VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti... 5 3.1.1 Sukupuolijakauma... 5 3.1.2 Vanhusneuvoston tunnettavuus... 6 3.1.3 Lähteet, joista vastaajat kuulleet vanhusneuvostosta... 8 3.2 Kirjalliset tulokset... 3.3 Muita esiin tulleita asioita... 11 4 JOHTOPÄÄTÖKSET & POHDINTA... 12 LÄHTEET... 13 LIITTEET... 14 Liite 1. Kyselylomake... 14
3 1 JOHDANTO Tavoitteenamme oli selvittää, kuinka hyvin ikäihmiset tunnistavat vanhusneuvoston, sekä tietävätkö he mitä vanhusneuvosto tekee. Raporttimme materiaalin keräsimme jalkautumalla esimerkiksi Tammelan torille sekä palvelutaloihin. Teimme niin sanottua kyselygallupia, jossa meillä siis oli valmiiksi valitut kysymykset, jotka esitimme jokaiselle haastateltavallemme. Valitsimme haastatteluun vain mielestämme selkeästi jo eläkeikäiset ihmiset, jotta saisimme tietoa, miten hyvin vanhusneuvosta tunnetaan niin sanotun kohderyhmänsä parissa. Vanhusneuvosto on toiminut Tampereella jo 25 vuotta. Vanhusneuvosto seuraa ikääntyvää väestöä yhteisesti koskevia asioita. Vanhusneuvosto seuraa esimerkiksi aktiivisesti ikäihmisten palveluiden laatua. Vanhuusneuvoston esittelijäsihteeri istuu ikäihmisten palveluiden yksikössä ja siksi myös vanhusneuvosto pysyy alituisesti ajan hermolla, mitä ikäihmisten sosiaalipalveluissa tapahtuu. Tämän lisäksi vanhusneuvosto järjestää kokouksia ja tilaisuuksia eri palvelutaloissa. Tänä syksynä vanhusneuvoston pitää kiireisenä osallistuminen niin Tesoman kuin Kalevankin alueiden suunnitteluun. Tämän lisäksi vanhusneuvosto jatkaa keväällä alkanutta osallistumista vuoden 216 talousarvion suunnitteluun. Vanhusneuvoston syksy tulee täyttymään liikunnan edistämisestä ikäihmisillä. Tampereen kaupunki on saanut tähän hankerahoitusta ja tämän hankkeen parissa myös vanhusneuvosto tekee yhteistyötä. Vanhusneuvosto jalkautuu kahden liikunnanedistämistapahtuman merkeissä Hervantaan ja Lielahteen. Vanhusneuvostoon Tampereella kuuluu 11 jäsentä eri eläkeläisjärjestöistä. Vanhusneuvosto julkaisee sähköistä uutiskirjettä, joka on mahdollista tilata itsellensä Tampereen kaupungin sivuilta. Samalta sivustolta voi ottaa yhteyttä vanhuusasiamieheen, johon voi kuka tahansa ottaa yhteyttä, ja jos selkeästi kokee, että hänen huolensa on luonteeltaan yksityinen.
4 2 AINEISTONHANKINTA Aineistonhankintaan käytettiin valmiita kyselylomakkeita. Kahdeksan henkilöä lähti tekemään gallupkyselyä eri puolille Tamperetta. Osa henkilöistä haastatteli ihmisiä kaduilla ja osa kävi päiväkeskuksissa. Kysymyksillä selvitimme vastaajien tietämystä vanhusneuvostosta. Kyselylomakkeessa kysyttiin henkilöiden tuntemusta vanhusneuvostosta ja mahdollista tiedon lähdettä. Lisäksi kysyttiin, mitä henkilöt tietävät tai arvelevat vanhusneuvoston tekevän. Lomakkeessa tulee ilmi myös vastaajan sukupuoli. Tavoitteenamme oli saada jokaiselle haastattelijalle vähintään 15 vastausta, jotta aineistosta tulisi riittävän laaja. Loppujen lopuksi saimme yhteensä 126 vastausta. Vastaajista naisia oli 8, miehiä 45 ja yhden sukupuoli oli jätetty ilmoittamatta. Kysely perustuu vuonna 212 tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin vanhusneuvoston tunnettavuutta kuntavaaliehdokkaiden ja kansalaisten keskuudessa. (Väkiparta, P. 212). Gallupia tehdessä ihmisten suhtautuminen oli vaihtelevaa. Haastattelijat kokivat ihmisten pysäyttämisen kadulla osittain haasteelliseksi, kun taas ikäihmisten kohtaamispaikoissa haastattelu koettiin yleisesti helpommaksi. Haastattelupaikasta riippumatta osa ihmisistä lähti keskusteluun mukaan aktiivisesti ja osa ei halunnut ollenkaan osallistua kyselyyn.
Lkm 5 3 TULOKSET 3.1 Tulokset graafisesti Tässä esittelemme graafisesti vastaajien sukupuolijakauman, vanhusneuvoston tunnettavuutta ja tiedon lähteitä, joista vastaajat olivat kuulleet aiheesta. 3.1.1 Sukupuolijakauma Seuraavissa grafiikoissa kuvataan vastaajien sukupuolijakaumaa. Taulukko 1. Lkm % Mies 45 36 Nainen 8 64 Yht. 125 9 8 7 6 5 4 3 2 45 Mies 8 Nainen Kaavio 1. Sukupuoli Kuten taulukosta 1 ja kaaviosta 1 selviää, kyselyyn vastanneista 8 (64 %) oli naisia ja 45 miehiä (36 %). Yhden vastaajan sukupuolta ei ollut merkattu kyselylomakkeeseen, joten sitä ei otettu huomioon jakaumassa.
Lkm 6 3.1.2 Vanhusneuvoston tunnettavuus Tässä luvussa on esitelty vanhusneuvoston tunnettavuutta yleisesti sekä sukupuolen perusteella jaoteltuna. Taulukko 2. Lkm % Kum. lkm Kum-% Kyllä, tunnen hyvin sen toimintaa 8 6 8 6 Jonkin verran, tiedän suunnilleen mistä on kyse 43 34 51 4 Ei lainkaan 75 6 126 Yht. 126 126 Vanhusneuvoston tunnettavuus 8 75 7 6 5 4 43 3 2 8 Kyllä, tunnen hyvin sen toimintaa Jonkin verran, tiedän suunilleen mistä on kyse Ei lainkaan Kaavio 2. Kuten taulukosta 2 ja kaaviosta 2 selviää, vastaajia oli yhteensä 126 ja heistä 75 (6 %) ei tuntenut Vanhusneuvostoa tai sen toimintaa lainkaan. 43 vastaajaa (34 %) tiesi jonkin verran tai suunnilleen mistä on kyse. Vastaajista 8 (6 %) tunsi hyvin Vanhusneuvoston toimintaa. Seuraavassa taulukossa 3 on vanhusneuvoston tunnettavuutta tarkasteltu jaoteltuna vastaajien sukupuolen mukaan.
% % 7 Taulukko 3. Vanhusneuvoston tunnettavuus % Mies Nainen Yht. Kyllä, tunnen hyvin sen toimintaa 2 9 6 Jonkin verran, tiedän suunnilleen mistä on kyse 29 36 34 Ei lainkaan 69 55 6 Yht. N 45 8 125 Vanhusneuvoston tunnettavuus 8 7 69 6 5 4 3 2 2 29 Kyllä, tunnen hyvin sen toimintaa Jonkin verran, tiedän suunnilleen mistä on kyse Ei lainkaan Miehet Kaavio 3. Vanhusneuvoston tunnettavuus 8 7 6 55 5 4 3 36 Kyllä, tunnen hyvin sen toimintaa Jonkin verran, tiedän suunilleen mistä on kyse 2 9 Ei lainkaan Naiset Kaavio 4. Kuten kaaviosta 3 ja 4 selviää, vanhusneuvosto oli yleisesti hieman tutumpi naisille kuin miehille. Naisista 9 % ja miehistä 2 % sanoi tuntevansa hyvin neuvoston toimintaa.
Lkm 8 Vanhusneuvoston tunnettavuus 5 45 44 4 35 3 31 29 Kyllä, tunnen hyvin sen toimintaa 25 2 15 13 7 Jonkin verran, tiedän suunilleen mistä on kyse Ei lainkaan 5 1 Mies Sukupuoli Nainen Kaavio 5. Kuten kaaviosta 5 selviää, voi tarkastella vastausten absoluuttisia jakaumia. Siitä ei voi kuitenkaan tehdä varsinaisia johtopäätöksiä sukupuolen perusteella, koska naisia oli vastaajissa huomattavasti enemmän. 3.1.3 Lähteet, joista vastaajat kuulleet vanhusneuvostosta Aineiston perusteella jaoimme vastaukset luokkiin. Kysymyksen, jossa tiedusteltiin ikäihmisiltä, mistä he ovat kuulleet neuvostosta, vastaukset jaettiin viiteen luokkaan. Luokat olivat media, puskaradio, järjestöt ja tapaamispaikat sekä muut vastaukset. Lisäksi osa vastauksista oli tyhjiä. Medialla tarkoitimme muun muassa lehtiä, televisiota ja internetiä. Puskaradiolla tarkoitimme ystäviltä tai muilta tuttavilta kuultua tietoa. Järjestöillä ja tapaamispaikoilla tarkoitimme muun muassa ikäihmisille suunnattua vapaaehtoista toimintaa, esimerkiksi Tammelakeskusta. Tuloksissa tulee huomata, että tapaamispaikkojen ja puskaradion välinen ero on riippuvainen vastaajasta ja käytetyistä sanamuodoista. Muut luokkaan vastanneet olivat muun muassa olleet mukana vanhusneuvoston toiminnassa
Lkm 9 Taulukko 4. Mistä olet kuullut siitä? Lkm % Kum. lkm Kum-% Tyhjä 84 67 84 67 Puskaradio 9 7 93 74 Media 19 15 112 9 Järjestöt ja tapaamispaikat 11 9 123 98 Muut 2 2 125 Yht. 125 125 Mistä olet kuullut siitä? 2 19 18 16 14 12 11 9 8 6 4 2 Puskaradio Media Järjestöt ja tapaamispaikat Vastausten lukumäärä 41 (tyhjät vastaukset jätetty pois) 2 Muut Kaavio 6. Ihmisiltä kysyttiin, mistä he olivat kuulleet vanhusneuvostosta. Kuten taulukosta 4 ja kaaviosta 6 selviää, suurin osa (67 %) vastaajista jätti vastaamatta eli ei muistanut tai ei ollut kuullut vanhusneuvostosta. 19 vastaajaa (15 %) oli kuullut vanhusneuvostosta median kautta, 11 (9 %) järjestöjen ja tapaamispaikkojen kautta ja 9 henkilöä (7 %) puskaradion kautta eli muilta ihmisiltä. 2 vastaajaa (2 %) tunsi vanhusneuvoston muuta kautta, joista toinen oli itse mukana toiminnassa ja toinen tunsi ammattinsa kautta.
Lkm Sukupuoli 12 9 8 7 8 6 4 Mies Nainen 2 2 2 2 Puskaradio Media Järjestöt ja tapaamispaikat Mistä olet kuullut siitä? Muut Kaavio 7. Kaaviosta 7 voi tarkastella vastausten absoluuttisia jakaumia. Siitä ei voi kuitenkaan tehdä varsinaisia johtopäätöksiä sukupuolen perusteella, koska naisia oli vastaajissa huomattavasti enemmän. Miehistä, jotka olivat kuulleet vanhusneuvostosta, selkeästi suurin osa oli kuullut siitä median kautta. Myös muiden ihmisten, järjestöjen ja tapaamispaikkojen kautta oli saatu tietoa neuvostosta. Naiset sen sijaan olivat kuulleet vanhusneuvostosta tasaisemmin eri lähteistä, kuitenkin eniten median kautta. 3.2 Kirjalliset tulokset Suurin osa vastaajista (67 henkilöä) ei osannut tai ei halunnut vastata kysymykseen, jossa tiedusteltiin henkilön arveluita tai tietämystä vanhusneuvoston toiminnasta. Vastaajista 29 henkilöä arveli tietävänsä vanhusneuvoston ajavan tai hoitavan vanhusten asioita. Vastaajista 12 henkilöä arveli vanhusneuvoston tekevän poliittista vaikuttamista. Vastaajista 5 henkilöä arveli vanhusneuvoston järjestävän virkistystoimintaa vanhuksille. Lisäksi muutama henkilö arveli vanhusneuvoston järjestävän keskustelutilaisuuksia. Vastaajista 3 henkilöä arveli vanhusneuvoston auttavan vanhuksia, mutta he eivät olleet tyytyväisiä toimintaan.
11 3.3 Muita esiin tulleita asioita Haastatteluja tehdessä ilmeni asioita, jotka eivät suoraan liity kyselyyn. Moni ikäihminen kokee olevansa yksinäinen ja ulkopuolinen. Tämän vuoksi monet kokevat vanhusneuvoston tärkeänä vanhusten asioiden edustajana. Vanhukset kokevat, etteivät he voi vaikuttaa tarpeeksi yhteiskunnallisiin asioihin. Ikäihmiset toivoivat vanhusneuvoston tiedotuskanaviksi muun muassa televisiota ja lehtiä. Lisäksi vanhukset toivoivat vanhusneuvoston edustajaa päiväkeskuksiin kertomaan toiminnasta.
12 4 JOHTOPÄÄTÖKSET & POHDINTA Tuloksista on pääteltävissä, että vanhusneuvoston tunnettavuutta tulisi lisätä. Tunnettavuutta tulisi lisätä median avulla, sillä kohderyhmää on tavoitettu näillä keinoin aikaisemminkin. Median keinoista tärkeimpiä on televisio, radio ja paikallislehdet. Internet ei välttämättä tavoita kohderyhmää. Haastatteluissa tuli esille, että informaatiota kaivattiin esimerkiksi Aamu-tv:n ja Aamulehden välityksellä. Vanhusneuvoston olisi hyvä jalkautua myös toreille ja paikkoihin, joissa ikäihmiset liikkuvat. Olisi hyvä tavoittaa myös ne, jotka eivät ole aktiivisesti mukana erilaisissa vapaaehtoisissa toiminnoissa. Vastaajan sukupuolen määrittäminen ulkoisen olemuksen perusteella haastattelijan toimesta sisältää eettisiä ristiriitoja. Jatkossa olisi hyvä, että vastaaja saisi määrittää sukupuolensa. Tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa vanhusneuvoston kaltaiselle ikäihmisten asioita ajavalle taholle on tarvetta. Tampereella huomioidaan ikäihmisten asioita, mutta tiedotukseen ja ihmisten osallistamiseen voisi vielä panostaa tuomalla vanhusneuvostoa tunnetuksi.
13 LÄHTEET Väkiparta, P. 212. Kysely vanhusneuvostosta kuntavaaliehdokkaille sekä kansalaisille 212. Selvitys. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.
14 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake KYSYMYKSET 1. Onko Tampereen kaupungin vanhusneuvosto Sinulle tuttu? 1 Kyllä, tunnen hyvin sen toimintaa 2 Jonkin verran, tiedän suunnilleen mistä on kyse 3 Ei lainkaan 2. Jos vanhusneuvosto on sinulle tuttu, niin mistä olen kuullut siitä? 3. Mitä vanhusneuvosto tekee tai mitä arvelet sen tekevän? Taustatiedot (ei kysytä, haastattelija täyttää jälkikäteen itse) Sukupuoli Nainen Mies