Kaupunkirakennelautakunta 77 12.04.2016 Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Iiksenvaaran Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan hyväksymiseen liittyvistä valituksista 99/10.02.02/2013 KRAKLK 12.04.2016 77 Joensuun kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Iiksenvaaran Ke tun pesien - Papinkankaan osayleiskaava (KV 29.9.2014 123) jätettiin valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus antoi asiasta lausunnon 22.12.2014 ( 584). Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 15.1.2016. Vieno ja Tapani Ilppola, Soini Venäläinen, Kaija Lipponen, Pasi Mutanen, Tuula Tol jan der ja Esa Penttinen yhdessä ovat tehneet jatkovalituksen korkeimpaan hal lin to-oi keu teen. Valitus koskee Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt valituksen johdosta Joensuun kau pun gin halli tuk sen selitystä. Selityksen antamiseen on pyydetty ja saatu lisäaikaa 22.4.2016 saakka. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettu valitus on liitteenä. Yleistä muutoksenhausta kaava-asiassa Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) muutoksenhakua koskevan 25. luvun 188 :ssä määrätään, että muutoksenhaku kaavan hyväksymistä koskevasta pää tök ses tä tapahtuu siten kuin kuntalaissa (365/1995) säädetään. Kyseessä on siis laillisuusvalitus ja muutoksenhakuviranomaisen asiana on selvittää, onko kaa van valmistelu ja hyväksymispäätös tehty lain edellyttämällä tavalla ja onko kaa va sisällöltään lain vaatimusten mukainen. Kuntalain 90 :n 2 momentin mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valitusoikeus on laaja (MRL 191 ). Kunnallisvalituksen asemakaavan hy väk symis pää tök ses tä saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, vel vol li suu teen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), kunnan jä sen (kuntalaki 92 ) sekä lisäksi eräät viranomaiset ja rekisteröidyt yhteisöt (MRL 191 ). Toimivalta valitukseen vastaamisessa Joensuun kaupunginvaltuuston 28.9.2015 hyväksymän hallintosäännön mu kaises ti kaupunginhallitus antaa lausunnot valtuuston päätöksistä tehtyihin va li tuksiin (9 1 mom kohta 9).
Valitus, sen vaatimukset ja perustelut lyhyesti sekä lausunnon antaminen vali tuk seen Seuraavassa käydään valitus läpi siten, että valituksesta esitetään ensin sen olen nai nen sisältö ja sen jälkeen vastataan valituksessa esitettyihin vaa ti muksiin. Valitus vaatimuksineen ja perusteluineen Valittajat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden 15.1.2016 ja Joensuun kaupunginvaltuuston 29.9.2014 123 tekemät Iik sen vaaran-ke tun pesi en-pa pin kan kaan osayleiskaavaa koskevat päätökset. Yhtenä valituksen perusteena on, että valittajat kokevat kaavaratkaisun pe rus telun puutteellisena omistamiensa alueiden osalta. Valituksessa esitetään, että kaa voit ta ja, Joensuun kaupunki, toimielimiensä päätöksissä perustelee lik senvaa ran - Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavapäätöstä vedoten Joensuun seu dun yleiskaava 2020:a koskevaan päätökseen (2.12.2008). Valituksessa väite tään, että Joensuun seudun yleiskaava 2020:n laadinnan yhteydessä olisi mene tel ty virheellisesti kaavaehdotuksen nähtävillä olon osalta. Valittajat kokevat, ett ei vät he ole voineet vaikuttaa Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaisiin rat kai sui hin. Lisäksi kaavaa väitetään lainvastaiseksi, koska se ei valittajien mukaan täytä yleis kaa van sisältövaatimuksia vaan aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta hait taa ja heikentää elinympäristöä. Valittajat kokevat kaavan laadinnan yh teydes sä annetut vastineet jätettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin puutteellisina ja epämääräisinä. Kyseessä olevat maanomistajat kokevat tilanteensa koh tuutto ma na, mikäli kaupunki sallisi heidän asuinympäristönsä heikentämisen kaavoit ta mal la asutut kiinteistöt teollisuusalueeksi. Myös kaavassa osoitettujen teol li suus alue va raus ten tarpeellisuus kyseenalaistetaan. Lausunto Valituksessa viitataan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n laadintaan ja sen yhtey des sä käytyyn vuorovaikutukseen. Seudun yleiskaavan vuorovaikutus on tapah tu nut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kyseinen kaava on lain voi mai nen. Seudun yleiskaavaa laadittaessa ei ole ollut tarpeen noudattaa va li tuk ses sa esiin nostettua maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n määräystä il moi tus vel vol li suu des ta, koska kyseinen kaava ei ohjaa suoraan rakentamista maan käyt tö- ja rakennuslain 44 :n 2 momentissa tai 72 :n 1 ja 2 momentissa tar koi te tul la tavalla. Tällaisia suoraan rakentamista ohjaavia yleiskaavoja ovat esi mer kik si ns. rantaosayleiskaavat, joissa annetaan yksityiskohtaisia mää räyksiä rakentamisesta ja joiden mukaiseen rakentamiseen voi saada suoraan ra kennus lu van. Kaupunki on tuonut Iiksenvaaran Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan laa din nan yhteydessä antamissaan vastineissa ja lausunnoissa esiin, että osayleis kaa vas sa tehty maankäyttöratkaisu on myös alueella voimassa olevien kaavo jen mukainen. Yksinomaan tämä ei ole maankäyttöratkaisun perustelu. Alu-
eel la voimassa olevassa Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavassa (vah vistet tu 20.12.2007) Iiksenvaara ja Papinkangas on osoitettu yhdyskuntarakenteen laa jen tu mis suun taa osoittavilla nuolimerkinnöillä. Voimassa oleva maa kun takaa va on ollut ohjeena ja voimassa myös Joensuun seudun yleiskaava 2020:n laa din nas sa. Valituksen kohteena on Iiksenvaaran Ketunpesien - Papinkankaan osa yleis kaava, jonka laadinnan yhteydessä käydyn vuorovaikutuksen osalta va li tuk sen te kijöil lä ei ole huomautettavaa. Valituksessa kaavoittajan ilmoittamiksi väitettyjen asioiden osalta asiat on vähin tään ymmärretty virheellisesti. Olemassa olevien rakennusten rakennusluvan mu kai nen käyttö voi jatkua. Osayleiskaavalla ei ole tähän vaikutusta. Ra ken nusten järkevä käyttöikä on omistajan harkinnan vallassa oleva asia. Kaavan myötä ei ole tullut myöskään kiinteistöjen kauppaa koskevia rajoitteita. Valituksessa tuodaan esiin valittajien tulkinta, että maa-alueiden mahdollisessa lu nas tus toi mi tuk ses sa lunastus tapahtuisi pelkän maapohjan arvolla. Näin asia ei ole. Lunastamisessa noudatetaan lunastuslakia (603/1977), jonka mukaan lu nastet ta van omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus (lu nas tus korvaus) lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Maapohjan ar vo on yksi korvausta määrittävistä tekijöistä. Valittajat vaativat muutosta Papinkankaan teollisuusalueen rajaukseen pe rus teina elinympäristön heikentämiskielto ja kohtuuton haitta maanomistajille. Va lituk ses sa on viitattu maankäyttö - ja rakennuslain 54 3 momenttiin. Kyseinen lain kohta koskee asemakaavan sisältövaatimuksia. Yleiskaavan si säl tö vaa timuk sia käsittelee saman lain 39. Laadittu osayleiskaava täyttää maankäyttö - ja rakennuslaissa yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset. Yleiskaava on oh jeena laadittaessa asemakaavaa. Asemakaavan sisältövaatimukset tulevat tar kaste luun myöhemmin laadittavien asemakaavojen yhteydessä. Valittajien omistamien kiinteistöjen osoittaminen yleiskaavassa teol li suus alueek si ei aiheuta kohtuutonta haittaa, koska kaava ei rajoita olemassa olevien raken nus ten myönnetyn rakennusluvan mukaista käyttöä. Kuten aiemmissa vaiheissa annetuissa vastineissa on lausuttu, asuminen ja teolli suus ovat lähtökohtaisesti toisensa pois sulkevia maankäyttömuotoja. Asu misen osoittaminen teollisuus- ja työpaikka-alueelle tai sen välittömään lä hei syyteen saattaa aiheuttaa haittaa molemmille toiminnoille. Teollisuus saattaa häi ritä lähellä olevaa asumista, ja asuminen saattaa sulkea pois alueelle mahdollisesti si joit tu van teollisuustoimijan toimintaedellytykset mm. vaara-alueiden joh dos ta. Alueen maankäyttö ratkaistaan tarkemmin asemakaavalla. Siinä ratkeaa mm. mikä on kyseisten kiinteistöjen täsmällinen käyttötarkoitus ja ra ken nus oi keus. Joensuun kaupunki on käyttänyt Papinkankaan alueen maankäyttöä rat kais tessaan sille laillisesti kuuluvaa valtaa. Kaupunki on tehnyt tietoisen maan käyt törat kai sun, jonka perusteena on ollut kaupungin teollisuus- ja varastotoimintaan osoi tet tu jen alueiden riittävyyden varmistaminen pitkälle tulevaisuuteen. Kau-
pun gin val tuus ton tekemä ratkaisu on myös sisällöltään lainmukainen. Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavan laadintaa on ohjannut alueella voi mas sa oleva Joensuun seudun yleiskaava 2020. Alueelle laaditun ase ma kaavan maankäyttöratkaisu on myös nyt valituksenalaisena olevan Iiksenvaaran Pa pin kan kaan Ketunpesien osayleiskaavan mukainen. Osayleiskaavan kes keneräi syys ei ole ollut juridinen este asemakaavan laadinnalle. Valitukset, jotka kos ki vat osayleiskaavaa, eivät kohdistuneet hyväksytyn asemakaavan alueelle. Joensuun kaupungilla on olemassa olevaa teollisuustonttireserviä jäljellä muu tamien vuosien tarpeisiin pienialaisemmille toimijoille. Osayleiskaavan maan käyttö rat kai sun tavoitevuosi on 2030. Kaavassa Papinkankaan alueelle osoitettu laaja teollisuus- ja varastoalue turvaa teollisuus- ja varastotoimintaan osoitettujen aluei den riittävyyden pitkälle tulevaisuuteen. Teollisuusalueen täysimittainen ra ken ta mi nen tulee viemään karkeiden arvioiden mukaan vähintään 20 vuotta. Teol li suus alu een tarvetta on kuvattu ja perusteltu kaavaselostuksessa ja kaavan oheis ai neis tos sa olevassa Juha Pasman laatimassa työpaikka-alueselvityksessä (2012). Kaupunki toistaa kaiken sen, mitä se on tästä kohteesta asian käsittelyn ai emmis sa vaiheissa tuonut esille. Kaiken edellä kirjoitetun sekä kaava-aineiston perusteella voidaan todeta, että enem pää Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kuin kaavakaan ei ole valittajan esit tä mäl lä tavalla lainvastainen ja valitus tulee hylätä perusteettomana. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetaan läheteasiakirjat ja kaupungin se litys. Jos asian ratkaiseminen vaatii lisäselvityksiä, kaupunki on valmis toi mit tamaan niitä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Yhteenveto Kaavaselostuksessa ja kaavan muussa aineistossa kuvatun, edellä kerrotun ja Itä-Suo men hallinto-oikeudelle toimitetun selvitysaineiston perusteella Iik senvaa ran Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja ra ken nus lain ja muun lainsäädännön mukaisesti kaikilta osiltaan. Kaavan hy väksy mi ses tä on päättänyt toimivaltainen viranomainen oikeassa järjestyksessä ja kaa van laatimisprosessi vastaa lain vaatimuksia. Itä-Suomen hallinto-oikeus on tehnyt asiassa lainmukaisen ratkaisun hy lä tessään valitukset. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä tehty valitus on hylät tä vä. Valmistelija: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa edellä kirjoitetun selityksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vieno ja Tapani Ilp po lan, Soini Venäläisen, Kaija Lipposen, Pasi Mutasen, Tuula Toljanderin ja Esa Penttisen valituksista, ja toimittaa korkeimmalle
hallinto-oikeudelle sen pyy tä mät asiakirjat. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.