Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen



Samankaltaiset tiedostot
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

T U I J A H E L L S T E N

Tuettava kriisissä Eija Himanen

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä

Mielenterveyden häiriöt

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Omaisen kohtaamisen prosessi

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Suomen Mielenterveysseura

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Minä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta en tiedä tarkalleen missä.

Kriisin psykososiaaliset

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Maahanmuuton vaiheet ja tunteet. Serene - Infot

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

TT Panu Pihkala,

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Salli Saari, Dosentti, psykologi Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin

Mielekästä ikääntymistä

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning

Lapsen ja nuoren erokriisi

Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa

Traumat ja traumatisoituminen

Isä, ero ja yhteistyövanhemmuus

Ristiriidoista ratkaisuihin

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Maahanmuuton prosessi ja stressi

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Itsemurhasta on turvallista puhua

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Heräteinfo henkiseen tukeen

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA. Kajaani Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Hautajaiset osana suruprosessia

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Loimaan. Perhepalvelut

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Maaseudun turvaverkko-hanke

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Transkriptio:

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä olemassaoloa, sosiaalista identiteettiä, turvallisuutta tai perustarpeita.

Kriisin määritelmä Kiinaksi vaara - mahdollisuus Tienhaara elämässä muutoksen aiheuttaja Kriisi Vaara Kehittyminen Opitaan paremmin ymmärtämään itseä ja toisia, omia rajoja ja mahdollisuuksia Mahdollisuus Kapeutuminen Katkeruus, ulkopuolisuuden tunne

Kriisin määritelmä Traumaattinen kriisi Äkillinen Yllättävä Odottamaton Ihminen ei osaa varautua Ihmissuhdevaikeudet, menetykset, sairastuminen, rakennemuutokset Kehityskriisi Elämänkriisi Ennakoitavissa oleva normaali kriisi Syntymä, murrosikä, avioituminen, keski-ikä Ratkaistavissa, tiedetään, että näistä selvitään, mahdollisuus varautua

Kriisin määritelmä Tilannekohtaiset ei ennakoitavat Materiaaliset/ympäristölliset Tulipalot, luonnonktatastrofit Persoonalliset/fyysiset Ihmisten väliset/sosiaaliset kriisit Siirtymävaiheisiin liittyvät Ennakoitavat Universaalit/normaalit kehityskriisit (Eriksonin teoria) Kehitystä ohjaavat prosessit Ihmisen tarpeet vs. ymp. odotukset Kulttuuriset kriisit Esim. työttömyys, ryöstö, raiskaus, uskottomuus, väkivalta Ei ennakoitavissa

Kriisin kulkuun vaikuttavat tekijät Ulkoinen, todellinen tapahtuma Tapahtuman merkitys henkilölle minkä painoarvon hlö tapahtumalle antaa Reaktiot kriisissä; esim. ongelmanratkaisukeinot Muiden ihmisten tuki kriisiin joutuneen yksilön kanssa Sen hetkinen elämäntilanne Ajoitus Kriisin kesto

Kriisit tapaa noudattaa samaa kaavaa: omasta elämästä tulevat asiat vaikuttavat siihen, tuleeko kriisi vai ei Yksilön sisäinen merkitys Ihminen voi olla elämänhistoriansa takia haavoittuvampi kuin toinen Kaikki järkytykset ei ole kriisiä Kiinaksi vaara mahdollisuus: vaara=jos se jää puutteellisesti läpikäydyksi

Kriisin kulku (J. Cullberg) 1. Shokkivaihe 2. Reaktiovaihe 3. Korjaamisvaihe 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe

Kriisin kulku - shokkivaihe Silmänräpäyksestä muutamiin vuorokausiin Tapahtuneen kieltäminen; ei mahdollisuutta omaksua/muokata tapahtunutta Ihminen voi olla päätä päin tyyni; sisäinen kaaos vaikeus muistaa myöh. mitä sanottiin/tapahtui tiedon antaminen shokkivaiheessa kirjallisena! Mahdollisesti poikkeuksellinen käytös Hämärtynyt tietoisuus regressiiviset defenssit tukeminen shokkivaiheessa: turvallinen läsnäolo, suoja, huolenpito (ettei ihminen vahingoita itseään tai muita)

Kriisin kulku - reaktiovaihe Viikkoja kuukausia (saari 2-4 pv) Tietoiseksi tuleminen tapahtuneesta Voimakkaat tunteet: suru, viha, ahdistuneisuus, pettymys, apatia voi kohdistua työntekijään (esim. hoitohenkilökunnan syyttäminen) huomioitava, että asiakkaan kannalta syytökset on keino säilyttää toimintakyky, ahdistuksen välttäminen: suojautuminen Tunteiden tukahduttaminen = suojautumiskeino, tilanteen pitäminen siedettävänä, mutta tukahdetut tunteet voivat purkautua somaattisina reaktioina apua tunteiden rakentavaan käsittelyyn Somaattiset reaktiot vapina, pahoinvointi, kuvotus sydänvaivat, lihassäryt, huimaus, painostava väsymys, univaikeudet Suojautumiskeinot voimistuvat Yrityksiä hahmottaa kaoottinen tilanne: miksi? Itsekeskeisyys, syyttely; maagisia käsityksiä rangaistus Illuusiot, harhat Menneisyyteen takertuminen Tuki reaktiovaiheessa: kuuntelu, tilaa tunteiden ilmaisulle, tiedon saanti

Kriisin kulku korjaamis-/työstämis-/ käsittely-/sopeutumisvaihe en jaksa enää puhua Ihmisen mieli alkaa sulkeutua 3 ensimmäisen vuorokauden jälkeen traumaattisesta tapahtumasta Kokemuksen käsittely ei lopu; kääntyy sisäänpäin, hidastuu hyvät päivät ja vaikeat päivät Muisti- ja keskittymisvaikeudet; osa tarkkaavaisuudesta traum. Käsittelyyn Epätyypilliset raivokohtaukset; esim. bussikuskille Halu olla yksin masennusvaara

Kriisin kulku korjaamis-/työstämis-/ käsittely-/sopeutumisvaihe Kesto kuukausia Suuntautuminen tulevaisuuteen Surua ei enää kielletä tai torjuta Elämänarvojen uudellenjärjestely Ratkaisumallien pohdinta Ihminen pohtii Miten selviytyä eteenpäin, miten sopeutua? Muutosten pohdinta, ajattelu-, tunne-, toimintamallien etsintä Vertaistuesta voi olla apua

Kriisin kulku uudelleen suuntautumisen vaihe Kestää loppuelämän Muuttuminen, itseluottamuksen palautuminen Tapahtuneen hyväksyntä osaksi omaa elämää, identiteettiä, elämänkaarta Muistot kipeitä, mutta niitä voidaan muistella, tunteita käsitellä avoimesti Edellyttää, että kokemus on läpityöstetty esim. vertaistukena toimiminen muille voi tulla kyseeseen identiteetin vahvistuminen

Surutyö - traumatyö Psyykkiset prosessit melko samanlaiset, kuitenkin joitain eroja: Surutyö Muistikuvat menetetystä henkilöstä. Etsitään lohduttavia muistoja. Halutaan puhua menetetystä henkilöstä. Suru, kaipaus, masennus. Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä. Traumatyö Jatkuvasti mieleen tulevat muistikuvat traumaattisesta tilanteesta. Vältetään traumasta muistuttavia tilanteita ja asioita. Vaikea puhua tapahtumasta. Ahdistus, pelko, masennus. Painajaiset, kauhun hetket koetaan uudelleen.

Kriisistä selviäminen Kriisistä voi selvitä pelkästään läheisten tuella Ei tarvitse välttämättä lähitukea Jos kriisi hyvin raju voi tarvita ammattiapua Lähihoitaja voi joutua olemaan läheinen

Milloin kohtaamme kriisissä olevan ihmisen? Akuutissa shokkivaiheessa Hämmennys, järkytys, apaattinen Reaktiovaiheessa 1-2 kk trauman jälkeen Etsitään apua ahdistuneisuuteen, unihäiriöihin tms. Korjaamisvaiheeseen pyrittäessä; ei päästä tilanne lukkiutuu Myöhäisessä vaiheessa, eläkeasiat, työhön liitt.ongelmat, vaikeutuneet psyykk. oireet

Avuntarpeesta kertoo voimakas ja hellittämätön ahdistuneisuus toimintakyvyn menettäminen lamaantuminen esim. oman hoidon ja kuntoutuksen laiminlyönti itsetuhoisuus päihteiden käyttö häiriökäyttäytyminen

Kriisissä olevan tukeminen Ei ole olemassa oikeita sanoja Kuuntelu tärkeämpää Ei puhetta omista kokemuksista; vain jos toinen kysyy Ei arvostelua!! väärin surtu Jos joku ei puhu paljoa tapahtumasta ei tarkoita, etteikö käsittelisi tapahtumaa

Trauman/surun hoito Psykososiaalinen tuki (huolenpito/ensihoito) tärkeää luoda huolehtiva ja turvallinen toipumisilmapiiri älä jätä yksin anna hänelle täydellinen huomio kuuntele keskeyttämättä, mutta ole aktiivinen ja pidä yllä katsekontaktia

Trauman/surun hoito ole suora ja rehellinen anna puhua pahimmasta ja hyväksy reaktiot osoita kiinnostuksesi ja tarjoa apuasi aktiivisesti auta säilyttämään kontrolli, huolehdi lapsista ja mahdollisista arkirutiineista (ruoka, ostokset jne.) vältä tyhjiä fraaseja ja puhu selkeästi ja yksinkertaisesti pidä lupauksesi

Huomioitavaa tukemisessa Reaktiot: pakeneminen = terveen mielen reaktio Ammatti-ihmisenä pakoreaktiota on vältettävä Etiikka: hankalissa tilanteissa pysyttävä ystävien rinnalla Selittäminen = pakenemista Ymmärrän miltä susta tuntuu ei voi ymmärtää mitä mielessä liikkuu hlö kokee vähättelynä = oman ahdistuksen lievittämiskeinoja Ei saa jättää yksin

Työntekijän jaksaminen työyhteisön tuki työnohjaus konsultaatioapu