehoremontti