HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013. Toimintakykyisenä ikääntyminen

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013 Toimintakykyisenä ikääntyminen Vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi Suomessa 2012 2013 juurruttamishanke Katri Kulmala 30.9.2013

1 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN ETENEMINEN... 4 2.1. LIIKKUVA IKÄINFO... 4 2.1.1. Liikuta Minua... 7 2.1.2. Liikettä lihaksiin-kuntosali... 8 2.2. HYVINVOINTIKYSELY, HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT... 8 2.2.1. HYVINVOINTIKYSELY 2013... 11 2.3. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN... 12 2.3.1. Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus... 13 2.3.2. Keikka-apumalli HelsinkiMissio... 13 2.3.3. Ulkoiluttajat... 14 3 PILOTIN TOIMINTAMUODOT... 14 3.1. Koulutus... 14 3.1.1. Arkiliikkumissopimus -koulutus... 14 3.1.2. Voimauttavan valokuvan perusteet hoidollisten ja pedagogisten alojen työntekijöille... 15 3.1.3. Senioritanssin peruskurssi... 15 3.1.4. Ystäväpiiriohjaaja -koulutus... 16 3.1.5. Geronomi-opinnot... 16 3.2. Sidosryhmäyhteistyö... 16 3.2.1. Verkostot ja yhteistyö... 16 3.2.1.1. Työkokoukset... 17 3.2.1.2. Yhdistykset... 17 3.2.1.3. Seurakunta... 17 Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

2 3.2.1.4. Järjestöyhteistyöryhmä ja Satakuntaliitto... 17 3.2.1.5. Ota kantaa.fi... 18 3.2.1.6. HelsinkiMissio/Keikka-apu... 18 3.2.1.7. Poikkihallinnollinen yhteistyö... 19 3.2.2. Viestintä ja tiedottaminen... 19 3.2.3. Arviointi... 19 3.2.3.1. Asiakasarviointi... 19 3.2.3.2. Vertaisarviointi... 20 3.3. Hanketoiminta... 20 3.3.1. Neuvontakeskus teema... 20 3.3.2. Teemaan liittyvä muu toiminta... 21 3.3.2.1. Yhteistyö SataEdun kanssa... 21 3.3.2.2. Kokemuksellinen ja osallisuutta tukeva taideseminaari... 21 3.3.2.3. Pilotin oma kokemuksellinen seminaari... 22 4 PILOTIN VOIMAVARAT... 23 5 TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI... 23 6 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 24 Liitteet Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

3 1 JOHDANTO Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeen Huittisten pilotissa 1.vaiheessa pääteemana oli neuvontapalveluiden kehittäminen ja tavoitteena oli neuvontapalvelupisteen perustaminen. Hankkeen 1. vaiheessa projektityöntekijöinä toimivat lähihoitajat Piia Kotikivi ja Pirjo Kollin. 1.9.2011 projektityöntekijänä aloitti 50 % työajalla lähihoitaja Katri Kulmala. Osan työajastaan projektityöntekijä on työskennellyt vanhusten päivätoiminnan ohjaajana palvelukeskus Kaarirannassa. Hankkeen alkuvuosina tehtiin 80 vuotta täyttäneille heidän halutessaan hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Vuonna 2012 siirryttiin hyvinvointikyselyihin, jotka lähetettiin kaikille kyseisenä vuonna 80 v. täyttäneille. 2011 Pirjo Kollin laati ensimmäisen palveluoppaan huittislaisille ikäihmisille, 2012 opas päivitettiin. Palveluopasta jaetaan ikääntyville erilaisissa tilaisuuksissa ja vanhustenhuollon yksiköissä. Opas löytyy sähköisessä muodossa www.huittinen.fi -sivustolta. http://huittinen.fi/files/407/palveluopas_ikaihmisille_2012.pdf Tammikuussa 2012 aloitettiin ns. Liikkuva ikäinfo -neuvontapalvelu, joka jalkautui kaupunkimme kylille. Juurruttamishankkeessa keskityttiin neuvontapalveluiden kehittämisen lisäksi vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä yhteistyön lisäämiseen eri toimijatahojen kanssa. (Liite 1 Huittisten pilotin yhteenvetoraportti 1.3.2010-30.9.2012) Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

4 2 PILOTIN ETENEMINEN Juurruttamishankkeen päämääränä on ollut kotona asuvien ikääntyneiden kaupunkilaisten toimintakykyisyyden ylläpitäminen ja kohentaminen. Huittisten pilotin tavoitteet olivat: Ikääntyneillä on mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Mallintaa hyvinvointikyselyn toteutustapoja. Kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja toteutusta. Saada tietoa ikäihmisten kotona selviytymisestä, tunnistetaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskit -> ikääntyneet ajoissa palvelujen piiriin mm. kuntouttava toiminta, muistihoitaja. Kehittää väyliä olemassa oleviin jatkointerventioihin hyvinvointikyselyn ja/tai hyvinvointia edistävien kotikäyntien pohjalta. Mallintaa ns. liikkuvaa neuvontapalvelua, jossa ikäihmiset saavat tietoa, opastusta ja ohjausta omalla kylällään. Tiivis yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen, muiden hallinnonalojen, yksityisten palvelutuottajien ja omaisten sekä seurakunnan kanssa. Rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia sekä koordinoida vapaaehtoisten toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittää ikääntyneille suunnattua tiedottamista ja palveluohjausta. Projektityöntekijä on yhdessä vanhustenhuollon johtajan ja monien muiden toimijatahojen kanssa suunnitellut, kehittänyt ja järjestänyt uusia toimintamuotoja ja tapoja ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja parantamiseksi. (Liitteet 2 ja 3 pilottisuunnitelmat 2010 2013) 2.1. LIIKKUVA IKÄINFO KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen suunnitelmassa on ollut alusta alkaen neuvontapalvelupisteen perustaminen. Koska palvelupisteelle ei ole löytynyt pysyvää paikkaa, päätettiin talvella 2011 aloittaa keväällä 2012 ns. liikkuva neuvontapalvelu. Palvelun tavoitteena on ollut neuvonta ja ohjauspalveluiden tuottaminen ikääntyville kaupunkilaisille heidän omilla kylillään niin, että kyläläisillä on mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin. Liikkuva ikäinfo tilaisuudet ovat sisältäneet tiedottamista ikääntyneiden elämää koskevista ajankohtaisista asioista, neuvontaa ja ohjausta erilaisissa ikääntymiseen liittyvissä tilanteissa ja toimintakyvyn eri osa-alueiden kokonaisvaltaista tukemista erilaisin keinoin. Tammikuussa 2012 aloitettuja Liikkuva Ikäinfo tilaisuuksia on jatkettu juurruttamishankkeen aikana. Vuoden 2012 kevään ja kesän aikana järjestettiin 19 tilaisuutta, joissa osanottajia oli yhteensä 206. Tilaisuuksia Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

5 on järjestetty useilla kaupungin kylillä kyläläisten omissa tiloissa yhteistyössä mm. kyläseurojen kanssa. Syksystä 2012 heinäkuuhun 2013 tilaisuuksia on pidetty 14 ja kävijöitä on ollut yhteensä 151. Juurruttamishankkeen aikana järjestetyissä Liikkuva Ikäinfo tilaisuuksissa on keskitetty vanhustenhuollon ajankohtaisiin asioihin, mielen hyvinvointiin ja liikunnan tärkeyteen. Syksyllä 2012 mukana oli mm. Tukitalon kriisityöntekijä, muisti- ja syöpäyhdistyksen tukihenkilöitä sekä Näkökeskus yrittäjä optikko. Projektityöntekijä on hyödyntänyt käymiensä koulutusten oppeja, sekä voimauttavaa valokuvaa että senioritansseja tilaisuuksissa. Liikkuva Ikäinfo kävi Liikuta minua -päivänä 13.5.2013 liikuttamassa Vampulan ulkoilumajalla yli 10 ikäihmistä. Ohjelmassa oli yhteinen kävelylenkki, erilaisia tehtävärasteja, mausteiden tunnistusta ja senioritanssia. Liikkuva Ikäinfo iltapäivät ovat mahdollistaneet kaupungin kyläläisten kohtaamisen heidän omilla kylillään ja omissa tiloissaan. Tilaisuuksissa on käynyt vaihtelevasti osanottajia riippuen paikasta ja ajankohdasta. Vuoteen 2012 verraten ikäinfoja on vuonna 2013 järjestetty hieman harvemmin, koska on tärkeää tuoda tilaisuuksiin aina jotain uutta sisältöä. SYKSY 2012 AIKA PAIKKA MUKANA OSALLISTUJIA 8.10. Karhiniemi 2 Kyläkartano 22.10. Sampu kriisityöntekijä Invatupa syöpäyhd. Tukihenkilö 14 5.11. Kukonharja optikko 6 Kylätalo 19.11. Raijala/Ronkka peruttu Länsipirtti sairasloma 3.12. Huhtamo muistiyhdistyksen Honkapirtti tukihenkilö 5 Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

6 KEVÄT 2013 AIKA PAIKKA MUKANA OSALLISTUJIA 11.2. Raijala-Ronkka Länsipirtti 3 25.2. Sampu 11 Invatupa 25.3. Huhtamo lähihoitajaopiskelija 9 Honkapirtti 8.4. Kukonharja muistiyhd.tukihlö Kylätalo lähihoitajaopiskelija 8 22.4. Vampula geronomiopiskelija Jukola lähihoitajaopiskelija 11 13.5. Vampula fysioterapeutti-opiskelija ulkoilumaja 30 27.5. Kännölä hankepäällikkö ulkoilualue 3 3.6. Vampula HELY:n kutsuma ulkoilumaja 35 3.7. Vampula Jukola 14 Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

7 Paikan päällä kerätty asiakaspalaute on ollut positiivista ja innostavaa. Tilaisuuksien järjestäminen omilla kylillä on koettu merkittäväksi ja myönteiseksi muutokseksi. Kylien asukkaista on tullut projektityöntekijälle jo tuttuja, ja heitä on aina yhtä mukava tavata. Liikkuvat Ikäinfot tulevat jatkumaan. (Liitteet 4 ja 5 asiakaspalaute lomake ja yhteenveto) Liikkuvan Ikäinfon asiakkaita kutsuttiin kesäkuussa 2013 yhteiseen arviointitilaisuuteen, joka toteutettiin Kehittämiskeskus Pikassoksen Heli Toroskan ja SAMK:n geronomiopiskelija Anne Katilan kanssa. 2.1.1. Liikuta Minua 13.5.2013 vietettiin kansallista Liikuta Minua päivää, jolloin palvelukeskus Kaarirannan asukkaille järjestettiin ulkoilupäivä. Päivän ohjelmassa oli ulkoilua, kukkien istutusta, tunnistus ja tunnustelutehtäviä, senioritanssia, hemmottelua, saippuakuplien puhallusta ja rentoutusta. Päivää saatiin lahjoituksena puutarha-alan yrittäjiltä sekä kesä että leikkokukkia. Asukkaille päivä tuotti iloista mieltä ja onnistumisen kokemuksia. (Liite 6 Liikuta minua -päivän esite) Tapahtumasta on tiedotettu www.kansalaisareena.fi. http://www.kansalaisareena.blogspot.fi/2013/05/vapaaehtoistoiminnan-tempaukset.html Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

8 2.1.2. Liikettä lihaksiin-kuntosali Liikettä lihaksiin -kuntosaliryhmän tavoitteena oli tarjota vähän/ei ollenkaan liikkuville ikäihmisille mahdollisuus lihasvoiman ja tasapainovarmuuden ylläpitäminen ja lisääntyminen, toimintakykyisenä ikääntymisen mahdollisuuksien lisääminen liikunnan keinoin, kotona selviytymisen tukeminen ja kaatumisten ehkäiseminen. Ryhmä aloitti keväällä 2012, kokoontumisia oli yhteensä 6 ja jatkui kesätauon jälkeen syksyllä. Syksyllä kokoonnuttiin 7 kertaa. Ryhmään osallistui 5 yli 70-vuotiasta naista. Ryhmän aluksi, puolivälissä ja lopuksi tehtiin toimintakyky-mittaukset. Mitattavia asioita olivat; puristusvoima, yhdellä jalalla seisominen, tuolilta ylösnousu ja 10 metrin kävely. Jokaisella ryhmäläisellä puristusvoima parani keväällä, syksyn ja talven mittaan puristusvoima heikkeni hieman. Syynä saattoi olla ryhmän epäsäännölliset kokoontumiset ohjaajan poissaolojen vuoksi ja mahdollisesti liian pienet vastukset ja vähäiset toistot. Ryhmäläiset toimivat kuntosalilla melko lailla itse ohjautuen ja vaihtoivat pisteitä oman halunsa mukaan. Yhdellä jalalla seisomisessa tapahtui keväällä paranemista, mutta loppuvuodesta tulokset olivat heikentyneet. Syinä oli mm. kivut ja huonosti nukuttu yö. Tuolilta ylösnousussa alkutilanteeseen verraten jokaisella ryhmäläisellä tulokset paranivat. 10 metrin kävelyssä oli 3 osallistujalla tuloksissa selkeää paranemista. Ryhmäläiset olivat tyytyväisiä mahdollisuudesta käydä Kaarirannan seniorikuntosalilla. Osallistujat kokivat lihasvoimansa ja kuntonsa parantuneen, sekä sosiaalisen ja henkisen toimintakyvyn kannalta ryhmän kokoontumiset tärkeiksi. 2.2. HYVINVOINTIKYSELY, HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Kehittämishankkeen aikana tehtiin vuosittain 80 vuotta täyttäneille kaupunkilaisille hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Kotikäynneillä saatiin tietoa ikääntyneiden arjessa selviytymisestä ja toimintakyvystä. Vuoden 2011 aikana tehdyistä 35 kotikäynneistä 18:lla ikääntyneellä ei ollut tarvetta palveluohjaukseen tai jatkotoimenpiteisiin (ks. ed. raportti, Liite 1). Vuonna 2012 päätettiin kartoittaa 80 -vuotiaiden kotitilanteita ja toimeentuloa hyvinvointia edistävän kyselyn avulla. Kyselylomake on sama kuin Salon kaupungilla. (Liite 7 hyvinvointikysely lomake) Kevään 2012 aikana lähetettiin yhteensä 68 kappaletta hyvinvointikyselyä. Ensimmäisen lähetyskerran jälkeen lomakkeita palautettiin 45 kpl. 21 ei-vastanneelle henkilölle lähetettiin elokuussa uusintakysely, joista palautui määräpäivään mennessä 8 kappaletta. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

9 Vastaajat, asuminen Kyselylomakkeen palautti näin ollen yhteensä 53 henkilöä, joista 4 naisia oli 24 ja miehiä 29. Tyhjiä lomakkeita palautettiin 4, eli vastaajia oli yhteensä 49. Vastaajista 31 on tai on ollut avio- tai avoliitossa, naimattomia 5, leskeksi jääneitä 11 ja eronneita 4. Yksin asuvia oli 14, puolison kanssa asui 26 ja jonkun muun kanssa 4 henkilöä. Suurin osa, 27 asui omakotitalossa, loput 17 joko kerros- tai rivitaloasunnossa. Omaishoitajana toimi 4 ja omaishoidon tukea saavia oli 3. Vastaajista 1 käytti asiointipalvelua ja 1 oli ateriapalvelun asiakas. Arjessa selviytyminen Vaihtelevasti valtaosa vastaajista ei tarvinnut apua asioinnissa (36/49), kodin pienissä korjaustöissä (29/49) eikä kevyissä kotitöissä (36/49), eikä raskaissakaan kotitöissä (26/49). Mutta vuodenaikoihin liittyvissä pihatöissä apua tarvitsikin jo 19/49 vastaajista. Avun tarve kertoo siis toimintakyvyn heikkenemisestä ja avuntarpeen lisääntymisestä nimenomaan raskaampien töiden osalta. Tärkeimmät avunantajat ikääntyvien arjessa olivat oma puoliso (22) ja lapset (26), myöskin muut sukulaiset ja naapurit auttavat tarpeen vaatiessa. Vastaajista 2 kertoi, ettei ole ketään, joka auttaisi. Asunnot muutostarpeita ei ollut yhdelläkään vastaajista. 10/49 oli sitä mieltä, että ehkäpä myöhemmin tarvittaessa. 80 -vuotiaiden aktiivisuudesta ja hyvästä toimintakykyisyydestä kertoo se, että tavallisesti ikääntyneet liikkuvat kävellen (29/49), pyörällä (24/49) tai omalla autolla (22/49). Asioinnit ja muut liikkumiset onnistuvat myös puolison tai sukulaisten avustuksella. Terveydentilan kokemus Vastaajista oman terveydentilansa koki erittäin hyväksi vain pieni osa (6/49), ja melko hyväksi jo useampi (14/49) henkilöä. Valtaosalla vastaajista terveydentilan kokemus oli tyydyttävä (18/49) ja pienellä määrällä (6/49) melko huono. Vain 1 vastaajista koki terveydentilansa olevan huono. Viime vuoteen verrattuna jokseenkin samanlaiseksi tilansa koki suurin osa (33/49) ikäihmisistä. 11 henkilöä koki tilanteensa huonontuneen. Päivittäistä arjessa selviytymistä rajoittavia vaivoja tai sairauksia oli isommalla joukolla (18/49) vastaajista. Säännöllisesti lääkärin/terveydenhoitajan tarkastuksissa kävi valtaosa (34/49) vastaajista. Kaatumisia oli sattunut (22/49) ikääntyneelle, toistuvasti vain 7 hengelle. Tahatonta laihtumista oli tapahtunut vain harvalla (5/49) vastaajalla. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

10 Muistiongelmia oli huomioinut melko moni (16/49) vastaajaa, näistä 2 oli käynyt tutkimuksissa. Virtsanpidätyskyvyttömyyttä oli ilmennyt 14 vastaajalla, 10:llä ongelmaa oli tutkittu. Liikunta Lähes päivittäin liikuntaa harrasti suuri osa (27/49) vastaajista. Apuvälineen kanssa tai ilman 500 metrin matkan pystyi pysähtymättä kävelemään 33 henkilöä. Liikuntaa harrastamattomista 6 oli halukas osallistumaan liikuntaryhmään. Apuvälineet Kaikista vastanneista 27 ei koe tarvitsevansa apuvälineitä. Yleisimmät apuvälineistä olivat kävelykeppi (7) sekä kuulon että näön apuvälineet (8). Rollaattoria käytti 5 ja peseytymisen apuvälineitä 2 vastaajista. Elintavat 80 -vuotiaiden elintavat ja tottumukset ovat varsin terveelliset. Uniongelmista kärsi 15 ikääntynyttä, joista 6 käytti unilääkkeitä. Lämpimän aterian kertoi syövänsä lähes kaikki vastaajat (45/49). Yksikään vastaajista ei tupakoinut. Alkoholia käytti noin kerran kuukaudessa tai harvemmin 10 ikäihmistä, useammin alkoholia nauttivia oli 16. Sosiaalinen osallistuminen Kodin ulkopuolisiin toimintoihin/harrastuksiin osallistui 17 vastaajaa. Päivittäisissä tai viikoittaisissa kanssakäymisissä muiden ihmisten kanssa oli suurella osalla vastaajista (36/49). 40 ikääntynyttä harrasti kotonaan esim. käsitöitä, lukemista, sanaristikoita tms. 33 vastaajista koki olevansa tyytyväisiä elämäänsä, yksinäisyyttä koki 3, ja joskus olonsa murheelliseksi koki 12 ikäihmistä. Turvattomaksi olonsa ja elonsa koki usein vain 2, joskus 4 henkeä. Peloissaan oli ollut joskus 4 vastaajaa. Väsyneeksi itsensä tunsi usein 4 ja joskus 19 vastaajista. Kokonaiselämäntilansa hyväksi arvioi 16, tyydyttäväksi 19 ja välttäväksi 8 kyselyyn vastannutta. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

11 Tiedonsaanti Pääasiallinen tiedonsaannin väline on oma paikallislehti, Lauttakylä, jota luki valta osa (32/49) vastaajista. Ikääntyneiden palveluoppaan tärkeäksi koki 22 henkilöä. Lisäksi muutama vastaajista koki Liikkuva ikäinfotilaisuudet hyväksi tiedonsaannin kannalta. Tulevaisuudessa palveluita hankitaan kaupungilta (16) sekä yksityiseltä (7) sektorilta. Yhteydenottoa pyysi muutama ( 4/49) vastaajaa. 28 ei ollut huolissaan hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Yhteenveto Vanhustenhuollon palvelusihteeri syötti kyselylomakkeiden vastaukset Salon valmiiseen ohjelmaan. Ohjelmasta saatiin ns. riskipisteet, joiden perusteella saatiin ensisijaisesti tietoa 80 -vuotiaiden toimintakykyisyydestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Kaikki kyselylomakkeet käytiin vielä läpi paremman käsityksen saamiseksi kunkin henkilön tilasta ja ongelmatilanteista. On tärkeää, että vastaukset vastaan ottaa ja käsittelee henkilö, joka tuntee kyselylomakkeen ja tunnistaa ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn osa-alueiden ongelmia havainnoimalla vastauksia muutenkin kuin pelkkien riskipisteiden pohjalta. Vastausten ja riskipisteanalyysien pohjalta otettiin yhteyttä vastaajiin ja tarvittaessa tehtiin kotikäynti heidän luokseen. Kotikäyntejä tehtiin yhteensä 9. Yhteydenotot ja kotikäynnit johtivat palveluneuvontaan ja ohjaukseen. Asiakkaiden kanssa täytettiin KELAN hoitotuki-, omaishoidontuki-, kuljetuspalvelu - ja ateriapalveluhakemuksia. Myöhemmin 3 vastaajista aloitti päivätoiminnassa. 5 asiakkaista ottivat omatoimisesti yhteyttä lääkäriin, 1 asiakkaista sai hoitotarvikkeina inkontinenssisuojia. Yksi yhteydenotto tuotti tiedon vastaajan kuolemasta. Pääsääntöisesti kaupunkimme 80 -vuotiaat voivat hyvin, ovat osallistuvia ja aktiivisia ikääntyneitä. Hyvinvointia edistävä, ennaltaehkäisevä ja ns. etsivä työ on tärkeää, jotta saadaan ajoissa autettua ja tuettua kotona asuvia ikääntyviä. 2.2.1. HYVINVOINTIKYSELY 2013 Alkukesällä 2013 lähetettiin yhteensä 48 hyvinvointikyselyä tänä vuonna 80 -vuotta täyttäneille/täyttäville kaupunkilaisille. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 34 henkilöä. Yksi kyselyn saaneista soitti, ja keskustelussa kävi ilmi, että hän on vielä hyvinkin aktiivinen ja itsenäisesti toimeentuleva. Vastaamatta jättäneille lähetetään uusintakysely, johon toivotaan vastauksia lokakuun loppuun mennessä. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

12 Vastauksia ei ole vielä syötetty riskitietopisteet laskevaan tietokone -ohjelmaan. Lomakkeet on käyty läpi, ja tarvittavat yhteydenotot tehty. Yhteydenottoa pyydettiin diabeetikoiden jalkahoidon ja terveyskeskukseen suuntautuvien matkojen kustannusten osalta. Yksi vastauksista palautui viimevuotisen kyselyn pohjalta, ja kyseisen rouvan luokse tehtiin kotikäynti, jonka seurauksena rouvalle järjestettiin lääkäriaika ja kotihoidon kartoituskäynti. Vastaajista osa on hanketyöntekijälle tuttuja ikäihmisiä, jotka ovat olleet osallisina useissa eri tilaisuuksissa. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että 80 -vuotiaat ovat yhäti liikkuvaisia, kunnostaan ja verkostoistaan huolta pitäviä kansalaisia, jotka ovat kiitollisia eletystä elämästä ja osaavat nauttia arjen pienistä hetkistä. 2.3. VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Vapaaehtoistoimijat tekevät arvokasta työtä, jota ei ehkä osata riittävästi arvostaa. Vapaaehtoiset ovat olleet lähinnä ulkoiluttajia ja esiintyjiä. Vanhustenhuollon yksiköissä että ikääntyneiden kotona on kuitenkin tarve myös ns. ystävistä, asiointi ja saattoavusta ja pieniä työtehtäviä suorittavista vapaaehtoisista. Huittisissa tehtiin vuonna 2012 valtuustoaloite koskien vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja perusturvalautakunnan päätöksellä kehittämistyön seuranta otettiin osaksi vanhusneuvoston toimintaa. Juurruttamishankkeen yksi kehittämiskohde oli vapaaehtoistoiminnan organisointi ja toiminnan kehittäminen uusien vapaaehtoistoimijoiden ja muotojen avulla. Elokuussa 2012 kokoonnuttiin usean yhdistyksen toimijoiden ja vanhustenhuollon eri yksiköiden esimiesten kanssa vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja kehittämistarpeita vanhustenhuollossa. Tilaisuudessa keskusteltiin vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin tärkeydestä ja koordinaattoriksi nimettiin hanketyöntekijä. Keskustelussa tuli esiin mahdollisen koulutuksen tarve sekä uusille vapaaehtoistoimijoille että vanhustenhuollon henkilökunnalle. Kokouksessa sovittiin, että jatkossa koordinaattori vastaa vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Syyskuussa 2012 lähetettiin noin 160 kehittämistyötä koskevaa kirjettä ja kyselylomaketta kaupungissamme toimiville yhdistyksille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yhdistystoimijoiden toimintaa koskien ikääntyneitä sekä toimijoiden mahdollisuuksia toimia vanhustenhuollon vapaaehtoistoiminnassa. Lisäksi kysyttiin koulutustarpeista. Kyselyyn vastasi noin 40 yhdistystä. Osa näistä on mukana ulkoilutustoiminnassa, osalla ei ollut kiinnostusta tai mahdollisuuksia toimia vanhustyössä, muutama yhdistys ilmoitti olevansa käytettävissä mm. tapahtumajärjestelyissä joko talkoolaisina tai rahallisesti avustamassa. 4.12.2012 järjestettiin kyselyyn vastanneiden yhdistysten jäsenille ja muille asiasta kiinnostuneille vapaaehtoistoiminnan kehittämisilta, jossa yhdessä pohdittiin mm. vapaaehtoisena toimimista, vapaaehtoistoimijoiden tarpeita ja mahdollisuuksia. Tilaisuudessa oli paikalla aktiivitoimijoita noin 20 henkeä. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

13 Hanketyöntekijä haki tietoa ja oppia vapaaehtoistoiminnasta ja erilaisista koulutuksista monista eri lähteistä. Porissa toimivasta vapaaehtoistoiminnankeskus LIISAssa työskentelevä Merja Majalahti innosti ja kannusti järjestämään koulutuksen. Ikäinstituutti järjesti Tukea ja vapaaehtoistoimintaa iäkkäiden arkeen - koulutuksen, joka antoi lisätietoa oman koulutuksen järjestämiseksi. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vapaaehtoistoiminnan koulutusaineiston materiaalia käyttäen laadittiin omalle koulutuksellemme pohja. (Liitteet 8 ja 9 yhdistyskirje ja kysely) 2.3.1. Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille kaupunkilaisille järjestettiin 5 kerran iltapäiväkoulutusta kaupungintalolla. Koulutukseen ilmoittautui yhteensä 22 henkeä, joista suuri osa oli mukana jokaisella kerralla. Kouluttajana toimi hanketyöntekijä, apunaan vapaaehtoistoiminnassa pitkään mukana ollut entinen perushoitaja Aila Hänninen. Mukana oli SPR:n paikallisosaston puheenjohtaja Timo Hälli kertomassa SPR:n toiminnasta, Tukitalon kriisityöntekijä Hannele Kyttälä-Koskinen puhumassa mielenterveyden hyvinvoinnista, muistihoitaja Niina Immonen antamassa tietoa muistisairaan ihmisen kohtaamisesta sekä vanhustenhuollon johtaja Sari Talvitie informoimassa vapaaehtoisia koskevista vastuu ja vakuutusasioista. Varsinaisten koulutusten lisäksi järjestettiin ensiavun perusteista oma iltapäivänsä, kouluttajana SPR:n ensiapukouluttaja Tuulikki Sallinen. Koulutuksessa mukana olleet kutsuttiin pienryhmätapaamisiin, joissa pohdittiin vapaaehtoisten omia motiiveja ja mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi täytettiin tarvittavat lomakkeet, kuten vapaaehtoistoiminnan sopimus ja vaitiolovelvollisuus-lomake. Koulutukseen osallistuneille jaettiin todistukset. (Liitteet 10-16 koulutuksen osallistujalistat, koulutusmateriaalit ja todistus sekä vapaaehtoistoiminnan lomakkeet) 2.3.2. Keikka-apumalli HelsinkiMissio HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön missiona on haastaa kaikki suomalaiset toimimaan unohdettujen puolesta - yksinäisyyttä vastaan. Järjestö toimii noin 90 työntekijän ja satojen vapaaehtoisten voimin. Sen toimintaa rahoittavat yksityislahjoittajat, yritykset, säätiöt, Helsingin kaupunki sekä RAY. HelsinkiMissiossa on kehitetty vapaaehtoistoiminnan malli, jolla myös kiireiset tai muuten säännölliseen toimintaan sitoutumisen vaikeaksi kokevat ihmiset voivat antaa vapaa-aikaansa helposti vapaaehtoistoimintaan. Keikka-auttajana toimiva vapaaehtoinen voi itse määritellä mille keikalle lähtee auttamaan ja milloin; keikkojen valitseminen tapahtuu koordinaattorin kautta. HelsinkiMissiossa keikka-apua on tarjottu Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

14 yksinäisille ikääntyneille, jotka ovat saaneet keikka-auttajien apua arjen haasteisiin kuten esim. atkkysymyksiin, kaupassa käymiseen, ulkoiluun, verhojen ripustamiseen ja lääkärikäynnille. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen myötä HelsinkiMission kanssa on sovittu keikka-apumallin käyttöönottamisesta Huittisissa. Vapaaehtoistoimijoiden kanssa on sovittu, että välityksen apua tarvitsevalle ikääntyneelle hoitaa hanketyöntekijä, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Käytännössä siis apua tarvitseva ikäihminen tai hänen läheisensä ottaa yhteyttä ja kertoo minkälaista apua ikääntynyt tarvitsee ja koordinaattori järjestää vapaaehtoisen hoitamaan asian. Lisätietoa www.helsinkimissio.fi 2.3.3. Ulkoiluttajat 5.6.2013 järjestettiin ulkoiluttajille kiitoskahvi -tilaisuus, jossa yhdessä keskusteltiin ulkoiluttamisen uusista mahdollisuuksista ja muista toimintamuodoista. Ulkoiluttajaryhmien kanssa sovitaan syksyksi pienryhmätapaamiset, joissa jokainen miettii omia resurssejaan ja voimavarojaan toimia muissakin vapaaehtoistoiminnan muodoissa. Ulkoiluttajina vanhustenhuollon yksiköissä toimivat eri yhdistykset jäsenineen. Hanketyöntekijä kutsui myös heidät pienryhmätapaamisiin, joissa keskusteltiin vapaaehtoistoiminnan eri muodoista ja heidän omista mahdollisuuksistaan toiminnassa. Keskustelut tuottivat uusia ideoita ja yhdessä päätettiin järjestää vapaaehtoisvoimin päivätanssit, joihin ovat tervetulleita kaikki kaupunkimme ikääntyvät asukkaat. Ulkoiluttajien kanssa käytiin läpi heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja täytettiin sopimus ja vaitiolovelvollisuuslomakkeet. 3 PILOTIN TOIMINTAMUODOT 3.1. Koulutus 3.1.1. Arkiliikkumissopimus -koulutus Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

15 Hankkeen 1-vaiheessa 26.9.2012 alkaneessa koko vanhustenhuollon henkilökunnalle suunnatussa arkiliikkumissopimus -koulutuksessa keskityttiin miettimään vanhustenhuollon eri yksiköissä asuvien ja kotihoidon asiakkaina olevien ikääntyneiden ihmisten osallistumista ja osallisuutta heidän omassa arjessaan. Koulutus toteutettiin yhteistyössä SataEdun kanssa ja kouluttajana toimi toimintaterapeutti Krista Toivonen. Koulutus toteutettiin työpajoina, joissa jokainen osallistuja pääsi pohtimaan omaan toimintaansa omien asiakkaidensa kanssa. ( Liitteet 17-18 osallistujalistat ja koulutusmateriaali) 3.1.2. Voimauttavan valokuvan perusteet hoidollisten ja pedagogisten alojen työntekijöille Hanketyöntekijä osallistui Voimauttava valokuva -menetelmän kehittäneen Miina Savolaisen järjestämään koulutukseen Hämeen kesäyliopistossa. Koulutus alkoi 1.11.2012 ja päättyi 14.6.2013. Koulutus sisälsi perusteet voimauttavan valokuvan menetelmän käytöstä hoitoalalla, alkaen omasta identiteettityöstä jatkuen työyhteisöprosessin kautta asiakasprosessiin. Koulutus antoi valmiudet käyttää voimauttavan valokuvan menetelmää omassa työssä työvälineenä, menetelmän avulla voidaan tehdä näkyväksi jokaisessa ihmisessä oleva hyvä ja arvokas. Työyhteisöprosessissa työtiimimme jäsenet toivat itse valitsemiaan vanhoja, heille tärkeitä valokuviaan, joiden lisäksi otettiin uusia työtehtäviä kuvaavia valokuvia. Näistä koostettiin työpaikallamme esillä olevat kollaasit. Asiakasprosessissa jokainen päivätoiminta-asiakas sai tuoda halutessaan kotoaan mukanaan heille merkittävän, tärkeän kuvan, johon liittyvät tarinat kerrottiin ja jaettiin koko ryhmän kanssa. Lisäksi päivän ryhmät kuvattiin luokkakuvina ja jokaisen asiakkaan erikseen, ja näin kaikista on sekä vanha että uusi kuva kuvaamassa päivittäisissä ryhmissä elämän kirjopyykkiä. Hankkeen koulutusmäärärahoista maksettiin puolet koulutuksen osallistumismaksusta, toisen puolen maksoi hanketyöntekijä itse. (Liitteet 19 20 menetelmän perusteet ja menetelmäkoulutuksen perusteet) Lisätietoa www.voimauttavavalokuva.net 3.1.3. Senioritanssin peruskurssi Senioritanssi on ikäihmisille kehitetty eurooppalainen liikuntamuoto, josta voivat nauttia liikkumiskyvyltään erilaiset ihmiset. Senioritanssit ovat rentoja seuratansseja, joilla kullakin on oma nimi, koreografia, luonne ja musiikki. Senioritansseja voi tanssia seisten tai istuen. Senioritanssista on laaja-alaisesti hyötyä iäkkään toimintakyvylle mm. tasapaino, jalkojen kunto, sydänterveys ja muisti paranee. Musiikin ja tanssin kautta ikäihminen kokee iloa ja elämyksiä, ylläpitää ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Senioritanssi antaa myös mahdollisuuksia uusien asioiden oppimiseen. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

16 Hanketyöntekijä on osallistunut omalla kustannuksellaan senioritanssin peruskurssille. Tanssioppeja on hyödynnetty Liikkuva Ikäinfo -tilaisuuksissa. Lisätietoa www.senioritanssi.fi 3.1.4. Ystäväpiiriohjaaja -koulutus Hanketyöntekijä aloitti Vanhustentyönkeskusliiton järjestämän ystäväpiiriohjaaja -koulutuksen 20.8. Koulutustilaisuuksia on yhteensä 5. Ystäväpiirin tarkoitus on yksinäisyyden karkoitus. Piirin toiminnallisia muotoja ovat keskustelu, liikunta, taide ja kulttuuri. Tavoitteena on luoda uusi, toimiva käytäntö, jonka avulla voidaan ehkäistä vanhusten yksinäisyyden kokemuksia ja tuoda heille mahdollisuus kokea onnistumisen ja osallisuuden iloa. Ystäväpiiri ryhmä kokoontuu yhteensä 12 kertaa, jonka jälkeen ryhmällä on mahdollisuus jatkaa omaehtoista toimintaa. Huittisissa aloitetaan kaupungin omana toimintana Ystäväpiiri 9.10.2013. Lisätietoa www.ystavapiiri.fi 3.1.5. Geronomi-opinnot Hanketyö on antanut mahdollisuuksia tutustua laaja-alaisesti vanhustyön toimintakenttään ja kehittää vanhustyötä ja ikäihmisten toimintakykyä tukevia toimintoja. Hanketoiminta on avartanut näkökulmia ja tuonut mukanaan halun laajentaa omaa osaamista. Ikäihmisten parissa työskentely on ollut innostavaa ja haastavaa. Kokemuksien ja oman oppimisprosessin myötä hanketyöstä saatu palaute rohkaisi hakeutumaan jatko-opintoihin, ja näin ollen hanketyöntekijä on aloittanut 30.8.2013 Satakunnan ammattikorkeakoulussa geronomin tutkintoon johtavat opinnot. 3.2. Sidosryhmäyhteistyö 3.2.1. Verkostot ja yhteistyö Hanke on mahdollistanut moninaisen verkostoitumisen useiden eri toimijoiden kanssa. Hanketyöntekijän tehtäviin on kuulunut uusien kehittämistoimien etsintä, suunnittelu ja markkinointi useille, myös uusille, yhteistyötahoille. Hanketyöntekijälle arvokas ja opettavainen verkosto on ollut työkokoukset, joissa on tutustunut toisiin pilotteihin ja niissä toimiviin työntekijöihin ja heidän verkostoihinsa. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

17 Tärkeimpiä verkostoja hanketyöntekijälle ovat olleet vanhustenhuollon johtaja ja muut kaupungin omat toimijat, erityisesti sosiaali ja terveydenhuollossa. Lisäksi monet yhdistykset ovat mahdollistaneet uusien toimintojen kehittämisen mm. kyläseurat ja yhdistykset Liikkuvan ikäinfon merkeissä. Yhdistykset ja seurakunta ovat kutsuneet hanketyöntekijää omiin tilaisuuksiinsa kertomaan ajankohtaisista kehittämistoimista ja liikuttamaan esim. senioritanssin merkeissä. 3.2.1.1. Työkokoukset Huittisten pilotti on ollut säännöllisesti yhteistyössä toisten pilottien kanssa mm. työkokouksissa, joissa hanketyöntekijä on ollut mukana 11.12.2012, 28.2., 26.3. ja 7.6.2013. Työkokousten asialistat ja muistiot www.satshp.fi 3.2.1.2. Yhdistykset Syyskaudella 2012 hanketyöntekijä oli mukana Pirkanmaan muistiyhdistyksen Huittisten alaosaston järjestämässä muistipäivässä 20.9. Huittisten kirjastossa kertomassa aivojen aktivointiin liittyvistä asioista. Yhdistyksien ja seurakunnan kutsusta hanketyöntekijä on ollut 10.10.2012 vanhustenviikon Yhdessä vahvempina juhlassa kertomassa Toimintakykyisenä ikääntymisestä, 23.11. Vampulan eläkeliiton kokouksessa, 30.11. Eläkeliiton puurojuhlassa ja 30.11. Tanokkaan kyläyhdistyksen pikkujoulussa. (Liitteet 21 ja 22 muistipäivän ja Yhdessä vahvempina juhlan esitykset) 3.2.1.3. Seurakunta Seurakunnan diakonityöntekijöiden kanssa on yhdessä pohdittu vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita. Jokaisella toimijalla on tarve saada uusia, nuoria vapaaehtoistoimijoita mukaan. Tämän vuoksi on tärkeää markkinoida vapaaehtoistoimintaa antoisana, iloa tuottavana, arvokkaana toimintamuotona, johon voi osallistua jokainen oman tieto-taito-kokemuksensa ja tahtonsa mukaan. 3.2.1.4. Järjestöyhteistyöryhmä ja Satakuntaliitto Järjestöyhteistyöryhmän jäsenenä toimiminen on tuonut uusia verkostoja ja luonut uusia mahdollisuuksia koskien vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

18 Kevään 2013 ohjelmassa on ollut maakunnallisen Järjestöyhteistyöryhmän, JYTRYn, kokoontumisiin osallistuminen 8.1., 23.4. ja 11.6. JYTRYn tehtävänä on toimia maakunnallisena järjestöjen yhteisenä kehittämisfoorumina. Huittisista ei ole toistaiseksi ollut mukana muita toimijoita. Kutsusta hanketyöntekijä on osallistunut Satakuntaliitossa järjestettyihin tapaamisiin, 29.1., 1.3., 5.4., ja 10.5. Satakuntaliiton kokoontumisissa on pohdittu eri ikäisten kansalaisten osallisuutta ja EU kansalaisuutta. Yhteistyössä JYTRYn kanssa järjestetään 17.10.2013 järjestöfoorumi Porissa, ja vuodelle 2014 on suunnitteilla järjestöareenan järjestäminen. 11.3.2013 Porissa järjestettiin JYTRYn ja Satakuntaliiton yhteistyönä EU:n kansalaisuuden teemavuoden avajaiset. Teemavuoden avasi kansanedustaja Kristiina Salonen. (Liitteet 23 JYTRY:n osallistujalista, asialistat ja muistiot) 3.2.1.5. Ota kantaa.fi Otakantaa.fi antaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Otakantaa.fi -palvelussa virkamiehet, kansalaiset ja järjestöt voivat nostaa asioita yhteiseen käsittelyyn luomalla hankkeen. Sen voi rakentaa erilaisista osallistumistavoista, kuten keskusteluista, kyselyistä ja suorasta verkkokeskustelusta. Otakantaa.fi toteutetaan oikeusministeriön Kansalaisen osallistumisympäristö -hankkeessa. Se on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa SADe - Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa, joka tuo sähköisen asioinnin palvelut kansalaisten sekä viranomaisten ulottuville. Hankkeessa on tehty yhteistyötä Oikeusministeriön kanssa koskien Ota kantaa.fi -palvelua, ensimmäinen tapaaminen oli 31.1.2013. Loppuvuodelle on ollut tarkoituksena sopia koulutustilaisuus, minkä jälkeen ryhdytään laatimaan palveluun sisältöä. 3.2.1.6. HelsinkiMissio/Keikka-apu Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen tiimoilta yhteistyössä HelsinkiMission kanssa tavattiin 7.3.2013 jolloin käytiin Keikka-apu -koulutusmateriaali läpi. Keikka-apumallia on käytetty apuna vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksessa, ja uutena vapaaehtoistoiminnan muotona. (Kts. 2.3.2.) Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

19 3.2.1.7. Poikkihallinnollinen yhteistyö Hanketyöntekijä on ollut mukana 13.5.2013 ja 23.8. vanhusneuvostossa kertomassa ajankohtaisia, toimintakykyisenä ikääntymiseen liittyviä asioita ja kehittämisideoita. Liikkuva ikäinfo osallistui 8.9.2013 järjestettyihin Liikkuva Huittinen -kulttuuri- ja liikuntamessuihin. Messuilla mukana oli joukko paikallisia yhdistyksiä esittelemässä toimintaansa. Hanketyöntekijä on myös ollut mukana poikkihallinnollisessa liikunnan kehittämisen yhteistyöryhmässä ja Liikuntalääketieteellisen seuran organisoimassa erityisliikunnan kehittämishankkeessa. (Liitteet 24 25 Liikkuva Huittinen messuesite ja yhdistysosallistuja-lista) 3.2.2. Viestintä ja tiedottaminen Paikallislehti Lauttakylä on kirjoittanut hankkeeseen liittyen useita artikkeleita. Vapaaehtoistoiminnasta oli hanketyöntekijän kirjoittama artikkeli Järjestösanomissa kesällä 2013. Lisäksi hanketyöntekijää pyydettiin artikkelia Eläkeliiton tulevaan Joululehteen. (Liite 26 lehtiartikkelin teksti) Vanhustyön keskusliiton Vanhustyö -lehteen arki sujuvaksi tulee syksyllä artikkeli, jossa kerrotaan hankkeessa kehitetyistä toiminnoista mm. Liikkuvasta ikäinfosta ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Hankkeella on oma facebook -profiili Toimintakykyisenä ikääntyminen Huittisissa. Profiilissa kerrotaan ajankohtaisista ikääntymiseen liittyvistä asioista ja tiedotetaan tapahtumista. Profiilin ylläpito jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. www.facebook.com : Toimintakykyisenä ikääntyminen Huittisissa 3.2.3. Arviointi 3.2.3.1. Asiakasarviointi Liikkuvaan ikäinfoon osallistuneilta asiakkailta on kerätty paikan päällä palautetta tilaisuudesta. Palautetta on voinut antaa tilaisuuden onnistumisesta, mikä on hyvää ja missä on parantamisvaraa. Asiakkailla on ollut mahdollisuus kertoa omista tarpeistaan ja toiveistaan koskien tilaisuuksien järjestämistä ja sisältöä. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

20 Osallistujille järjestettiin yhteistyössä Osaamiskeskus Pikassoksen kanssa arviointitilaisuus, johon kutsuttiin Liikkuvaan ikäinfoon osallistuneita ikäihmisiä. (Liite 27 asiakasarvioinnin yhteenveto) 3.2.3.2. Vertaisarviointi Hankkeen pilotit suorittivat vertaisarviointia Osaamiskeskus Pikassoksen Heli Toroskan ohjeistuksella ja johdolla. Huittinen ja Parainen olivat arvionnissa pareina. Projektityöntekijät saivat etukäteen arviointilomakkeet, joiden kysymysten pohjalta käytiin keskustelua hankkeen tavoitteista, etenemisestä ja toteutumisesta. Arviointitilaisuus oli kehittävä ja avoin tilaisuus, jossa hanketyöntekijät saivat paljon myönteistä palautetta. (Liite 28 vertaisarviointi ) 3.3. Hanketoiminta 3.3.1. Neuvontakeskus teema Huittisissa on ollut tarve löytää uusia toimintatapoja ja kehittää ikääntyville suunnattuja etsiviä ja ennaltaehkäiseviä neuvontapalveluita ja toimintakykyisenä ikääntymistä tukevia toimintoja ja ikäihmisten osallisuuden mahdollisuuksia. Pilotin päämääränä on ollut kotona asuvien ikääntyvien kaupunkilaisten toimintakyvyn eri osa-alueiden ylläpitäminen ja kohentaminen. Tavoitteena on tunnistaa toimintakykyä rajoittavien tekijöiden riskejä riittävän varhaisessa vaiheessa ja näihin puuttumalla mahdollistaa ikääntyneen kotona asuminen pidempään. Lisäksi tavoitteena on ollut ns. liikkuvan neuvontapalvelun kehittäminen ja toteuttaminen, yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa ja vapaaehtoistoiminnan koordinointi. Nämä teemat ja niiden tavoitteet on pystytty saavuttamaan seuraavin keinoin; Liikkuva Ikäinfo palvelu, joka on suuntautunut myös kaupunkialueen ulkopuolelle Palveluopas ikääntyville huittislaisille, perinteisenä oppaana ja sähköisessä muodossa Hyvinvointikyselyt ja tarpeen mukaan hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja ohjaamalla näiden kautta ikääntyneitä tarpeellisten palvelujen piiriin Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin nimeäminen (hanketyöntekijä) ja vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus Henkilökunnalle suunnattu arkiliikkumissopimus -koulutus, ikääntyneen aktivointi arjessa Verkostoituminen ja yhteistyön selkeä lisääntyminen muiden hallinnon alojen ja yhdistystoimijoiden kanssa Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

21 3.3.2. Teemaan liittyvä muu toiminta 3.3.2.1. Yhteistyö SataEdun kanssa Hanketyöntekijä oli kutsuttuna 16.9.2013 vanhustyön erikoisammattitutkintoa suorittavien opiskelijoiden verkostojen kehittämisillassa. Koulutusillassa opiskelijoiden kanssa pohdittiin learning cafe -tyylisesti heidän työpaikkojensa verkostoja ja niiden kehittämismahdollisuuksia. Hanketyöntekijä on osallistunut kolmas sektori vanhuksen kotihoidon tukena (verkostotyö ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen) koulutuspäivään vanhusten kotihoito ja huolenpito -kurssin opiskelijoille 26.9.2013 (Liitteet 29 ja 30 koulutussisällöt) 3.3.2.2. Kokemuksellinen ja osallisuutta tukeva taideseminaari 17.9.2013 järjestettiin Porissa ViikkarinValkamassa kokemuksellinen taideseminaari, jonne saapui kutsuvieraina yli 30 henkeä. Tilaisuuden valmistelut olivat saaneet alkunsa jo aikaisemmin ns. Lassilan ryhmän luoman tarinan pohjalta. Lassilalaiset olivat kokoontuneet Porin pilotin työntekijöiden johdolla jo aiemmin keväällä, ja nyt syksyllä heidät kutsuttiin uudelleen koolle. Ryhmä tuotti tarinan entisaikojen muistojensa tiimoilta navettaan ja karjaan liittyen. Huittisten pilotin hanketyöntekijä kutsuttiin mukaan voimauttavan valokuvan merkeissä. Hanketyöntekijä kävi tutustumassa Lassilalaisiin viikkoa ennen seminaaria. Tutustumiskäynnillä ryhmäläisistä otettiin kuvia, jotka kertoivat tarinaa tunteiden, ilmeiden ja eleiden muodoin. Seminaarissa osallistujat kuulivat tarinan ensi kerran ja pääsivät mukaan luomaan omaa kokemustaan valokuvan, musiikin ja liikkeen keinoin, kukin oman valintansa mukaan. Valokuva -työpajassa 8 henkilöä lähtivät rohkeasti tuottamaan kuvan kautta tarinaa. Kuvat työstettiin powerpoint muotoon ja näytettiin osallistujille projektorin avulla. Musiikki-työpaja työsti musiikkiterapeutti Kimmo Haikosen johdolla oman hienon tarinansa. Liike-työpajalaiset puolestaan loihtivat tarinaan yhteisötanssi-ohjaajan Anna Jussilaisen kanssa upeat koreografiat. Seminaariin osallistuneiden tarinoiden jälkeen Lassilan ryhmä esitti oman versionsa luomastaan muistelutarinastaan. Kokemuksena seminaariin osallistuminen oli unohtamaton ja opettavainen kokemus. Tätä juuri meidän ikäihmisetkin kaipaavat osallistumista ja osallisuutta, luovuutta ja kokemuksellista innostumista ja heittäytymistä, valintoja ja mahdollisuuksia kertoa omia tarinoitaan taiteen eri keinoin. Osanottajille jäi varmasti hyvä ja iloinen mieli päivän annista. (Liitteet 31 ja 32 tilaisuuden kutsu ja Lassilan tarina) Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

22 Kuvaesitykset: Lassilan ryhmä https://dl.dropboxusercontent.com/u/45517210/esitys.ppt Seminaarin osallistujat https://dl.dropboxusercontent.com/u/45517210/seminaariesitys.ppt 3.3.2.3. Pilotin oma kokemuksellinen seminaari Huittisten pilotin päätöstilaisuudeksi järjestettiin 24.9. 2013 pienimuotoisempana Porin seminaaria mukaillen kokemuksellinen ja osallistava seminaari. Kaarirannan palvelukeskuksen kerhohuoneella järjestettyyn tilaisuuteen kutsuttiin vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen osallistuneet henkilöt, joita paikalle saapui 8. Vanhustenhuollon johtaja Sari Talvitie osallistui tilaisuuden alkuun. Huittisten tarina syntyi yhden vapaaehtoisen omakohtaisen muiston ja kokemuksen innoittamana. Tarinaan liitettiin valokuvan ja liikkeen keinoin erilaisia tunnetiloja ja toimintaa. Tarina esitettiin pienelle 4 hengen yleisölle. Ja kaikilla on niin mukavaa! (Liitteet 33 35 kutsu, tarina ja kuvaesitys) Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

23 4 PILOTIN VOIMAVARAT Pilotissa hanketyöntekijä on toiminut 50% työajalla. Loput työajastaan työntekijä on toiminut päivätoiminnan ohjaajana. Nämä kaksi erilaista, kuitenkin samanlaista työtä, ovat tukeneet toinen toisiaan, ja kehittyneet rinnakkain. Hanketyöntekijällä on ollut maanantaipäivät varattuina hanketyöhön, ja muina päivinä tilanteen mukaan iltapäivät. Toisinaan työskentely on ollut haasteellista nimenomaan vähäisen tuntimäärän vuoksi. Hanketyöntekijä on tehnyt tiivistä yhteistyötä vanhustenhuollon johtajan kanssa, erillistä ohjausryhmää ei ollut nimettynä. Päivätoiminnassa työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat ovat halutessaan voineet osallistua hanketyöhön olemalla mukana Liikkuva ikäinfo tilaisuuksissa. Muutama opiskelija tähän mahdollisuuteen on tarttunutkin, ja näin saaneet toisenlaistakin kuvaa ikääntymiseen liittyvistä seikoista. 5 TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI Hanketyö on kokonaisuudessaan ollut mielenkiintoista ja haasteellista työskentelyä. On ollut kehittävää ja rikastuttavaa saada olla mukana luomassa uusia toimintatapoja ja kehittämässä ikääntyville kaupunkilaisille uusia mahdollisuuksia olla osallisena ja vaikuttamassa oman elämänsä arjessa selviytymisessä. Hanketyöajan ollessa 50% kokonaistyöajasta on toisinaan ollut haasteellista saada yhteen sovitettua aikatauluja, mutta selvitty on. (Liitteet 37 ja 38 työajanseuranta ja hankepäiväkirja) Hankeaikana kehitetyistä ja käyttöön otetuista Liikkuva ikäinfo- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiskäytännöistä on tehty mallit Innokylään. (Liite 36 posteri) www.innokyla.fi: Liikkuva ikäinfo Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

24 6 POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen-hankkeeseen osallistuminen on ollut mielestäni tärkeä Huittisten kaupungin vanhustenhuollolle. Hankeaikana on keskitytty nimenomaan uusien palveluiden ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen, ja näiden käytäntöön juurruttamiseen. Liikkuva ikäinfo on täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja osoittanut olevansa tarpeellinen syrjäkylillä asuvien ikääntyneiden tavoittamiseksi. Hyvinvointikyselyjen avulla pystytään kartoittamaan ikääntyneiden kotona selviytymistä, löytämään mahdollisia riskitekijöitä ajoissa, ja näin ollen ohjaamaan ikäihmisiä tarpeellisten palvelujen piiriin. Ikääntyneet ovat itse kokeneet merkittäväksi heidän luokseen tehtävät kotikäynnit. Huittisissa hankkeen päättymisenkin jälkeen jatkuvia toimintoja ovat liikkuvat ikäinfot, hyvinvointikysely, vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja palveluoppaan päivitys tarvittaessa. Hanketyössä mukana oleminen on syventänyt tietoutta ikääntymisestä ja ikäihmisten tarpeista. On ollut ilo ja kunnia olla mukana kehittämässä uusia palvelumuotoja ja päästä tutustumaan ikäihmisiin ja heidän historiaansa. On hienoa todeta, että suuri joukko ikääntyneistä voi ja pärjää hyvin. On tärkeää oppia todellisuudessa huomioimaan heidän jäljellä oleviaan voimavarojaan, ja luoda heille osallisuuden kokemuksia niin heidän omissa kodeissaan kuin erilaisissa hoitoyksiköissä. Hanketyöstä on suuri hyöty ja tuki alkaneissa geronomi -opinnoissa. Hanketyöntekijänä on ollut mahdollisuus laajentaa näkökulmaa oman toimintayksikön ulkopuolelle, mikä on tuonut tullessaan uusia ideoita ja yhteistyökumppaneita laaja-alaisesti yli hallintorajojen. Hoitokulttuurissamme on meneillään asennemuutoksen aika ikäihminen on päätösvaltainen kansalainen omassa arjessaan. Uskon, että meillä Huittisissa KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeella on ollut suuri merkitys kaupunkimme vanhenevan väestön hyvinvoinnin kannalta. Hankeaikana on etsitty ja löydetty uusia toimintatapoja ikääntyvän ihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Kaupunkimme ikäihmiset ovat osallistuneet ja jakaneet omaa tarinaansa useissa eri tilaisuuksissa. Hanketyöntekijänä olen saanut olla luomassa ja kokemassa merkittäviä muutoksia vanhustenhuollossa ja mukana ikäihmistemme kansalaisuuden kokemuksissa ja mielekkään arjen jakamisessa. Tästä on hyvä jatkaa Kiitos. Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

25 LIITTEET 1. Huittisten pilotin yhteenvetoraportti 1.3.2010-30.9.2012 2-3. Pilottisuunnitelmat 2011-2013 4-5. Asiakaspalautelomake ja yhteenveto 6. Liikuta minua 13.5. -esite 7. Hyvinvointikysely -lomake 8-9. Yhdistyskirje ja -kysely 10-12. Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen osallistujalistat, koulutusmateriaalit ja todistus 13-16. Vapaaehtoistoiminnan lomakkeet 17-18. Arkiliikkumissopimus -koulutus osallistujalistat ja koulutusmateriaali 19-20. Voimauttava valokuva menetelmä, koulutuksen perusteet ja asiakasprosessi -tiedote 21. Muistipäivä -materiaali 22. Yhdessä vahvempina -materiaali 23. Järjestöyhteistyöryhmän asialistat ja muistiot 24-25. Liikkuva Huittinen -messuesite ja osallistujalista 26. Eläkeliiton joululehden artikkeliteksti 27. Asiakasarvioinnin yhteenveto 28. Vertaisarviointi 29. SataEdu verkostokahvila 30. sataedu verkostotyö -esitys 31-32. Viikkarin valkaman kokemuksellisuus -seminaarin kutsu ja tarina 33-35. Kaarirannan kokemuksellisuus seminaarin kutsu, tarina ja kuvaesitys 36. Huittisten pilotin posteri Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

26 37. Työajanseuranta 38. Hankepäiväkirja Toimintakykyisenä ikääntyminen/ HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 31.10.2013

1(4) PILOTIN NIMI: Huittisten pilotti, Neuvontapalvelujen kehittäminen TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN VANHUSPALVELUIDEN PALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA 2010 2012 PILOTIN TOIMENPITEET 1. Ikääntyneiden asumis- sekä hoito- ja hoivaympäristöjen kehittäminen / Erityisryhmien asumismallien kehittäminen x 2. Ikääntyneiden neuvontakeskusten perustaminen 3. Rajapintakäytänteiden kehittäminen 4. Geriatrisen potilaan hoito-, hoiva- ja kuntoutuskokonaisuus koko palvelusektorilla 5. Edellytysten luominen monituottajamallille 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen YHTEYSHENKILÖ Sari Talvitie PUHELINNUMERO 044 560 4280 SÄHKÖPOSTIOSOITE sari.talvitie@huittinen.fi YHTEISTOIMINTA-ALUE / KUNNAT Huittisten kaupunki YHTEISTYÖKUMPPANIT (esim. järjestöt, yritykset, seurakunnat) Pirkanmaan muistiyhdistys ry. Huittisten alaosasto HANKKEEN TUKIRYHMÄ (toimijat) Vanhustenhuollon johtaja, ohjausryhmä (vielä nimeämättä) vanhustenhuollon henkilökuntaa PERUSTELU JA TAVOITTEET Miksi pilotti pitäisi toteuttaa? (tausta, ongelman kuvaus, projektivalinnan perustelu) Tarve kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa Huittisten vanhustenhoidossa nykyisestä. Tarve kehittää ikäihmiselle mahdollisimman helppoa ohjaus- ja asiointimallia. Ikääntyvien elämänlaadun kohentaminen ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen lykkääminen. Ikääntyvät mieltävät palvelujen olevan yksinomaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarve edistää yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen, muiden hallintoalojen, yksityisten palvelutuottajien, omaisten sekä alan koulujen kanssa. Konkreettiset tavoitteet, tarvittaessa jaoteltuina osa- ja alatavoitteisiin (miten liittyvät hankkeen tavoitteisiin) Ikääntyneillä on mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Mallintaa hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutustapoja. Kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja toteutusta. Saadaan tietoa ikäihmisten kotona selviytymisestä, tunnistetaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskit -> ikääntyneet ajoissa palvelujen piiriin mm. kuntouttava toiminta, muistineuvola. Kehittää väyliä olemassa oleviin jatkointerventioihin hyvinvointia edistävien kotikäyntien jälkeen. Kehittää ikääntyneille suunnattua tiedottamista, palveluopas ikäihmisille paperi- ja nettiversiona. Mallinnetaan ns. liikkuvaa neuvontapalvelua, jossa ikäihmiset saavat tietoa, opastusta ja ohjausta omalla kylällään. Tiivis yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen, muiden hallinnonalojen, yksityisten palvelutuottajien ja omaisten sekä seurakunnan kanssa. Rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia sekä koordinoida vapaaehtoisten toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittää ikääntyneille suunnattua tiedottamista ja palveluohjausta.

2(4) TOTEUTUS JA TAVOITTEIDEN SEURANTA Lyhyt kuvaus pilotin toteuttamistavasta ja käytännön toimenpiteistä joita tehdään Projektiin siirretään vanhustenhuollon henkilökunnasta yksi henkilö 50 % työajalla. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit käynnistetään tietylle ikäryhmälle suunnattuna (tänä vuonna 80-vuotta täyttävät), jota jatketaan vuosittain aina seuraaville ikäihmisille. Laaditaan ikäihmisten palveluopas paperi- ja nettiversiona. Aloitetaan ns. liikkuva neuvonta-palvelu (nimi vielä työn alla) tammik.2012 Huittisten eri kylille (n.10) Mukaan toimintaan pyritään saamaan mahdollisimman paljon yhteistyötahoja. Koordinoidaan vapaaehtoisten toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikkuvassa neuvonta-palvelussa mukana mm. muisti-, diabetes- ja jalkahoitaja, kotihoidon fysioterapeutit, eri sosiaali- ja terveysalan yhdistysten jäsenet ja ulkopuoliset asiantuntijat. Kohderyhmä, jolle pilotista ja sen tuloksista on eniten hyötyä (miten asiakkaiden osallisuus varmistetaan?) Liikkuvasta neuvonta-palvelusta hyötyvät kylien ikäihmiset: Tietoa palveluista helppo saada ja ajoissa -> kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Liikkuvasta neuvonta-palvelusta hyötyvät kuntalaiset: Ikäihmistenpalvelujen tehokkaampi kohdentaminen ja avopalvelujen käytön edistäminen -> laitoshoidon tarve vähenee -> palvelujen taloudellisempi tuotteistamistapa Eniten hyötyvät 80-vuotiaat, hyvinvointia edistävät kotikäynnit kyseiselle ikäryhmälle sekä kaikki, jotka osallistuvat järjestettäviin tilaisuuksiin. Asiakkaiden osallisuus varmistetaan kuulemalla Vanhusneuvostoa ja omaisten tukiryhmiä koko hankkeen ajan. Kaupunki hyödyntää omissa suunnitelmissa tietoa mitä projekti tuottaa. Koulutussuunnitelma. Lyhyt kuvaus niistä koulutussisällöistä, määristä ja kohderyhmistä, joita pilotissa toteutetaan joko pilotin omana tai hankkeen yhteisenä. Monipuolista gerontologista koulutusta (koko vanhustenhuollon henkilöstö ja soveltuvin osin omais- ja vapaaehtoisryhmät) Kotikuntoutuksen kehittäminen (kotihoidon henkilöstö) ja kuntouttava työote (koko vanhustenhuollon henkilöstö) Projektityöntekijän liikuntaan suuntaavaa koulutusta. Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden roolit pilotin toteuttamisessa (esim. kolmas sektori, seurakunnat jne.) Huittisten kaupungin perusturva: projektityöntekijä, kuntohoitaja/fysioterapeutti, muistihoitaja, omaishoidon työntekijä, lääkäri Pirkanmaan muistiyhdistys ry: dementia-tukiryhmätoiminta yhteistyössä kaupungin kanssa Muut vapaaehtoisjärjestöt Kuninkaisten koulutuskeskus: Vanhustyön erikoisammattitutkinto, kotihoidon henkilökunnalle; kotikuntoutuskoulutus, myöhemmin palveluasumisen henkilökunnalle Kaupungin muut hallintoalat: Tilajärjestelyt (tekninen toimi) Vanhusneuvosto Lyhyt kuvaus pilotin seurannan toteutuksesta ja organisoinnista Projektille määritetään ohjausryhmä, johon valitaan edustajat perusturvasta, vanhusneuvostosta sekä mahdollisesti vapaaehtoisjärjestöistä (ohjausryhmä vielä nimeämättä). Projektille asetetaan välitavoitteet ja aikataulu Projektin etenemistä seurataan ja arvioidaan sen kaikissa vaiheissa TULOKSET JA VAIKUTUKSET

Pääasialliset tavoiteltavat tulokset 3(4) Liikkuvasta neuvonta-palvelusta tulee Huittisten kaupungin pysyvä palvelu Varhaisella puuttumisella voidaan säilyttää/parantaa ikääntyneiden toimintakykyä, edistää kotona asumista ja lykätä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta Yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa saumatonta Tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) Verkostoituminen eri toimijoiden välillä on lisääntynyt ja ikääntyneen tarpeet huomioivaa. Gerontologinen tieto ja osaaminen lisääntynyt koko palvelusektorilla. Osaava henkilöstö ikääntyneiden neuvonta-toiminnassa. Ikääntyneiden vaikutusmahdollisuudet paranevat Tulosten ja vaikutusten arviointi. Lyhyt kuvaus arvioinnin toteuttamisesta. Miten tulokset todennetaan? Arviointia tehdään hankkeen edetessä ohjausryhmän palavereissa ja keräämällä asiakaspalautetta (suullinen palaute ja asiakaskysely esim. BIKVA- arviointimenetelmälllä) Palaverimuistiot Asiakaspalauteanalyysit Miten aikaan saatuja tuloksia ja kokemuksia levitetään, ja miten ne juurrutetaan osaksi perustoimintaa? Hankkeeseen osallistuneet esittelevät hankkeen tuloksia henkilöstön kehittämisiltapäivissä. Vanhustenhuollon johtaja esittelee hankkeen tulokset perusturvalautakunnalle Hankkeessa luodut toimintatavat muutetaan pysyviksi luomalla toiminnoista prosessikuvaukset ja määrittelemällä vastuut Uudet toimintamallit on kaikkien kuntalaisten nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. RESURSSIT Pilotin henkilöstöresurssit Projektityöntekijä 50 % työajalla Vanhustenhuollon johtajan ja palvelusihteerin työpanosta vaikea määritellä. Muut resurssit Tilat Toimistotarvikkeet Koulutus MENOJEN ERITTELY Kuvatkaa budjetti pilotille varatun määrärahan puitteissa alla olevaan pohjaan vuosikohtaisesti eriteltynä Muusta tehtävästä kokonaan tai osin pilottiin siirretyn oman henkilöstön tai ulkopuolelta pilottiin palkatun henkilöstön menot kirjataan "Projektiin palkattava henkilöstö" -kohtaan. Jos kunnan oma työntekijä tekee jonkin erikseen määritellyn työpanoksen oman työnsä puitteissa pilotille, tämä osuus henkilöstömenoista merkitään "Työpanoksen siirto kunnalta" -kohtaan.

HANKKEEN MENOT (euroa) 4(4) Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö 0 Työpanoksen siirto kunnalta 16400,52 9094,48 1500 25495,0 Palvelujen ostot Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 0 Painatukset ja ilmoitukset 0 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 300 300 sis. kilometrikorvaukset ja päivärahat Matkustus- ja kuljetuspalvelut 0 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 0 Muut palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat 0 Investointimenot Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 16700,52 9094,48 0 27295,0

1(4) PILOTIN NIMI: Huittisten pilotti, Neuvontapalvelujen kehittäminen TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN VANHUSPALVELUIDEN PALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA 2010 2012 PILOTIN TOIMENPITEET 1. Ikääntyneiden asumis- sekä hoito- ja hoivaympäristöjen kehittäminen / Erityisryhmien asumismallien kehittäminen x 2. Ikääntyneiden neuvontakeskusten perustaminen 3. Rajapintakäytänteiden kehittäminen 4. Geriatrisen potilaan hoito-, hoiva- ja kuntoutuskokonaisuus koko palvelusektorilla 5. Edellytysten luominen monituottajamallille 6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen YHTEYSHENKILÖ Sari Talvitie PUHELINNUMERO 044 560 4280 SÄHKÖPOSTIOSOITE sari.talvitie@huittinen.fi YHTEISTOIMINTA-ALUE / KUNNAT Huittisten kaupunki YHTEISTYÖKUMPPANIT (esim. järjestöt, yritykset, seurakunnat) Pirkanmaan muistiyhdistys ry. Huittisten alaosasto, seurakunta, sosiaali-ja terveysalan yhdistykset, kyläseurat jne.. HANKKEEN TUKIRYHMÄ (toimijat) Vanhustenhuollon johtaja PERUSTELU JA TAVOITTEET Miksi pilotti pitäisi toteuttaa? (tausta, ongelman kuvaus, projektivalinnan perustelu) Tarve kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa Huittisten vanhustenhoidossa nykyisestä. Tarve kehittää ikäihmiselle mahdollisimman helppoa ohjaus- ja asiointimallia. Ikääntyvien elämänlaadun kohentaminen ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ehkäiseminen/siirtäminen Ikääntyvät mieltävät palvelujen olevan yksinomaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarve edistää yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen, muiden hallintoalojen, yksityisten palvelutuottajien, omaisten sekä alan koulujen kanssa. Konkreettiset tavoitteet, tarvittaessa jaoteltuina osa- ja alatavoitteisiin (miten liittyvät hankkeen tavoitteisiin) Ikääntyneillä on mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Mallintaa hyvinvointikyselyn toteutustapoja. Kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja toteutusta. Saadaan tietoa ikäihmisten kotona selviytymisestä, tunnistetaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskit -> ikääntyneet ajoissa palvelujen piiriin mm. kuntouttava toiminta, muistihoitaja. Kehittää väyliä olemassa oleviin jatkointerventioihin hyvinvointikyselyn ja/tai hyvinvointia edistävien kotikäyntien jälkeen. Mallinnetaan ns. liikkuvaa neuvontapalvelua, jossa ikäihmiset saavat tietoa, opastusta ja ohjausta omalla kylällään. Tiivis yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen, muiden hallinnonalojen, yksityisten palvelutuottajien ja omaisten sekä seurakunnan kanssa. Rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia sekä koordinoida vapaaehtoisten toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kehittää ikääntyneille suunnattua tiedottamista ja palveluohjausta. 2(4) TOTEUTUS JA TAVOITTEIDEN SEURANTA Lyhyt kuvaus pilotin toteuttamistavasta ja käytännön toimenpiteistä joita tehdään Projektityöntekijänä vanhustenhuollon henkilökunnasta yksi henkilö 50 % työajalla. Hyvinvointikysely tietylle ikäryhmälle suunnattuna (tänä vuonna 80-vuotta täyttävät), jota jatketaan vuosittain aina seuraaville ikäihmisille. Jatketaan Liikkuva Ikäinfo - neuvontapalvelua Huittisten eri kylille (n.10) Mukaan toimintaan pyritään saamaan mahdollisimman paljon yhteistyötahoja. Koordinoidaan vapaaehtoisten toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikkuvassa neuvonta-palvelussa mukana mm. muisti-, diabetes- ja jalkahoitaja, eri sosiaali- ja terveysalan yhdistysten jäsenet ja ulkopuoliset asiantuntijat. Liikkuva Ikäinfo käy kutsusta mm. seurakunnan ja yhdistysten tilaisuuksissa mukana Kohderyhmä, jolle pilotista ja sen tuloksista on eniten hyötyä (miten asiakkaiden osallisuus varmistetaan?) Liikkuvasta neuvonta-palvelusta hyötyvät kylien ikäihmiset: Tietoa palveluista helppo saada ja ajoissa -> kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Liikkuvasta neuvonta-palvelusta hyötyvät kuntalaiset: Ikäihmistenpalvelujen tehokkaampi kohdentaminen ja avopalvelujen käytön edistäminen -> laitoshoidon tarve vähenee -> palvelujen taloudellisempi tuotteistamistapa Eniten hyötyvät 80-vuotiaat, hyvinvointikysely kyseiselle ikäryhmälle sekä kaikki, jotka osallistuvat järjestettäviin tilaisuuksiin. Asiakkaiden osallisuus varmistetaan kuulemalla Vanhusneuvostoa koko hankkeen ajan. Kaupunki hyödyntää omissa suunnitelmissa tietoa mitä projekti tuottaa. Koulutussuunnitelma. Lyhyt kuvaus niistä koulutussisällöistä, määristä ja kohderyhmistä, joita pilotissa toteutetaan joko pilotin omana tai hankkeen yhteisenä. Projektityöntekijän voimauttavan valokuvan perusteet hoidollisten ja pedagogisten alojen työntekijöille -opinnot Vapaaehtoistoiminnan koulutus, vapaaehtoistoimijoille ja vanhustenhuollon henkilökunnalle Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden roolit pilotin toteuttamisessa (esim. kolmas sektori, seurakunnat jne.) Huittisten kaupungin perusturva: projektityöntekijä, kuntohoitaja/fysioterapeutti, muistihoitaja Pirkanmaan muistiyhdistys ry: dementia-tukiryhmätoiminta yhteistyössä kaupungin kanssa Muut vapaaehtoisjärjestöt Kyläseurat Seurakunta Vanhusneuvosto Lyhyt kuvaus pilotin seurannan toteutuksesta ja organisoinnista Projektin etenemistä seurataan ja arvioidaan sen kaikissa vaiheissa Projektityöntekijä yhteistyössä vanhustenhuollon johtajan kanssa Itse- ja vertaisarviointi

TULOKSET JA VAIKUTUKSET Pääasialliset tavoiteltavat tulokset 3(4) Liikkuvasta neuvonta-palvelusta tulee Huittisten kaupungin pysyvä palvelu Varhaisella puuttumisella voidaan säilyttää/parantaa ikääntyneiden toimintakykyä, edistää kotona asumista ja ehkäistä/siirtää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta Yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa saumatonta Tavoiteltavat vaikutukset (mitä vaikutuksia halutaan saada aikaiseksi, mihin vaikutetaan, miten vaikutukset näkyvät) Verkostoituminen eri toimijoiden välillä on lisääntynyt ja ikääntyneen tarpeet huomioivaa. Gerontologinen tieto ja osaaminen lisääntynyt koko palvelusektorilla. Osaava henkilöstö ikääntyneiden neuvonta-toiminnassa. Ikääntyneiden vaikutusmahdollisuudet paranevat Tulosten ja vaikutusten arviointi. Lyhyt kuvaus arvioinnin toteuttamisesta. Miten tulokset todennetaan? Arviointia tehdään hankkeen edetessä ohjausryhmän palavereissa ja keräämällä asiakaspalautetta (suullinen palaute ja asiakaskysely esim. BIKVA- arviointimenetelmälllä) Itse ja vertaisarviointi Miten aikaan saatuja tuloksia ja kokemuksia levitetään, ja miten ne juurrutetaan osaksi perustoimintaa? Hankkeeseen osallistuneet esittelevät hankkeen tuloksia henkilöstön kehittämisiltapäivissä. Vanhustenhuollon johtaja esittelee hankkeen tulokset perusturvalautakunnalle Hankkeessa luodut toimintatavat muutetaan pysyviksi luomalla toiminnoista prosessikuvaukset ja määrittelemällä vastuut Uudet toimintamallit on kaikkien kuntalaisten nähtävillä kaupungin verkkosivuilla sekä Toimintakykyisenä ikääntyminen Huittisissa- facebookprofiilissa. RESURSSIT Pilotin henkilöstöresurssit Projektityöntekijä 50 % työajalla Vanhustenhuollon johtajan ja palvelusihteerin työpanosta vaikea määritellä. Muut resurssit Tilat Toimistotarvikkeet Koulutus MENOJEN ERITTELY Kuvatkaa budjetti pilotille varatun määrärahan puitteissa alla olevaan pohjaan vuosikohtaisesti eriteltynä Muusta tehtävästä kokonaan tai osin pilottiin siirretyn oman henkilöstön tai ulkopuolelta pilottiin palkatun henkilöstön menot kirjataan "Projektiin palkattava henkilöstö" -kohtaan. Jos kunnan oma työntekijä tekee jonkin erikseen määritellyn työpanoksen oman työnsä puitteissa pilotille, tämä osuus henkilöstömenoista merkitään "Työpanoksen siirto kunnalta" -kohtaan.

HANKKEEN MENOT (euroa) 4(4) Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö 0 Työpanoksen siirto kunnalta 16400,52 9094,48 1500 25495,0 Palvelujen ostot Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 0 Painatukset ja ilmoitukset 0 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 300 300 sis. kilometrikorvaukset ja päivärahat Matkustus- ja kuljetuspalvelut 0 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 0 Muut palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat 0 Investointimenot Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 16700,52 9094,48 0 27295,0

HUITTISTEN KAUPUNKI VANHUSTENHUOLTO TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN LIIKKUVA IKÄINFO / PALAUTE VERSIO 1.0/2012 Pvm 19.3.2012 Koodi / TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN Laatinut: Meiju Paunu Tarkistanut: Hyväksynyt: MIKÄ OLI LIIKKUVASSA IKÄINFOSSA ERITYISEN ONNISTUNUTTA? MISSÄ OLISI VIELÄ PARANTAMISEN VARAA? MITEN VOISIMME KEHITTÄÄ LIIKKUVA IKÄINFO ILTAPÄIVIÄ? AIOTKO OSALLISTUA MYÖS TULEVAISUUDESSA LIIKKUVA IKÄINFO ILTAPÄIVIIN? (ympyröi) KYLLÄ EN EN OSAA SANOA VAPAA SANA JA TERVEISET JÄRJESTÄJILLE

HUITTISTEN KAUPUNKI VANHUSTENHUOLTO TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN LIIKKUVA IKÄINFO / PALAUTE VERSIO 1.0/2012 Pvm 31.12.2012 Koodi / TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN Laatinut: Katri Kulmala Tarkistanut: Hyväksynyt: MIKÄ OLI LIIKKUVASSA IKÄINFOSSA ERITYISEN ONNISTUNUTTA? tarpeellista tietoa testit, testit antaa tietoa omasta kunnosta ja toimintakyvystä jumppa, uudet jumppaliikkeet, kotivoimisteluohjeet tasapainoharjoitukset ohjaajat ajankohtaista, mielenkiintoista tietoa ikääntyneille info-asiantuntijat hyviä pallopeli hauskaa MISSÄ OLISI VIELÄ PARANTAMISEN VARAA? mittaukset (RR,paino) käyntejä ikääntyneiden omiin kerhoihin tiedottaminen lisää voimistelua vammaisasioista tietoutta lisää minussa itsessäni =) aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun mainostaminen, tiedottaminen, lisää osallistujia tehokkaampaa jumppaa hukka-ajan karsinta (odottaminen/testit) MITEN VOISIMME KEHITTÄÄ LIIKKUVA IKÄINFO ILTAPÄIVIÄ? muistiharjoituksia, tanssia, mittaukset (RR,paino), testaukset (toimintakyky) käyntejä ikääntyneiden omiin tilaisuuksiin lääkäri, apteekkari-luennot turvallisuus, liikenne (Tapani Virtanen, ent. poliisi) tilaisuuksia useammin aikaa keskusteluun terveyskeskuksesta luennoitsija terveellinen ruoka- ja luontaistuote-luento yhteisiä kävelyretkiä ohjattuna lähtökahvit

AIOTKO OSALLISTUA MYÖS TULEVAISUUDESSA LIIKKUVA IKÄINFO ILTAPÄIVIIN? (ympyröi) KYLLÄ x EN EN OSAA SANOA VAPAA SANA JA TERVEISET JÄRJESTÄJILLE TOIVOMUKSIA: kimppakuljetukset, kuljetuspalvelujen kehittäminen, päivätanssit, tanhuryhmä, seniori-tanssit, jumppaa, muistihoitaja Vampulaan, muistikahvila Vampulaan, siivouspalveluiden kehittäminen, kotikäynnit ikääntyneiden luokse, Annalan kuntosalille ohjaus, syrjäytymisen, yksinäisyyden ehkäisemiskeinojen lisääminen syrjäytyneiden osallistaminen Kansalaisopiston jumppia lisää kylille kuntosalille ohjaaja päivisin ikäihmisten terveystarkastukset veteraanitilaisuus 1xkk ikääntyneiden oma laihdutusryhmä Huitsikka kylille tervetuloa uudelleen! hauskaa oli kuinka saadaan ikääntyneet osallistumaan? jatkakaa samaan malliin Sydämelliset kiitokset! +++ Liikuntapalvelu-tarjonnasta Liikkuva ikäinfo-tilaisuuksien kehittäminen ja järjestäminen >>> päivätoiminta-hakemus, kuljetuspalvelu-hakemus, neuvontaa ja ohjausta, kotikäynti

LIIKUTA MINUA 13.5. valtakunnallinen Kukanpäivän liikunta- ja ulkoilutapahtuma alkaen kello 10.00 Kaarirannan alueella. Päivän tarkoituksena on antaa Kaarirannan asukkaille mahdollisuus ulkoiluun ja liikkumiseen sekä pienimuotoiseen hemmotteluun. Tavoitteena on luoda osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia ja hyvää mieltä toimintakyvyn osa-alueiden aktivoinnin avulla. Kaarirannan piha-alueella on erilaisia tehtävä- ja liikuntapisteitä; rantakävely joen varren luontoa tutkaillen kerhohuoneen terassilla kukkien istutus palveluasuntojen terassilla istumatanssia ja mehutarjoilu etupihan alueella o kroketti, mölkky, koriinheitto o tunnistustehtäviä o rentoutuspiste o käsihierontaa ja kynsienlakkausta Asukkaat, jotka eivät pysty osallistumaan ulkoiluun, voivat osallistua mm. musiikkituokioon, huivitanssiin, tunnistustehtäviin ja kukka-asetelmien tekoon. Kaarirannan hoitohenkilökunta osallistuu yksiköidensä asukkaiden ulkoilutukseen ja liikunnassa avustamiseen. Tehdään Yhdessä asukkaille mukava päivä!

Huittisten kaupunki vanhustenhuolto Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke 2012-2013 / KASTE IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIKYSELY 2013 Täyttäkää lomake huolellisesti joko rastittamalla sopivat vaihtoehdot tai kirjoittamalla vastauksenne avoimille riveille. Tarkistakaa lopuksi, että olette vastannut kaikkiin niihin kysymyksiin, joihin olette aikonut vastata. Mikäli koette, että Teillä ei nyt ole tarvetta vastata hyvinvointianne koskeviin kysymyksiin, voitte palauttaa yhteystiedoillanne varustetun tyhjän lomakkeen palautuskuoressa. Postittakaa lomake oheisessa palautuskuoressa 30.6.2013 mennessä. Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: Äidinkieli: Nykyinen siviilisääty: avio- / avoliitto Toimitteko nyt omaishoitajana Oletteko seuraavien palveluiden käyttäjä: kyllä en päivätoiminta kylvetyspalvelu vaatehuolto turvapalvelu Sähköpostiosoite: naimaton leski Mistä alkaen? Vuosi Saan omaishoidon tukea. En saa omaishoidon-tukea. asiointi-/kauppapalvelu ateriapalvelu kotiin kuljetettuna siivous pihatyöt ja pienet remontit eronnut Suostumus Päiväys ja allekirjoitus saattajapalvelu, ulkoiluapu jokin muu, mikä? Arvionne nykyisestä elämäntilanteestanne hyvä Tyydyttävä Välttävä. Huono Annan suostumuksen terveystietojeni tarkasteluun sekä ikääntyneiden hyvinvointikyselyn tietojen kirjaamiseen ja tallentamiseen Pegasosterveyskertomuksen tietoihin. Kyllä Ei Tällä hetkellä en koe tarpeelliseksi vastata kyselyyn. Perustelkaa tähän, miksi ette koe tarvetta vastaamiseen:

1 1. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 1. Miten asutte? Yksin Puolison kanssa Jonkun muun kanssa, kenen 2. Asumismuotonne? Omakotitalo Rivitalo Mikäli asutte omakotitalossa tai rivitalossa, niin selviydyttekö omin avuin eri vuodenaikaan liittyvistä pihatöistä? Kyllä En, tarvitsen apua Minkälaista apua tarvitsette? Kerrostalo, hissillinen Kerrostalo, hissitön Muu, mikä 3. Liittyykö portaiden käyttöön ongelmia kotiympäristössä? Ei Kyllä, millaisia? 4. Pääsettekö yleensä ilman apua ulos kodistanne? Kyllä En, tarvitsen apua. Millaista? 5. Selviydyttekö omin voimin seuraavista toiminnoista? a) Kaupassa käynnistä, pankkiasioista jne. Kyllä Tarvitsen apua, en selviydy yksin. b) Kodin pienistä korjauksista (sähkölampun, sulakkeen tai palovaroittimen patterin vaihto jne) Kyllä Tarvitsen apua, en selviydy yksin.

2 c) Kevyistä kotitöistä (imurointi, tiskaus, pyykinpesu, ruuan laitto jne) Kyllä Tarvitsen apua, en selviydy yksin. d) Raskaista kotitöistä (ikkunoiden pesu, mattojen tamppaaminen, puulämmitys jne) Kyllä Tarvitsen apua, en selviydy yksin. 6. Keneltä yleensä saatte apua? Puolisolta Lapsilta Muulta sukulaisilta Naapurilta Ystäviltä Joltain muulta, keneltä? En saa apua keneltäkään. 7. Tarvitaanko asuntoonne muutostöitä tai korjauksia päivittäisten askareiden sujumiseksi? En tarvitse muutoksia asuntooni. Ehkä myöhemmin. Kyllä, ne helpottaisivat arjen sujumista. Millaisia muutoksia tarvitsette asuntoonne? 8. Miten tavallisesti liikutte? Kävellen Pyörällä Omalla autolla Puolison kyydillä Sukulaisten/tuttavien kyydillä Julkisilla kulkuvälineillä, taksilla Palveluliikenteen avulla Muulla tavoin, miten

3 2. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 1. Millainen on mielestänne oma terveydentilanne? Erittäin hyvä Melko hyvä Tyydyttävä Melko huono Huono 2. Millainen terveydentilanne on mielestänne nyt verrattuna viime vuoteen? Parempi kuin vuosi sitten Jokseenkin samanlainen Huonompi kuin vuosi sitten Millaisia muutoksia terveydentilassanne on tapahtunut? 3. Onko teillä vaivoja tai sairauksia, joiden koette haittaavan päivittäistä selviytymistänne? Kyllä Ei Jos vastasitte kyllä, niin kuvailkaa miten vaivanne rajoittavat selviytymistänne? 4. Oletteko käyneet lääkärin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana? En Kyllä 5. Oletteko kaatunut viimeisen kuuden kuukauden aikana? En Kyllä, sisällä Kyllä, ulkona Jos vastasitte kyllä, niin oletteko kaatunut viimeisen kuuden kuukauden aikana useammin kuin kerran?

4 En Kyllä, 2 3 kertaa Kyllä, yli 3 kertaa Jos olette kaatunut yli 3 kertaa, niin onko kaatumisenne syitä tutkittu? Kyllä Ei Mikä on oma arvionne kaatumisen syistä? 6. Oletteko laihtunut ilman, että olette laihduttanut, viimeisen kuuden kuukauden aikana? En Kyllä, yli 4 kg Kyllä, 1 3 kg Jos olette laihtunut yli 4 kg, niin onko laihtumisenne syitä tutkittu? Kyllä Ei Montako kiloa olette laihtunut ja mikä on oma arvionne laihtumisenne syistä? 7. Oletteko huolissanne muististanne? En Kyllä Jos olette huolissanne, niin onko muistianne tutkittu? Kyllä Ei 8. Onko virtsanpidätyskyvyssänne ilmennyt ongelmia viimeisen kuuden kuukauden aikana, kuten tahatonta kastelua? Ei Kyllä, toisinaan Kyllä, jatkuvasti Jos vastasitte kyllä niin, onko virtsanpidätyskykynne ongelmien syitä tutkittu? Kyllä Ei Millaisia ongelmia?

5 9. Harrastatteko liikuntaa (esim. vähintään puoli tuntia kävelyä, pyöräilyä, voimistelua tai näihin verrattavissa olevaa hyötyliikuntaa, kuten portaissa kulkemista tai pihatöitä)? Kyllä, lähes päivittäin Kyllä, viikoittain (1 3 krt/viikko) Kyllä, vähemmän kuin kerran viikossa En harrasta liikuntaa, miksi? 9 a). Jos harrastatte liikuntaa vähemmän kuin kerran viikossa tai ette ollenkaan, niin oletteko halukas osallistumaan liikuntaryhmään? Kyllä En 10. Pystyttekö kävelemään (apuvälineen avulla tai ilman) vähintään 500 m pysähtymättä välillä? Kyllä En Miksi ette? 11. Käytättekö apuvälineitä? En tarvitse. En käytä, mutta voisin hyötyä seuraavasta: Käytän, mitä? Kävelykeppi Rollaattori Pyörätuoli Turvapuhelin Tukitangot ja kaiteet Korotukset Jokin muu, mikä? 12. Nukutteko yleensä hyvin? Kyllä En Käytän unilääkettä, mitä? 13. Millainen ruokahalunne on yleensä? Hyvä Huono 14. Syöttekö yleensä päivittäin lämpimän aterian?

6 Kyllä En 15. Tupakoitteko? Kyllä, kuinka monta savuketta päivässä? kpl En 16. Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? (Ottakaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautitte vain pieniä määriä, esim. pullo keskiolutta tai lasi viiniä.) En koskaan Noin kerran kuukaudessa tai harvemmin 2-4 kertaa kuukaudessa 2 3 kertaa viikossa 4 kertaa viikossa tai useammin 17. Onko teillä omia hampaita? Kyllä Ei 18. Pesettekö hampaanne/proteesinne päivittäin? Kyllä Ei 19. Oletteko käynyt hammashoidossa viimeisen viiden vuoden aikana? Kyllä Ei 20. Koetteko suunne terveyden hyväksi? Kyllä Ei

7 3. SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY 1. Kuinka usein tapaatte tai olette muuten yhteydessä (esimerkiksi puhelimitse) muihin ihmisiin? Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En koskaan 2. Harrastatteko jotain (esim. käsitöitä, lukemista, kirjoittamista, elokuvia, TV:n katselua, sanaristikoita, maalaamista, nikkarointia, puutarhatöitä, kuorotoimintaa, yhdistystoimintaa, taidenäyttelyissä tai museoissa käymistä, opiskelua )? En Kyllä 3. Millaiseen kodin ulkopuoliseen toimintaan haluaisitte osallistua, jos se olisi mahdollista? 4. Koetteko olevanne Usein En koskaan elämään tyytyväinen. yksinäinen murheellinen turvaton peloissanne väsynyt

8 4. IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT JA TIEDON SAAMINEN 1. Mitkä mielestänne ovat sopivia tapoja jakaa tietoa ikääntyneille suunnatuista palveluista? Lauttakylä -lehti Huittisten kaupungin internet-sivut (www.huittinen.fi/seniorit) Muut internet-sivut, joissa tiedotetaan alueen toiminnasta ja palveluista ikäihmisille (esimerkiksi www.facebook.com/toimintakykyisenä ikääntyminen Huittisissa) Ikääntyneille jaettava palveluopas Palveluohjaaja, jolle voi tarvittaessa soittaa Ikäinfoiltapäivät omassa taajamassa Jokin muu tapa, mikä? 2. Millainen tieto mielestänne ensisijassa hyödyttää teitä? 3. Millaisia palveluita ajattelisitte tulevaisuudessa tarvitsevanne kotona asumisenne tukemiseksi? 4. Aiotteko tulevaisuudessa hankkia palveluita kotona asumisenne tueksi a) kunnalliselta palveluntuottajalta (= kaupungin palvelut) Kyllä En b) yksityiseltä palveluntuottajalta Kyllä En c) kummaltakin edellä mainitulta Kyllä En

9 5. Oletteko tällä hetkellä huolissanne jostain hyvinvointiinne liittyvästä ja haluatte, että teihin ollaan yhteydessä siihen liittyen? En. Kyllä. Mistä asiasta? 6. Mikäli kyselyn perusteella näemme tarvetta ottaa Teihin yhteyttä, niin voimmeko olla yhteydessä: kirjeitse puhelimitse sähköpostitse Täytittekö kyselyn itse Joku muu täytti kyselyn Kyllä Kuka? KIITOS VASTAUKSISTANNE!

Syystervehdys Teille Huittislaiset yhdistykset! Huittisten kaupungin vanhustenhuollossa aloitetaan KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa vapaaehtoistyön kehittäminen. Kaupungissamme toimii useita yhdistyksiä, joissa on paljon eri alojen osaajia ja varmasti potentiaalia kehittämistoimintaan. Vapaaehtoistyö on monimuotoista toimintaa, joka antaa niin tekijälleen kuin saajalleen osallistumis-, oppimis- ja kokemusmahdollisuuksia. Vapaaehtoisten voimin voidaan järjestää vanhuksille mm. ulkoilu -, peli - tai musiikkituokioita, taidekokemuksia, tai vaikkapa yksittäinen suurempi tapahtuma. Tarkoituksena on selvittää yhdistysten halukkuutta ja mahdollisuuksia lähteä mukaan vanhusten hyvinvointia lisäävään ja kehittävään vapaaehtoisvoimin toteutettavaan työhön. Pyydämme Teitä miettimään omien joukkojenne parissa voimavarojanne ja vahvuuksianne osallistua kehittämistoimintaan. Kartoitamme vapaaehtoistyöhön liittyviin koulutuksiin jo osallistuneiden yhdistysläisten määrää ja käytyjä koulutuksia, sekä koulutuksien tarvetta. Pyydämme Teiltä myös kehittämisajatuksia ja uusia ideoita, mitä kaikkea voisimme yhdessä järjestää. Toivomme Teidän vastaavan liitteenä olevan lomakkeen kysymyksiin ja palauttavan sen oheisessa palautuskuoressa allekirjoittaneelle 30.10.2012 mennessä. Vastaustenne pohjalta jatketaan kehittämistyötä ja järjestetään loppuvuoden aikana yhteisiä kokoontumisia. Yhteistyössä on Voimaa! Terveisin: Katri Kulmala lähihoitaja KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen hanketyöntekijä vapaaehtoistyönkoordinaattori Huittisten kaupunki Kaarirannan palveluasunnot Särkimyskoskenkatu 3 32700 HUITTINEN puh. 044 5604 188 katri.kulmala@huittinen.fi

VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMINEN VANHUSTENHUOLLOSSA HUITTISISSA 2012-2013 YHDISTYKSEN NIMI: PUHEENJOHTAJA: SIHTEERI: YHDISTYKSEN TOIMIALA: JÄSENMÄÄRÄ: AKTIIVISTEN TOIMIJOIDEN MÄÄRÄ: VAPAAEHTOISTYÖHÖN LIITTYVIIN KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEIDEN MÄÄRÄ: KÄYDYT KOULUTUKSET: KOULUTUSTARPEET: YHDISTYKSEN VAHVUUKSIA: YHDISTYKSEN HALUKKUUS JA MAHDOLLISUUS OSALLISTUA VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEEN JA TOIMINTAAN : KEHITTÄMISIDEOITA JA AJATUKSIA: Palauttakaa kyselylomakkeet 30.10. mennessä palautuskuoressa. Kiitos! Lisätietoja: Katri Kulmala lähihoitaja KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen hanketyöntekijä vapaaehtoistyönkoordinaattori puh. 044 5604 188 katri.kulmala@huittinen.fi

VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERUSKOULUTUS KEVÄT 2013 OSALLISTUJAT Pirkko Seppä Liisa Ääri Leena Anttonen Leena Viitala Tuula Koivisto Anna-Liisa Linnalampi Kirsti Pitkänen Liisa Inkinen Leila Peltomäki Ritva Vieremä Seija Multanen Iiris Hurvi Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Timo Juurikko Marja-Liisa Juurikko Hannele Isaksson Tapio Iso-Tryykäri Jorma Haapasalo Tuula Rantala Merja Evala Hilve Reijonen Riitta Rantala Sinikka Uusi-Kerttula

Vapaaehtoistoiminta Peruskoulutus Huittisten kaupunki Toimintakykyisenä ikääntyminen Katri Kulmala 7.3.2013

Mitä on vapaaehtoistoiminta? Pyyteetöntä Toisen ihmisen hyväksi toimimista Toisen ihmisen auttamista ja tukemista Vertaisena olemista ja rinnalla kulkemista Vapaaehtoiset eivät voi koskaan tehdä ammattilaisten töitä

Kurssin avaus Vapaaehtoistoiminta ja kehittäminen on ollut viime vuosien aikana esillä monissa eri foorumeissa ja tilaisuuksissa > yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut ja kasvamassa Vapaaehtoistoiminta tarjoaa tekemisen paikkoja ja harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille > oma tieto-taito-mielenkiinto-pohja Vapaaehtoiset saavat toimiessaan tekemisen ilon kokemuksia ja uusia ystäviä, toiminnan kautta on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä jatkuvasti > elinikäinen oppiminen

Kurssin avaus Vapaaehtoistoimijalla on oikeus saada apua ja neuvoja omaan toimintaansa Koulutus järjestetään Huittisten kaupungin ja KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen yhteistyönä Tervetuloa!

Keitä me olemme ja miksi olemme tässä tänään? Koordinaattorina toimii lähihoitaja, päivätoiminnan ohjaaja, hanketyöntekijä Katri Kulmala Katupartio Äetsä, SPR Ystävä-kurssi Ikäinstituutti; tukea ja vapaaehtoistoimintaa iäkkäiden arkeen Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA Järjestöyhteistyöryhmä Jytry, Satakuntaliitto Pirkanmaan muistiliitto, Huittisten alaosasto HVOLI, Ikivireät seniorit, miesten kuntoliikunta

Keitä me olemme ja miksi olemme tässä tänään? Vapaaehtoistyöntekijä, perushoitaja Aila Hänninen Hoitotyössä yli 40 vuotta Vapaaehtoistoiminnan koulutus terveyskeskuksessa v.2011 Mukana omaishoitajien kerhossa, tapaaminen 1xkk Vapaaehtoistyön merkitys ikääntyvien mielenvirkeyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä on suuri ja tärkeä!

SPR Timo Hälli SPR:n taustoja ja historiaa Vapaaehtoistoiminnasta yleisesti Vapaaehtoistoiminnan tarpeista SPR:n Huittisten paikallisosaston kuulumisia; omat kokoontumistilat kevään aikana

Kurssin aikataulu ja ohjelma 5 kokoontumiskertaa torstaisin alk. 7.3. kello 16.30 18.30 7.3. kaupungintalon alakerta huone 045 Tutustuminen, kurssin aikataulu ja ohjelma, tavoitteet, historiaa SPR Timo Hälli 21.3. kaupungintalon alakerta huone 045 Vapaaehtoistyön tarpeet, periaatteet, muodot, motiivit, verkostokartta

Kurssin aikataulu ja ohjelma 28.3. Kaupungintalon alakerta huone 045 Itsetuntemus, erilaisuus, vuorovaikutus, palaute, vaitiolovelvollisuus Muistihoitaja Niina Immonen 4.4. Kaupungintalon 2.kerros huone 211 Elämän vaikeat tilanteet, ratkaisukeskeisyys, mielenterveyden hyvinvointi Tukitalo, kriisityöntekijä Hannele Kyttälä- Koskinen 11.4. kaupungintalon alakerta huone 045 Oikeudet ja vastuut, sitoutuminen, vakuutukset suunnitelmallisuus, jatko Vanhustenhuollonjohtaja Sari Talvitie

Mietittäväksi 13.5. Kukanpäivän ulkoilu 30.5. Vapaaehtoistoiminnan tempaus yhteistyössä Jytryn kanssa

Kurssin tavoitteet Vapaaehtoistoiminnan merkityksen ymmärtäminen Vapaaehtoistoiminnan uusien muotojen löytäminen ja käynnistäminen Vapaaehtoistoimijaksi mukaan lähteminen > rekrytointi Yhteistyön lisääminen ja kehittäminen

Osallistujat

Osallistujat Osallistujat valitsevat itseään juuri kyseisellä hetkellä puhuttelevan valokuvan Kuka olen? Miksi valitsin tämän kuvan?

Vapaaehtoistoiminnan historiaa ja yhteiskunnallinen merkitys Vapaaehtoistoiminnan ja toisten ihmisten auttamisen historia on varmasti yhtä pitkä kuin koko ihmiskunnan historia Organisoidun vapaaehtoistoiminnan historia liittyy köyhäinapuun, hyväntekeväisyyteen ja diakoniatyön sekä kansalaistoiminnan historiaan ja järjestökentän muotoutumiseen Yhteiskunnassa kulloinkin vallalla oleviin tarpeisiin ja epäkohtiin on pyritty vastaamaan vapaaehtoistoiminnalla > kansanliikkeet, kansalaisjärjestöt, yhdistykset Suomi on yhdistysten luvattu maa Suomessa ilmaista työtä on kautta aikojen tehty, koska siitä on saatu itselle iloa (HS 10.10.04).

Vapaaehtoistoiminnan historiaa ja yhteiskunnallinen merkitys Nykyisenlaisen sosiaaliturvan kehitys alkoi toisen maailmansodan jälkeen, jolloin yhteiskunnan rakenteiden muutos ja kaupungistuminen hajottivat perinteiset suomalaiset huolenpidon rakenteet Yhteiskunta alkoi ottaa vastuuta kansalaisten huolenpidosta 60-70 luvuilla aineellisen puutteen ehkäisy, neuvolatoiminta ja sosiaali- ja terveysalojen koulutus siirtyivät julkisen sektorin hoidettavaksi > vapaaehtoistoiminta keskittyi uusien, eiaineellisten palvelujen tuottamiseen

Vapaaehtoistoiminnan historiaa ja yhteiskunnallinen merkitys SPR järjesti ensimmäiset vapaaehtoisten kurssit vuonna 1959, ja on näin toiminut uranuurtajana kouluttamisessa SPR ja kirkon diakoniatyö aloittivat vuonna 1967 yhteistyön koulutuksien järjestämisessä Vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista alkoi uudenlainen vapaaehtoistoiminnan kehitys Sosiaali- ja terveysjärjestöt kehittyivät palvelujen tuottajina 60-70-luvuilla 1980-luvulla järjestöjen rooliksi muodostui yhä enemmän julkisten palvelujen täydentäminen Vapaaehtoistoiminnalla ei kuitenkaan vielä nähty olevan merkitystä ihmiselle itselleen eikä sitä pidetty sinänsä arvona

Vapaaehtoistoiminnan historiaa ja yhteiskunnallinen merkitys 1990-luvun alkuaikoina vapaaehtoistoiminta haluttiin suunnata rajattuihin, ammatillisesti ohjattuihin toimintoihin Itse-organisoituneet ryhmät ja oma-aputoiminta alkoivat lisääntyä Syntyi uusia paikallisia yhdistyksiä ja toimintaryhmiä > tilaa ihmisten omalle asiantuntijuudelle 90-alun talouslama nosti vapaaehtoistoiminnan keskeisempään asemaan 2000-luvun alkaessa vapaaehtoistoiminnan arvo tunnustettiin osana kaikkia aloja ja toimintoja

Vapaaehtoistoiminnan historiaa ja yhteiskunnallinen merkitys Vapaaehtoistoiminnan toimintamuodot, yhteiskunnallinen merkitys, arvostus ja tunnustus ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet, ja toiminnan muutokset ja kehittyminen tulevat jatkumaan Vapaaehtoistoimintaa on aina virinnyt vastaamaan tarpeisiin ja ongelmakohtiin, joita yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tukimuodot eivät kata Vaikka vapaaehtoistoiminta usein viriää vastauksena ihmisten tarpeeseen ja sitä tehdään vähäisin voimavaroin, toiminta vaatii myös sitoutunutta, pitkäjänteistä ja resursoitua kehittämistä, tutkimusta ja koordinointia

Vapaaehtoistoiminta tänään Tulevaisuuden haasteena on viedä eteenpäin ja tukea vapaaehtoisten roolia yhteiskunnassa ja kehittää toimintaa eri osapuolien yhteistyöllä 2013 EU:n kansalaisuuden teemavuosi Sukupolvien välinen yhteistyö (Satakuntaliitto) Huittisten tilanne OSALLISTUMINEN, OSALLISUUS!

Omat kokemukset? 1. koulutuspäivän yhteenveto Seuraava koulutus 21.3. Lähteet: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto, Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA materiaali, HelsinkiMissio, Ikäinstituutti, www.valli.fi, www.kansalaisareena.fi, Suomen mielenterveysseura Mielenterveystaidot kasvuun hankkeet, www.mielenhyvinvoinninopetus.fi, www.mielenterveysseura.fi

1. koulutuspäivä Muutos aiheuttaa aina vastarintaa Muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta varmasti Kulttuuri esille Näyttelyiden järjestäminen vanhustenhuollon yksiköissä Nuoret/ikääntyneet; Tiedon saanti vanhemmilta ihmisiltä Tilaisuus jakaa/antaa ja saada Ikääntyneen ihmisen arvostus! Ryhmän rikkaus; Kokemus ja osaaminen Minä olen hyvä ihminen! Minä olen hyvä viikko

Vapaaehtoistoiminta Peruskoulutus Huittisten kaupunki Toimintakykyisenä ikääntyminen Katri Kulmala 21.3.2013

2.Koulutuspäivä 21.3. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet, motiivit ja erilaiset muodot Verkostokartta Muistisairaan kohtaaminen Muistihoitaja Niina Immonen

Kurssin aikataulu ja ohjelma 4.4. Kaupungintalon 2.kerros huone 211 Elämän vaikeat tilanteet, ratkaisukeskeisyys, mielenterveyden hyvinvointi Tukitalo, kriisityöntekijä Hannele Kyttälä- Koskinen 10.4. Kaupungintalon yläkerta ruokala Itsetuntemus, erilaisuus, vuorovaikutus, palaute, vaitiolovelvollisuus 11.4. kaupungintalon alakerta huone 045 Oikeudet ja vastuut, sitoutuminen, vakuutukset suunnitelmallisuus, jatko Vanhustenhuollonjohtaja Sari Talvitie

Muistihoitaja Niina Immonen Muistisairaus Muistisairaan asiakkaan kohtaamiseen liittyviä asioita

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoisuus > oma tahto, oma tarve, oikeus kieltäytyä Tasa-arvoisuus > arvostus, hyväksyntä Vastavuoroisuus Palkattomuus > hyvä mieli Ei-ammattimaisuus > tavallisen ihmisen tiedot ja taidot, ei korvaa työntekijöitä!!!

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan > itsemäärittelyoikeus, lupauksista kiinnipitäminen Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus > vaitiolovelvollisuus-lomake > ongelmatilanteissa oikeus saada apua ja tukea Suvaitsevaisuus > erilaisuuden hyväksyminen Puolueettomuus > yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa Autettavan ehdoilla toimiminen > itsemääräämisoikeus

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Yhteistyö > koko toimijakentän kanssa Yhteisöllisyys > osallisuus Oikeus tukeen ja ohjaukseen Toiminnan ilo > positiivinen tekeminen Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen > elinikäinen oppiminen

Miksi mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminnan motiivit Auttamishalu > tärkein käyttäytymistämme ohjaava arvo on hyväntahtoisuus lähimmäisiä kohtaan Vastavuoroisuus > omat aiemmat kokemukset > vertaistuki Itsensä toteuttaminen > omien taitojen kehittäminen, voimavarojen käyttäminen, omien rajojen tutkiminen ja ylittäminen Ihmisenä kasvaminen > älyllinen tarve, halu tutkia ja ymmärtää maailmaa, asioiden välisten suhteiden ja merkitysten etsiminen Mielekäs tekeminen > hyödyllinen vapaaajankäyttö

Vapaaehtoistoiminnan motiivit Kiinnostuksen syventäminen > kiinnostus tiettyyn aihepiiriin tai kohderyhmään Merkityksellisyyden kokeminen > tärkeäksi kokemisen tunne > osallisuus Omien kokemusten jakaminen > vertaistuki Yhdessä oleminen > yhdessä toimiminen, samanhenkisyys Yhteiskunnallinen vaikuttaminen > aktiivinen kansalaisuus, vaikutusmahdollisuus

Vapaaehtoistoiminnan motiivit Oppiminen ja itsensä kehittäminen > uusien asioiden ja taitojen oppiminen, elämänkokemusten laajentaminen Lisäarvoa tai vastapainoa työelämään > oma ammatillinen suuntautuminen tai vastapainoksi arjen työlle Opintosuoritukset ja työkokemus > kokemuksellinen hyöty Vapaaehtoistoiminta osana elämää > itsestäänselvyys, kansalaisvelvollisuus, uskonnollinen/poliittinen vakaumus

Vapaaehtoistoiminnan muotoja Ystävätoiminta Saatto/keikka-apu Ulkoilu Luku-, kirjoituspiiri Kieliryhmä Tietovisa-, ristikkoryhmä Näytelmä-, taideryhmä Käsityö- ja askarteluryhmä Kortinpeluu-, bingoryhmä Musiikki-, lauluryhmä

Vapaaehtoistoiminnan muotoja Tietokoneen käyttöryhmä Maahanmuuttaja-tukiryhmä Soittorinki Tasapaino-, rentoutusryhmä Ryhmänvetäjä, vertaistuki Näkövammaistyö Pienet työtehtävät kentällä Talkootoiminta, tapahtumat Esiintymiset Tiedotustoiminta Muuta???

Omat periaatteeni, motiivini ja toimintamahdollisuuteni? Listaa omia ajatuksia ja tunteita liittyen vapaaehtoisena toimimiseen Miksi olen ollut mukana jo aikaisemmin? Miksi haluan mukaan vapaaehtoistoimintaan? Mitkä ovat omat arvoni ja periaatteeni? Mitkä ovat omat vahvuuteni, joita voin hyödyntää vapaaehtoistoiminnassa?

Sosiaalisen verkoston merkitys Ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa lapsuudesta vanhuuteen ihmissuhteiden merkitys ja osuus on erilainen Ihmissuhteiden verkostoissa jokaisen käyttäytyminen vaikuttaa toisiin ihmisiin ja ympäristöön Ihminen luo ja ylläpitää minuuttaan ja kiinnittyy ympäröivään yhteisöön sosiaalisen verkostonsa vuorovaikutustilanteiden kautta

Sosiaalisen verkoston merkitys Sosiaalisen tuen merkitys on suuri Mitä suurempi verkosto ikääntyvällä on, sitä parempi on hänen fyysinen ja henkinen toimintakykyisyytensä Ihmissuhteiden vähyys ja köyhyys on yhteydessä masentuneisuuteen > masentuneisuus vaikuttaa heikentävästi sosiaaliseen verkostoon ja sosiaaliseen tukeen Verkostokartta

Omat kokemukset? 2. koulutuspäivän yhteenveto Seuraava koulutus 4.4. Lähteet: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto, Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA materiaali, HelsinkiMissio, Ikäinstituutti, www.valli.fi, www.kansalaisareena.fi, Suomen mielenterveysseura Mielenterveystaidot kasvuun hankkeet, www.mielenhyvinvoinninopetus.fi, www.mielenterveysseura.fi

2. koulutuspäivä Verkostokartta ja omat ajatukset/tunteet koskien vapaaehtoisena toimimista kotitehtäväksi Ennakkoluulot muistisairaita kohtaan; Mitä jos muistisairas kokee, että varastan häneltä jotain? Miten yleistä on aggressiivisuus muistisairailla? Tiedottaminen tärkeää

Vapaaehtoistoiminta Peruskoulutus Huittisten kaupunki Toimintakykyisenä ikääntyminen Katri Kulmala 4.4.2013

3. Koulutuspäivä 4.4. Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen Tilanne ja taustat Kuuntelu Tunteiden kohtaaminen Koskettaminen Ratkaisukeskeinen lähestyminen Mielenterveyden hyvinvointi

Kriisityöntekijä Hannele Kyttälä- Koskinen

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen Vaikeudet ja niistä selviäminen ovat osa elämää Jokainen kohtaa ongelmia, hankalia tilanteita ja vaikeita elämänvaiheita, jotka ovat osa normaalia elämää ja ihmisenä kasvamista Vaikeuksien kohtaamisen kautta ihmisillä on mahdollisuus kasvaa ja oppia elämästä ja selviytymisestä Selviytymisen jälkeen ihminen voi kokea olevansa vahvempi, hän omaa enemmän elämänkokemusta, on kypsynyt ihmissuhteissaan ja oppinut asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen Omakohtaiset kokemukset?

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen Osa vaikeuksista ja ongelmatilanteista saattaa tulla vastaan äkillisesti ja yllättävästi, osa liittyy ihmisen elämänkaareen ja kehitysvaiheisiin Yksilölliset ja tilannekohtaiset vaikeudet aiheutuvat omasta elämäntilanteesta riippumattomista, ulkoisista tekijöistä mm. läheisen kuolema, avioero, työttömäksi joutuminen Jokainen tilanne ja jokainen vaikeuksia kohdannut ihminen on aina omanlaisensa

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen Kriisi = elämäntilanne, jolloin ihmisen aikaisemmat kokemukset ja reaktiotavat eivät anna valmiuksia tilanteen käsittelemiseen Shokki > syntyy välittömästi kriisin aiheuttaneen tilanteen jälkeen, torjuminen, asian kohtaaminen sitä mukaa kuin se on kestettävissä, reaktiovaihe > tapahtuneen ymmärtäminen (tuskallinen), käsittelyvaihe > tilanteeseen tottuminen, tulevaisuuden hahmottaminen, uudelleen asennoituminen > kriisin ylipääsy, uusi perusta elämälle

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen Vapaaehtoisen tärkein tehtävä aito välittäminen ja autettavan ihmisen arvostaminen ja kunnioitus Tukena ja apuna toimiminen Läsnäolo, kuuntelu ja koskettaminen

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen/ tilanne ja taustat Vapaaehtoisen on hyvä jäsentää tilannetta ja sitä, mitä on tapahtunut > taustatekijät Mitä oikein on tapahtunut? Sisäinen ja henkilökohtainen merkitys? Missä elämänvaiheessa asianomainen on? Kuinka paljon muita asioita, ongelmia ja vaikeuksia hänellä on kannettavanaan? Millainen on henkilön sosiaalinen tilanne, muut tilanteeseen liittyvät ihmiset, henkilön verkostot, mahdolliset tukijat?

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen /kuuntelu Tilanteen hahmottaminen auttaa myös asianomaista järjestämään omia ajatuksiaan > selkiytyminen Vapaaehtoisen osattava keskittyä kuulemaan Luottamuksellinen suhde Joskus käy niin, ettei suhdetta synny, jolloin on hyväksyttävä tilanne ja varmistettava, että vaikeassa tilanteessa oleva henkilö saa jonkun muun tukea Vapaaehtoiselle tarvittava tuki

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen/ tunteiden kohtaaminen Vaikeisiin tilanteisiin liittyy voimakkaita tunteita, jotka aiheuttavat sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita Pelko (univaikeudet, painajaiset, väsymys, ärtymys, vatsa- ja sydänoireet ) Suru (väsymys, alistuminen, itsestä huolehtimisen vaikeus ) Viha, raivo (tilanteeseen liittyviä ihmisiä, koko maailmaa kohtaan )

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen/ tunteiden kohtaaminen Syyllisyys (miten olisi voinut välttää tilanteen ) Kieltäminen (luontainen puolustuskeino) Eristäytyminen (halu vetäytyä piiloon) Hoivan tarve (lohdutuksen ja turvan tarve) Itkeminen > tunteen ilmaisu, luvan antaminen Aggressiivisuus > tunteen ilmaisu, rauhallinen reagointi

Elämän vaikeiden tilanteiden kohtaaminen/koskettaminen Koskettamisella voi olla uskomattoman suuri merkitys vaikeassa tilanteessa olevalle Toisen ihmisen fyysinen kosketus antaa välittömän turvallisuuden tunteen Kuunnellessa voi pitää kädestä tai koskettaa esim. olkapäälle Kaikki eivät kuitenkaan pidä suorasta koskettamisesta Jos tilanne arveluttaa, vapaaehtoinen voi kysyä suoraan, saako hän halata tai koskettaa vaikeassa tilanteessa olevaa

Ratkaisukeskeinen lähestyminen Ratkaisukeskeisessä ajattelutavassa pyrkimyksenä on ratkaista käsiteltävänä oleva ongelma ratkaisusta, ei ongelmasta, käsin Ongelmat käännetään tavoitteiksi Edetään askel askeleelta tietä tilanteeseen, jossa ongelmaa ei enää ole Apuna käytetään erilaisia harjoituksia mm. kuvitellaan tilanne, jossa ongelma on jo ratkennut tai poistunut

Ratkaisukeskeinen lähestyminen Huomio omaan elämään liittyviin konkreettisiin, positiivisiin muutosta edistäviin asioihin Myönteisten asioiden, elämän pienien ilojen ja hyvään suuntaan menevän muutoksen löytäminen!

Omat kokemukset? 3. koulutuspäivän yhteenveto Seuraava koulutuspäivä 10.4. Lähteet: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto, Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA materiaali, HelsinkiMissio, Ikäinstituutti, www.valli.fi, www.kansalaisareena.fi, Suomen mielenterveysseura Mielenterveystaidot kasvuun hankkeet, www.mielenhyvinvoinninopetus.fi, www.mielenterveysseura.fi

3. koulutuspäivä

Vapaaehtoistoiminta Peruskoulutus Huittisten kaupunki Toimintakykyisenä ikääntyminen Katri Kulmala 10.4.2013

4. Koulutuspäivä 10.4. Itsetuntemus Erilaisuuden hyväksyminen Viestintä ja vuorovaikutus Asiakaslähtöisyys Kohtaaminen ja kuunteleminen Palautteen saaminen ja antaminen Vaitiolovelvollisuus

Itsetuntemus Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Oman käyttäytymisen hallinta > tunteet ohjaavat käyttäytymistä, vaikuttavat valintoihin ja päätöksentekoon Tunneäly > tietoisuus omista tunteista, käyttäytymisen kontrollointi Ulkopuolinen ärsyke, tapahtuma tai havainto > tunteen kuulosteleminen > vaihtoehtojen mietintä > reagointi Itsetuntemuksen kehittäminen on omien ominaisuuksien huomaamista, onnistumisten tunnistamista ja heikompien puolien havaitsemista

Erilaisuuden hyväksyminen Ihmiset ovat erilaisia; Eri näköisiä, eri kokoisia, eri tavoin ajattelevia, eri tavoin toimivia Maailman erilainen hahmottaminen ja havainnointi Yksityiskohdista rakentuu kokonaisuuksia/ kokonaisuus - suuret linjat Visuaalinen (näkö), auditiivinen (kuulo), kinesteettinen (tunto, liike, liikkuminen)

Viestintä ja vuorovaikutus Tarve löytää yhteinen ymmärrys kahden ihmisen välille erilaisista taustoista huolimatta Dialogi > vuoropuhelu, kaksinpuhelu Dialogi on pyrkimystä toisen ihmisen käsityksen ymmärtämiseen ja yhteisen etsintää kaikkia osapuolia arvostavassa ja kunnioittavassa ilmapiirissä Ongelmatilanteita, väärinymmärryksiä ja epäonnistuneita vuorovaikutustilanteita tapahtuu Vuorovaikutussuhteen tai henkilökemian toimimattomuuden myöntäminen on sallittua! Minä, sinä, me puhumme yhdessä!

Vuorovaikutuskeinoja Sanallinen viestintä Oheisviestintä > vaikuttaa viestin merkityksen muodostumiseen ja ilmaisun tulkintaan Tunneviestintä > ilmapiiri, tunneilmasto, tunnelma > tunteet tarttuvat Koskettaminen > oma reviiri, kunnioittaminen Inhimillinen lämpö ja myötätunto/ pelko ja ahdistus

Asiakaslähtöisyys/tarpeet Fyysisen toimintakyvyn rajoitteet Apu > työtehtävän suorittaminen Sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteet; Ystävä > kaveri, yhdessä tekijä Psyykkisen toimintakyvyn rajoitteet Tuki > kuuntelija, rinnalla kulkija Asiakkaan kunnioittaminen > itsemääräämisoikeus

Kohtaaminen ja kuunteleminen Kohtaaminen voi olla apua saavalle henkilölle ehkä ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun joku oikeasti kunnioittaa häntä ja kysyy, mitä hänelle kuuluu Ensivaikutelma on ratkaisevan tärkeä Ympäristöllä ja ilmapiirillä on omat vaikutuksensa siihen, miten kohtaaminen koetaan Ystävällisyys, rauhallisuus, kärsivällisyys Tasa-arvoisuus ja luottamuksellisuus Unohda kiire! Kohtaamispaikan viihtyisyys ja siisteys Kuuleminen (taustaäänet) Katsekontakti

Kohtaaminen ja kuuleminen Vapaaehtoisen halu ja kyky kuunnella on tärkeä Puhujan näkökulman ymmärtäminen > ajatukset ja mielipiteet Tarkentavat ja täsmentävät kysymykset > väärinymmärrysten korjaaminen Empaattisuus; myötätunto, taito asettua toisen asemaan, kyky ymmärtää miltä toisesta tuntuu Objektiivinen, järkevä tilanteen tarkastelu > ei mennä tunnetilaan mukaan Kuuntelija voi ainoastaan auttaa ja tukea toista > arvostelun, tulkinnan ja neuvomisen välttäminen Jos puhuminen onkin liian vaikeaa? Yksityisyyden kunnioittaminen > ei painostusta

Palautteen saaminen ja antaminen Toiminnan kehittämisen kannalta arvokasta on rehellinen, avoin ja rakentava palaute > parantaa keskinäistä vuorovaikutusta Palautteen antamisessa on tärkeää olla konkreettinen ja kuvailla, mitä toinen on tehnyt, mutta välttää johtopäätöksien ja tulkintojen tekemistä Palaute tulee antaa välittömästi tai mahdollisimman pian Vapaaehtoistoiminnassa kaikilla on tasa-arvoinen asema antaa ja saada palautetta > vastavuoroisuus > toiminnan kehittäminen

Palautteen saaminen ja antaminen Palautteen vastaanottaminen > myönteistä usein vähätellään, kielteinen otetaan ilkeilynä Suhtautuminen palautteeseen kaksijakoista > toivotaan hyvää, pelätään pahaa > herättää puolustusmekanismit Ihmisten välisessä toiminnassa tapahtuu väärinkäsityksien, herkkään kohtaan osumisten tai tahallisen ilkeyden seurauksena loukkaantumista Aina loukkaaja ei edes ymmärrä jotain, mikä toista loukkasi Tilanne kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti Kuunteleminen, anteeksipyyntö, jatkosta sopiminen, mahdollinen hyvitys Palautehampurilainen

Omat kohtaamiset Vahvuudet Vaikeat ja hankalat asiat

Vaitiolovelvollisuus Vapaaehtoistoiminnassa toimivia vapaaehtoisia koskevat suurelta osin samat vaitiolovelvollisuussäädökset kuin palkallisia työntekijöitä Vaitiolovelvollisuus on yksi vapaaehtoistoiminnan peruspilareista Vaitiolovelvollisuutta koskevan sitoumuksen allekirjoittaminen konkretisoi asiaa sekä toiminnan järjestäjälle että vapaaehtoisille Vaitiolovelvollisuuden alaisille vapaaehtoisille tulee järjestää työnohjauksellista tukea

Omat kokemukset? 4. koulutuspäivän yhteenveto Seuraava koulutuspäivä 11.4. Vanhustenhuollon johtaja Sari Talvitie Lähteet: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto, Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA materiaali, HelsinkiMissio, Ikäinstituutti, www.valli.fi, www.kansalaisareena.fi, Suomen mielenterveysseura Mielenterveystaidot kasvuun hankkeet, www.mielenhyvinvoinninopetus.fi, www.mielenterveysseura.fi

4. koulutuspäivä

Vapaaehtoistoiminta Peruskoulutus Huittisten kaupunki Toimintakykyisenä ikääntyminen Katri Kulmala 11.4.2013

5. Koulutuspäivä 11.4. Vapaaehtoisen rooli Oikeudet ja vastuu Vapaaehtoistoiminnan vakuutukset Vapaaehtoistoiminnan suunnitelmallisuus Mahdollisuudet Jatkosta sopiminen Tapaamiset Koulutuspäivien yhteenveto Koulutuspalaute Todistusten jako

Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja vastuu Vapaaehtoistoimintaa tehdään tavallisen ihmisen taidoilla Vapaaehtoisella on oikeus saada tehtäväänsä liittyvää koulutusta ja perehdytystä Vapaaehtoisella on oikeus tukeen, opastukseen ja ohjaukseen tarpeen mukaan Vapaaehtoistoiminnassa ei kysytä koulutustaustaa, mutta vapaaehtoinen voi hyödyntää omaa tieto-taitojaan ja osaamistaan toiminnassaan Vapaaehtoinen ei koskaan korvaa ammattilaista eikä häneltä odoteta missään tilanteessa ammattimaista apua! Vapaaehtoisten ja ammattilaisten tieto ja tuki täydentävät toinen toisiaan Vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista korvausta tai palkkaa

Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja vastuu Vapaaehtoisen roolia ja tehtäviä määrittävät vapaaehtoisen sitoutuminen toimintaan, toimintaan perehdyttävä koulutus ja toiminnan aikana saatu tuki ja ohjaus Toimintaan sitoutuminen > itselleen sopivaksi ajaksi, itselleen sopivaan tehtävään Vapaaehtoinen vastuullinen hakemaan pulmatilanteissa apua ammattihenkilöiltä Velvollisuus pitää kiinni sovituista säännöistä ja tehdyistä sopimuksista > sopimukset, jatkosta sopiminen Vastuu mahdollisten ongelmien/kehittämistarpeiden esilletuomisesta Autettavan henkilön kanssa sovituista asioista ja tapaamisista kiinni pitäminen

Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja vastuu Vapaaehtoisen eettinen ja moraalinen vastuu > luotettavuus ja luottamuksellisuus Vapaaehtoisen ei tule luvata enemmän kuin pystyy pitämään Vapaaehtoinen on aina vaitiolovelvollinen! > vaitiolovelvollisuus sopimus Vapaaehtoisen ei tule puuttua autettavan ja hänen läheistensä välisiin suhteisiin tai asukkaiden ja henkilökunnan välisiin suhteisiin, ellei niissä ilmene aivan selviä väärinkäytöksiä > työnohjaus

Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja vastuu Omasta itsestä huolehtiminen > vapaaehtoisen tulee huolehtia siitä, että oma elämä, mm. perhe-, sukulais-, ystävyyssuhteet, eivät kärsi vapaaehtoistoiminnan tuomista velvoitteista Itseään ja toisia kohtaan on vastuullista toimintaa huolehtia omasta jaksamisesta Vapaaehtoisella on oikeus siirtyä toisiin tehtäviin, pitää taukoa tai lopettaa toiminta halutessaan Oikeus perehdytykseen ja tiedonsaantiin > tietoa muusta toiminnasta, hankkeista ja palveluista sekä ajankohtaisista asioista

Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja vastuu Oikeus yhteistyöhön ammattihenkilöiden kanssa > vastavuoroinen oppiminen ja toisen työn tukeminen, ammatilliset neuvot ja uudet näkökulmat Oikeus tukeen ja huolenpitoon > jatkokoulutus, toiminnan ohjaus Tieto mihin ottaa yhteyttä (koordinaattori) Kriisitilanteissa työnohjaus ja keskusteluapu Vapaaehtoisten keskinäinen vuorovaikutus, vertaistuki > yhteiset tapaamiset, retket ja juhlat Oman paikan löytyminen > oikeat tehtävät Oikeus siirtyä muihin tehtäviin > luopuminen on sallittua!

Vapaaehtoistoiminnan vakuutukset Vanhustenhuollon johtaja Sari Talvitie

Vapaaehtoistoiminnan suunnitelmallisuus Vapaaehtoistoiminnan kokonaisvaltainen suunnitelmallisuus > organisointi, kehittäminen, koulutus, henkilökunnan koulutus, jatkosta sopiminen Vapaaehtoistoimijan omakohtainen suunnitelmallisuus Yhteinen suunnitelmallisuus > jatkotoiminnat; toimintojen aloittaminen, seuranta, arviointi Vapaaehtoisten haastattelut, koulutustarpeet Vapaaehtoistyösopimus Vaitiolovelvollisuus-sopimus Jne

Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus Koulutuspäivien yhteenveto Koulutuksen luomat mahdollisuudet? Yhteinen tempaus 13.5./30.5./7.9? Jatkosta sopiminen; Henkilötapaamiset Ryhmän tapaamiset Koulutuspalaute Todistusten jako KIITOS!

Lähteet: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto, Vapaaehtoistoiminnankeskus LIISA materiaali, HelsinkiMissio, Ikäinstituutti, www.valli.fi, www.kansalaisareena.fi, Suomen mielenterveysseura Mielenterveystaidot kasvuun hankkeet, www.mielenhyvinvoinninopetus.fi, www.mielenterveysseura.fi

VAPAAEHTOISTYÖ Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Lainsäädännöstä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 15 Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto 16 Suostumus tietojen antamiseen Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 55 Vapaaehtoistyö Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

15 Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto Sosiaalihuollon järjestäjä tai tuottaja taikka niiden palveluksessa oleva samoin kuin sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa salassa pidettävää sisältöä tai tietoa Salassapito/vaitiolovelvollisuus koskee myös sitä, joka harjoittelijana tai muutoin toimii sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan toimeksiannosta tai sen lukuun taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain nojalla annetun luvan nojalla Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

16 Suostumus tietojen antamiseen Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään Milloin asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 55 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyöhön sovelletaan työturvallisuuslakia vain rajoitetusti Tilanteissa, joissa henkilöt suorittavat työtä työpaikalla olematta työsuhteessa ja saamatta siitä palkkaa Vapaaehtoistyön kuuluminen työturvallisuuslain piirin edellyttää sopimusta työnantajan ja vapaaehtoistyöntekijän kesken ja että hän tekee samaa tai samankaltaista työtä kuin työpaikan muut työntekijät Työnantajan on huolehdittava siitä, että vapaaehtoistyöntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheudu haittaa tai vaaraa Vapaaehtoistyöntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikan turvallisuusohjeita sekä käyttämään asianmukaisia henkilönsuojaimia ja apuvälineitä Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Työnantajan velvollisuudet Vapaaehtoistyöntekijän työolosuhteiden ja hänen käyttämiensä koneiden ja laitteiden tulee täyttää työturvallisuussäädösten vaatimukset Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että vapaaehtoistyöntekijän turvallisuudelle ja terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa Työnantajan on annettava tietoja työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä opastusta koneiden ja laitteiden käytöstä, varattava tarvittavat henkilönsuojaimet käyttöön ja annettava opastusta niiden käytöstä Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Vapaaehtoistyöntekijöiden vastuut Vapaaehtoinen toimii tehtävässään parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan Vapaaehtoinen toimii saamiensa ohjeiden mukaisesti sekä noudattaa tekemiään sopimuksia Vapaaehtoistyöntekijällä on velvollisuus noudattaa työpaikan turvallisuusohjeita ja käyttää asianmukaisia henkilönsuojaimia ja apuvälineitä Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Sopimus vapaaehtoistyöstä Vapaaehtoistyöstä tulee olla sopimus työnantajan ja vapaaehtoistyöntekijän kesken Sopimuksen tulee olla henkilökohtainen ja se voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti Sopimus velvoittaa kumpaakin osapuolta huolehtimaan velvoitteistaan Muissa tilanteissa vapaaehtoistyöntekijän työ jää työturvallisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Vapaaehtoistoiminnan vakuutukset Vapaaehtoistoiminnassa tulee varautua mahdollisiin vahinkoihin, tapaturmiin ja väärinkäytöksiin hankkimalla toiminnan, vapaaehtoiset ja muut toiminnassa mukana olevat kattava vakuutusturva Lainsäädäntö eikä vakuutusturva anna yleispäteviä ohjeita vapaaehtoistoiminnan eri muodoille, vaan ne on keskusteltava vakuutusyhtiön kanssa erikseen Työsuhteessa olevat henkilöt on aina vakuutettava tapaturman varalle, mutta vapaaehtoisia tämä ei koske. Palkatonta työtä varten, joka ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, voidaan ottaa vapaaehtoista vakuutusturvaa. Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Vakuutukset vapaaehtoistyössä Vahinko voi sattua vapaaehtoiselle itselleen tai se voi kohdistua hänen toimintansa aiheuttamana jollekin toiselle osapuolelle, autettavalleen tai jollekin aivan muulle taholle Vahinko voi sattua itse toiminnan aikana tai esim. matkan aikana Mikäli vapaaehtoinen on mukana jonkin taustaorganisaation toiminnassa, kannattaa selvittää, mitä vakuutuksia vapaaehtoisille on otettu Vapaaehtoistoiminnan järjestäjä (yhdistys, liitto tai seura) voi ottaa vastuuvakuutuksen, joka kattaa sille syntyvän vahingonkorvausvastuun esim. tilaisuuden järjestäjänä Huittisten kaupunki on vakuuttanut huittislaiset vapaaehtoistyöntekijänsä Vakuutus voimassa talkootyön sekä muun palkattoman työn ja siihen liittyvien välittömien matkojen aikana Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

Lopuksi: - Elämän kalleinta aarretta ei voi ostaa eikä myydä, se on arvokkaampaa kuin puhdas hopea ja rikkaampaa kuin kulta. Sen voi löytää ystävällisistä teoista, kauniista sanoista ja ajatuksista, auttavista käsistä ja saavutetuista päämääristä. Sen voi löytää kauniista hetkistä, viisaasti käytetyistä tunneista. Sari Talvitie/Huittisten kaupunki 5.11.2013

TODISTUS on osallistunut vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen 7.3.-11.4.2013 yhteensä 10 h Koulutuksen sisältö: Vapaaehtoistoiminnan historiaa Periaatteet ja motiivit Muodot ja tarpeet Verkostokartta Elämän vaikeat tilanteet Ratkaisukeskeisyys Mielenterveyden hyvinvointi, itsetuntemus Erilaisuus Vuorovaikutus Palautteen antaminen ja saaminen Vaitiolovelvollisuus, oikeudet ja vastuu Vakuutukset Sitoutuminen, suunnitelmallisuus Huittisissa 11.4.2013 Katri Kulmala hanketyöntekijä Sari Talvitie vanhustenhuollon johtaja Aila Hänninen vapaaehtoistyöntekijä

HUITTISTEN KAUPUNKI VERSIO 1.0/2012 VANHUSTENHUOLTO Päivämäärä VAPAAEHTOISTOIMINTA 29.10.2012 Laatinut: Tarkistanut: Hyväksynyt: Katri Kulmala VAPAAEHTOISTYÖN MUOTOJA Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: valitse rastilla sinua kiinnostavat tavat tehdä vapaaehtoistyötä YSTÄVÄNTOIMINTA SAATTO ELI KEIKKA-APU ULKOILU LUKU,KIRJOITUSPIIRI KIELIRYHMÄ TIETOVISA,RISTIKKORYHMÄ NÄYTELMÄRYHMÄ KÄSITYÖT, ASKARTELU,TAIDERYHMÄ KORTINPELUU, BINGO MUSIIKKI,LAULURYHMÄ ystävä, tukija, kanssakulkija lääkäri, kauppa, parturi ulkoilussa avustaminen kotona, laitoksessa vieraan kielen harjoittaminen yleistietoutta asiakkaat osallisina? ohjaus levyraati, yhteislaulu TIETOKONEEN KÄYTTÖRYHMÄ MAAHANMUUTTAJA-TUKI tietotekniikan opettelua maahanmuuttajien oma SOITTORINKI arkiaamuisin 8-11 TASAPAINORYHMÄ RENTOUTUSRYHMÄ RYHMÄNVETÄJÄ,VERTAISTUKI NÄKÖVAMMAISTYÖ PIENET TYÖTEHTÄVÄT KENTÄLLÄ TALKOOTOIMINTA, TAPAHTUMAT ESIINTYMISET TILAISUUKSISSA TIEDOTUSTOIMINTA ohjaus joku muu ryhmä? opas, lukeminen puutarhatyöt, verhojen ripustam.? suunnittelu ja toteutus laulut, soitto, tanssi messut, esitteet, lehdet MUU, MIKÄ?

HUITTISTEN KAUPUNKI VERSIO 1.0/2012 VANHUSTENHUOLTO Päivämäärä VAPAAEHTOISTOIMINTA 29.10.2012 Laatinut: Tarkistanut: Hyväksynyt: Katri Kulmala VAPAAEHTOISTOIMINTA KOULUTUSTARPEET VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET (SOPIMUKSET JA SITOUMUKSET) VAKUUTUKSET VUOROVAIKUTUSTAIDOT, IKÄÄNTYVÄN KOHTAAMINEN HYGIENIA FYYSINEN TOIMINTAKYKY, LIIKKUMINEN PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY, MIELENTERVEYDEN HYVINVOINTI RAVITSEMUS MUUTA?

HUITTISTEN KAUPUNKI VERSIO 1.0/2012 VANHUSTENHUOLTO Päivämäärä VAPAAEHTOISTOIMINTA 29.10.2012 Laatinut: Tarkistanut: Hyväksynyt: Katri Kulmala YHTEYSTIEDOT VAPAAEHTOISVÄLITYKSEEN NIMI SYNT.VUOSI KATUOSOITE PUHELINNUMERO POSTINUMERO JA PAIKKA SÄHKÖPOSTIOSOITE KOULUTUS/AMMATTI HARRASTUKSET ERITYISOSAAMINEN RAJOITTEET AJANKÄYTÖN SUHTEEN, JOS NIITÄ ON MUUTA TÄRKEÄÄ TOIMINNANMUODOT JOISSA HALUAT OLLA MUKANA AIKAISEMPI KOKEMUS VAPAAEHTOISTYÖSTÄ HUITTINEN PÄIVÄMÄÄRÄ ALLEKIRJOITUKSET HAASTATTELIJA NIMENSELVENNYS: VAPAAEHTOISTOIMIJA

VERSIO 1.0/2012 HUITTISTEN KAUPUNKI VANHUSTENHUOLTO VAPAAEHTOISTOIMINTA Pvm 29.10.2012 Laatinut: Katri Kulmala Tarkistanut: Hyväksynyt: VAITIOLOVELVOLLISUUS SITOUMUS Työskennellessäni vapaaehtoistyöntekijänä ja vielä työn päättymisen jälkeenkin sitoudun pitämään salassa kaiken sen, mitä asiakkaiden asioista on tietooni tullut. Kun työtehtävissäni keskustelen asiakkaiden kanssa tai puhelimitse suoritan asiakasta koskevia tiedusteluja, huolehdin siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot tule sivullisten tietoon. Paikka ja päivämäärä / 20 Allekirjoitus ja nimen selvennys Salassapitovelvollisuus ja sen rikkomista koskevat säännökset sosiaalihuolto 57 j 58 laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 23 kohdat 23 ja 25

Liikkumissopimus, toimintamallina kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn ja toimijuuden tukeminen Huittisten kaupunki 26.9. 28.11.2012 Eklöf Joanna Haavisto Anna Haavisto Anu Harakka Anne Heinimaa Kaisa Heinonen Sanna Hirvineva Päivi Hosike Eija Huhtala Paula Immonen Niina Jokinen Heidi Juurakko-oja Heidi Järvinen Armi Kaasalainen Hanna Kankaanpää Mirja Karimäki Kirsi Karttinen Birgitta Kiiski Tarja Kivelä Paula Kivipelto Ella Koivisto Ritva Koivisto Sara Kollin Pirjo Korpela Taina Koskinen Ritva Kranni Marjo Kulmala Kati Käri Arja Kärki Anu Laine Eija Laine Virpi Lehtinen Mirva Levola Marja Luoma Minna Lätti Taina Mahlamäki Mari Malmi Tiina Matikainen Katri Matintalo Anu Mattila Leena Mosike Eija Mäki Anja Mäkinen Marja-Leena Mäkinen Pirkko Nerut Inna Nieminen Jonna Nurmi Irmeli Nurminen Sari Nyman Merja Paunu Hannele Peltomäki Tiia Piittinen Irja Pirttiruuhi Helena Rauvala Armi 26.9. 3.10. 4.10. 7.11. 8.11. 28.11.

Rauvala Eeva Reino Maija Rintala Taina Rönnqvist Iia Saari Tuula Saariniemi Sanna Sakko Tomi Salonen Kaisu Savijoki Leena Sirén Kaija Sundell Katja Suominen Jaana Suonpää Maiju Säilä Maarit Torikka Seija Torpo Sirkku Vainio Paula Vartama Jaana Vatanen Anne Vesterberg Minna Vormisto Oili Vuoristo Taina Vähänen Mirja Värinen Maarit Yli-Korpela Anne

Arkiliikkumissopimus toimintamallina asiakkaan toimintakyvyn ja toimijuuden tukemiseen / Huittinen syksy 2012 Krista Toivonen (krista.toivonen@sataedu.fi) 1. Koulutuspäivä klo 13-16 (yhteinen kaikille) Toimintakyky ja toimijuus Toimijuus asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa Arkiliikkuminen ja arkiliikkumissopimus Kirjaaminen 2. Työpajapäivä 1 klo 13-16 (kahtena päivänä ryhmä 1 ja 2) Aitojen asiakasesimerkkien avulla arkiliikkumissopimuksen tekemisen harjoittelua Suunnitelma asiakkaan kanssa tehtävään arkiliikkumissopimuksen toteuttamiseen Vastuuhenkilöistä sopiminen 3. Työpajapäivä 2 klo 13-16 (kahtena päivänä ryhmä 1 ja 2) Tehtyjen arkiliikkumissopimusten arviointi Esille tulleet haasteet / ongelmat o yhdessä ratkaisujen etsiminen Kehittämistarpeet Jatkosuunnitelmasta sopiminen, vastuuhenkilöistä sopiminen 4. Työpajapäivä 3 tarpeen mukaan klo 13-16 (yhteinen kaikille) Arkiliikkumissopimusten toteuttamisen ja toteutumisen arviointi Kehittämistarpeet Etenemissuunnitelma ja vastuuhenkilöt Aikataulu 1. Koulutuspäivä ke 26.9 klo 13-16 2. Työpajapäivä 1 ke 3.10 klo 13-16 (ryhmä 1) ja to 4.10 klo 13-16 (ryhmä 2) 3. Työpaja 2 ke 7.11 klo 13-16 (ryhmä 1) ja to 8.11 klo 13-16 (ryhmä 2) 4. Työpaja 3 tarpeen mukaan ke 28.11 klo 13-16

28.8.2012 Krista Toivonen 2012 Kirjoita paperille mikä on tämän aamupäivän tavoitteesi? Krista Toivonen 2012 IKÄÄNTYNEEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN Huittinen 26.9.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN LÄHTÖKOHDAT VANHUS TOIMINTA Krista Toivonen 2012 ARJEN MIELEKKYYS VANHUS= Toimija ARJEN TOIMINTAKYKY Krista Toivonen 2012 YMPÄRISTÖ HYVINVOINNIN MAHDOLLISUUDET (Aila Pikkarainen) 1

28.8.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT (AILA PIKKARAINEN) TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Ihmisen perustarpeena on merkityksellisyyden, elämän tarkoituksellisuuden tunne (Read 2008) Merkityksellisyys syntyy: Vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin tietyssä tilassa, ajassa ja hetkessä uusinnetaan ja muokataan jatkuvasti Vuorovaikutuksessa tietyn ympäristön kanssa ympäristön tuttuus voi vahvistaa tai murentaa elämän merkityksellisyyttä Vuorovaikutuksen on oltava aktiivista ja vastavuoroista: sinä ja minä TAI minä ja ympäristö (Pikkarainen 2007) Krista Toivonen 2012 Krista Toivonen 2012 HYVINVOINNIN JA HYVÄN ELÄMÄN & MERKITYKSELLISYYDEN EDELLYTYKSET (STANLEY & CHEEK 2003) Kokemus eletystä elämästä ja itsestä tasapainoinen Sosiaaliset suhteet vuorovaikutus itselle merkityksellisiin ihmisiin on toimii Autonomia Tunne itsemääräämisoikeudesta Hallinnan tunne Omasta elämästä ja elämän ympäristöstä Tarkoituksen tunne Elämälläni on tarkoitus ja merkitys Kehittyminen mahdollisuus Pystyn, kykenen, osaan! Krista Toivonen 2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTA Krista Toivonen 2012 (Aila Pikkarainen) 2

28.8.2012 Toiminnalla tarkoitetaan jokapäiväisen elämän toimintoja ja tehtäviä, jotka yksilöt ja kulttuuri on nimennyt ja organisoinut sekä antanut niille arvon ja merkityksen Toiminta käsittää kaiken, mitä ihmiset tekevät Se sisältää itsestä huolehtimisen elämästä nauttimisen eli vapaa-ajan ja osallistumisen yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen rakenteeseen eli tuottavuuden Krista Toivonen 2012 Toiminnan voidaan ajatella olevan ihmisen perustarve ja terveyden osatekijä Toiminta on merkityksen ja tarkoituksen lähde merkitys nousee tärkeän tavoitteen saavuttamisesta tarkoitus yksilöllisistä tarpeista. Toiminta tuo ihmiselle valinnan ja kontrollin mahdollisuuden, tasapainoa ja tyytyväisyyttä elämään Krista Toivonen 2012 (Anu Moilanen) TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT LÄHTÖKOHDAT Toiminnan pitää olla ainakin Vanhukselle merkityksellistä Asiakaslähtöistä Mielenkiinnot Tarpeet, toiveet Tavoitteellista Krista Toivonen 2012 Kun ikääntynyt ihminen saa kokemuksen omasta pätevyydestään ja selviytymisestään, hänen kontrollin tunteensa elämästä lisääntyy ja toiminta arjessa jatkuu Krista Toivonen 2012 Kenen tavoitteista lähdetään? (Anu Jansson) 3

28.8.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Kodin merkitys YMPÄRISTÖ Krista Toivonen 2012 Koti on elämän aikana rakennettu, koti viestii autonomiasta & yksityisyydestä, jatkuvuudesta Koti on rikas ympäristö: täynnä pientä ja suurta tekemistä, katsomista, koskemista Kotiympäristöön ja lähialueisiin liittyy elämänhistoriaa Tunteet ja muistot vahvistavat kotiin kiintymistä Vanhukset viettävät noin 70 % ajastaan asunnossaan. Krista Toivonen 2012 Vanhukset perustelevat kotona asumisen ensisijaisuutta kokemuksella. ( Topo, Juvani, Koskinen) TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAKYVYN ARVIOINNISTA TOIMINTAKYVYN TUKEMISEEN Vanhuksen koti hänen tarpeet - liikaa tilaa -> siivous hankalaa - ei pääse kaikkiin tiloihin - ei saa / anneta mennä kaikkiin tiloihin - ei mahdollista mielekästä toimintaa Vanhuksen kotona selviytymisen tärkeänä edellytyksenä on, että koti ja toimintaympäristö ovat täysivaltaiseen toimintakykyyn mahdollistavia. HUOM! Laitoksessa oleva Koti tulee mieltää myös vanhuksen Kodiksi! Krista Toivonen 2012 (Aila Pikkarainen) Krista Toivonen 2012 4

28.8.2012 TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTANA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTANA Toimintakyky ei ole vain yksilön ominaisuus vaan se muotoutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksena ja kuvaa yksilön toimintaa tietyssä toimintaympäristössä Toimintakyvyn arvioinnin tulisi sisältää elämänlaadun ja kotona pärjäämisen selvityksen Perinteisten toimintakyvyn osa-alueiden arvioinnin lisäksi toimijuuden modaliteetit eli ulottuvuudet Krista Toivonen 2012 Toimijuuden modaliteetit eli ulottuvuudet Osata Kyetä Haluta Täytyä Voida Tuntea Krista Toivonen 2012 (JYRKI JYRKÄMÄ) TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTANA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTANA Tiedot & taidot = osata Vanhuksen ja häntä auttavan terveydenhuollon ammattilaisen kohdatessa voidaan kysyä Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky = kyetä Motivaatio, tavoitteet, päämäärät = haluta Fyysiset, sosiaaliset normatiiviset ja moraaliset rajoitteet / pakotteet = täytyä Tilanteen luovat mahdollisuudet = voida Arvioida, arvottaa, kokea ja liittää = tuntea esim. pankkiautomaatin käyttö Krista Toivonen 2012 Mitä ja millaista osaamista, kykenemistä ja täytymistä terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen edellyttää vanhukselta? Mitä vanhus haluaa? Miltä hänestä tuntuu? Voiko hän toteuttaa toimijuuttaan? Millaisia asioita terveydenhuollon ammattilainen odottaa asiakkaansa osaavan, kykenevän ja haluavan? Mitä vanhuksen täytyy tehdä? Krista Toivonen 2012 Mitä terveydenhuollon ammattilainen ei odota asiakkaaltaan ja mitä työntekijä pitää ei toivottuna toimijuutena? (Jaana Nummijoki) 5

28.8.2012 ARVIOINTIA TUTKIVALLA TYÖOTTEELLA ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN Tutkivan työote edellyttää kykyä tuottaa tietoa työstä, työympäristöstä ja asiakkaasta Tiedon tuottamisessa Tärkeää ovat asiakkaan ja hänen elämisympäristönsä tarkkailu ja havainnointi Krista Toivonen 2012 Vanhukseen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukeminen toteutuu prosessissa, joka perustuu toimintakykyä tukevaan yhteiseen ja kirjattuun suunnitelmaan Krista Toivonen 2012 ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN LIIKKUMISSOPIMUS Liikkumissopimus Palvelut Muutostyöt, korjausrakentaminen, esteettömyys turvallisuus Apuvälineet Teknologia - geronteknologia Em. yhdistelmät Krista Toivonen 2012 Liikkumissopimus tarkoittaa ikääntyneen asiakkaan arkiliikkumisen suunnitelmallista lisäämistä asiakkaan voimavarojen puitteissa kotioloissa ja mahdollisen päätöksen tavoitteesta osallistua ohjattuun liikuntaharjoitteluun kodin ulkopuolella Krista Toivonen 2012 Jaana Nummijoki, Helsingin kotihoitopäällikkö 6

28.8.2012 ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN LIIKKUMISSOPIMUKSEEN ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN LIIKKUMISSOPIMUKSEEN Lähtökohtana Jaettu kohde (Nummijoki) Mitä työntekijä tekee, ja mikä on asiakkaan oma osuus? (Jyrkämä, 2007:201) Miten vanhus käyttää voimavarojaan Mitä tehdään yhdessä? Krista Toivonen 2012 Liikkumissopimus on asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa yhdessä tehty suunnitelma asiakkaan aktiivisuuden ja liikunnan tukemisesta arjessa HUOM! Aktiivisuus arjen toiminnoissa, ruokailu, pukeminen, peseytyminen Krista Toivonen 2012 Yhteinen kohde on toiminnan muodostaja (Mäkitalo 2001:72). Toimintakyvyn kannalta on tärkeää miettiä, mikä motivoi toimintaan Mielekäs kohde - toimijuus! Kotona tehtävien arkiliikkumisen harjoitusten ja kotiaskareiden harjoittamisen tarkoituksena on parantaa asiakkaan lihasvoimaa, tasapainoa ja toimintakykyä (Nummijoki, Jaana 2010) (Jaana Nummijoki) ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN LIIKKUMISSOPIMUKSEEN LIIKKUMISSOPIMUKSEEN Liikkumissopimus perustuu toimintakyvyn vaikeuksien ja voimavarojen mittaamisen asiakaskohtaisiin tuloksiin ja on tavoitteellinen toiminta- ja liikkumiskyvyn kohentamissuunnitelma osa hoitosuunnitelmaa (Jaana Nummijoki) Krista Toivonen 2012 Useasti pienillä asioilla voimme tukea vanhuksen toimijuutta ja samalla toimintakykyä Antamalla aikaa tilanteessa luodaan mahdollisuus -> Voida Sopimalla työnjako esim. vanhus valitsee vaatteet, pukee ylävartalon tiedot ja taidot Osata Rollaattoria on käytettävä kaatumisvaaran vuoksi pakotteet täytyä Liikkumissopimuksen noudattaminen - mahdollisuus asua kotona haluta Vanhus kävelee itse vessaan fyysinen toimintakyky - Kyetä Krista Toivonen 2012 7

28.8.2012 Paritehtävä Krista Toivonen 2012 Valitkaa omista asiakkaistanne yksi vanhus, jonka hoitoa mietitte jaetun kohteen näkökulmasta Miten asiakkaan toimijuus toteutuu? Miten asiakkaan toimijuutta voisi tukea, jotta hänen toimintakyky ylläpysyisi? / edistyisi? Krista Toivonen 2012 Lue aamulla ensimmäiseksi kirjoittamasi tavoite tälle aamupäivälle - toteutuiko se? Krista Toivonen 2012 Kiitos! Krista Toivonen 2012 8

1.10.2012 Krista Toivonen 2012 TYÖPAJA 1 Huittinen 3.10 ja 4.10. 2012 TYÖPAJA 1 Sisältö & aikataulutus Klo 13-14.30 Aiheen alustus + ohjeet työskentelyyn (päiväsali) Aktiivista työskentelyä omissa pajoissa (eri tiloissa) Krista Toivonen 2012 Klo 14.45 16 Työpajojen tuotosten esittelyä (päiväsali) Vastuuhenkilöiden nimeäminen Ohjeistus seuraavaan työpajaan 1

1.10.2012 TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTANA Pohtikaa seuraavien kysymysten avulla asiakkaiden toimintakykyä Mitä vanhus haluaa? Miltä hänestä tuntuu? Voiko hän toteuttaa toimijuuttaan? Millaisia asioita sinä hoitajan odotat asiakkaan osaavan, kykenevän ja haluavan? Mitä vanhuksen täytyy tehdä? Mitä et odota asiakkaalta? Mitä et pidä toivottuna toimijuutena? Krista Toivonen 2012 (Jaana Nummijoki) Pohtikaa seuraavien kysymysten avulla asiakkaiden toimintakykyä Mitä asioita laitoksen arjesta ikääntynyt osaa, kykenee tai haluaa? Mitä siellä voi ja mitä täytyy? Mitä asioita puolestaan ikääntynyt osaa, kykenee tai haluaa, joita hoivaympäristö ei pysty tarjoamaan tai jota ei ole ollut tapana tarjota? Krista Toivonen 2012 Jyrkämä 2007 2

1.10.2012 ARKILIIKKUMISSOPIMUS Arkiliikkumissopimus tarkoittaa ikääntyneen asiakkaan arkiliikkumisen suunnitelmallista lisäämistä asiakkaan voimavarojen puitteissa hänessä omassa toimintaympäristössä Krista Toivonen 2012 Lähde: mukaillen Jaana Nummijoki, Helsingin kotihoitopäällikkö ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN ARKILIIKKUMISSOPIMUKSEEN Lähtökohtana Jaettu kohde (Nummijoki) Mitä työntekijä tekee, ja mikä on asiakkaan oma osuus? (Jyrkämä, 2007:201) Miten vanhus käyttää voimavarojaan? Mitä tehdään yhdessä? Krista Toivonen 2012 Toimintakyvyn kannalta on tärkeää miettiä, mikä motivoi toimintaan Mielekäs kohde - toimijuus! (Nummijoki, Jaana 2010) 3

1.10.2012 Pohtikaa asiakkaan toimintaa jaetun kohteen näkökulmasta Ottaa esimerkkejä asiakkaan arjesta esim. aamutoimet, ruokailu, peseytyminen jne. Mitä työntekijä tekee, ja mikä on asiakkaan oma osuus? Miten vanhus käyttää voimavarojaan? Mitä tehdään yhdessä? Krista Toivonen 2012 Onko toiminta asiakkaalle mielekästä? Toteutuuko toimijuus? Voisiko / pitäisikö jotakin tehdä toisin? Tutustukaa Helsingin kaupungin liikkumissopimuksen havainnointi ja haastattelu lomakkeeseen Fyysisen toimintakyvyn itsearviointi ja havainnointi omassa toimintaympäristössä Haastattelu Tutustukaan elämänlaatutestamenttiin TEHTÄVÄ Seuraavaksi työpajakerraksi 7.11 ja 8.11 Krista Toivonen 2012 Toteuta kolmelle asiakkaalle Helsingin lomakkeen mukainen havainnointi ja haastattelu Tee arvioinnin pohjalta suunnitelma, jota noudatetaan 4

1.10.2012 Elämänlaatutestamentti Krista Toivonen 2012 Seuraavassa työpajassa pohditaan Arvioinnin ja toteutuksen toimivuutta Mitä toimi hyvin? Mitä pitää muuttaa? Jatkosuunnitelmista sopiminen Krista Toivonen 2012 5

28.3.2013 Krista Toivonen 2012 TYÖPAJA 2 Huittinen 7.11 ja 8.11. 2012 TYÖPAJA 2 Sisältö & aikataulutus Klo 13-14.30 Katri Kulmalan hankeinfo Ohjeet työskentelyyn (kerhohuone) Aktiivista työskentelyä omissa pajoissa (eri tiloissa ja sekaryhmissä ) Krista Toivonen 2012 Klo 14.45 15.45 Pajojen purku Ke 28.11 esitysten valmistelu omissa työyksikön ryhmissä Klo 15.45-16 Työpajan päätös 1

28.3.2013 TEHTÄVÄnä oli työpajakerraksi 7.11 ja 8.11 Toteuta (kolmelle) asiakkaalle Helsingin (oma lomake kotihoidossa) lomakkeen mukainen havainnointi ja haastattelu Tee arvioinnin pohjalta suunnitelma, jota noudatetaan Krista Toivonen 2012 TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTANA Miten lomake (jos ette käyttäneet lomaketta, keskustelkaa omasta toimintamallista) toimi? Saiko sen avulla selville? Mitä vanhus haluaa? Miltä hänestä tuntuu? Voiko hän toteuttaa toimijuuttaan? Millaisia asioita sinä hoitajan odotat asiakkaan osaavan, kykenevän ja haluavan? Mitä vanhuksen täytyy tehdä? Mitä et odota asiakkaalta? Krista Toivonen 2012 (Jaana Nummijoki) 2

28.3.2013 Mitä asioita pitäisi olla Huittisten omassa Haastattelulomakkeessa / mallissa? Arkiliikkumissopimuksessa? POHJANA HUITTISTEN OMALLE LOMAKKEELLE / MALLILLE. (KATRI KULMALAN YHTEENVETO) ASIAKKAALLE MERKITTÄVIÄ ASIOITA omasta tilanteesta keskusteleminen tarvittavan tuen saaminen yksilöllisten voimavarojen ja selviytymiskeinojen löytyminen mahdollisuuksien näkemiseen rohkaiseminen osallistuminen parantaa vireyttä ja tuo mielekkyyttä arkeen ilon ja nautinnon luominen oman elämän tarpeellisuuden kokeminen mahdollisuuksien ja toivon näkeminen arjessa ajatusten, tarpeiden ja toivomusten esiintuomiseksi tilan ja ajan antaminen aito kohtaaminen hyvä, tasavertainen, aito, avoin ja rehellinen vuorovaikutus turvallisuuden ja luottamuksen tunteen luominen Krista Toivonen 2012 3

28.3.2013 POHJANA HUITTISTEN OMALLE LOMAKKEELLE / MALLILLE. (KATRI KULMALAN YHTEENVETO) Kuka kyseessä oleva ihminen on? Minkälainen elämänkulku hänellä on ollut? Mitkä asiat ovat hänelle merkityksellisiä? Ketkä ihmiset ovat hänelle erityisen tärkeitä? Minkälaisia muutoksia sairaus on aiheuttanut hänen elämäänsä? Minkälaisia haasteita hänellä on selviytyä arjessa? Mitkä asiat tuottavat hänelle iloa? Miten voit tukea hänen elämänsä mielekkyyttä ja tarkoituksellisuuden tunnettaan? Krista Toivonen 2012 POHJANA HUITTISTEN OMALLE LOMAKKEELLE / MALLILLE. (KATRI KULMALAN YHTEENVETO) Passivoitumisen ehkäiseminen osallistaminen, haastaminen liikunta, ulkoilu, asiointi Sosiaalisten taitojen ylläpitäminen ryhmässä toimiminen, ryhmän tuki, motivoivaa tekemistä Toimintakyvyn tukeminen voimavarojen ja toimintakyvyn säilyneiden osa-alueiden tunnistaminen Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen suojaaminen, sekä ulko- että sisäpuolelta tuleviin epäkohtiin puuttuminen Krista Toivonen 2012 4

28.3.2013 POHJANA HUITTISTEN OMALLE LOMAKKEELLE / MALLILLE. (KATRI KULMALAN YHTEENVETO) Merkityksellisten vuorovaikutussuhteiden tukeminen Toiminnallisen aktiivisuuden mahdollistaminen ja siihen rohkaiseminen arkitoiminnoissa toimimisen mahdollisuuksien löytyminen ja käyttäminen asiakkaan annetaan tehdä omassa tahdissa ja näin saada kokemus onnistumisesta! uusien toimintatapojen kehittyminen jo menetettyjen tilalle, onnistumisen kokemisen tunne! Turvallisuuden tukeminen vain tarvittaessa avustaminen! Krista Toivonen 2012 POHJANA HUITTISTEN OMALLE LOMAKKEELLE / MALLILLE. (KATRI KULMALAN YHTEENVETO) Elämänlaadun tukeminen yksilölliset mielenkiinnon kohteisiin liittyvät toiminnat antavat mielihyvää ja tukevat toimintakykyä sekä itsetuntoa Mielihyvän ja ilon tuottaminen onnistumisen kokemukset tukevat itsetuntoa Krista Toivonen 2012 5

28.3.2013 Työyksiköittäin valmistellaan esitys 28.11 yhteiseen tapaamiseen Miten ollaan toimittu / mitä on tehty toisin? Missä ollaan onnistuttu? Missä on ollut haasteita? Mitä pitää kehittää? Kysymykset muille? Krista Toivonen 2012 Ke 28.11 klo 13-16 yhteinen tapaaminen Mitä on saatu aikaan? Miten jatketaan kehittämistä? Casien esittely 1.Case kotihoito tiimeittäin (etelä, länsi, itä, Kuninkainen) 2.Case vanhainkoti 3.Case palveluasuminen Kaariranta palvelukodit/ Kaariranta ryhmäkodit, palvelukeskus Annala 4.Case päivätoiminta/ päivätoiminnan käytäntöjä Krista Toivonen 2012 6

25.11.2012 IKÄÄNTYNEEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN Huittinen 28.11.2012 Krista Toivonen 2012 Ke 28.11. 2012 klo 13-16 Klo 13-14 Kertausta mitä ollaan tehty? Muutos prosessina Krista Toivonen 2012 Klo 14.15-16 Upea tulokset! Casien jakaminen Miten tästä eteenpäin? Palaute keskustelu + kirjalliset palautteet 1

25.11.2012 Emme kuntouta suorituksia tai vaikeuksia, vaan tuemme taitoja, joilla osallistua omaan elämään Krista Toivonen 2012 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN VANHUS TOIMINTA Krista Toivonen 2012 YMPÄRISTÖ 2

25.11.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT ARJEN MIELEKKYYS VANHUS= Toimija ARJEN TOIMINTAKYKY Krista Toivonen 2012 HYVINVOINNIN MAHDOLLISUUDET (Aila Pikkarainen) TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Ihmisen perustarpeena on merkityksellisyyden, elämän tarkoituksellisuuden tunne (Read 2008) Krista Toivonen 2012 3

25.11.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT VANHUS Krista Toivonen 2012 KUKA TÄMÄ ON VANHUS? Kokemus eletystä elämästä ja itsestä tasapainoinen Sosiaaliset suhteet vuorovaikutus itselle merkityksellisiin ihmisiin on toimii Autonomia Tunne itsemääräämisoikeudesta Hallinnan tunne Omasta elämästä ja elämän ympäristöstä Tarkoituksen tunne Elämälläni on tarkoitus ja merkitys Kehittyminen mahdollisuus Pystyn, kykenen, osaan! Krista Toivonen 2012 (Aila Pikkarainen) 4

25.11.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT TOIMINTA Krista Toivonen 2012 Toiminnan voidaan ajatella olevan ihmisen perustarve ja terveyden osatekijä Toiminnalla ihminen kehittää omia taitojaan, kykyjään, pätevyyttään, rakentaa indentiteettiään sekä kontrolloi elämäänsä. Krista Toivonen 2012 5

25.11.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Toiminnan pitää olla ainakin Vanhukselle merkityksellistä Asiakaslähtöistä Mielenkiinnot Tarpeet, toiveet Tavoitteellista Kenen tavoitteista lähdetään? Krista Toivonen 2012 (Anu Jansson) TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Kun ikääntynyt ihminen saa kokemuksen omasta pätevyydestään ja selviytymisestään, hänen kontrollin tunteensa elämästä lisääntyy ja toiminta arjessa jatkuu Krista Toivonen 2012 6

25.11.2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT YMPÄRISTÖ Krista Toivonen 2012 TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAN VANHUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Vanhuksen arjessa selviytymisen tärkeänä edellytyksenä on, että toimintaympäristö ovat täysivaltaiseen toimintakykyyn mahdollistavia Krista Toivonen 2012 Fyysinen esteettömyys / esteellisyys Sosiaalinen esteettömyys / esteellisyys Asenne esteettömyys! 7

25.11.2012 TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTANA Olennaisempaa kuin mitattu käden puristusvoima on se, mihin ja miten tätä puristusvoimaa omaavaa kättä käytetään Krista Toivonen 2012 Jyrkämä 2009 ARKILIIKKUMISSOPIMUS Arkiliikkumissopimus tarkoittaa ikääntyneen asiakkaan arkiliikkumisen suunnitelmallista lisäämistä asiakkaan voimavarojen puitteissa hänessä omassa toimintaympäristössä Krista Toivonen 2012 Lähde: mukaillen Jaana Nummijoki, Helsingin kotihoitopäällikkö 8

25.11.2012 ARVIOINNISTA YHTEISEEN SUUNNITELMAAN ARKILIIKKUMISSOPIMUKSEEN Lähtökohtana Jaettu kohde (Nummijoki) Mitä työntekijä tekee, ja mikä on asiakkaan oma osuus? (Jyrkämä, 2007:201) Miten vanhus käyttää voimavarojaan Mitä tehdään yhdessä? Krista Toivonen 2012 Yhteinen kohde on toiminnan muodostaja (Mäkitalo 2001:72). Toimintakyvyn kannalta on tärkeää miettiä, mikä motivoi toimintaan Mielekäs kohde - toimijuus! (Nummijoki, Jaana 2010) TYÖPAJOISSA Mitä vanhus haluaa? Miltä hänestä tuntuu? Voiko hän toteuttaa toimijuuttaan? Millaisia asioita sinä hoitajan odotat asiakkaan osaavan, kykenevän ja haluavan? Mitä vanhuksen täytyy tehdä? Mitä et odota asiakkaalta? Mitä et pidä toivottuna toimijuutena? Krista Toivonen 2012 (Jaana Nummijoki) 9

25.11.2012 TYÖPAJOISSA Mitä asioita laitoksen arjesta ikääntynyt osaa, kykenee tai haluaa? Mitä siellä voi ja mitä täytyy? Mitä asioita puolestaan ikääntynyt osaa, kykenee tai haluaa, joita hoivaympäristö ei pysty tarjoamaan tai jota ei ole ollut tapana tarjota? Krista Toivonen 2012 Jyrkämä 2007 MUUTOS MUKAILLEN JOHN KOTTERIN KAHDEKSANPORTAISTA MALLIA 1. MUUTOKSEN TARPEELLISUUDEN PERUSTELUT Miksi tämä muutos? Muutosprosessi lähtee todenteolla liikkeelle vasta kun henkilöstö oivaltaa, ettei nykytilan mukaisesti voi jatkaa 2. OMAN ASENTEEN JA MUUTOKSEEN SUHTAUTUMISEN SELKIYTTÄMINEN Miten minun käy? Mikäli ihminen ei selkeytä omaa suhtautumistaan muutokseen ja tunnista omia muutokseen liittyviä tunteitaan, hänen on vaikea toimia rationaalisesti muutoksen edistyessä Krista Toivonen 2012 10

25.11.2012 MUUTOS MUKAILLEN JOHN KOTTERIN KAHDEKSANPORTAISTA MALLIA 3. MUUTOSTA OHJAAVAN RYHMÄN PERUSTAMINEN Kestävän muutoksen aikaansaamista jouduttaa muutosta toteuttavan ryhmän perustaminen Krista Toivonen 2012 MUUTOS MUKAILLEN JOHN KOTTERIN KAHDEKSANPORTAISTA MALLIA 4. SELKEÄN VISION JA STRATEGIAN LAATIMINEN Mihin olemme menossa? Mikä muuttuu, mikä ei? perustehtävässä prosesseissa toimintakulttuurissa vaadittavassa osaamisessa Krista Toivonen 2012 Muutoksen riskianalyysi, SWOT 11

25.11.2012 MUUTOS MUKAILLEN JOHN KOTTERIN KAHDEKSANPORTAISTA MALLIA 5.YHTEISISTÄ TOIMINTATAVOISTA SOPIMINEN 6.MUUTOSVIESTINTÄ Ihmiset muuttavat toimintatapojaan ja sisäistävät viestin vasta, kun he kokevat, että heitä on kuunneltu Krista Toivonen 2012 MUUTOS MUKAILLEN JOHN KOTTERIN KAHDEKSANPORTAISTA MALLIA 7. OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIEN LUOMINEN HENKILÖSTÖLLE Mitä enemmän henkilöstö voi vaikuttaa, sitä helpompi sen on sitoutua muutokseen. Muutoksen toteuttamiseen ja konkreettiseen toimintaan liittyviin valintoihin saatava vaikuttaa Krista Toivonen 2012 12

25.11.2012 MUUTOS MUKAILLEN JOHN KOTTERIN KAHDEKSANPORTAISTA MALLIA 8. SMALL WINS ELI LYHYEN AIKAVÄLIN ONNISTUMISTEN VARMISTAMINEN Isokin muutos on mahdollinen, pienissä erissä. Onnistumisten näkyväksi tekeminen nostaa muutosintoa. Mahdollisuus hyvien käytäntöjen ja oppimiskokemusten jakamiseen Palaute ja kannustus. Oman osaston/ yksikön onnistumisten tunnistaminen. Edistymisen ja Palaute. Onnistumisten näkyvä esiin nostaminen, palkitseminen. Krista Toivonen 2012 MUUTOS MUKAILLEN JOHN KOTTERIN KAHDEKSANPORTAISTA MALLIA 9. MUUTOKSEN VAKIINNUTTAMINEN UUDESSA,SAAVUTETUSSA TILANTEESSA ja sen varmistaminen, ettei nyrjähdetä takaisin menneeseen ja sieltä juontuviin toimintatapoihin Krista Toivonen 2012 Muutoksen lähde : Työterveyslaitos 13

25.11.2012 Pitää oppia ajattelemaan, että jos tekee vanhustyötä niin siellä ei olla vain tekemässä hoitotoimenpiteitä vaan mahdollistamassa rikasta elämää Pylkkänen Anna Krista Toivonen 2012 Krista Toivonen 2012 14