4. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

40 4. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

Alikulku Tourujoella. Kehä Vihreän inventointi- ja analyysiosuus tähtää alueeseen tutustumiseen, sekä alueen luonteen, mahdollisuuksien ja haasteiden selvittämiseen. Monista olevista suunnitelmista huolimatta aluetta ei oltu analysoitu kokonaisuutena, ja tämän osion on tarkoitus saada aikaan kattava katsaus Kehä Vihreään. Analyysien tarkkuustasossa on huomioitu alueen mittakaava. Tarkoituksena on ollut eri analyysein tarkastella esimerkiksi niin maisemaa, tunnelmia kuin toiminnollisuutta. Analyysit perustuvat alueella tehtyihin maastokäynteihin, karttatarkasteluihin sekä erilaisten aineistojen läpikäymiseen. Maastokäynneillä on pyritty kartoittamaan Kehä Vihreä kaikkina vuodenaikoina, auringonpaisteesta sateeseen, hellekeleistä pakkaseen. Maastokäynnit on toteutettu kevään 2015 ja 2016 välisenä aikana. Analyysi on toteutettu niin, että ensimmäinen maastokäynti on tehty ennen karttatarkasteluja tai tarkempaa alueeseen tutustumista. Tällöin aluetta on voitu havainnoida avoimesti, ilman tarkempaa tuntemista. Havaintoja ja analyysiä on täydennetty aiempien selvitysten aineistoilla sekä asiantuntijalausunnoilla. Osion lopussa on yhteenveto ja johtopäätökset inventoinneista ja analyyseistä. Yhteenvedossa tuodaan esiin merkittävimmät havainnot ja kartoitetaan suuntalinjoja alueen konseptia varten. 41

4.1. OSA-ALUEET Kehä Vihreän voi jakaa karkeasti kolmeen aluekokonaisuuteen: 1. Harjumaisiin Seminaarimäen, Harjun ja Taulumäen muodostamiin kokonaisuuksiin* VIITANIEMI TAULUMÄKI 2. Puistomaisiin rantoihin erityisesti Lutakossa, Mattilanniemessä ja Viitaniemessä 3. Tourujoen jyrkkäpiirteiseen ja puustoiseen jokilaaksoon TOURUJOKI Näiden kokonaisuuksien sisällä on pienipiirteistä vaihtelua, kuten tulevissa analyyseissä todetaan. Esimerkiksi puistomaiset rannat vaihtelevat tukimuurein pengerretystä, kivetystä urbaanista rannasta aina luonnon muovaamaan rantaviivaan. Eri aluekokonaisuuksien sijoittuminen on kuvattu viereisessä kartassa. Huomattavaa on, että näiden rajausten sisälle mahtuu paljon myös rakentamista, sillä Kehään on haluttu ottaa mukaan aluekokonaisuuksia, ei pelkästään viheralueita. Täten esimerkiksi ensimmäiseen aluekokonaisuuteen kuuluvat Seminaarimäen yliopistokampus sekä Hippoksen liikunta-alue. Myös Mattilanniemessä on yliopistokampus. Rakennusten väliin jäävät pienet viheralueet ja pihat ovat siis näillä alueilla olennainen osa Kehä Vihreää. Suuri osa Kehä Vihreään kuuluvista alueista on kuitenkin selkeästi viheralueita, esimerkiksi puistoja ja luonnonsuojelualueita. Kehä Vihreän aluekokonaisuudet on kuvattu tarkemmin seuraavilla sivuilla. AATOKSENPUISTO SEPÄNAUKIO HARJU MÄKI-MATIN PERHEPUISTO HIPPOS ÄLYLÄ LUTAKKO SEMINAARIMÄKI SATAMARANTA RANTAPROMENADI MATTILANNIEMI P 0 500m 1. HARJUMAISET ALUEET mäntyvaltaiset, puustoiset viheralueet pienet puistot sekapuustoiset metsiköt mäntyvaltaisen puuston joukossa rakennuksia voimakkaasti rakennettu alue 2. PUISTOMAISET RANNAT kapea rantapuisto urbaani ranta puistomaiset, leveät rannat 3. JYRKKÄPIIRTEINEN JA PUUSTOINEN JOKILAAKSO 42 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI *Geomorfologisesti alue ei ole harju, vaan reunamuodostuma. Koska yksi sen osa-alueista on nimetty Harjuksi, on aluekokonaisuuteen kuitenkin luontevaa viitata harjumaisena kokonaisuutena. Kehä Vihreän aluejako. lehtipuumetsävaltainen jokilaakso sekapuustoiset metsiköt

1. HARJUMAISET ALUEET Harjulle rakennetut risumajat. Näköalapaikka Taulumäellä. Alueelta avautuu näkymiä läheiselle Tuomijärvelle sekä kaupunkiin. Laskettu urheilualue Seminaarimäellä. Alue muodostaa miellyttävän kokoavan tilan Seminaarimäelle. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 43

2. PUISTOMAISET RANNAT Satamarannalta kohti keskustaa. Esimerkki puistomaisesta rannasta. Kuvassa Lutakonranta. Viitaniemen avointa kumpuilevaa maastoa. 44 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

3. JYRKKÄPIIRTEINEN JA PUUSTOINEN JOKILAAKSO Esimerkkikuva Tourujoen laaksosta. Tourujoen luonnonsuojelualue. Kohde on maastonmuodoiltaan vaikuttava, lehtipuuston muodostama sulkeutunut tila. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 45

Ensimmäiseen kategoriaan luokiteltuja harjumaisia alueita hallitsevat kohoavat maastonmuodot ja mäntyvaltaisuus. Näkymät avautuvat monin paikoin yli kaupungin. Alueella on pieniä metsiköitä ja jonkin verran virkistysreitistöä sekä erilaisia toimintoja tukevia rakenteita. Maastonmuodoiltaan merkittävät alueet korostuvat kaukomaisemassa. Alueeseen kuuluvat: Toisessa kategoriassa olevia puistomaisia rantoja hallitsee veden läheisyys. Osa puistomaisista rannoista on rakennettu täytemaan päälle, mikä näkyy rantarakentamisen ratkaisuissa. Alueeseen kuuluvat: Kolmannessa kategoriassa on Tourujoen jokilaakso, jossa tiheät lehtipuumetsiköt muodostavat omanlaisensa tunnelman jyrkille jokitörmille. Alueeseen kuuluu: Seminaarimäki Jyväskylän yliopiston kampusalue urheilukenttineen sekä kouluineen ja koulupihoineen. Alueella on muutama pieni metsikkö. Hienot näkymät avautuvat alueen eteläreunalta Jyväsjärvelle. Ympäristö näyttäytyy osin luonnontilaisena, osin rakennettuna. Hippos Urheilupuisto erilaisine pelikenttineen ja sisäliikuntatiloineen. Eteläreunassa lampi suihkulähteineen sekä pieni metsikkö. Paljon avointa tilaa ja pysäköintialueita. Mäki-Matin perhepuisto Aidattu leikkipuisto, grillauspaikka ja katettu esiintymislava. Perhepuiston ja Harjun väliselle kadulle rakennettu oleskelukatu keinuineen ja penkkeineen. Alueella kivitaideteoksia. Harju Puustoinen kohoava maastonmuoto. Valaistu ulkoilureitti, urheilustadion, kesäteatteri ja frisbeegolfrata lisäävät toiminnallisuutta. Näköalatorni ja museo, Neron portaat. Paikoin metsäinen, paikoin huolitellumpi ympäristö. Sepänaukio Päällystetty aukio, reunoilla porrastettua istumatilaa, keskellä pieni vesiallas. Skeittausvälineitä. Aatoksenpuisto Pieni puisto, eteläosa nurmipintainen, yksittäispuita/puurivejä. Pohjoisempi osa metsäinen. Metsikössä pieni leikkipaikka. Taulumäki Puustoinen kohoava maastonmuoto. Toiminnallinen uimaranta ja pelikentät, frisbeegolfrata ja koirapuisto. Kuluneita, tallautuneita polkuja. Suureksi osaksi metsäinen, paikoin huolitellumpi ympäristö. Älylä Museot ja omakotitalot sekä pienet metsiköt rajaavat kevyen liikenteen väylää. Omakotitalotonteilla varttunut kasvillisuus. IDENTITEETTI Harjumaisten maastonmuotojen ja mäntyvaltaisten metsien kokonaisuus, joita jaksottavat pienet puistot sekä puuston seassa paikoin olevat rakennukset. Lutakko Koostuu kahdesta osasta, rantaan rajautuvasta Lutakonrannasta ja kortteleiden väliin jäävästä Lutakonpuistosta. Lutakonranta. Pääosin avoin, nurmipintainen, alueella kasvaa joitakin puita ja pensasalueita. Toiminnallisuutta lisäävät uimaranta ja venelaiturit. Rakennettu ympäristö, kivetty/hirsituettu rantaviiva. Taideteos maamerkkinä rannalla. Pohjoisosassa rajautuu yksityiseen tonttiin (Schaumanin linna), jossa on muotopuutarha. Lutakonpuisto. Nurmipintainen aalto puiston pääaiheena. Keskellä kiipeilyseinä ja pallokenttä, rannalla oleskelua. Rakennettu ympäristö. Satamaranta Satama ja venepaikkoja. Kahvila, minigolf, tilaa kulttuuritapahtumille. Paljon pysäköintipaikkoja. Avointa tilaa. Urbaani rakennettu ympäristö. Rantapromenadi Kapea viheryhteys Rantatien ja Jyväsjärven välissä, muutamia oleskelupaikkoja. Rakennettu ympäristö. Taideteos maamerkkinä. Viitaniemi Laaja maisemapuisto ja puutarhakaupunki-ideologian mukaan rakennettu asuinalue. Paljon avointa nurmipintaa, pieni metsikkö. Pelikenttiä, lasten liikennepuisto ja telarantoja. Rakennettu ympäristö, rannat luonnonmukaiset. Mattilanniemi Jyväskylän yliopistokampus, yrityksiä, suurikokoisia rakennuksia rajautuu rannan viheralueeseen. Maisemapuisto eteläosassa. Pääosin avointa tilaa. Taideteoksia rannan reitillä. Kivetty rantaviiva. Rakennettu ympäristö. IDENTITEETTI Kaupunkimaiset rannat nurmikoineen ja kovine pintoineen. Mattilannimen kevyen liikenteen liikenneympyrä. Tourujoki Puustoinen jokilaakso, paljon siltoja ja portaita. Luonnonsuojelualue keskiosassa. Pallokenttä pohjoisosassa, ei juuri muita toimintoja, puutteelliset reittiyhteydet. Joki sähköntuotannossa. Alueella on pienehkö vanha hautausmaa, jossa on varttunutta puusto. Hautausmaa sijaitsee jyrkänteellä, kiviaidan rajaama. IDENTITEETTI Lehtipuustoinen, itseensä käpertyvä, villi jokilaakso. Tourujokilaaksoa sillalta kuvattuna. Vanhan hautausmaan tunnelmaa. 46 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

P 0 500m Amm.oppilaitos TUOMIOJÄRVI VALTATIE 4 VIITANIEMI Pintavesilaitos TAULUMÄKI Taulumäen kirkko vesivoimalaitos Vanha paperitehdas Natura2000-alue Viitaniemen koulu AMK AATOKSENPUISTO Ortod. kirkko Kappeli, vanha hautauasmaa PUISTOKATU TOURUJOKI KANGAS luonnonsuojelualue NISULA SEPÄNPUISTO Amm. opisto lukio Kansalaistori TOURULA Hipposhalil RAUTPOHJAN TEOLLISUUSALUE Jäähalli NISULANKATU Normaalikoulu HIPPOS MÄKI-MATTI MÄKIMATIN PERHEPUISTO KESKUSSAIRAALATIE AMK SEMINAARIMÄKI (YLIOPISTOKAMPUS) päärakennus Vesiliikuntakeskus HARJU Normaalikoulu urheilustadion Vesilinna matkakeskus (näköalatorni/keski-suomen luontomuseo/ravintola) Neron portaat KANTAKAUPUNKI HANNIKAISENKATU KÄVELYKATU VALTATIE 9=RANTAVÄYLÄ RANTA- PROMENADI SATAMARANTA kahvila RAUTATIE Kaupungin kirkko ja kirkkopuisto LUTAKKO Paviljonki (Messu- ja kongressikeskus) Schaumanin linna (yksit.) LUTAKKO yhteys Päijänteelle Köyhälampi ÄLYLÄ Keski-Suomen museo Alvar Aallon museo JYVÄSJÄRVI MATTILANNIEMI (YLIOPISTOKAMPUS) MATTILANPELTO YLISTÖNRINNE (YLIOPISTOKAMPUS) AINOLA Kehä Vihreä osana kaupunkirakennetta. Karttaan merkitty Kehällä ja sen läheisyydessä sijaitsevia rakennuksia ja katuja sekä kaupunginosia. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 47

4.2. RAJAUKSEN PERIAATTEET Kehä Vihreään on kaupungin suunnitelmissa lueteltu kuuluvan Mattilanniemi, Hippos, Seminaarimäki, Harju, Viitaniemi, Taulumäki, Tourujoki ja Lutakko (ks. kartta s. 8). Alueet edustavat keskustassa olevia laajempia viher- ja kulttuuriympäristöjä, joita on katsottu tarpeelliseksi kehittää ja ottaa osaksi brändättyä virkistys- ja viheraluekokonaisuutta (Jyväskylän kaupunki 2014A). Tarkempaa rajausta Kehä Vihreästä ei oltu tehty. Tarkempi rajaus on esitetty tässä diplomityössä suunnittelun tueksi. Kehä Vihreä on rajattu tarkemmin noudattamaan kyseisten alueiden luontevia rajauksia, jolloin aluekokonaisuudet tulevat kokonaisina mukaan Kehä Vihreän rajaukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa suureksi osaksi Kehä Vihreän rajautumista läheisiin katuihin, rakennuksiin ja tontteihin. Järvet toimivat luonnollisina rajoina. Osa rajauksesta perustuu visuaalisiin ja topografisiin eroihin. Rajaus perustuu nykytilanteen huomioimiseen. Rajaukseen on vaikuttanut lisäksi asemakaava, johon on Tourujoen eteläosassa merkitty korttelialue. Tämä korttelialue on jo osin suunnittelun alla, joten se on jätetty Kehä Vihreän rajauksen ulkopuolelle (Vallinkoski 2016C, henk.koht. tiedonanto). Esitetty rajaus ja sen perusteet on merkitty viereisen sivun Kehä Vihreän rajaamisen periaatteet -karttaan. Rajauksella pyritään varmistamaan Kehä Vihreän säilyminen riittävän leveänä ja yhtenäisenä kokonaisuutena, sillä kehittyvässä ja tiivistyvässä kaupungissa viheralueiden määrä on vaarassa vähentyä (esimerkkinä Laita, S. 2015). Näin Jyväskylässäkin on jo osin käynyt. Viereisessä kartassa on esitetty ensimmäisen maastokäynnin jälkeen alkaneet rakennustyömaat. Nämä alueet olisivat voineet kuulua Kehä Vihreään, mutta ne on nyt jätetty aluerajauksen ulkopuolelle. Rakennustyömaat perustuvat alueella voimassa oleviin asemakaavoihin, jotka on laadittu ennen Kehä Vihreän muodostavan viheraluekokoinaisuuden kehittämistä (asemakaavakooste on liitteessä 1). Vuonna 2014 voimaan tullut yleiskaava, jossa Kehä Vihreä on merkitty kaavakartalle, on kuitenkin jo lainvoimainen ja täten viheryhteyksien huomioiminen keskusta-alueella on tärkeää. P 0 500m Ensimmäisen inventointikerran jälkeen alkaneet rakennustyömaat. Työmaat on merkitty karttaan violeteilla palloilla. Viereisellä sivulla sijaitseva aluerajaus on toiminut analyysien pohjana ja osin muovautunut analyysin edetessä. 48 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

P 0 500m Aidattu vesilaitoksen alue jätetään aluerajauksen ulkopuolelle. Kehä Viheä päättyy Taulumäen alueen vaihettuessa Kivelänrannaksi, jonne on suunnitteilla uutta asuinrakentamista. Topografiaerot, vilkasliikenteinen tie ja Tourujoen mukaan ottaminen kokonaisuutena ehkäisevät Kehä Vihreän yhteyden tästä kohdin (vrt. kartta s.6) Alikulku mahdollistaa luontevan yhteyden Taulumäeltä Tourujoelle. Tourujoen aluekokonaisuus rajautuu suureksi osaksi tontteihin ja teihin. Jokirantaan ulottuvien tonttien vehreät pihat otetaan osaksi Kehä Vihreän visuaalista kokonaisuutta. Metsäinen, Tourujokeen kallistuva rinne muutamine rakennuksineen otetaan rajauksen sisäpuolelle. Muodostaa Tourujoen puuston kanssa visuaalisen kokonaisuuden. Viitaniemen rajaus noudattelee Viitaniemeen kuuluvien valkeiden rakennusten linjausta Aukean tilan keskellä olevat rakennukset kuuluvat Viitaniemen puutarhakaupunkimaisemaan. Koulut eivät visuaalisesti kuulu Kehä Vihreälle. Tourujoen tehdasalue/tuleva Kankaan asuinalue rajataan Kehä Vihreän ulkopuolelle. Hippoksen massiiviset, teollisuusmaiset urheilurakennukset pysäköintipaikkoineen jätetään rajauksen ulkopuolelle. Sepänaukion ja Aatoksenpuiston viereiset katualueet otetaan osaksi Kehä Vihreää alueen kehittämiseksi selkeämmäksi osaksi virkistysaluetta. Seminaarimäen alueen julkiset toiminnalliset rakennukset kuuluvat katualueen rajaamaan visuaaliseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen -> alue rajataan katuverkon mukaisesti. Koulu erottuu omana yksikkönään maisemassa, lisäksi Kehän ja koulun välillä on topografiaero ->rajauksen ulkopuolelle Harju rajautuu pääosin katuihin, osin myös tontteihin. Harju muodostaa selkeän visuaalisesti erottuvan alueen. Tourujoki kuuluu visuaalisesti kokonaisuudessaan Kehä Vihreälle, puustoinen liittymä Jyväsjärveen otetaan mukaan rajauksen sisäpuolelle. Schaumanin linna kuuluu visuaalisesti Kehä Vihreälle vaikka onkin yksityisomistuksessa. Lutakonranta rajautuu kerrostaloihin ja niiden piha-alueisiin. Lutakonpuisto rajautuu katuun. Älylän alueen julkiset toiminnalliset rakennukset kuuluvat toiminnalliseen ja arkkitehtoniseen kokonaisuuteen Seminaarimäen kanssa, yksityistonttien historia sitoo alueen Seminaarimäen historiakokonaisuuteen, runsas kasvillisuus tonteilla jatkaa visuaalisesti viheryhteyttä. Kehä Vihreän rajaamisen periaatteet. Ylikulkusilta tarjoaa Kehä Vihreälle reitillisen jatkuvuuden Rantaväylän ylitse. Rantapromenadi muodostaa oman kokonaisuutensa Rantatien ja Jyväsjärven väliin. Mattilanniemen ranta muodostaa rakennusten, Rantaväylän ja Jyväsjärven väliin selkeän kokonaisuuden. Pysäköintipaikkojen ja rakennusten hallitsema vyöhyke jätetään rajauksen ulkopuolelle. Satamaranta rajautuu viereiseen ajoväylän linjaan (osin tunnelissa). alue rajautuu katuun/ tiehen toiminnallinen aluerajaus (viheralue vs. tontti/rakennus) visuaalinen aluerajaus (sulkeutunut vs. avoin tila, topografinen vaikutus huomioitu) viheralueleveyden säästävä, kehittämisen salliva aluerajaus KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 49

Seminaarimäen tunnelmaa: männyt ja tiilirakennukset muodostavat mittakaavaltaan hienon kokonaisuuden. 4.3. TUNNELMAT JA PAIKAN HENKI Kehä Vihreä tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten tunnelmien kokemiseen. Työssä alueen tunnelmia on kirjattu viereisen sivun kartalle alueen kartoittamiseksi ja siihen tutustumiseksi. Vaikka tunnelmakokemukset ovat subjektiivisia, voivat ne tarjota kuitenkin työkaluja alueen analysointiin. Skissejä maastokäynneiltä. Yllä avara järvi ja alla vertikaalinen metsä. Kehä Vihreälle annettu nimi, brändi, asettaa ennakkoluuloja kokonaisuuden luonteesta ja vaikuttaa tunnelmien tulkintaan. Nimen alkuosa viittaa kehämäiseen luonteeseen. Nimen loppuosa viittaa vihreään väriin, mutta sen voi tulkita myös vehreydeksi. Kehä Vihreällä vihreää on paikoitellen runsaasti, mutta paikoitellen vihreyden ja jatkuvuuden eli kehämäisyyden tunne katkeaa. Paikan nykyinen henki ei täten kaikkialla vastaa tavoitetilaa. Kaikissa kohdissa kulkija ei tunne olevansa virkistysalueella. Tunnelmiltaan Kehä Vihreän voi jakaa karkeasti kolmeen erityyppiseen kokonaisuuteen. Järvien rannoilla sijaitsevat rakennetut, muokatut, avoimet nurmipinnat. Näillä alueilla laajat tilakokonaisuudet ovat selkeitä miellyttäviä puistotiloja, mutta kapeimmat kohdat tuntuvat osin liian monotonisilta ja yllätyksettömiltä. Ranta-alueilla rakentaminen on usein voimakkaasti läsnä, mutta koska katselusuunta on vesistöjä kohti, rakennusten rooli ei nouse niin merkittäväksi. Toinen kokonaisuus on Tourujoen laakso, joka on seikkailullinen, jännittävä, osin synkkä kanjonimainen tila. Jopa villin luonnon tunnelma on läsnä Tourujoella, vaikka joki onkin kesytetty sähköntuotantoon. Toisaalta osa Tourujoesta rajautuu läheisiin asuintalopihoihin, jolloin tunnelma on näiltä osin jopa puutarhamainen. Kolmas kokonaisuus, Taulumäki-Seminaarimäki -akseli on pääosin valoisien mäntymetsien hallitsemaa. Seminaarimäellä rakennusten ja suurikokoisten mäntyjen keskinäinen vuoropuhelu luo hienon tunnelman. Harjun ja Taulumäen päällä voi kokea jopa pienimuotoista vuorenvalloitustunnelmaa: näkymät ovat avarat ja ulkoilija voi nousta kaiken yläpuolelle. Pienet puistot tuovat tälle akselille vivahteikkuutta. Taulumäellä on osin Tourujoen luonnontilaisen kaltaisen viheralueen tunnelmaa, ja yhdessä Tourujoki ja Taulumäki muodostavat urbaanin vihervyön villeimmät alueet. Myös Tourujoen laidalla mäntyvaltaisessa metsässä voi havaita avarien mäntymetsien tunnelmaa. Positiivisten tunteiden lisäksi vihervyö herättää myös kielteisiä tuntemuksia. Näitä aiheuttavat erityisesti pysäköintialueet, epäselvät reitit, tilallisuuden ongelmat sekä autoliikenteen paikoin voimakaskin melu. Kulunut maasto laskee virkistyksellisyyttä erityisesti Taulumäellä. P 0 500m Hektiset ja rauhalliset alueet. Maastokäynneillä Kehä Vihreän tunnelmiltaan hektisimmiltä tuntuneet alueet (pinkki) ja rauhallisimmilta tuntuneet alueet (keltainen). 50 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

P 0 500m kapea meluisa kaunis suojaisa rauhallinen nurmipintainen avara kumpuileva rakennettu puutarhamainen kurkisteleva laaja valkoinen aktiivinen jyrkkä kulunut suojaisa järven yllä männikköinen rajaava luonnonmukainen pöheikköinen epäselvä metsikköinen intiimi epäselvä mutkitteleva meluisa rapistunut kapea meluisa puutarhamainen kesytetty metsäinen jännittävä synkkä varttunut rauhallinen jyrkkä luonnonmukainen villi intiimi historiallinen aukeava kovapintainen sokkeloinen kokoava puustoinen pienimittakaavainen rakennettu historiallinen varttunut ankea sekasortoinen meluisa urheilullinen sympaattinen urheilullinen valoisa männikköinen kaupungin yllä korkea kulunut suojaisa historiallinen vaikuttava rajaava avautuva jyrkkä leikkisä aktiivinen meluisa kiertävä johdatteleva mänikköinen luonnontilainen rauhallinen metsikköinen pusikkoinen reititön meluisa historiallinen monumentaalinen suojaisa rauhallinen keskenkasvuinen kapea monotoninen lainehtiva avara rakennettu aurinkoinen tuulinen luonnontilainen metsikköinen meluisa epäselvä puustoinen vaikuttava rakennettu monumentaalinen meluisa viihtyisä Kehä Vihreän tunnelmia. Kielteisiksi lueteltavat tunnelmat on merkitty violetilla. osin ankea rakennettu seikkailullinen aurinkoinen meluisa kapea avara viihtyisä aurinkoinen urbaani kovapintainen aktiivinen osin ankea sekava meluisa harjumaisten kokonaisuuksien tunnelma puistomaisten rantojen tunnelma jyrkkäpiirteisen ja puustoisen jokilaakson tunnelma KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 51

4.4. MAISEMARAKENNE JA TOPOGRAFIA Jyväskylän keskusta ja täten myös Kehä Vihreä kuuluvat Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakunta-alueeseen, tarkemmin Keski-Suomen järviseudun alueeseen. Tarkemmassa maisemajaossa Jyväskylän keskustaajaman katsotaan kuuluvan maatalouden, teollisuuden ja kaupungistumisen ydinalueeseen (Jyväskylän kaupunki/maankäyttö 2013, 10). Alueen maisemakuvaa hallitsevat suuret vesistöt eli Tuomiojärvi, Jyväsjärvi ja Palokkajärvi, ympärillä kohoavat metsäiset selänteet ja Jyväskylän keskustan lävitse kulkeva Sisä-Suomen reunamuodostuma. Tourujoki muodostaa jokilaakson alueelle. Solmukohtana laajassa maisemassa on jokilaakson leikkautuminen reunamuodostuman lävitse. Harjun ja Taulumäen huiput ovat maisemarakenteen lakialueita. Kehä Vihreä sijoittuu maisemarakenteen puolesta niin selänteille kuin laaksoihin, mikä takaa monimuotoisen rungon virkistysaluekokonaisuudelle. Sijoittuminen maisemarakenteen ääripäihin tarkoittaa myös sitä, että osa viheralueista sijoittuu maiseman ja kulutuskestävyyden kannalta herkille alueille. Korkeuserot alueella vaihtelevat voimakkaasti, jokilaakson ja Jyväsjärven rannan vajaasta 79 metristä merenpinnan yläpuolelta aina Harjun noin 130 metriin. Taulumäen huippu jää noin 10 metriä Harjun huippua alemmaksi. Seminaarimäki sijoittuu noin 110-120 metrin korkeuteen. Tuomijärven ranta sijaitsee noin 95 metrissä merenpinnan yläpuolella. Reunamuodostuman, jokilaakson ja alueella tehtyjen rakentamistoimenpiteiden sekä kaivannaisten oton takia osa maastonmuodoista on verrattain jyrkkiä. Koko Kehän pituudelta tehty pituusleikkaus havainnollistaa alueen voimakkaita topografisia vaihteluita ja toisaalta verraten tasaisia rantoja (leikkaus alla). Osa rannoista on täytetty. lakialue selänne laakso rakentaminen maiseman solmukohta P 0 500m pituusleikkaus Maisemarakenne. Karttaan merkitty alla olevan leikkauksen linja. Pituusleikkaus Kehä Vihreää pitkin. kork. m.my. 140 130 120 110 100 90 80 9,7km 52 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI Taulumäki Harju

4.5. LUONTOTEKIJÄT Luontotekijöistä on esitelty maa- ja kallioperä, ilmasto sekä biotoopit. Luontotekijöiden tarkastelu auttaa alueeseen tutustumisessa ja sen analysoinnissa. 4.5.1 MAAPERÄ Kehä Vihreän alueen maaperä on suureksi osaksi kartoittamatonta tai täytemaata, sillä alue on ollut voimakkaan rakentamisen kohteena jo pitkään. Joillakin alueilla alkuperäinen maaperä on kuitenkin Tourujoen jokilaaksossa on pääosin rehevää lehtipuustoa ja paisäilynyt. Harjun ja Seminaarimäen maaperä on hiekkamoreenia. Taulumäen maaperä on soraa, ranta-alue hiekkaa. Viitaniemestä osa on täytemaan lisäksi savea. Tourujoki koostuu hiesusta. (Maanmittauslaitos 2015). Maaperää tarkastelemalla huomataan, että osa alueista Harju, Taulumäki, osa Seminaarimäkeä ja Tourujokea ovat kulutusherkkiä hiekkaisuuden ja soraisuuden takia. 4.5.2. KALLIOPERÄ Jyväskylän kivilajit kuuluvat graniittisiin kiviin eli ne ovat syväkiviä. Jyväskylän keskusta ja suurin osa Kehä Vihreästä kuuluu granodioriitti-kivialueeseen. Tourujoen eteläisin osa sekä osa Lutakosta kuuluu porfyyriseen granodioriittiin. (Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yksikkö 2004, 10) 4.5.3. ILMASTO Jyväskylän vuoden keskilämpötila vaihtelee +3 ja +4 asteen välillä (Visit Jyväskylä matkailuneuvonta 2016). Jyväskylän päätuulensuunnat ovat etelä, kaakko ja luode (Suomen kartasto, vihko 131, 12). Täten tuulet vaikuttavat järvien rantojen virkistysalueisiin lisäämällä alueen tuulisuutta. Tuulet jäävät kuitenkin kohtalaisiksi järvialueiden pienuuden takia. Reunamuodostuman korkeimmat kohdat altistuvat osin myös tuulelle, mutta näillä alueilla kasvava runsas puusto tarjoaa suojaa. Aurinkoisimpia alueita Kehä Vihreällä ovat avoimet rannat ja Viitaniemen nurmet. Pienempiä avoimempia kohtia löytyy myös muualta Kehä Vihreältä. Erityisesti Harjun ja Taulumäen etelärinteet lämpenevät kesäisin. Sen sijaan pohjoiseen avautuvat rinteet ja Tourujoen laakso ovat viileämpiä alueita. sora hiekka hiekkamoreeni kalliomaa (maanpeite enintään 1m syvyydellä) hiesu hieno hieta savi P 0 täytemaa/kartoittamaton Maaperä. Kartassa käytetty lähteenä Maanmittauslaitos (2015) -aineistoa. 500m 4.5.4. BIOTOOPIT Jyväskylä kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, minkä johdosta alueen kasvillisuus on melko runsasta. Kehä Vihreän kasvillisuus on pitkälti ihmisen muuttamaa. Kuitenkin erot kasvupaikkatyypeissä ovat vielä paikoin havaittavissa. Suuri osa Kehä Vihreän viheralueiden biotoopeista on melko nuoria, sillä esimerkiksi Tourujoen rantoja on ollut vielä 1900-luvun alkupuolella viljelykäytössä (Jäppinen 2005, 95,97). KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 53

Metsikköä Seminaarimäellä. koin suurruohoista aluskasvillisuutta sekä lehtoja. Alueella kasvaa esimerkiksi leppiä, pihlajia, raitoja, koivuja ja paikoin hopeasalavia. Alueella on villiytyneitä puutarhakarkulaisia kuten pihlaja-angervoa ja jättipalsamia, jotka ovat vieraslajeja. Joissakin kohdassa läheisten tonttien puutarhakasvillisuuden voi lukea kuuluvan Kehä Vihreään. Hautausmaan vierellä sijaitseva metsikkö on muuta Tourujokea mäntyvaltaisempi. Taulumäellä ja Harjulla puusto on pääasiassa mäntyvaltaista. Taulumäellä kasvaa lisäksi esimerkiksi haapoja ja pihlajia. Harjulla on joitakin istutettuja koristepuita sekä koristepensaita. Taulumäen kasvillisuus muodostuu luonnonkasveista, ja sen kasvupaikkatyypit ovat kuivia sekä tuoreita kankaita. Taulumäen maasto on osin kulunut voimakkaasti ja aluskasvillisuus on kadonnut. Harjulla maanpeitekasvillisuudesta suuri osa on korvautunut niityllä ja nurmella, mutta paikoin alkuperäistä kunttaa on säilynyt. Harjunkin maasto on paikoin kulunut, muttei yhtä paljon kuin Taulumäellä. Pienet puistikot Harjun ja Taulumäen lähistöllä eli Aatoksenpuisto, Sepänaukio ja Mäki-Matin leikkipuisto ovat osin puutarhamaisia ja sisältävät erilaisia istutuksia pääosin nurmipinnoilla. Aatoksenpuiston pohjoisosa on metsäinen. Seminaarimäellä ja Hippoksessa kasvillisuus noudattelee Harjun kasvillisuutta. Männyt muodostavat valtapuuston, mutta paikoin seassa kasvaa runsaasti lehtipuustoa. Myös jaloja lehtipuita kasvaa alueella. Seminaarimäellä on paljon erilaisia istutuksia kuten vuorimäntyä ja muuta puutarhakasvillisuutta. Viitaniemi, Mattilanniemi ja Lutakko koostuvat suureksi osaksi nurmikentistä ja istutetuista sekä osin luonnollisesti kylväytyneistä puista sekä muusta puutarhakasvillisuudesta, pääosin pensaista. Viitaniemessä on pienialainen haapametsikkö sekä runsas rantapuusto, esimerkiksi leppiä. granodioriittia P 0 500m Kokonaisuutena voidaan todeta vihervyön kasvillisuuden olevan erittäin monipuolista ja vaihtelevan luonnonmukaisista metsiköistä puutarhakasvillisuuden muodostamiin alueisiin. tonaliittia porfyyrinen granodioritiitti Kivilajit Jyväskylän keskusta-alueella. Kartassa käytetty lähteenä: Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yksikkö 2004, 10 -aineistoa. 54 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

P P 0 500m 0 500m aurinkoisimmat alueet tuulisimmat alueet päätuulensuunta pääosin nurmipinnat, jossa pensaita ja puita alueet, joissa varttunutta puustoa ja puutarhakasvillisuutta rakennusten seassa. metsät rakentamaton ranta Ilmasto-olot. Kartassa käytetty lähteenä Suomen kartasto, vihko 131, 12 (tuulen suunnat). Oleva kasvillisuus. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 55

Frisbeegolf on kuluttanut maastoa. Kuva on Taulumäeltä. 4.6. MAISEMAKUVA JA TILALLISUUS Maisemakuvaa ja tilallisuutta on analysoitu tarkastelemalla tilan avoimuutta, näkymiä, maiseman rajoja, maamerkkejä ja maisemahäiriöitä. Kehä Vihreä sijoittuu kaupunkimaiselle alueelle. Sitä reunustavat pääosin erilaiset puoliavoimet rakennetut alueet sekä toisaalta avoimet järvet. Kehä Vihreä on suurimmaksi osaksi puoliavointa tai avointa tilaa. Metsikköalueet ovat sulkeutuneita paitsi Harjulla ja Taulumäellä, missä avarimmat mäntymetsät sallivat näkymät ja ovat puoliavointa tilaa. Kehä Vihreän sisällä näkymiä avautuu erityisesti avoimien alueiden sisällä. Pitkänomainen viheralueen muoto sekä suuret korkeusvaihtelut vähentävät viheralueiden sisäisiä näkymiä kuitenkin jonkin verran. Kehä Vihreältä avautuu näkymiä viereisille rakennetuille alueille ja teille runsaasti. Poikkeuksen tähän muodostaa Tourujoen laakso ja Taulumäen rannat, joissa topografinen ero estää näkymät rakennetuille alueille. Kehä Vihreän korkeimmilta kohdilta, jotka sijaitsevat Harjulla, Seminaarimäellä ja Taulumäellä, näkymät kantavat yli kaupungin viereisille kukkuloille asti. Rannoilta avautuu laajoja avoimia tai osin puuston lävitse siivilöityviä näkymiä lähijärville. Kehä Vihreä on havaittavissa paikoitellen hyvin lähialueilta. Esimerkiksi Jyväsjärven ylitse Valtatie 4:ltä avautuu maisema kohti Lutakonrantaa. Voimakkaat maastonmuodot lisäävät erityisesti Harjun ja Taulumäen näkyvyyttä maisemassa, lisäksi ne erottuvat rakennetusta ympäristöstä selkeämmin kuin esimerkiksi Seminaarimäen alue. Erityisesti Tourujoen voimakas puusto hahmottuu autollakin liikuttaessa hyvin ympäristöstään, lisäksi jokea ylittäviltä silloilta avautuu näkymiä jokilaaksoon. Paikoitellen Kehä Vihreää ei kuitenkaan havaitse helposti. Tällaisia kohtia ovat mm. Mattilanniemestä Seminaarimäelle johtava silta sekä Keskussairaalatien ylitys, joissa viheralueen jatkuvuus katkeaa. Kehä Vihreän osa-alueet liittyvät melko luontevasti osaksi kaupunkirakennetta. Suurehkot liikenneväylät kuitenkin erottavat monin paikoin viheralueita viereisistä asuinalueista. Suuri osa Kehä Vihreästä rajautuu myös katuihin. Kehä Vihreä rajautuu liikenneympäristöjen lisäksi kerrostalo- ja pientaloalueisiin, sekä osin teollisuuden tai palvelurakennusten alueisiin. Muutamassa kohdassa vihervyö rajatuu myös viheralueisiin. Myös järvet muodostavat rajat Kehä Vihreälle. Maamerkkinä toimiva teos Rantapromenadilla. alueilla visuaalinen vehreys jatkuu viheraluetta kauemmaksi. Myös osa vihervyön viereisistä kerrostaloalueista on vehreämpiä, jolloin tonttien kasvillisuus jatkaa Kehä Vihreän vehreyttä laajemmalle alueelle. Osa Kehä Vihreästä rajautuu teollisuusalueisiin. Näistä Kankaan alue on muuttumassa työpaikka- ja asuinkeskittymäksi. Kehä Vihreän rajapinnassa sijaitsee myös useita julkisia rakennuksia pihapiireineen kuten kouluja ja yliopiston rakennuksia. Erityisesti Hippoksen alueella massiiviset rakennukset muodostavat selkeän, rakennetun rajan Kehä Vihreälle. Harjun topografia ja sijaitseminen aivan keskustan kupeessa luo jännittävän ja voimakkaan julkisivun vasten keskustan ruutukaava-aluetta. Maisemallisia maamerkkejä Kehä Vihreällä ovat esimerkiksi Harjun Vesilinna ja tunnistettavat, maisemassa näkyvät rakennukset. Myös alueilla sijaitsevat erilaiset taideteokset toimivat maamerkkeinä niiden lähistöllä liikuttaessa. Maamerkit on merkitty seuraavan sivun Kehä Vihreän maisemakuva ja tilallisuus -karttaan. Maisemahäiriöitä urbaanin vihervyön alueella muodostavat voimalinjat, pysäköintialueet, epämääräiset alueet ja kulunut maasto. Erityisesti Viitaniemen alueella kulkeva voimalinja korostuu avoimessa puistotilassa voimakkaasti, myös järvellä sen vaikutus on huomattava. Pysäköintialueita on Kehä Vihreällä paljon, ja varsinkin laaja-alaisina asfalttikenttinä ne soveltuvat virkistysalueelle huonosti. Maaston kuluminen on ongelma vähän kulutusta kestävillä Harjulla ja Taulumäellä, joissa frisbeegolfradat levittäytyvät metsään. Jotkut rakennukset toimivat myös maisemahäiriöinä. Tällainen on esimerkiksi Mattilanniemen rannassa sijaitseva hotelli, joka katkaisee rannan viheralueen ja pakottaa kulkemaan hotellin takajulkisivun - jossa ensimmäinen kerros on osin pysäköintitilaa - ja viereisen pysäköintialueen välistä. Muita maisemahäiriöitä ovat esimerkiksi Harjun stadionin aidattu ympäristö, Seminaarimäellä oleva jätekeräysalue sekä Satamarannassa oleva minigolf-alue erilaisine pienine, epäsiisteine rakennuksineen. Seuraavalla aukeamalla esitetään näkymien periaatekuvia sekä Kehä Vihreän reunojen tarkastelu karttamuodossa. Sivuilla 60-61 on esitetty kuvin esimerkkejä alueen tilallisuudesta, näkymistä, maisemasta, maamerkeistä ja maisemahäiriöistä. Pientaloalueisiin rajautuvat reunat ovat rauhallisia ja soljuvia. Näillä 56 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

maisematila: avoin maisematila puoliavoin maisematila sulkeutunut maisematila näkymät: näkymä Kehä Vihreällä/ltä näkymäsektori Kehä Vihreältä lomittuva näkymä Kehä Vihreällä/ltä X lomittuva näkymäsektori Kehä Vihreältä R näkymä pääväyliltä Kehä Vihreälle näkymäsektori pääväyliltä Kehä Vihreälle X T R maiseman kohokohta maamerkki, taideteos maamerkki, rakennus/rakennelma jyrkkä rinne merkittävä Kehä Vihreän julkisivu kaupunkiympäristöön R X R R R X maisemahäiriöt: rakennus keskeneräinen työmaa, jäsentymätön alue voimalinja massiivisesti rakennettu reuna/laaja pysäköintialue reunassa kulunut maasto X T T X pysäköintialue X T R R T X Kehä Vihreän rajaus R P 0 500m Kehä Vihreän maisemakuva ja tilallisuus. Karttaan on merkitty Kehä Vihreän maisemaan liittyviä huomioita kuten maamerkkejä, näkymiä ja maisemahäiriöitä. Maiseman tilallisuus on jaoteltu sulkeutunut-puoliavoin-avoin -asteikolla koko kartan alueelta. Järvet ovat avointa tilaa. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 57

A: Lutakko B: Lutakko C: Ylikulkusilta Älylän ja Mattilanniemen välissä D: Tourujoki E: Harju Esimerkkipoikkileikkaukset havainnollistavat eri alueilta avautuvia näkymiä. Lutakossa katselu suuntautuu suureksi osaksi avoimelle järvelle, paikoin näkymiä avautuu myös viereisten taloyhtiöiden pihoille ja pysäköintialueille. Mattilanniemen ja Älylän välissä sijaitsevalta, Valtatie 9:n ylittävältä sillalta avautuu näkymä vilkasliikenteiselle tielle. Tourujoella poikittaiset näkymät jäävät lyhyiksi maastonmuotojen takia. Harjulla voi tarkkailla paikoin ympäristöä hyvinkin laajasti, mutta paikoin puuston latvukset estävät näkymät. Leikkausten sijainnit on merkitty viereisen sivun karttaan kirjaimin A, B, C, D, ja E. 58 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

rajautuminen tiiviiseen kerrostalokorttelirakenteeseen rajautuminen väljähköön kerrostalokorttelirakenteeseen rajautuminen pientaloalueeseen rajautuminen teollisuusalueeseen (oleva/poistuva) rajautuminen vilkasliikenteiseen liikennealueeseen rajautuminen julkisia palveluita sisältävään alueeseen rajautuminen viheralueeseen D E B A C P 0 500m Kehä Vihreän reunat kaupunkirakenteessa. Kirjaimilla A-E merkitty viereisen sivun periaateleikkauksien sijainnit. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 59

Tourujoen sillat kehystävät näkymiä ja jaksottavat jokilaaksoa. A 60 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

D G A I J H Hippoksen laaja pysäköintialue on maisemahäiriö. G F Harjun puuston välistä avautuu näkymiä viereisille rakennetuille alueille. E H B E C D Mäki-Matin perhepuiston kivimiehet. Ne toimivat tunnistettavina paikallisina maamerkkeinä muiden Kehä Vihreän taideteosten tapaan. Ns. Valkeaan Viitanimeen kuuluva puutarhamainen katu. Kuvien sijaintikartta. B F I Viitaniemen rantapolulta avautuu puiden välistä näkymiä järvelle. Lutakonpuisto avautuu Jyväsjärvelle. J C Satamarannan avointa puistotilaa. Harjun Vesilinna on tunnistettava maamerkki. Talvisin Tuomiojärven näkyvyys paranee rannan lehtipuuston pudottaessa lehdet. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 61

4.7. OLEMASSA OLEVAT REITIT JA EPÄJATKUVUUSKOH- DAT Kehä Vihreän eri osa-alueilla on vaihteleva määrä kevyen liikenteen reittejä. Reitit vaihtelevat asfaltoiduista kivettyihin ja kivituhkapintaisiin reitteihin. Pääreitit ovat noin kolmen-viiden metrin levyisiä väyliä, mutta alueilla on myös kapeampia polkuja esimerkiksi Mattilanniemen rannalla. Reittien kirjavuus kertoo osa-alueiden monimuotoisuudesta, mutta samalla heikentää suunnistettavuutta Kehä Vihreää pitkin kuljettaessa. Olemassa olevat reitit on merkitty s. 64 karttaan. Kehä Vihreällä on myös käyttäjien toimesta tallautuneita polkuja mm. Taulumäellä ja Tourujoella. Käyttäjien toimesta syntyneet polut kertovat yhteystarpeista. Esimerkiksi Tourujoen ylittävä rautatie aiheuttaa voimakkaan estevaikutuksen joen itäpuolelle. Alueelle on tallautunut polku metsiköiden ja rautatien poikki. Taulumäellä tallautuneita polkuja kulkee harjannetta pitkin. Kevyen liikenteen väylät mahdollistavat nykyisellään Kehä Vihreää pitkin kulkemisen suurimmaksi osaksi koko pituudelta. Reittiyhteydet eivät kuitenkaan ole kaikkialla loogisesti jatkuvia ja risteyksiä autoteiden kanssa on useita. Päästäkseen osa-alueelta toiselle kulkija joutuu paikoin kiertämään kymmeniä metrejä risteysalueella olevalle suojatielle, koska muuta reittiä ei ole. Tällainen kohta on esimerkiksi Seminaarimäen ja Mäki-Matin perhepuiston välillä (ks. kuva K sivulta 65). Huomattavaa on, ettei Kehää pitkin ole osoitettu pyöräilyn pääreittejä (ks. Pyöräilyn pääväylät sekä Tuomio-Palokkajärven melontareitti -kartta viereiseltä sivulta). Paikoitellen Kehä Vihreän reitit kulkevat katuja pitkin. Kehä Vihreää kuljettaessa paljastuu useita kohtia, joissa suunnistettavuus on heikko. Joissakin kohdissa aluetta tuntemattoman on vaikea tietää oikeaa, Kehää pitkin kulkevaa reittisuuntaa, sillä Kehä Vihreän reitit ovat samankaltaisia kuin ympäristön muut kevyen liikenteen väylät. Esimerkiksi Sepänpuistosta Taulumäelle kuljettaessa on reitin varrella ensin alikulku, jonka jälkeen kadun ylitys suojatietä pitkin ja sen jälkeen pieni puisto, jonka puukujanteen merkitsemä pääreitti ei johdata Kehää pitkin. Reittien helppolukuisuus edesauttaisi Kehä Vihreän luontevaa käyttöä. Paikoitellen Kehä Vihreän kevyen liikenteen reitit kulkevat katualueella, tällaisia kohtia on esimerkiksi Taulumäen lounaisosassa. Katualueella kulkevat reitit ja vilkasliikenteisten teiden yli kulkevat sillat heikentävät kokemusta virkistysalueella kulkemisesta. Koska Kehä Vihreä on paikoin melko kapea, kulkevat reitit pääosin viheralueen suuntaisesti. Tämä tarkoittaa, että viheralueen sisällä ei pysty juurikaan kiertämään ympyrän muotoista reittiä, vaan joutuu palaamaan samaa reittiä takaisin tai poikkeamaan rakennetuille alueille pois Kehä Vihreältä. Kierrettäviä reittejä löytyy nykyisellään Viitaniemen, Harjun ja Seminaarimäen alueelta sekä osin myös Mattilanniemen kärjestä. Tourujokea pitkin pääsee kulkemaan Kankaan alueen valmistuttua joen molemmin puolin jonkun matkaa. Kaikki Kehä Vihreän reitit eivät ole esteettömiä. Osa reiteistä on melko jyrkkiä maastonmuotojen takia. Tällaisia reittejä on erityisesti Harjulla ja Tourujoella, joissa on myös porrasrakenteita. Järvien rannoilla reitit ovat esteettömiä. Kehä Vihreän reitit ovat melko helposti saavutettavissa, sillä Kehä rajautuu useisiin katuihin. Täten siirtyminen Kehälle tapahtuu useista eri kohdista melko luontevasti. Tällaisiin merkittävimpiin, esimerkiksi pääkatujen päihin liittyviin kohtiin on Kehä Vihreän kehittämissuunnitelmassa (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/ strateginen suunnittelu ym. 2015, 17-18) viitattu sisääntulokohtina. Nämä, ja muutama muu sisääntulokohta on merkitty viereisen sivun karttaan. Rantatie ja rautatie rajaavat Jyväsjärven rannan voimakkaasti keskustasta ja kulku sieltä Kehälle tapahtuu kapeiden siltojen ja alikulkujen kautta. Lisäksi paikoitellen maastonmuodot estävät suorat reitit, joskin alueilla on käytetty ratkaisuna myös portaita. Pääosin Kehä Vihreälle saapuminen ja sen poikittaiset yhteydet ovat kuitenkin luontevat. Suurempi ongelma ovat erityisesti Kehää pitkin kulkevien yhteyksien katkeilu ja epäloogisuus. Talvisin viheralueiden reitit levittäytyvät läheisille järville. Hiihto- ja luisteluradat sekä kesäiset melontareitit mahdollistavat monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Lisäksi Harjulla on talvisin hiihtolatu. Kehä Vihreälle on ehdotettu pääreitti ja paikallisia reittejä Kehä Vihreän Kehittämisselvityksessä (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/strateginen suunnittelu ym. 2015, 17). Nämä on koottu Kehittämisselvityksessä esitetty pääreitti ja paikalliset reitit -kartalle (s. 64). Pääreitin linjaus edellyttää ylikulkusiltaa Seminaarimäen ja Mäki-Matin leikkipuiston välille. Lisäksi pääreitin linjauksessa on huomioitu Tourujoelle kaavoitettu uusi kevyen liikenteen silta. Tourujoella yhteyksiä on parannettu myös uudella reitillä. 62 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

Taulumäen päälle kulunut polku. Oikoreitti Vesilinnalta kohti keskustaa. P 0 P 500m 0 500m pyöräilyn pääreitti melontareitti pyöräilyn aluereitti Kehä Sinisen reitti sisääntulokohdat Kehä Vihreän kehittämisselvityksen mukaan sisääntulokohta, jota ei huomioitu Kehä Vihreän kehittämisselvityksessä risteyskohdat Kehä Vihreän kehittämisselvityksen mukaan Pyöräilyn pääväylät sekä Tuomio-Palokkajärven melontareitti. (Jyväskylän kaupunki 2014C) Lisäksi sisääntulo- ja risteyskohtia Kehä Vihreän kehittämisselvityksen mukaan (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/strateginen suunnittelu ym. 2015, 17). hiihtoreitti luistelureitti Luistelu- ja hiihtoreitit talvisin. Jyväskylän karttapalvelun (2015) mukaan. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 63

Olevat reitit, epäjatkuvuuskohdat sekä kaavoitukseen merkityt uudet reitit. Karttaan merkitty kirjaimin viereisen sivujen kuvien ottopaikat. KEHÄ SININEN (PALOKKAJÄRVI) oleva kevyen liikenteen reitti/polku oleva luontopolku (pitkospuut) tallautunut polku asemakaavoissa/kankaan osayleiskaavassa oleva toteutumaton reittiyhteys Kankaan osayleiskaavassa oleva toteutumaton kevyen liikenteen silta reitin epäjatkuvuuskohta KEHÄ SININEN (TUOMIOJÄRVI) Taulumäen ja Aatoksenpuiston välillä joudutaan kulkemaan pysäköintialueen läpi ja katua pitkin (ei kevyen liikenteen väylää). merkittävä kevyen liikenteen yhteys Kehä Viherän poikki merkittävä kevyen liikenteen yhteys Kehä Vihreälle Kehä Sinisten linjaukset esteettömyyden kannalta haasteelliset alueet: osa reiteistä ei ole esteetei erillistä kevyen liikenteen väylää katualueella Kehittämisselvityksessä (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/strateginen suunnittelu ym. 2015) esitetty pääreitti ja paikalliset reitit. Pääreitti on esitetty mustalla ja paikalliset reitit pinkillä. Risteysalue Aatoksenpuiston ja Sepänaukion katkaisee luontevat reitit puistojen välillä. yhteyden katkaiseva katu K A L B C Tourujoen eteläosa on siltojen, kapeuden ja maastonmuotojen takia haastava reiteille. Katualueen reitti kulkee virkistysalueen ulkopuolella. D F G E Seminaarimäen lävitse ei mene selkää Kehä Vihreää pitkin johdattavaa reittiä. katu ja pysäköintialue katkaisevat luontevan yhteyden J I H reitin jatkuminen rantaa pitkin ei ole täysin selvää. KEHÄ SININEN (JYVÄSJÄRVI) kadunylitys ja silta katkaisevat luontevan yhteyden P 0 500m P 0 500m 64 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

A Taulumäelle saavutaan epävirallisen parkkipaikan lävitse katua pitkin. Maastoon on tallautunut polku rautatien ja kevyen liikeenteen väylän välille. Kesäkuun 2015 maastokäynnin aikana kaksi nuorta naista ylittivät rautatien kyseisestä kohdasta. B Taulumäen laella on kulunut polku. Mikäli yhteyttä Tourujoen vartta pitkin ei voida toteuttaa, tarvitsee katuympäristö huomattavan muutoksen tarjotakseen virkistyksellisen reittiyhteyden. D Yhteystarve rautatiesillan alitse. Silta ylittää Rantatien. J F Seminaarimäelle saavutaan katualuetta pitkin autopaikoituksen välistä. Paikoitellen reitti tekee jyrkkiäkin mutkia. C I E G Schaumannin linnan kohdalla on jyrkkä, visuaalisesti vaikeasti hahmotettava kääntyminen. H Kulku hotellin takajulkisivun ja pysäköintialueen välistä. K Kevyen liikenteen yhteystarve vilkasliikenteisen kadun ylitse. L Alikulku on selkeä, mutta sen jälkeinen orientaatio vaikeaa. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 65

4.8. EKOLOGISET EPÄJATKUVUUKOHDAT Tarkasteltaessa Kehä Vihreän ekologisia yhteyksiä, epäjatkuvuuskohtia voidaan havaita paikoin samoissa kohdissa kuin ihmistenkin käyttämissä reiteissä. Ekologiset epäjatkuvuuskohdat on koottu viereiseen karttaan luontoselvityksistä ja Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologin Anne Laidan kommenttien perusteella. Esimerkiksi Voionmaankatu katkaisee ekologien yhteyden mm. lepakoilta (Heikkinen 2009, 17). Viheralueiden kapeus asettaa myös haasteita ekologisten käytävien toimintaan. Oletettavaa on, että esimerkiksi Lutakonranta ei toimi hyvänä ekologisena yhteytenä kapeutensa, nuoren puustonsa, avonaisten nurmikenttiensä ja kovien pintojensa takia (Laita, A. 2015, henk.koht. tiedonanto). Ekologiset epäjatkuvuuskohdat asettavat haasteita mm. lepakoille ja liito-oraville. Ekologisten epäjatkuvuuskohtien parantaminen mahdollistaisi eläimistölle paremmat liikkumisen mahdollisuudet. P 0 500m ekologinen epäjatkuvuuskohta (erit.) lepakkoyhteys ekologinen epäjatkuvuuskohta Kehä Vihreää pitkin Voionmaankatu muodostaa ekologisen epäjatkuvuuskohdan. Se katkaisee mm. lepakoiden kulkuyhteyden (Heikkinen 2009, 17). Ekologiset epäjatkuvuuskohdat. Ne ovat osittain samat kuin reitilliset epäjatkuvuuskohdat, ks. edellinen aukeama. (koottu lähteistä: Heikkinen 2009; Laita, A. 2015 henk.koht. tiedonanto) 66 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

Viitaniemen arvokasta maisemaa. Harjun eteläosa näköalatornista kuvattuna. 4.9. ARVOT Kehä Vihreän maisemakuvalliset, kulttuurihistorialliset ja ekologiset arvot on jaettu kolmelle eri arvokartalle. Maisemakuvallisiin arvoihin on huomioitu maisemassa näkyvät, huomiota herättävät arvokkaat piirteet. Ekologisissa arvoissa on otettu mukaan luonnon monimuotoisuutta tukevia biotooppeja, alueita sekä yhteyksiä. Kulttuurihistoriallisissa arvoissa on otettu huomioon mm. historiallisten alueiden säilyneisyys, harvinaisuus ja alueen kehityshistoria. Lisäksi Kehä Vihreän sosiaaliset arvot on mainittu lyhyesti. 4.9.1. MAISEMAKUVALLISET ARVOT Harju on Kehä Vihreän maisemallisesti merkittävin selänne. Se kohoaa tunnistettavana Jyväskylän ruutukaava-alueen laidalla ja toimii useiden katunäkymien päätteenä. Myös muut korkeat selänteet ovat havaittavissa maisemassa kauempaakin. Esimerkiksi Seminaarimäki on maisemallisesti arvokas. Alueella rakennusten ja varttuneen puuston muodostama kokonaisuus on onnistunut. Viitaniemen alue muodostaa oman arvokkaan maisemakokonaisuutensa, jossa puutarhakaupunki-ideologian mukaisesti rakennukset sijoittuvat puutarhoineen osaksi avointa julkista ulkotilaa. Alue on tunnistettava kokonaisuus. Myös Tourujoella on maisemallisia arvoja. Se muodostaa merkittävän vehreän laakson kaupunkirakenteeseen. Jokilaaksossa on mahdollista saavuttaa voimakas maisemakokemus intiimistä vesistöympäristöstä. Jokilaakson ylittävien siltojen aiheuttama rytmitys muodostaa kehystettyjä maisematauluja alueella kulkeville. Maisemallisesti arvokkaiden maisema-aluekokonaisuuksien sisällä korostuvat muutamat kaukomaisemassakin hahmottuvat merkkirakennukset: Vesilinna ja Seminaarimäen yliopistorakennukset. Edellä mainittujen aluekokonaisuuksien lisäksi voidaan todeta myös järvien rantojen olevan merkittäviä maisemallisesti, sillä niitä voidaan tarkastella vastakkaisilta rannoilta hyvinkin laajoilta alueilta. Rantojen arvo on erityisesti niiden sijainnissa suhteessa tilallisuuteen ja näkymiin. maisemallisesti arvokkaimmat alueet maiseman kannalta arvokkaat rannat muu Kehä Vihreä Maisemalliset arvot. P 0 500m KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 67

4.9.2. EKOLOGISET ARVOT Tourujoen ja Seminaarimäen alueet ovat Kehä Vihreän merkittävimmät ekologisia arvoja sisältävät kohteet. Tourujoen keskiosissa sijaitsee luonnonsuojelualue. Jokilaakson alajuoksulla elävät liito-oravat sekä erilaiset lepakot (Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus 2013, 4-7). Lisäksi alueella esiintyy useita uhanalaisia ja huomionarvoisia lintulajeja sekä joitakin merkittäviä kasvillisuuskohteita (Laita 2014). Seminaarimäellä on havaittu lepakoita, liito-oravia sekä joitakin arvokkaita kasvillisuus- ja linnustokohteita (Heikkinen 2009). Muilla alueilla on havaittu lähinnä yksittäisiä arvokkaita kasvillisuuden kasvupaikkoja, kasvilajeja tai esimerkiksi liito-oravia (Laita, A. 2015 henk.koht. tiedonanto; Kypärä 2010, 12-13). Kehä Vihreän läheisyydessä on joitakin arvokkaita linnustokohteita. Viitaniemen alue rajautuu Tuomiojärven lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Eerolanlahteen. Kyseinen lahti kuuluu Jyväsjärven ohella Suomen tärkeisiin lintuvesiin (FINIBA), sillä nämä alueet ovat tärkeitä muuttolintujen levähtämispaikkoja (Pihlaja 2013, 12, 20). Kehä Vihreän puustoiset, kasvillisuudeltaan monipuoliset alueet toimivat viheryhteyksinä (Laita, A. 2015 henk.koht. tiedonanto). Nämä viheryhteydet sekä muut ekologiset arvot on merkitty viereiseen karttaan. 4.9.3. KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT Kehä Vihreällä on lukuisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Useat sen osa-alueet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin alueisiin (RKY-alueet). Tällaisia alueita ovat Älylän ja Seminaarimäen asuinalueet, Jyväskylän yliopiston alue, Jyväskylän Harju ja Vesilinna, Viitaniemen asuinalue ja Jyväskylän vanha hautausmaa. Lisäksi Kehä Vihreän läheisyydessä on kaksi sotatarviketeollisuuden RKY-aluetta. Jyväskylän keskustassa sijaitsee myös kaksi RKY-aluetta: Jyväskylän hallintokeskus ja Kirkkopuisto sekä Jyväskylän rautatieasema. Alla on lyhyesti esitelty Kehä Vihreälle kuuluvat RKY-alueet. Seminaarimäelle sijoittuvat Älylän ja Seminaarimäen asuinalueet sekä Jyväskylän yliopiston alue, joista molemmat ovat merkittäviä sekä kulttuurihistoriallisesti että arkkitehtonisesti (Museovirasto 2009A). Yliopistoalueen vanhimmat rakennukset sekä varhaisimmat puutarhat ovat 1880-luvulta (Museovirasto 2009B). Yliopiston rakennuskantaa on rakentamisen jälkeen täydennetty useasti. Vuosina 1951-1970 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat opetus-, kirjasto-, varttunut puustoinen ympäristö Kehä Vihreällä muu Kehä Vihreä luonnonsuojelualue arvokkaat kartoitetut kohteet kasviston tai eläimistön kannalta P 0 500m liito-oravien ydinalue lepakoiden ydinalue viheryhteys FINIBA-alue Ekologiset arvot. Arvot koostettu karttaan lähteistä, jotka on mainittu 4.9.2. Ekologiset arvot -otsikon alla. 68 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

Seminaarimäen julkisivua. liikunta- ja asuinrakennukset ilmestyivät alueen maisemaan. Alvar Aalto -museo on valmistunut vuonna 1973 ja Keski-Suomen museo 1961. Alue kehittyy edelleen, sillä 2000-luvun alussa Seminaarimäelle on vielä valmistunut muun muassa normaalikoulun ala-aste. Seminaarimäen puistot kuuluvat myös RKY-alueeseen (Museovirasto 2009A). Jyväskylän Harjun ja vesilinnan RKY-alue kattaa Harjun alueen. Paikalla on kulttuurihistoriallista arvoa kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona, lisäksi Jyväskylän kaupunkirakenne on rajautunut Harjuun aina 1910-luvulle asti. Harju on ollut näkötornin sijaintipaikka aina vuodesta 1887, jolloin sinne rakennettiin puinen näkötorni. Sittemmin näkötorni on korvattu 1950-luvulla rakennetulla vesitornilla näköalatasanteineen. Harjun laelle nousevat, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Neron portaat on rakennettu vuonna 1925. (Museovirasto 2009C) Viitaniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan asuinalueen innoittajana on ollut Tapiolan puutarhakaupunki. Viitaniemi on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuinrakentamisen arvokohde. Arkkitehti Jorma Järvi on laatinut alueen asemakaavan 1950-luvun lopulla, ja rakentamista alueella ovat ohjanneet Jorma Järven ja Alvar Aallon rakentamistapaohjeet sekä maisema-arkkitehti Jussi Jänneksen vihersuunnitelmat. Viitaniemelle on tyypillistä yhtenäinen rakennusten ilme ja avarat viheralueet. (Museovirasto 2009D) Jyväskylän vanhan hautausmaan alue muodostaa yhdessä Taulumäen kirkon kanssa RKY-alueen Tourujoen läheisyyteen. Hautausmaan ensimmäiset osat ovat peräisin vuodelta 1918 ja sitä on laajennettu useampaan otteeseen. Hautausmaalla sijaitsee useiden kulttuurialan merkkihenkilöiden hautamuistomerkkejä. (Museovirasto 2009E) P 0 500m 4.9.4. SOSIAALISET ARVOT Kehä Vihreälle sijoittuu useita sosiaalisia arvoja. Tällaisia ovat mm. toiminnalliset paikat kuten pallokentät. Kehä Vihreän sosiaalisia arvoja ovat myös mm. elvyttävyys ja merkityksellisyys. Toiminnallisuutta ja elvyttävyyttä on kuvattu erikseen, ks. s. 72-74, 75-78. Kullakin alueella kävijälle Kehä Vihreän sosiaalinen arvo näyttäytyy omanlaisenaan. Täten osalle Kehä Vihreän arvo on sen läheisyydessä, jolloin se näyttäytyy lähivirkistysalueena, toisille se voi olla harrastuspaikka. Koska alueella sijaitsee paljon myös esimerkiksi työpaikkoja, voi Kehä näyttäytyä myös työympäristönä, ja toisaalta turisteille nähtävyytenä. Eri osa-alueiden välillä on myös eroavaisuuksia; Tourujoki tarjoaa erilaisia sosiaalisia arvoja kuin Hippos. RKY-alueet Kehä Vihreällä ja lähiympäristössä maakunnallisesti arvokas rakennus Kehä Vihreällä ja lähiympäristössä muu Kehä Vihreä Historialliset ja kulttuuriset arvot. Kartassa käytetty apuna Museoviraston Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt-karttapalvelua (Museovirasto 2015). KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 69

0-15 16-64 65- Taidokkaita graffiteja Tourujoen ylittävässä sillassa. Jyväskylän kantakaupungin väestöjakauma. Kaaviosta huomataan, että varttunneen väestön osuus on suhteellisen suuri verrattuna nuorisoon. (Aineistolähde: Jyväskylän kaupunki, väestöarvio 2015) 4.10. KÄYTTÄJÄT 43min. ulkoilua = kävely 4,5km/h: 3,2 km juoksu 10km/h: 7,2 km pyöräily 17km/h:12,2 km Kehä Vihreällä on paljon potentiaalisia käyttäjiä. Jyväskylän kantakaupungin alueella asuu lähes 30 000 asukasta (Jyväskylän kaupunki, väestöarvio 2015). Viereisen sivun Asukasmäärä 250m ruuduissa -karttaan on merkitty keskustan asukasmäärät. Kehä Vihreän itäpuolelle, koilliskulmaan sekä Hippokseen suunnitellut asuinrakentamishankkeet tulevat lisäksi kasvattamaan asukasmäärää tulevaisuudessa, kuten aiemmin on mainittu (ks. s. 22-23). Myös matkailijat ovat potentiaalinen viheralueiden käyttäjäryhmä, sillä monet Jyväskylän matkailuun liittyvät toiminnot kuten matkakeskus, hotellit ja museot sijaitsevat keskustassa. Lisäksi lähialueen työntekijät ja opiskelijat voivat ulkoilla Kehä Vihreällä. Keskusta-alueella on työpaikkoja n. 6400 kappaletta ja Jyväskylän yliopistossa opiskelee yli kymmenen tuhatta opiskelijaa (Humppi 2015, henk.koht. tiedonanto). Yliopistokampuksia ja erilaisia työpaikkoja sijaitsee myös Kehä Vihreän aluerajauksen sisällä, erityisesti Seminaarimäen ja Mattilanniemen alueilla. Lisäksi keskusta-alueella on paljon kouluja, päiväkoteja ja vanhainkoteja, joille Kehä Vihreä on lähin laajempi virkistysaluekokonaisuus. Kehä Vihreä sijaitsee keskustan lähellä, jolloin se on helposti saavutettavissa. Ulkoiluun ja liikuntaan käytetään keskimäärin 43 minuuttia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa esimerkiksi reilun kolmen kilometrin kävelylenkkiä (Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus). Tässä ajassa ehtii kiertää jo osan Kehä Vihreästä. Pyöräilemällä ehtii samassa ajassa kiertää koko urbaanin vihervyön. Lähiulkoiluun osallistuu aikuisväestöstä keskimäärin 95% ja tyypillisesti ulkoillaan kolme kertaa viikossa (Sievänen & Neuvonen (toim.) 2010, 125-126). Täten Kehä Vihreän käyttäjäpotentiaali on suuri. Kävelylenkkeilyä harrastaa 60-70% väestöstä, ja se onkin kaikkein tavallisin ulkoilumuoto (Sievänen 2012, 24). Pyöräily on toiseksi suosituin ulkoiluharrastus, jota harrastaa n. 55% väestöstä (Sievänen 2012, 24). Nykyisellään Kehä Vihreä ei tarjoa optimaalisia olosuhteita pitempiin kävely- tai pyörälenkkeihin epäjatkuvuutensa takia. Ulkoilun ja muun harrastamisen lisäksi Kehä tarjoaa myös puitteet esimerkiksi kävelykokousten järjestämiseen vehreässä ympäristössä. Tätä pidetään hyvänä keinona monipuolistaa työtapoja (Pasanen 2015). Lisäksi Kehää pitkin voi liikkua työpaikan ja kodin välillä. kauempaa tuleville. Lutakonrannan sataman luona on lisäksi laaja toimintakenttä, jolla voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia. Tämä houkuttelenee käyttäjiä myös Kehä Vihreälle. Satamaranta on Jyväsjärven risteilyjen etappi, joten käyttäjiä voi tulla alueelle myös vesitse. Erilaisten ulkoilu- ja toimintamahdollisuuksien lisäksi Kehä Vihreä on lähistöllä asuville ja toimiville myös visuaalisesti arvokas, vehreyttä kaupunkirakenteeseen tuova alue. Huomioitavaa on myös se, että edellä mainittujen ryhmienkään sisällä Kehä Vihreä ei ole välttämättä yhtä arvokas kaikille. Ihmiset todennäköisesti myös arvostavat joitakin Kehän osia enemmän kuin toisia. Esimerkiksi huonokuntoinen vanhus ei pääse itse kokemaan liikunnan riemua pallokentällä, vaan voi nauttia enemmän istuskelusta rauhallisella penkillä tai pienestä kävelylenkistä metsikössä. Viereisen sivun karttaan on merkitty erilaisia toimintojen paikkoja, jotka antavat viitteitä alueen käyttäjistä. Lisäksi karttaan on merkitty maastokäynneillä havaitut alueet, joilla on ollut paljon käyttäjiä. asukkaat: aikuiset, vanhukset, lapset, nuoret työntekijät, opiskelijat päiväkoti-ikäiset, koululaiset harrastajat 70 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI Edellä mainituille ryhmille ja myös kauempaa tuleville Kehä tarjoaa nähtävyyksiä monipuolisen ympäristönsä, taiteensa, arkkitehtuurinsa ja kulttuurihistoriansa ansiosta. Monipuoliset urheilumahdollisuudet - erityisesti Hippoksen alueella - tarjoavat tekemistä myös Kehä Vihreän käyttäjäryhmät. turistit

päiväkoti peruskoulu lukio ammatilliset oppilaitokset ammattikorkeakoulu yliopisto muu oppilaitos vanhusten palvelukeskus vammaisten palvelukeskus matkailukohde ja museo matkailuinfo hotelli bussiterminaali matkakeskus maastokäynneillä havaittu paljon oleskelevia/pelailevia ihmisiä P 0 500m asukasmäärä/250m ruutu P 0 500m Keskusta-alueella sijaitsevat päiväkodit, oppilaitokset, palvelukeskukset sekä matkailuun liittyvät palvelut. (Aineisto lähteestä: Jyväskylän kaupunki, karttapalvelu 2015) Liitteessä 4 on esitetty Kehän viereisten rakennusten käyttötarkoitus, mikä kertoo myös alueen käyttäjistä. 472-984 241-471 115-240 36-114 0-35 Asukasmäärä 250m ruuduissa. Kartta muokattu Jyväskylän kaupungilta saadusta asukastiheyskartasta (Vallinkoski 2016B, henk. koht. tiedonanto). KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 71

Minigolfrata ja pienet ruokasekä jäätelökojut Satamarannassa. 4.11. NYKYISET TOIMINNOT Veneitä laiturissa rantapromenadilla. Kehä Vihreän toimintoina on tarkastelu ulkotiloissa olemassa olevia toimintamahdollisuuksia kuten pelikenttiä, uimarantoja, grillipaikkoja, kesäteattereita ja leikkipaikkoja. Näiden ulkotilatoimintojen lisäksi Kehä Vihreällä on paljon muita toimintoja kuten Seminaarimäen ja Mattilanniemen yliopistokampukset, Hippoksen laajat sisäurheiluhallit, Älylän museo- ja yliopistotoiminta, Satamarannan ravintolaveneet ja Harjun luontomuseo. Ulkotilojen toimintamahdollisuudet ovat jakautuneet Kehä Vihreällä epätasaisesti. Suurin osa erilaisista toimintamahdollisuuksista kuten pelikentistä ja leikkipaikoista sijaitsee Hippokselta Taulumäelle ulottuvalla vyöhykkeellä. Sen sijaan Tourujoella ja Jyväsjärven rannalla toimintojen paikkoja on suhteellisen vähän. Eniten Kehä Vihreällä on erilaisia pelikenttiä sekä toisaalta veneilyn mahdollistavia, soutuveneiden säilytykseen tarkoitettuja rantoja tai venelaitureita. Hippoksen ja Harjun alueella sijaitsevat suurimmat pelikentät ja urheilustadionit. Leikkipaikkoja urbaanilla vihervyöllä on melko vähän, mutta alueelle on suunniteltu useampia uusia leikkipaikkoja. Ulkokuntoilupaikkoja tai tulentekopaikkoja alueella ei juurikaan ole. Auringonoton ja piknikit mahdollistavia nurmialueita sijaitsee erityisesti järvien rannoilla. Erilaiset toiminnot on merkitty seuraavan sivun karttaan. Oleskelupaikkoja on Kehä Vihreällä osin rajoitetusti. Erilaisia penkkejä ja istuskelun mahdollistavia tasoja on valtaosassa Kehä Vihreän osa-alueista. Tourujoella penkkejä ei kuitenkaan juuri ole. Lisäksi osassa Taulumäkeä ja Viitaniemeä ei ole kuin muutamia penkkejä. Seminaarimäen ja Mattilanniemen välisellä alueella ei ole suoraviivaisimman reitin varrella ensimmäistäkään istahtamispaikkaa. Hyväkuntoisella penkkien vähyys ei estä alueella liikkumista, mutta se vähentää mahdollisuuksia pysähtyä paikkaan pitemmäksi aikaa. Huonokuntoiselle suositus penkkien välimatkasta on 250m, joka ei täyty koko Kehä Vihreällä (Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 5/8). Alueet, joiden oleskelumahdollisuuksissa on puutteita, on merkitty seuraavan sivun karttaan. Mäki-Matin perhepuiston leikkialuetta. 72 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

venelaituri telaranta uimaranta jalkap./pesäp./korip./tenniskenttä pallokenttä, jossa talvisin luisteluk./kaukalo talvisin luistelukenttä/kaukalo/reitti rantalentopallokenttä kuntoilupiste kiipeilyseinä minigolf-rata jousiammuntarata frisbeegolf-rata skeitti melontareitti hiihtolatu vesilautailu (wakeboard) urheilustadion pesäpallostadion lasten liikennepuisto leikkipaikka koirapuisto koiranuittopaikka grillipaikka kesäteatteri viljelypalstat kaavoitettu/suunniteltu leikkipaikkasijainti suunniteltu kuntoilupaikkasijainti suunniteltu toiminnallinen/ opastuksellinen piste vähän/ei ollenkaan penkkejä auringottoon/piknikkiin soveltuvat melko tasaiset nurmi/niittypinnat P 0 500m Keskusta-alueella sijaitsevat ulkotilatoiminnot sekä suunnitellut, toteutumattomat toiminnot/opastepisteet. Aineisto koottuna lähteistä: Kankaan 1. vaiheen yleissuunnitelma (Jyväskylän kaupunki ym. 2015), Harjun maisemanhoitosuunnitelma (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut, Yhdyskuntatekniikka, Kaavoitus & Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy 2011), Kehä Vihreän kehittämisselvitys (Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/strateginen suunnittelu ym. 2015) ja Jyväskylän kaupunki, karttapalvelu (2015). KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 73

4.12. MELU Urbaanin vihervyön lähellä sijaitsee useita vilkasliikenteisiä liikenneväyliä. Täten suuri osa Kehä Vihreän virkistysalueista altistuu melulle ainakin jossain määrin. Melu pääsääntöisesti laskee virkistyksellisyyttä, mutta on kuitenkin kaupunkiympäristössä jossain määrin hyväksyttävää (Peschardt ja Stigsdotter 2014). Toisaalta ympäristömelua kuvataan merkittäväksi ympäristöongelmaksi Euroopassa, mikä kertoo sen ongelmallisuudesta myös kaupunkiympäristöissä (Pajuriutta 2016). Viereisessä kartassa on esitetty suurimpien teiden aiheuttama meluvaikutus. Kartasta voidaan huomata, että valtateiden läheisillä alueilla melu on voimakasta. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) ohjeistaa, että taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla virkistysalueilla meluarvojen tulee olla enintään 55 db päivisin. Luonnonsuojelualueilla suositus on 40dB. Mallinnettu meluvaikutus jää suureksi osaksi näiden arvojen alle. Melumallinnuksessa on kuitenkin huomioitu vain pääväylien aiheuttama melu. Pienemmiltäkin teiltä kantautuu melua Kehä Vihreälle, kuten Kehä Vihreän tunnelmia -kartassa (s. 51) on aiemmin todettu. Esimerkiksi Tourujoen laaksossa vesipinta aiheuttaa melun leviämisen kauas jokilaaksoa pitkin. Tourujoen kehityssuunnitelmassa Tourujoen melun vähentämiseksi onkin esitetty täydentäviä meluseiniä ja melukaiteita läheisille Valtatie 4:n rampeille ja joen ylittäville silloille (Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut 2015). Vesipinta kantaa liikenteen melua myös Taulumäelle ja Lutakkoon. Erityisen paljon melu korostuu Valtatie 9:n vieressä, missä tie ja viheralue kulkevat rinnakkain. Tiellä on osin matala melukaide, mutta siitä huolimatta Mattilanniemeen ja Lutakon satamaan kantautuu melua vilkasliikenteiseltä tieltä. Hiljaisimpia alueita urbaanilla vihervyöllä ovat topografisesti korkealla sijaitsevat ja maastonmuotojen taakse jäävät alueet. Kaukana vilkasliikenteisistä teistä löytyy myös rauhallisia alueita, kuten Tourujokilaakson keskiosissa. Liikennemäärät jatkavat Liikenneviraston ennusteen mukaan tulevaisuudessa loivaa kasvua (Ristikartano ym. 2014, 46-48, 64). Sähköautojen yleistyminen voi laskea liikennemelua, mutta varsinkin suurilla nopeuksilla mm. renkaista ja tienpinnasta johtuva melu on edelleen merkittävä (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta 2000,19). Liikennemelun voidaan täten olettaa olevan läsnä Jyväskylässä myös tulevaisuudessa. Valtateiden 4 ja 9 aiheuttama meluvaikutus Jyväskylän keskustassa. (Kuvalähde: Jyväskylän kaupunki: saatu Vallinkoski 28.8.2015). 74 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI

4.13. ELVYTTÄVYYS Kehä Vihreällä useat osa-alueet muodostavat kontrastin kaupunkirakenteeseen. Tällaisia ovat erityisesti Tourujoki, Harju ja Taulumäki. Tällöin viheralueiden tunnelma poikkeaa kaupunkiympäristöstä voimakkaasti, vaikka kaupungin äänet tai näkymät sinne kantautuisivatkin. Nämä alueet tarjoavat muualla olemisen paikkoja, mikä on elvyttävyyttä lisäävä piirre. Kehä Vihreällä elvyttävimmät ympäristöt ovatkin Tourujokilaakso ja Taulumäki, joissa korostuvat luonnonmukaiset piirteet, suhteellisen suuri koko ja vesi. Tourujoella elvyttävyyttä vähentää erityisesti liikenteen melu ja osin aluskasvillisuuden pusikkoisuus. Tourujoen elvyttävimmissä ympäristöissä oleskeluun ei nykyisellään ole tarjottu paljoa mahdollisuuksia, sillä alueilla on hyvin vähän penkkejä tai muita oleskelualueita. Taulumäellä maaston kuluneisuus (huono kunnossapito) sekä autoteiltä kantautuva melu laskevat elvyttävyyttä. Taulumäellä virallisten reitistöjen puute vaikeuttaa lisäksi liikkumista siten, ettei maasto kuluisi. Myös muut luonnontilaisen kaltaiset, rauhalliset metsikköalueet ovat elvyttäviä ympäristöjä urbaanilla vihervyöllä. Näillä alueilla on vähän oleskelupaikkoja (ks. s. 73), mikä vähentää elpymismahdollisuuksia. Esimerkiksi pieni metsikkö Seminaarimäen alueella edustaa yhtä palauttavimmista ympäristöistä. Harjun elvyttävyyttä metsäisenä alueena laskevat avoimet näkymät ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja sieltä kantautuva melu sekä alueen kuluneisuus. Taulumäen ranta on yksi Kehä Vihreän elvyttävämmistä ympäristöistä. Alueelle kantautuu paikoin vaimeaa melua läheisltä teiltä, joka laskee alueen elvyttävyyttä jonkin verran. Kovat pinnat, alueen keskeneräisyys sekä melu laskevat Satamarannan elvyttämispotentiaalia. Vähiten elvyttäviä ympäristöjä Kehä Vihreällä ovat kapeat viheralueet, joilla kaupunkiympäristö korostuu voimakkaasti mm. melun ja paikoitusalueiden johdosta. Esimerkiksi Rantapromenadi sijaitsee suuren tien vierellä, on kapea, sisältää vähän kasvillisuutta ja rauhallisia istumapaikkoja ei juuri ole. Läheinen vesi ei riitä kompensoimaan muun ympäristön aiheuttamaan haittaa. Myös esimerkiksi Lutakonrannalla istuskelupaikat sijaitsevat pääsääntöisesti vilkkaan kevyen liikenteen väylän varrella, jolloin rauhallisia istuskelupaikkoja ei löydy. Urbaanin vihervyön elvyttävyyttä laskevat kokonaisuudessaan lukuisat tienylitykset, joissa viheralue katkeaa ja ulkoilija joutuu siirtymään katualueelle päästäkseen jatkamaan matkaa. Seuraavalla sivulla elvyttävyyteen liittyviä piirteitä on merkitty kartalle. Sen jälkeen taulukkomuodossa esitetään osa-alueiden elvyttävyyttä tukevia ja toisaalta elvyttävyyttä haittaavia ominaisuuksia. Vilkasliikenteinen, monikaistainen katu katkaisee viheralueen Seminaarimäen ja Mäki-Matin perhepuiston välillä. Katu laskee alueen elvyttävyyspotentiaalia mm. melun, liikenteen ja kovien pintojen vuoksi. KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 75

Elvyttävyyttä tukevia piirteitä. tunnelmaltaan rauhallisimmat alueet luonnonmukaisimmat alueet veden läheisyys paljon kasvillisuutta horisonttiin avautuvia/ lehvästön verhoamia laajoja näkymiä Elvyttävyyttä heikentäviä piirteitä. tunnelmaltaan hektisimmät alueet meluisimmat alueet palauttavuutta heikentävä jatkuvuusongelma suureksi osaksi kovaa pintaa paljon rakennuksia/pysäköintialueita leikkipaikka vilkasliikenteinen tie Kehä Vihreän läheisyydessä P 0 Elvyttävyyteen vaikuttavia seikkoja. 76 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 500m

Harjulla voi paikoin - katselusuunnasta riippuen - tuntea olevansa metsässä. Satamarannan laajat pysäköintialueet kaupunkialueen paraatipaikalla Jyväsjärven rannalla laskevat elvyttävyyttä. Alue ei nykyisellään tunnu virkistysympäristöltä. ELVYTTÄVYYTTÄ TUKEVIA JA HAITTAAVIA PIIRTEITÄ ALUEITTAIN Tourujoki + luonnontilaisen kaltainen paikoin rauhallinen metsäinen vesi maastonmuodot suurin osa näkymistä osin turvallisen tuntuinen koko Lutakonranta ja -puisto + erilaisia istutuksia osin maastonmuodot vesi turvallisen tuntuinen Satamaranta + vesi joitakin puita turvallisen tuntuinen Rantapromenadi + istutuksia vesi porrasoleskelupaikka rannassa turvallisen tuntuinen aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat - osin pusikkoinen osin meluisa osin kapea osa näkymistä jatkuvuuden ongelmat vähän oleskelun paikkoja paikoin huono läpipääsy paikoin rakennetut elementit - koko (kapeus) osa näkymistä hektinen oleskelun paikat pääväylän varrella keskenkasvuinen puusto vain aurinkoiset oleskelupaikat - paljon kovia pintoja vähän kasvillisuutta melu näkymät hektinen laajat pysäköintialueet keskenkasvuinen puusto pysäköintialueen valaistus vain aurinkoiset oleskelupaikat - melu koko (kapeus) kovat pinnat osa näkymistä keskenkasvuinen puusto Mattilanniemi + monipuolinen kasvillisuus vesi sekundaariset rauhalliset reitit turvallisen tuntuinen koko aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat Älylä + varttunut puusto paljon kasvillisuutta maastonmuodot turvallisen tuntuinen Seminaarimäki + osin luonnontilaisen kaltainen maastonmuodot erilaisia istutuksia turvallisen tuntuinen koko aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat Hippos + osin luonnontilaisen kaltainen vesi osin turvallisen tuntuinen aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat Mäki-Matin perhepuisto + varttunut puusto erilaisia istutuksia turvallisen tuntuinen aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat - osa näkymistä hektinen melu - paikoin näkymät rakennuksien määrä jatkuvuuden ongelmat osin melu vähän oleskelupaikkoja - osa näkymistä rakennuksien määrä paikoin melu jatkuvuuden ongelmat pysäköintialueen valaistus - näkymät laajat pysäköintialueet paljon kovia pintoja melu eteläosassa hektinen pysäköintialueen voimakas valaistus - erilaiset rakenteet paljon kovia pintoja leikkipaikka KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI 77

Suurin osa nykyisistä penkeistä on sijoitettu aivan väylän varteen, jolloin vilkasliikenteisen väylän varrella ei pääse välttämättä rentoutumaan. Lisäksi katselusuunta avautuu väylän yli. Viheralueiden lineaarisuudesta johtuen useilla alueilla ei ole juurikaan hiljaisempia väyliä. Monilla rauhallisilla alueilla ei ole lainkaan penkkejä. Täten rauhallisia oleskelupaikkoja on Kehä Vihreällä suhteellisesti melko vähän. Harju + luonnontilaisen kaltainen rauhalliset alueet maastonmuodot erilaisia istutuksia turvallisen tuntuinen koko aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat Sepänaukio + vesi (kesäisin) maastonmuotoilu Aatoksenpuisto + maastomuodot erilaisia istuksia osin luonnontilaisen kaltainen turvallisen tuntuinen aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat Viitaniemi + vesi osin luonnontilaisen kaltainen monipuolinen kasvillisuus maastonmuodot turvallisen tuntuinen koko aurinkoiset & varjoiset oleskelupaikat Taulumäki + luonnontilaisen kaltaisia alueita metsäinen vesi maastonmuodot näkymät koko turvallisen tuntuinen - näkymät kaupunkirakenteeseen melu eteläosassa kuluneisuus - paljon kovia pintoja melu vähän kasvillisuutta osa näkymistä vain aurinkoiset oleskelupaikat - melu osa näkymistä jatkuvuuden ongelmat leikkipaikka - paikoin näkymät paljon rakennuksia voimalinja leikkipaikat - paikoin näkymät kuluneisuus melu (vaimeahko) valaistuksen osittainen puute melko vähän oleskelun paikkoja 4.14. SWOT SWOT-analyysi on laadittu Kehä Vihreän vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien tarkastelemiseksi taulukkomuodossa. Kehä Vihreän suuria vahvuuksia ovat vaihteleva maasto ja monipuoliset osa-alueet, joista löytyy osin myös luonnontilaisen kaltaisia ympäristöjä, mikä koetaan tärkeänä myös kaupunkiympäristössä (Tyrväinen ym. 2007). Alue on helposti saavutettavissa ja sieltä löytyy jonkin verran toimintoja. Heikkouksia Jyväskylän urbaanissa vihervyössä on nykyisellään useita. Kehä Vihreä ei muodosta jatkuvaa kokonaisuutta. Selkeää, koko Kehää kiertävää reittiä ei ole, vaan reitti- ja viheryhteys katkeilevat tai eteenpäin päästäkseen on kierrettävä muun katuverkon kautta, jolloin viheralueelta pitää poistua. Kapeat viheryhteydet vähentävät kaupunkilaisten mahdollisuutta kokea virkistysalueen elvyttävä vaikutus. Kapea viheryhteys asettaa myös haasteita viherverkoston toimivuudelle, sillä viheryhteyden tulisi olla riittävän leveä tai jatkuva mahdollistaakseen eläimistön kulun. Kehän toiminnot ovat voimakkaasti keskittyneet tietyille alueille, jolloin osassa alueista on vaikea löytää tekemistä ulkotiloissa. Kaupunkiympäristölle tyypillinen melu vähentää Kehän virkistyksellisyyttä hyvin monessa paikassa. Kehä Vihreästä voi kuitenkin muodostua kehittämällä kokonaisuus, jolla tarkoitetaan selkeästi jatkuvaa virkistysaluetta. Tämä alue sisältää persoonalliset osansa, joissa korostuvat näiden alueiden arvot, mutta jotka tarjoavat niin tekemistä kuin olemisen paikkoja kaupunkilaisille. Oleellista on kehittää Kehää huomioiden sen nykyiset arvot ja pohtia kuinka arvoja voidaan lisätä. Kehittämisessä on huomioitava kestävän kehityksen mukaiset periaatteet, kuten elvyttävyyden huomioiminen. Uhkakuvia Kehä Vihreälle muodostuu mm. viereisten alueiden maankäytöstä. 78 KEHÄ VIHREÄN INVENTOINTI JA ANALYYSI