Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Samankaltaiset tiedostot
3,70 %(15) Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Kaikki alueet

Varhainen avoin yhteistyö

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö. Raportti toiminnasta Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

VARHAISEN PUUTTUMISEN TYÖTAPOJA KEHITTÄMÄSSÄ

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

VARHAINEN PUUTTUMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄSSÄ PERHETYÖSSÄ

Tavoitteena turvallisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Minun taustaani. Hyvinkää Hämeenlinna

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Lapset puheeksi -menetelmä

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

Kaltoinkohtelun ja väkivallan haltuunotto moniosaamista vaativissa tilanteissa taustaa ja kokemuksia

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

SÄHKÖINEN PÄIVÄKIRJA, HOPS JA VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI - työväline lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille

Perhekeskukset Suomessa

VERKOSTOTYÖTÄ KAAKKOIS-SUOMESSA

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka

VERKOSTOMENETELMÄT DIALOGISEN YHTEIS- TYÖN TUKENA KAAKKOIS-SUOMESSA

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Perhetyön päivät Tuula Lampela

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Marja-Leena Kari, Päivi Kuukankorpi ja Marja-Liisa Maasalo. Huolen käsikirja. Paikallinen varhaisen puuttumisen toimintamalli.

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Varhaisen tuen käsikirja Pieksämäen kaupunki

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Strategian päivitys KV

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Kun huoli herää -ohje opettajalle. Tuen portaat

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Kooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta. Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta

Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli. VIP-verkosto,

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016

Transkriptio:

Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut - hykä - palautteet - puheeksioton kysely -peruskartoittava kysely -yhteistyö Stakesin kanssa Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn ylisektorinen ohjausryhmä -pohjana kunnan visiot ja strategiset linjaukset -vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seuraaminen. - raportoi toiminnasta toimialojen johdolle Verkostotyön koordinaattori -koordinoi koulutuksia -koordinoi verkostopalavereja -koordinoi läheisneuvonpito toimintaa -kokoaa palautteet -raportoi ylisektorista johtoa Tarjonta Kysyntä Työmenetelmät - ennakointidialogit - huolipuheeksi koulutus - läheisneuvonpito - käsikynkkä, - lapset puheeksi lokikirja - perhekoulu Kehittäminen ja kouluttaminen - Varpu-malli - huoli puheeksi - koulutukset - yleiskoulutukset. - hyvien käytäntöjen keskustelut(hykä)

Työntekijän/aikuisen kokeman, lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö (1) Ei lainkaan huolta. (2) Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. (3) Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuks iin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. (4) Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuks iin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. (5) Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. (6) Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyöhyke Suuri huoli (7) Huoli erittäin suuri: lapsi/ nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti.

MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa/koulussa Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta/perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Otan huolen puheeksi lapsen/perheen kanssa tietoja saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Tarvittaessa konsultoin työtovereita/tiimiä ja sen jälkeen yhteistyö-kumppaneita: opettajat luokanvalvoja rehtori erityisopettaja kuraattori terveydenhoitaja lääkäri tk-psykologi sosiaalityöntekijä Vien asian oppilashuoltoryhmään keskusteltuani ensin vanhempien kanssa. HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN - lääkäri - nuorisopsykiatria - kasvatus- ja perheneuvola - sosiaalityöntekijä - ammatinvalinta Kutsun koolle verkostopalaverin, kun oppilashuoltoryhmä on arvioinut sen tarpeelliseksi. Huolen jatkuessa alkaa tarvittaessa yhteistyö lastensuojelun kanssa.. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteydenotosta ensin perheelle otan/esimieheni ottaa/ oppilashuoltoryhmä ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen. Olen mukana jatkotyöskentelyssä. huoleni poistuu/vähenee

Varpu-mallin tunnettavuus/käytettävyys(kysely 2006) Varpu-malli 100 % 80 % 60 % erittäin huonosti/-vähän huonosti/vähän kohtalaisesti hyvin/paljon erittäin hyvin/paljon 40 % 20 % 0 % Tunnen Stakesin huolen vyöhykkeet? Tunnen varpu-mallin? Kuinka paljon Varpumalli ohjaa toimintaasi? Malli edistää yhteistyötä? Toimitaanko työssäsi Varpu-mallin mukaan riittävästi?

Varpu-mallin hyödyllisyys(kysely 2006) Varhaisen puuttumisen mallista on hyötyä? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % erittäin vähän vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon 30 % 20 % 10 % 0 % perheelle omalle työlleni työyhteisöni työlle moniammatilliselle yhteistyölle

Koulutuksen hyöty(puheeksioton kysely kevät 2008 vastanneet 407) 26,50 %(108) 2 %(8) 5,70 %(23) 24,10 %(98) 41,80 %(170) ei hyötyä vähän kohtalainen paljon erittäin paljon

Huolen puheeksiottamisen työtavan käyttö/soveltaminen(puheeksioton kysely kevät 2008 vastanneet 404) 11,90 %(48) 11,10 %(45) 7,90 %(32) 18,10 %(73) 51 %(206) vakiintunut työtapa olen käyttänyt satunnaisesti en kertaakaan olen käyttänyt usein olen kokeillut kerran

12.Huolen puheeksiottamisen työtavan käyttöä toiminnassani on edistänyt 1/2 (vastanneet 398) 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % riittävä kouluttautuminen 13,40 % 36,90 % 38,40 % 7,10 % 4,30 % hyvä kontakti asiakkaaseen suuntautuminen omaan huoleen) luottamus yht.työn toimivuuteen asiak. kanssa erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän 34,60 % 48,70 % 13,40 % 1,50 % 1,80 % 14,80 % 46,50 % 33,20 % 2,80 % 2,60 % 19,40 % 57,10 % 19,60 % 1,80 % 2 %

12. Huolen puheeksiottamisen työtavan käyttöä toiminnassani on edistänyt 2/2 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän asikkailta tullut palaute 12 % 35,40 % 38,90 % 8,40 % 5,30 % työyhteisöni tuki 27,60 % 45,60 % 18,50 % 5,80 % 2,50 % esimiehen/johdon tuki 22,90 % 37,70 % 28 % 8,10 % 3,30 % luottamus yht.työn toimi. muiden palv. kanssa 11,80 % 36,90 % 37,20 % 11 % 3,10 %

13. Huolen puheeksiottamisen työtavan käyttöä toiminnassani on ehkäissyt 1/2 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän epävarmuus asiakkaiden reaktiosta 1,50 % 11,50 % 34,20 % 31,90 % 20,90 % pelko kontaktin huononomisesta 1,80 % 10,40 % 27,70 % 37,90 % 22,10 % epäluottamus puheeksioton jälk. yht.työn toimivuuteen asiak.kanssa 1,30 % 12,30 % 29,90 % 35 % 21,50 % asiakkailta tullut palaute 0,50 % 4,90 % 27,60 % 35,30 % 31,70 %

13. huolen puheeksioton työtavan käyttöä toiminnassani on ehkäissyt 2/2 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän oman työyhteisön suhtautuminen 1,50 % 7,20 % 20,80 % 28,20 % 42,30 % esimiehen/johdon tuen puute 2,10 % 7,70 % 22,10 % 27,40 % 40,80 % epäluottamus puheeksioton jälk. yht.työn toimivuuteen muiden palv.kanssa 2,60 % 10,20 % 25,30 % 29,40 % 32,50 %

14. Kokemus huolen puheeksioton työtavan vaikutuksista puheeksiottotilanteessa 1/2(vastanneet 390) 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % huolestuttavat tilanteet:käsittely varhaistunut huolestuttavat tilanteet:käsittely selkeytynyt tilanteen käsittely avannut uusia toimintamahdollisuuksia erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän 13,40 % 47,80 % 27,30 % 9 % 2,60 % 12,40 % 50,30 % 28,90 % 7 % 1,50 % 9,80 % 41,90 % 36,50 % 10 % 1,80 %

14. Kokemus huolenpuheeksioton työtavan vaikutuksista puheeksiottotilanteessa 2/2(vastanneet 390) 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän asiassa päästy eteenpän 13,10 % 49,10 % 28,80 % 7,50 % 1,50 % aiakkaiden huoli vähentynyt 5,20 % 37,50 % 43,70 % 11,90 % 1,80 % oma huoleni asiassa vähentenyt 12,90 % 49,90 % 26,90 % 7,50 % 2,80 %

15. Kokemus huolen pyheeksioton työtavan vaikutuksista puheeksiottamisen jälkeen 60,00 % 1/2(vastanneet 387) 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % asioiden edistymistä asiakkaiden elämässä asioissa edistymistä omassa toiminnassa päästy avoimeen yhteistyöhön asiak. kanssa myös muissa asioissa erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän 5,70 % 50,10 % 34,50 % 7,50 % 2,10 % 9,60 % 53,50 % 28,80 % 6 % 2,10 % 11,90 % 50 % 29 % 6,70 % 2,30 %

15. Kokemus huolen puheeksioton työtavan vaikutuksista puheeksiottamisen jälkeen 2/2 (vastanneet 387) 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % erittäin paljon paljon kohtalaisesti vähän erittäin vähän työyhteisön yhteistyö selkiytynyt 11,50 % 40,70 % 35,50 % 9,40 % 2,90 % yhteistyö muiden tahojen kanssa selkiytynyt 6,30 % 33,30 % 43,20 % 13 % 4,20 %

Ennakointidialogit Stakesissa yhteistyössä kuntien kanssa kehitelty menetelmä varhaiseen puuttumiseen(tom Erik Arnkil & Esa Eriksson) Tasavertainen vuoropuhelu Puhuminen ja kuuntelu erotetaan toisistaan kaikilla mahdollisuus tulla kuulluksi tulevaisuuteen suuntautunut voimavarakeskeinen uudet näkökulmat ulkopuoliset palaverin vetäjät-verkostokonsultit

Ennakointidialogit ennakointidialogit asiakastyössä Tulevaisuuden muistelu verkostopalaveri(asiakastilanteet) Ennakointimetodi työntekijöiden kesken ennakointidialogit suunnittelutyössä Alueneuvonpito Teemaneuvonpito Tulevaisuuden muistelu-suunnittelupalaveri

Ennakointidialogit v.2003-2007 Välitön palaute 2003-2007 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 7,7 asiakaspalverit(27kpl) 8,35 8 suunnittelupalaveri(39kpl) alue-ja teemaneuvonpidot(37kpl) Välitön palaute 2003-2007 7,7 8,35 8 Pidetyt palaverit N=103 Vastaajat N=1302

Ennakointidialogit v.2003-2007 Asiakaspalaverit v.2003-2007 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8,1 8,4 7,6 7,5 Aikuiset(56) Lapset/Nuoret(23) Läheiset(26) Työntekijät(113) Asiakaspalaverit v.2003-2007 7,6 7,5 8,1 8,4 Pidetyt palaverit N=27 Vastaajat N=318

Toiminnan vakiinnuttaminen, seuranta ja arviointi tunnetuksi teko vastuutettu ja jatkuvaa Koulutus pysyvä osa henkilöstökoulutusta Johtaminen johtaminen vakiintuneissa ylisektorisissa rakenteissa Koordinaatio Työskentely ja generointi toteutus viety toimenkuviin ja generointia tuetaan Seuranta ja arviointi osa kunnallista päätöksentekoa Palaute palautetta säännöllisesti osallisuudesta