Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen
Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on nähty varsin samansuuntaisia muutoksia Valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 1993 lisäsi kuntien autonomiaa ja siirsi palveluiden järjestämisvastuuta aiempaa enemmän kunnille 1994 voimassa ollut laki julkisista hankinnoista (hankintalaki) on velvoittaa julkiset viranomaiset ja muut lain soveltamisalaan kuuluvat yksiköt kilpailuttamaan hankintansa 21.2.2008 Aki Heiskanen 2
Kehitys EU:ssa Euroopan unioni käy läpi rakennemuutosta Lissabonin strategian (2005 2009) raameissa tavoitteenaan parantaa unionin kilpailukykyä globaalitaloudessa Strategia koostuu kolmesta ulottuvuudesta 1) tuottavuuden kasvu 2) työllisyyden parantaminen 3) sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen Kokoavasti voidaan sanoa, että sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannossa globalisaatio asettaa ennen muuta tehokkuus-, vaikuttavuusja tuottavuusvaatimuksia. 21.2.2008 Aki Heiskanen 3
Kehitys EU:ssa ja Suomessa Komission keväällä 2005 EU-huippukokoukselle antamassa tiedonannossa uuden sosiaalipoliittisen ohjelman ydin on sosiaalinen Eurooppa maailmantaloudessa Ohjelmassa korostetaan, ettei sen tavoitteita voi erottaa globalisoituneesta taloudesta, jossa Euroopan kilpailukyky ja kiinnostavuus punnitaan Toisin sanoen halutaan varmistaa se, ettei sosiaalipolitiikasta tule este Euroopan menestymiselle globaalissa taloudessa Eurooppalaisen hyvinvointiajattelun sovittaminen globaalin talouden vaatimuksiin Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmänuudistamispyrkimykset ovat myös keskeisellä sijalla ja taustalla on odotuksia enenevästä siirtymisestä tilaaja-tuottajamalliin ja ulkoistettuihin palveluihin 21.2.2008 Aki Heiskanen 4
Ongelmat kehityksessä Monessa kohtaa markkinoiden avaaminen ja muut talousnäkökohdat ovat sivuuttaneet päätöksenteossa sosiaaliset kysymykset Globalisaatio ja markkinatalous haastavat pohjoismaisen hyvinvointimallin, joka joutuu kilpailemaan matalan verotuksen ja selvästi niukemman sosiaaliturvan maiden kanssa Väestömme ikääntyy, joka heikentää kilpailumahdollisuuksiamme 21.2.2008 Aki Heiskanen 5
Ongelmat kehityksessä Kiristyvässä kilpailussa myös Suomessa julkinen talous tulee kiristymään Sosiaali- ja terveydenhuollossa jatkuu kuntien kannalta ongelmallinen kehitys, jolle on ominaista lainsäädännön ja muilla tavoin tapahtuva velvoitteiden kasvu ilman samanaikaista resurssien turvaamista 21.2.2008 Aki Heiskanen 6
New public management Laaja kannatus kansainvälisenä johtamisen välineenä Liittyy desentralisaatio sekä politiikan erottaminen palveluiden järjestämisestä Pyritään siihen, että julkinen sektori ei enää tuota palveluita, vaan toimii säätelijänä ja mahdollisesti rahoittajana ja tilaajana Julkisen sektorin palvelutuotantoa pyritään muokkaamaan entistä enemmän liikelaitosmaisiksi soveltamalla tilaaja-tuottajamallia ja lisäämällä kilpailua 21.2.2008 Aki Heiskanen 7
Taloudellisen näkökulman haasteet suomalaiselle hyvinvointimallille Universalistinen toimintamalli ja palveluiden saatavuus ovat kansallisen hyvinvointipolitiikkamme julkilausuttuja tavoitteita Perustan muodostavat julkisen vallan vastuulla olevat palvelut Kilpailuttamisen mallit on kehitetty kuluttajille suunnattuun tavaratuotantoon Voidaanko sosiaalipalveluiden alueelle tuoda kuluttajakansalaisuus- lähtökohtaa? Mitä kilpailuttaminen tarkoittaa sosiaalipalveluille, kun julkinen talous on edelleen merkittävin palvelujen maksaja ja palvelujen saamisen ehtojen määrittäjä? 21.2.2008 Aki Heiskanen 8
21.2.2008 Aki Heiskanen 9
Missä NPM:n ja talouden näkökulman vaikutukset näkyvät? Suurimmat vaikutukset näkyvät erilaisille asiakkaille ja asiakasryhmille Kuluttajuuteen perustuvat mallit edellyttävät kykyä ja voimavaroja valita eri vaihtoehdoista markkinoilla Vaativuus ja tarpeiden tunnistamisen kyky ovat kilpailuvaltion kansalaisuuden edellytyksiä 21.2.2008 Aki Heiskanen 10
Päihdeasiakkaat jäävät tässä kehityksessä jalkoihin Hiljaiset, vähäresurssiset palvelujen tarvitsijat uhkaavat jäädä viime sijaisiksi palvelutuotannossa Heille tarjottavat palvelut voivat vähentyä tai niiden laatu heikentyä, jos vain ilmaistuihin tarpeisiin perustuva palveluajattelu saa valtaa Ei-äänekkäät, haavoittuvat ihmisryhmät eivät vaadi aktiivisesti palveluja tai tuo palvelutarpeitaan esille Myös näiden kansalaisten tarpeisiin on jatkossakin vastattava, kuka heidän äänestään pitää huolta? 21.2.2008 Aki Heiskanen 11