Liittokokous 19.-20.11.2010 Järvenpää-talo, Järvenpää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2012-2014 1. JÄSENMAKSUN JA JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS SYL on riippuvainen jäsenmaksuista, sillä noin kaksi kolmasosaa järjestön kuluista katetaan jäsenmaksuilla. Muita tuottoja ovat opetusministeriön nuorisolain perusteella maksama valtionapu, sijoitustoiminnan tuotot sekä sektoreiden tuotot, jotka suurimmaksi osaksi ovat SYL:n jäsenjärjestöille kohdennettujen palvelujen käyttömaksuja. Syksystä 2008 alkaen ylioppilaskuntien jäsenmäärä on kääntynyt laskuun, mikä vaikeuttaa rahoitustilannetta. Syksyllä 2009 jäsenmäärä nousi, mutta tämän ennustetaan olevan poikkeus muuten laskevassa kehityksessä. Varautumalla vuosittain jäsenmaksun tarkistamiseen talouden suunnittelu helpottuu huomattavasti. Suunnitteessa on asetettu etusijalle pienet vuosittaiset korotukset harvemmin tapahtuvien suurempien kertakorotusten sijasta. SYL arvioi jäsenmääränsä kehitystä vuosittain. Jäsenmäärän arvioidaan opetusministeriön koulutuksellisten tavoitteiden perusteella laskevan 120000:een vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 tekniikan ja lääketieteen alan tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättymisen jälkeen ei ole tiedossa suurempia yksittäisiä jäsenmäärään vaikuttavia tekijöitä, joten vuodesta 2011 alkaen jäsenmäärän laskun voidaan olettaa olevan suhteellisen tasaista. Valtiovallan työuran pidentämiseksi tekemien koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia jäsenmäärään on erittäin vaikea arvioida tässä vaiheessa. Henkilökunnan vaihtumisen myötä pyritään laajempaan yhteistyöhön toiminnan tukipalvelujen osalta. Nämä kehittämisprosessit ovat pitkäkestoisia ja niiden edistämiseksi työskennellään järjestöissä jatkuvasti. Merkittävimmät hyödyt yhteisistä prosesseista on saavutettavissa jo suunnitelmakaudella 2012-2014.Keskeiset muutokset koskevat toimistopalveluita sekä tieto- ja taloushallintoa. Viestintä- ja tietopalveluissa pyritään yhteistyöhön mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi mediaseurannassa ja käännöstöissä. Liiton tehtäväkenttä on korkeakoululaitoksen laajenemisen ja kansainvälisen ulottuvuuden kasvun myötä merkittävästi lisääntynyt. Erityisesti Bologna-prosessin myötä tullut koulutuspolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden merkityksen kasvu on tuonut liitolle haasteita, joihin nykyisillä resursseilla ja työnjaolla on vaikea vastata. Samoin tarve kehittää ylioppilaskunnille tarjottavia palveluja on kasvanut. Yhteistyö OSS-järjestöjen kanssa avaa mahdollisuuksia henkilöstörakenteen kehittämiseen ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Seuraavasta taulukosta ilmenee jäsenmäärän ja jäsenmaksukertymän kehitys. Indeksitarkistuksessa on käytetty elinkustannusindeksiä, jonka nousu on ollut vähäistä 2000-luvulla. SYL:n kulurakenteessa palkkojen jotka nousevat elinkustannuksia nopeammin- vaikutus on huomattava.
2/6 33 34 35 36 Liiton jäsenmaksukehitys opiskelijaa kohden elinkustannusindeksillä tarkastettuna on kehittynyt seuraavan taulukon mukaisesti. 37 38 39
3/6 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 Jäsenmaksua tarkasteltaessa on otettava huomioon että vuodesta 2009 alkaen SYL on Opiskelijoiden liikuntaliiton jäsen, ja OLL:n jäsenmaksun perintä tapahtuu SYL:n jäsenmaksun yhteydessä. Vuonna 2009 elinkustannusindeksin kehitys on ollut lähes nolla, jopa negatiivinen. Tämän vuoksi OLL:n jäsenmaksun aiheuttama jäsenmaksuperusteen korotus näkyy nimelliskorotuksen suuruisena myös jäsenmaksun reaaliarvoa vertailtaessa. Tässä suunnitteessa esitetyllä jäsenmaksukehityksellä voidaan turvata liiton jäsenmaksukehityksen niin kokonaiskertymänä kuin yksittäisen opiskelijan kannalta tarkasteltuna säilyminen nykyisellä tasolla. Automaatiojäsenyyden säilyminen on keskeinen rakenteellinen tekijä jäsenmaksukehityksen osalta. Mikäli automaatiojäsenyys poistuu, tulee liiton taloudellinen rakenne pohtia uudestaan ja ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätä merkittävästi. 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 2. VALTIONAPU Valtionapu toimintavuodelle 2010 on 315000 euroa. Nuorisolain mukaisesti valtionapuja jaetaan toiminnan laajuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden mukaan. SYL:n toiminta on näillä kriteereillä ollut huomattavan korkeatasoista suhteessa muihin tuettuihin järjestöihin ja niiden valtionapuihin. Nuorisojärjestöjen avustuksiin kohdennettu määräraha kasvoi merkittävästi vuosina 2009 ja 2010. Vuodesta 2011 määräraha ei kuitenkaan nouse juuri lainkaan eikä jatkossakaan merkittävää kasvua ole ennakoitavissa. Huonoimmassa tapauksessa SYL arvioidaan vakavaraiseksi automaatiojäsenyytensä sekä olemassa olevan varallisuuden perusteella, jolloin avustuksia uudelleen kohdennettaessa, SYL ei välttämättä olisi ensisijaisessa asemassa. Toisaalta SYL:n valtionapu on useaan muuhun järjestöön verrattuna ollut nuorisolain mukaisilla kriteereillä arvioituna melko alhainen, joten talouden suunnittelussa on kohtuullista olettaa SYL:n avustuksen nousevan maltillisesti. Avustus maksetaan veikkausvoittovaroista, ja sen kehitystä on vuotta pidemmälle ajalle vaikea arvioida. tämän vuoksi suunnittelussa on syytä olettaa vain maltillista avustussumman kehitystä. 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 3. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Edellisten toimitilojen myynti tammikuussa 2010 mahdollisti SYL:lle aiempaa laajamittaisemman sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja omarahoituspohjan vahvistamisen pitkällä aikavälillä tätä kautta. Kesäkuussa 2010 sijoitettiin 600000 euron pääoma varainhoitopalveluun. Varainhoitajana tiomii Icecapital Oy. SYL:n sijoitustoimintaa ohjaa hallituksen hyväksymä sijoitusstrategia ja siitä vastaa pääsihteeri hallituksen tehdessä keskeiset sijoitustoimintaa koskevat päätökset. Liiton taloustoimikunta toimii konsultoivassa roolissa. Sijoitustoiminnan päämääränä on SYL:n varallisuuden turvaaminen sekä mahdollisuus tukea omarahiotusta tulouttamalla toimintaan osa varallisuuden tuotosta. Strategian mukaan vuodessa voidaan tulouttaa enintään 2% pääomasta edellyttäen, että vähintään tämä tuotto on vuoden aikana toteutunut. Sijoitusvarallisuus kehittyy sen verran hitaasti, että suunnitelmakaudella ei ole syytä olettaa tuloutettavan summan kasvavan olennaisesti. Varainhoitajan ohjauksesta vastaa liiton pääsihteeri. Hallitukselle toimitetaan säännöllisesti raportti varallisuuden kehityksestä. Reaalitalousarvion yhteydessä hallitus päättää vuosittain tuloutettavasta summasta edellisen vuoden tuoton perusteella. Samassa yhteydessä varainhoitaja esittää, miten salkun tilanne vastaa SYL:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja millä toimenpiteillä vastuullista sijoittamista SYL:n sijoitussalkussa voidaan edelleen kehittää. 81
4/6 82 83 84 85 86 87 88 89 90 3. HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTAKULUT Seuraavassa kuvaajassa esitetään liiton kulujen ja jäsenmaksutulojen kehitystä ja tästä seuraavaa liiton muun rahoituksen tarvetta. Toimintakulujen kasvupainetta on helpottanut viime vuosien alhainen inflaatio, mutta myöskään jatkossa ei ole tarpeen kasvattaa toimintakuluja merkittävästi, ellei uusia toiminta-aloja haluta avata. Henkilöstökustannusten kasvu tasaantuu suunnitelmakauden alkupuolella liiton uusien henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. Lisäksi osa aiemmista henkilöstökuluista siirtyy toimintakuluiksi kyseisten palveluiden siirtyessä OSS:lta ostettavaksi. Esitetyillä muutoksilla liiton tilinpäätös jää hieman alijäämäiseksi, joten suunnitelmakaudella on syytä seurata taloudellista tilannetta tarkasti ja tehdä tarvittaessa tasapainottamissuunnitelmia. 91 92
5/6 93 Seuraavassa liiton talouden kehitystä kuvaavat tunnusluvut suunnittelukaudelle. Jäsenmaksukertymä jäsenmaksu nousu kertymä nousu 2007 4,30 0,00 % 630627,25 1,17 % 2008 4,40 2,33 % 651600,4 3,33 % 2009 4,80 9,09 % 649872-0,27 % 2010 4,90 2,08 % 637000-1,98 % 2011 4,90 0,00 % 656600 3,08 % 2012 5,00 2,04 % 660000 0,52 % 2013 5,10 2,00 % 668100 1,23 % 2014 5,20 1,96 % 676000 1,18 % Valtionapu 2007 265000 0,00 % 2008 268000 1,13 % 2009 290000 8,21 % 2010 317000 9,31 % 2011 322000 1,58 % 2012 330050 2,50 % 2013 339952 3,00 % 2014 350150 3,00 % Henkilöstökulut 2007-492 804 3,71 % 2008-529 678 7,48 % 2009-540 741 2,09 % 2010-500 922-7,36 % 2011-531 318 6,07 % 2012-539 288 1,50 % 2013-552 770 2,50 % 2014-566 589 2,50 % Toimintakulut: 2007-425 752 0,98 % 2008-386 152 9,30 % 2009-392 314 1,60 % 2010-462 078 17,78 % 2011-457 282-1,04 % 2012-461 855 1,00 % 2013-466 473 1,00 % 2014-471 138 1,00 % Sijoitustoiminta: 2007 310 798 1054,81 % 2008-17 781-105,72 % 2009-14 028 21,10 % 2010 9 000 164,16 % 2011 10 000 11,11 % 2012 10 000 0,00 % 2013 11 000 10,00 % 2014 11 000 0,00 %
6/6 94 Tulos Kulut: Tulot: Tulos ennen rahastosiirtoja: 2007-918 556 1 206 425 287 870 2008-915 830 901 819-14 011 2009-933 055 925 844-7 211 2010-963 000 963 000 0 2011-988 600 988 600-0 2012-1 001 143 1 000 050-1 093 2013-1 019 243 1 019 052-192 2014-1 037 727 1 037 150-577