PÄÄTÖS Nro 32/08/1 Dnro ISY-2007-Y-59 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2008 ASIA Lapsukansuon (Miinavainaansuo, Joensuo) turvetuotantoalueen ympäristölupa, Multia ja Petäjävesi. HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Hakemus koskee Lapsukansuon 146,9 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa. Suunnitelmaan sisältyvät Miinavainaansuon, Joensuon ja Lapsukansuon tuotantoalueet, joiden kuivatusvedet johdetaan samaan vesistöön. Hakemuksessa näistä käytetään yhteistä nimeä Lapsukansuo. Hakijan hallussa on maita alueella kaikkiaan 251,54 ha (250,34 ha omistuksessa ja 1,2 ha vuokrattu). Lapsukansuo sijaitsee Multian kunnassa, noin 14 km Multian keskustaajamasta itäkoilliseen. Hakemuksen mukaan suolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla (alkuvuosina myös imuvaunulla). Vuosittainen tuotantomäärä on noin 73 000 m 3, kun koko alue on tuotantokäytössä. Turvetuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2037. Suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvedet tultaisiin johtamaan vesiensuojelurakenteiden kautta Pengerjokeen.
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 6.3.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvetuotannolla ei ole aikaisempia lupia. Kyseessä on uusi toiminta. Voimassa olevassa Keski-Suomen seutukaavassa Lapsukansuolla ei ole kaavamerkintää. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaehdotuksessa osa-alueista Lapsukansuo sijoittuu sekä turvetuotantovyöhykkeelle että on varauksena EO/tu. Miinavainaansuo on varauksena EO/tu. Joensuolla ei ole varausta. Multian ja Petäjäveden kunnissa on valmisteilla rantayleiskaava, joka tulee säätelemään alapuolella olevien järvien sekä Pengerjoen rantojen maankäyttöä. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Nykytilassa hankealueen suot ovat pääosin metsäojitettuja, mäntyä kasvavia rämemuuttumia. Tuotantoalueen lähiympäristö on Joensuon ja Miinavainaansuon lähettyvillä asumatonta, pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa maata. Lapsukansuon eli tuotantoalueen eteläisen osan lähettyvillä sijaitsee neljä kiinteistöä. Osa ympäristön soista on metsäojitettu. Ojittamatonta suota on tuotantoalueen eteläisimmän osan eteläpuolella. Vesistöjä hankealueen läheisyydessä on melko vähän. Hankealueen pohjoisluoteispuolella ovat Hoikka-Viheriäjärvi (noin 1 km), Salmijärvi (noin 1,6 km) ja Haukijärvi (noin 2,3 km) sekä koillispuolella Ahvenisenjärvi lähimmillään noin 0,6 km:n etäi-
3 syydellä suunnitellun tuotantoalueen reunasta. Ahvenisesta lähtee Ahvenisenpuro, joka yhtyy tuotantoalueen alapuolella Pengerjokeen. Pengerjoki laskee noin 33 km alempana Jämsänveteen. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan hankealue sijoittuu Kymijoen vesistöalueelle (14), edelleen Jämsän reitin valuma-alueelle (14.5) sekä Pengerjoen valuma-alueelle (14.54). Tarkemmin hankealue sijaitsee pääosin Pengerjoen yläosan valumaalueella (14.543), Miinavainaansuo ja Joensuo myös pieneltä osin Rajajoen valumaalueella (14.546). Lapsukansuon hankealueen lähiympäristössä ei ole pohjaveden muodostumisalueita. Suota lähinnä oleva pohjavesialue (Kangasjärvenkangas, 0949506) sijaitsee lähimmillään noin 2,7 km:n etäisyydellä hankealueesta. Kyseinen pohjavesialue kuuluu luokkaan II (= vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Keski-Suomen pienvesiselvityksen mukaan alueella ei ole luokiteltuja pienvesiä (Keski- Suomen vesi- ja ympäristöpiiri 1993). Hankealueen läheisyydessä, lähimmillään noin 40 m:n etäisyydellä tuotantoalueen lohko 1:n lounais-länsiosasta sijaitsee Joensuonkankaan Natura 2000 alue (FI0900110). Suojelualueen ja suunnitellun lohko 1:n välillä kulkee yksityistie (Hoikantie). Suojelualueen raja on paikoitellen noin 75 m:n etäisyydellä, myös tuotantoalueen lohko 2:n pienempää, 5,4 ha:n aluetta. Muutoin suojavyöhyke alueiden välillä vaihtelee hieman yli 100 metristä noin 300 metriin. Joensuonkankaan Natura-alueeseen kuuluu myös luonnontilaista suota. Suojavyöhykkeellä suunnitellun tuotantoalueen ja suojelualueen välissä on kuitenkin metsäojia ja/tai maantieojia. Joensuonkankaan Natura 2000 alueen ytimen muodostaa vanhojen metsien suojelualue. Vanhan aarnialueen puusto on kuusivaltaista, lahopuuta on runsaasti ja kasvillisuus on mustikkatyypin kangasta. Entisen luonnonhoitometsän puusto on myös vanhaa, männyt järeitä ja kilpikaarnaisia. Suojelualueeseen kuuluu myös luonnontilainen osa Joensuota, pääosin tupasvillarämettä ja lyhytkorsinevaa, kangasmaan reunoilla myös pallosarakorpirämettä ja varsinaista korpirämettä. Suojelualueen lisäksi Natura-alueeseen kuuluu seutukaavan suojeluvarauksen mukainen alue, joka käsittää varttuneita metsiä. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy helmipöllö, metso, palokärki, pohjantikka ja pyy. Lisäk-
si alueella esiintyy 16 muuta lintulajia. Hirvi kuuluu ympäristöselvityksen mukaan läheisten suoalueiden lajistoon, joten se esiintynee myös Joensuonkankaalla. 4 Tehdyssä ympäristöselvityksessä hankealueelta ei löytynyt uhanalaisia tai rauhoitettuja suotyyppejä tai eliölajeja. Suon läheisyydessä sijaitsee neljä kiinteistöä: 470 metrin etäisyydellä Kultapuro (2:61), 450 metrin etäisyydellä Pieni Leppämäki (16:3), 300 metrin etäisyydellä Iso Leppämäki (7:7) ja 280 metrin etäisyydellä Leppämäki (7:7). Kiinteistöjen omistajille on lähetetty kaivoja koskeva kyselylomake. Kultapurossa on yksi loma-asunto, mutta ei toistaiseksi kaivoa. Iso Leppämäessä (kaksi taloutta, viisi henkilöä) on vuonna 1986 rakennettu, 3,6 m syvä betonirenkainen kaivo, jossa veden laatu ja riittävyys on hyvä. Toisessa kiinteistössä on vuonna 1952 rakennettu porakaivo, joka ulottuu 90 m:n syvyyteen. Leppämäessä on yksi kolmen hengen talous, joka käyttää 450 l vettä/vrk. Tilalla on vuonna 1933 rakennettu kaivo, jota on syvennetty v. 1962 ja kunnostettu v. 2006. Kaivo on neljä metriä syvä ja siinä on hyvä veden laatu ja riittävyys. Purkuvesistön tila ja käyttökelpoisuus Pengerjoki saa alkunsa Haukijärvestä ja Hoikka-Viheriästä sekä toisaalta Lauttajärvestä ja Ahvenisesta. Vesi on niukkojen havaintojen mukaan kaikissa järvissä ruskeaa, ja fosforipitoisuudet ilmentävät keskiravinteikkuutta eli mesotrofiaa. Kaikkien järvien vesi on hyvin hapanta, jopa siinä määrin, että veden happamuus on eliöiden esiintymistä rajoittava tekijä. Veden laadun yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvien veden laatu oli hyvän ja tyydyttävän rajoilla, mutta happamuus, jota luokitus ei huomioi, sekä veden korkea väriarvo, alentavat veden laadun arvosanaa. Kolmen näytteen perusteella Ahvenisen fosforipitoisuus on laskenut selvästi 1990-luvulta 2000-luvulle. Rajajoen vesi yksityisten omistaman Haukisuon turvetuotantoalueen yläpuolella oli vuonna 2006 keskiravinteikasta ja runsashumuksista. Alueen alapuolella fosforipitoisuus kaksinkertaistuu yläpuoliseen verrattuna, samoin kiintoainepitoisuudessa tapahtuu selkeä nousu. Alueen yläpuolelta ei saatu loppukesästä näytteitä, koska uoma oli vedetön. Haukisuon alapuolella uomassa oli vettä sen verran, että näytteet saatiin otettua. Tuolloin ra-
5 vinnepitoisuudet, kiintoainepitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus olivat selkeästi alkukesää suurempia. Veden laatu Rajajoessa on ennen Haukisuon aluetta tyydyttävä ja alapuolella syyskesän näytteenoton perusteella välttävä. Havaintoja vesistön fosforitason alenemisesta Ahvenisenpurossa ja Pengerjoessa (maantiesillan kohdalla), tukevat vuonna 2006 otettujen näytteiden tulokset, joiden mukaan nykyinen fosforitaso vesistössä on alempi kuin 1990-luvulla. Vesi on hapanta myös näillä havaintopaikoilla. Korkea humuspitoisuus alentaa Pengerjoen latvaosien veden laadun luokituksen hyvän ja tyydyttävän rajoille. Pengerjoen alempana olevien havaintopaikkojen (1, 16 ja 16 A) havainnot ovat melko vanhoja, ja niiden mukaan joen vesi oli ravinteikasta, ruskeaa ja ajoittain hapanta. Vesi ei ole joen alajuoksulla kuitenkaan yhtä hapanta kuin yläjuoksulla. Yleisen veden laadun luokituksen mukaan joen tila havaintopaikoilla oli tyydyttävä. Pengerjoki 2:n havaintopaikalta oli pitkä aikasarja veden laadun havaintoja. Tuloksista voidaan havaita selkeä laskeva trendi fosforipitoisuudessa, mutta ei veden värissä. Veden ph on ollut keskimäärin hieman alle 6, mikä ei ole eliöiden kannalta enää niin kriittinen ympäristötekijä kuin joen yläjuoksulta mitatut arvot. Fosforipitoisuus on mesotrofisen vesistön tasoa, ja ravinnepitoisuuden perusteella veden laatu luokittuu hyväksi. Suuri humuspitoisuus kuitenkin laskee veden laadun luokituksen hyvän ja tyydyttävän rajoille. Jämsänveden veden laatu on ollut hyvin samanlainen 1970-luvulta nykypäivään. Fosforipitoisuus on rehevän eli eutrofisen järven tasolla. Myös klorofylli-a-pitoisuudet ilmentävät meso-eutrofiaa. Veden väriluku on korkea ja siinä on ollut viime vuosina lievästi nouseva trendi. Jämsänveden veden laatu on yleisluokituksen perusteella tyydyttävä Kalasto ja kalastus Kalastusaluejaottelussa alapuoliset vesistöt kuuluvat Keuruun ja Jämsänjokilaakson kalastusalueeseen. Vesialueilla toimivat Nikaranperän, Isojärven ja Petäjäveden kalastuskunnat sekä Kuivasmäki-Rukoila osakaskunta. Hakija on lähettänyt hankealueen alapuolisille osakaskunnille vesistön käyttötiedustelun.
6 Kuivasmäki-Rukoilan osakaskunnan vesialueen pinta-ala tiedustelualueella on 15 ha Pengerjoen Petäjäveden puoleisella alueella. Sen alueella kalastaa vuosittain noin 20 taloutta. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta, ja kalastajista puolet on lomaasukkaita. Kalastusaika on kevät-syksy, ja alueen kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri. Alueella käytetään kalastukseen katiskoita, heittovapoja, vetouistinta, koukkuja ja mato-onkia. Vesistön ja kalaston tilaa haittaavista tekijöistä nostettiin esiin kohtalaisena haittana turvetuotanto. Muilta osin ei ole koettu haittaa ilmenneen. Kokonaissaalista ei saatu tietoja. Istutukset ovat onnistuneet hyvin. Kalat kutevat ja lisääntyvät Pengerjoessa. Aluetta haetaan parhaillaan paikalliseksi lohipitoiseksi virtavedeksi, johon ei pääsisi läänikohtaisella luvalla kalastamaan. Vesistön tilan osakaskunta arvioi tyydyttäväksi, mutta sen katsottiin huonontuneen viime aikoina. Veden yleinen likaantuminen on koettu kohtalaiseksi, kuten myös pohjaliettyminen ja vähäarvoisen kalan runsaus. Pyydysten limoittuminen on ollut vähäistä. Kasvillisuus on lisääntynyt huomattavasti. Keuruun kalastusalueen mukaan Pengerjokeen on tehty istutuksia (pääsääntöisesti joen alajuoksulle Kalliokoskeen, Karjokoskeen ja Riutukoskeen) seuraavasti: Aika Laji Ikä Kpl Paikka Varat 14.09.1996 Järvitaimen 4kk 382 Kalastuskunnat 12.05.2000 Kirjolohi 2v 82 Muut varat 3.06.2004 Järvitaimen 2v 105 Kalliokoski Muut varat 3.06.2004 Järvitaimen 2v 105 Karjokoski Muut varat 3.06.2004 Järvitaimen 1v 345 Riutukoski Muut varat 3.06.2004 Järvitaimen 1v 345 Karjokoski Muut varat 29.09.2006 Järvitaimen 1k 1213 Karjokoski TOIMINTA Tuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan tiestön rakentamisella ja alueen puuston poistamisella. Tämän jälkeen kaivetaan eristysojat ja laskeutusaltaisiin johtavat ojat, sekä rakennetaan laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät. Seuraavaksi rakennetaan muut vesiensuojelurakenteet ja kaivetaan kokoojaojat.
7 Alue sarkaojitetaan 20 metrin välein, jonka jälkeen sarat syväjyrsitään. Jyrsinnän jälkeen tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon, perataan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Kuntoonpanotyöt pyritään tekemään mahdollisimman vähäsateisina ajankohtina ja hyödyntämään talven routakerrosta suon vetisimpien osien kunnostuksessa. Hankealueen tuotantokentät ojitetaan 20 m:n välein olevin sarkaojin. Sarkaojien alapäähän kaivetaan lietesyvennykset, minkä lisäksi sarkaojien alapäät ennen kokoojaojia varustetaan päisteputkipidättimin. Päisteputkipidättimillä pidennetään veden viipymää niin, että osa kiintoaineksesta ehtii laskeutua syvennysten pohjalle. Vedet ohjataan edelleen kuuteen kuntoonpanovaiheen alkuvaiheessa rakennettavaan laskeutusaltaaseen. Altaat varustetaan pintapuomeilla ja ne puhdistetaan vuosittain puhdistusajankohdan ajoittuessa yleensä syksyyn. Altaiden viereen rakennetaan läjitysalueet, joihin altaista poistettava liete kerätään. Laskeutusaltaista vedet johdetaan jako-osastoon, joka jakaa kuivatusvedet neljälle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentät on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti, luonnollisilla kaadoilla ilman pumppausta. Suunnitellut pintavalutuskentät sijaitsevat osin metsäojitetuilla alueilla. Veden tasaisen jakautumisen varmistamiseksi olemassa olevia ojia tukitaan/tasataan tarpeen mukaan pintavalutuskenttien rakentamisen yhteydessä. Pintavalutuskenttien jälkeen kuivatusvedet kulkeutuvat alapuolisten metsäojien ja/tai luonnonpurojen kautta Pengerjokeen. Pengerjoki virtaa pohjois-eteläsuuntaisena harvaan asuttujen seutujen halki ja laskee Jämsänveteen noin 33 km:n päässä hankealueen alimmasta purkupisteestä. Kuivatusvesien johtaminen tapahtuu lohkoittain seuraavasti: Lohkon 1 (38,9 ha) vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan (A1 ja A2) kautta pintavalutuskenttä 1:lle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentältä vesi valuu laskuojaan 1 ja edelleen reittiä Ahvenisenpuro Hiukkajoki Pengerjoki. Lohkon 2 (42,9 ha) vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan (A3 ja A4) kautta pintavalutuskenttä 2:lle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentältä vesi valuu laskuojaan 2 ja edelleen reittiä Rajajoki Pengerjoki.
8 Lohkon 3 (38,4 ha) vedet johdetaan yhden laskeutusaltaan (A5) kautta pintavalutuskenttä 3:lle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentältä vesi valuu laskuojaan 3 ja edelleen reittiä metsäoja Pengerjoki. Lohkon 4 (26,7 ha) vedet johdetaan yhden laskeutusaltaan (A6) kautta pintavalutuskenttä 4:lle ympärivuotisesti ja edelleen laskuojalla 3 reittiä metsäoja Pengerjoki. Keskimääräinen turvepaksuus alueella on noin 2,4 m. Pintavalutuskentät on mitoitettu turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti ja ovat kooltaan 5,0 6,5 % tuotantoalansa valuma-alueesta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden (lokakuu huhtikuu) aikana. Kuljetukset suoritetaan työmaatietä ja olemassa olevaa metsätietä Multia- Uurainen maantielle, josta edelleen Jyväskylään, Äänekoskelle tai Jämsänjokilaaksoon. Keskimääräisen vuosituotannon edellyttämä ajosuoritteiden määrä on noin 600 rekkaautokuormaa. Muu liikenne alueella on työmaaliikennettä (urakoitsijoiden ja henkilökunnan henkilöautoliikennettä), joka keskittyy toukokuun syyskuun väliselle ajalle. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvekuljetuksetkin. Turvetuotannossa käytetään 6 10 traktoria, joiden yhteenlaskettu polttoaineen (POK) kulutus on tuotantokauden aikana noin 65 000 litraa. Lisäksi käytetään tuotantokauden aikana noin 400 litraa voiteluöljyjä sekä muita voiteluaineita noin 100 kg. Polttoaineet säilytetään irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa siten, etteivät aineet pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Kerrallaan säilytettävät määrät ovat vähäisiä. Hakemuksen mukaan jätteet käsitellään seuraavasti: JÄTELAJI MÄÄRÄ TOIMITUSPAIKKA Jäteöljy 440 l Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteä öljyinen jäte ja akut 95 kg Lassila & Tikanoja Oyj / kunnallinen ongelmajätekeräilypiste Sekajäte (talousjäte) 2 m 3 Lassila & Tikanoja Oyj Aumamuovi 3 500 kg Keräys, paalaus ja varastointi Romurauta 290 kg Romun välitysliike
9 Työmaalle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, josta käyvät ilmi työmaan yleistiedot, työmaalla säilytettävät polttoaineet ja voiteluaineet, syntyvät jätteet ja niiden määrät sekä jätteiden poistoimitus sekä jätteiden hyötykäyttö. Jätteet varastoidaan ennen poiskuljetusta tuotantoalueelle rakennettavassa jätekatoksessa, jossa on asianmukaiset astiat eri jätejakeille. BAT TARKASTELU Lapsukansuo on uusi turvetuotantoalue, joka ei metsäojitusten johdosta ole enää luonnontilainen. Hakija rakentaa alueelle kuntoonpanotöiden alkuvaiheessa mitoitusohjeiden mukaiset pintavalutuskentät (4 kpl) sekä pintapuomeilla varustetut laskeutusaltaat (6 kpl). Sarkaojiin rakennetaan lietetaskut ja sarkaojien päisteputket varustetaan päisteputkipidättimin. Pintavalutus on käytössä koko tuotantoalueen kuivatusvesille ympärivuotisesti, joten kaikki tuotantoalueen vedet tullaan käsittelemään tehostetun vesiensuojelutason mukaisesti. Tuotantomenetelmien ja työtapojen kehittämisessä huomioidaan mahdolliset pöly- ja meluhaitat. Tuotannossa käytetään uusinta teknologiaa. Henkilöstöä koulutetaan vuosittain. Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). YMPÄRISTÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Vapo Oy energiatoimialalla on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti 2001) sekä ISO 9001:2000 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti 1997).
10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistökuormitus Lapsukansuon hankealue on valtaosin jo pinnasta kuivatettu metsätalouskäyttöä varten. Varsinaisesta turvetuotannon valmistelusta aiheutuva kuivatusvesien määrä ja vesistökuormitus ovat suurimmillaan muutama vuosi valmistelun aloittamisen jälkeen. Kuormitus on tässä yhteydessä arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen kuormitustarkkailusoiden (25 kpl) keskimääräisiin veden laatu- ja virtaamatietoihin perustuen. Lapsukansuon turvetuotannosta aiheutuu hakemuksen mukaan seuraava keskimääräinen nettokuormitus alapuoliseen vesistöön: Tuotantoalue Tuotantokelpoinen Kiintoaine Typpi Fosfori ala (kg) (kg) (kg) (ha) Lohko 1, ojitus 38,9 921 397 8,6 Lohko 1, ojitus+1v 691 298 6,4 Lohko 1, tuotanto 460 199 4,3 Lohko 2, ojitus 42,9 966 420 9,0 Lohko 2, ojitus+1v 724 314 6,8 Lohko 2, tuotanto 482 210 4,5 Lohko 3, ojitus 38,4 909 392 8,5 Lohko 3, ojitus+1v 682 294 6,4 Lohko 3, tuotanto 455 196 4,2 Lohko 4, ojitus 26,7 632 272 5,9 Lohko 4, ojitus+1v 474 204 4,4 Lohko 4, tuotanto 316 136 3,0 Yhteensä, ojitus 146,9 3428 1481 32 Yhteensä, ojitus+1v 2571 1110 24 Yhteensä, tuotanto 1713 741 16 Maankäytön karttatarkastelun perusteella hankealueiden läheisyydessä on hakemuksen mukaan vähän yksilöitävissä olevia kuormituslähteitä. Peltoalueita Pengerjoen valumaalueen maankäytöstä on noin 5 % ja ne sijoittuvat pääasiassa joen alajuoksulle.
11 Hankealueen luoteispuolella on yksityisten maanomistajien omistama toiminnassa oleva Haukisuon turvetuotantoalue, jonka kuivatusvedet on johdettu Rajajokeen. Pengerjoen sivujoen, Kulhanjoen valuma-alueella on kaksi toiminnassa olevaa tuotantoaluetta, Vapo Oy:n Saarisuo (45,6 ha) ja yksityisen omistama Penkkisuo (59 ha). Lisäksi Vapolla on Kulhanjoen valuma-alueella ympäristölupa 67,3 ha:n suuruisen Ukonmurronsuon tuotantoalueen perustamiseksi. Hajakuormitusta Pengerjokeen aiheuttaa lisäksi metsätalous. Metsäojituksia osavalumaalueilla on karttatarkastelun perusteella runsaasti. Hankealueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojien jatkona oleviin Hiukkajokeen, Ahvenisenpuroon, Rajajokeen sekä Pengerjokeen. Tuotantoalueiden osuus Hiukkajoen ja Ahvenisenpuron yhteisestä valuma-alueesta on 0,8 %, Rajajoen valuma-alueesta 1,8 % ja Pengerjoen yläosan valuma-alueesta 1,4 %. Pengerjoen suualueella valuma-alueosuus on 0,35 %. Lapsukansuon alapuolisista vesistöistä eniten merkitystä virkistyskäytössä on Pengerjoella. Tuotantoalueen ainekuormitus kohottaa ainepitoisuuksia vähän Rajajoessa, Hiukkajoessa/Ahvenisenpurossa sekä Pengerjoen yläosissa. Pitoisuudet kohoavat eniten ojituksen aikana ja heti sen jälkeen, ja laskevat tuotantovaiheeseen siirryttäessä. Pengerjoen virtaama kasvaa laajasta valuma-alueesta johtuen alajuoksulle päin, ja hankealueen kuivatusvesien aiheuttama pitoisuuden nousu laimenee huomattavasti Jämsänveteen mennessä. Hankealueen alapuolisten vesistöjen vettä ei hakijan tietojen mukaan käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutuksia talousvesien käyttökelpoisuuteen. Toiminta ei siten aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Hakija katsoo myös, että hankealueen kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle, jotka voisivat perustaa hakijalle korvausvelvollisuutta. Koska hakija pitää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, ei ojiin rajoittuvilla maa- ja metsätalouskiinteistöillä aiheudu vettymishaittoja.
12 Pöly Lapsukansuon eteläisimmän osa-alueen läheisyydessä on kolme ympärivuotisesti asuttua tilaa ja yksi vapaa-ajan-asunto alle 500 m:n etäisyydellä tuotantolohkoista 3 ja 4, joihin pölyvaikutuksen tarkastelu on hakemuksen mukaan yksinomaan kohdistettava. Em. kiinteistöt sijoittuvat tuotantoalueeseen nähden seuraavasti: Kultapuro 2:61 (loma-asumus, 470 metriä lohkon 3 pohjoisimman 20,5 ha osa-alueen pohjoisnurkasta, tuotantoalueen ja asumuksen välinen maasto on rämemuuttumaa). Hakijan mukaan tuotantoalueen lohkon 3 pohjoisella noin 10 ha osa-alueella, joka voi vaikuttaa Kultapuron tilan suuntaan, on mahdollista eniten pölyä muodostavan vaiheen (turpeen keräily) aikana suorittaa konetyötä noin 2,5 tuntia vuorokaudessa. Keräilyä edeltävät vaiheet ovat: jyrsiminen noin 1 tuntia, kääntäminen 0,5 1,5 tuntia (aika riippuu kääntökerroista/päivä) ja karheaminen noin 1 tuntia vuorokaudessa. Noin kahden vuorokauden pituisia satokiertoja, joissa työskentelyaika on yhteensä 5,0 6,0 tuntia (käsittäen noin kahdeksas - kymmenesosan satokierron yhteisajasta (48 h)), on keskimäärin 13 kappaletta kesää kohti. Pieni Leppämäki RN:o 16:3 (vakituinen asumus, 450 metriä lohkon 3 pohjoisimman 20,5 ha osa-alueen eteläosan itäreunasta, muista alueista yli 500 metriä, tuotantoalueen ja asumuksen välinen maastoon kangasmetsää, rämemuuttumaa ja peltoa). Hakijan mukaan tuotantoalueen lohkon 3 eteläisellä niin ikään noin 10 ha osa-alueella, joka voi vaikuttaa Pieni Leppämäki-tilan suuntaan, on mahdollista eniten pölyä muodostavan vaiheen (turpeen keräily), aikana suorittaa konetyötä noin 2,5 tuntia vuorokaudessa. Keräilyä edeltävät vaiheet ovat: jyrsiminen noin 1 tuntia, kääntäminen 0,5 1,5 tuntia (aika riippuu kääntökerroista/päivä) ja karheaminen noin 1 tuntia vuorokaudessa. Noin kahden vuorokauden pituisia satokiertoja, joissa työskentelyaika on yhteensä 5,0 6,0 tuntia (käsittäen noin kahdeksas - kymmenesosan satokierron yhteisajasta (48 h)), on keskimäärin 13 kappaletta kesää kohti. Iso Leppämäki RN:o 7:7 (vakituinen asumus, 300 metriä 26,7 ha suuruisen lohkon 4 itäreunasta, muista alueista yli 500 metriä, tuotantoalueen ja asumuksen välinen maasto on kangasmetsää ja rämemuuttumaa).
13 Hakijan mukaan tuotantoalueen lohkon 4 eteläisellä noin 5 ha keskisellä osa-alueella, joka 500 metrin säde huomioon ottaen voi vaikuttaa Iso Leppämäen tilan suuntaan, on mahdollista eniten pölyä muodostavan vaiheen (turpeen keräily) aikana suorittaa konetyötä noin 1,5 tuntia vuorokaudessa. Keräilyä edeltävät vaiheet ovat: jyrsiminen noin 0,5 tuntia, kääntäminen 0,5 1,0 tuntia (aika riippuu kääntökerroista/päivä) ja karheaminen noin 0,5 tuntia vuorokaudessa. Noin kahden vuorokauden pituisia satokiertoja, joissa työskentelyaika on yhteensä 3,0 3,5 tuntia (käsittäen noin kuudestoistaosan satokierron yhteisajasta (48 h)), on keskimäärin 13 kappaletta kesää kohti. Virallisia mittaustietoja tuulen suunnista on saatavissa Ilmatieteen laitoksen mittausasemilta. Hankealueen olosuhteita parhaiten kuvaava tuuliasema on Ähtärin Myllymäen sääasema, joka sijaitsee n. 50 km tuotantoalueelta länsi-luoteeseen. Eri suuntaisten tuulien osuus (%) Ähtärin Myllymäellä 1971-2000 Länsi Luode Pohjoinen 15 10 5 0 Koillinen Itä Lounas Etelä Kaakko Näin ollen vuorokautinen työskentelyaika, olipa kyseessä mikä tahansa toimintavaihe, taikka jotkin niistä osaksi samalle vuorokaudelle ajoittuvina, jää muutamiksi tunneiksi eli hyvin vähäiseksi. Koska vuorokautinen työskentelyaika on lyhyt, myös pölyä muodostava toiminta-aika jää lyhyeksi. Tämän vuoksi kokonaispölyn hiukkaspitoisuudet (TSP) ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM 10 ) ympäristössä jäävät hyvin alhaisiksi, eivätkä lähesty ohje- ja raja-arvopitoisuuksia. Myös lyhytaikaiset pitoisuudet jäävät pieniksi.
14 Melu Lapsukansuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä sekä uudella imuvaunutyypillä. Tuotannon meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen ja kuljetusten aiheuttama melu kuljetusreiteille. Tuotantoaluetta pääasiassa kauttaaltaan ympäröivä metsä ja etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin huomioon ottaen hakija katsoo, että turvetuotannon melu ei ylitä rakennetuissa kohteissa ohjearvoja, eikä raja-arvojen taikka niitä koskevien rajoitteiden asettaminen ole tarpeellista. Muut ympäristövaikutukset Lapsukansuon hankealueen välittömässä läheisyydessä on Joensuonkankaan Natura 2000 alue. Aiemmin vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuulunutta suojelualuetta on Natura 2000 ohjelman perustamisen yhteydessä laajennettu, niin että suunniteltu turvetuotantoalue on lähimmillään, tuotantoalueiden välissä kulkevan maantien kohdalla, muutaman kymmenen metrin etäisyydellä suojelualueesta. Hakemuksen mukaan tuotantoalueiden ja suojelualueen väliin jäävä suojavyöhyke estää hankkeeseen sisältyvien ojitusten kuivattavan vaikutuksen Natura 2000 alueelle. Suojavyöhykkeellä on olemassa olevat metsäojat, joihin ei tämän hankkeen yhteydessä kosketa. Mahdolliset pölyhaitat rajoittunevat hakemuksen mukaan aivan suojelualueen reunaan, sillä tiheä metsä suodattaa pölyn ilmasta tehokkaasti. Myös mahdolliset meluhaitat rajoittunevat suojelualueen reunaan, koska metsä vaimentaa koneiden aiheuttaman melun tehokkaasti. Tuotannossa olevalla alueella marjastus on jatkossa mahdollista vain tuotantoalueen reunoilla. Lähiympäristössä on kuitenkin edelleen suo- ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Natura-alue on maisemallisesti arvokas ja tarjoaa erämaan omaisena erinomaisen mahdollisuuden ulkoiluun ja retkeilyyn Maisemakuvassa tuotantoalueella tapahtuisi suuria muutoksia. Maisema muuttuisi nykyisestä suomaisemasta lähinnä keväistä peltomaisemaa muistuttavaksi aukeaksi. Merkittävää maisemamuutoksen kannalta kuitenkin on, että pääosa hankealueesta sijaitsee syrjäisellä alueella metsien keskellä, eikä niiltä ole suuressa määrin suoraa näköyhteyttä lä-
15 himpiin asutuksiin tai teille. Hankealueen eteläisen osan osalta on näköyhteys lähimpiin kiinteistöihin, kuten myös Miinavainaansuolta läheisen Natura-alueen laitamille. Alueiden välissä on jo olemassa oleva tieura, joten maisema ei ole nykyisinkään häiriintymätön. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä luokiteltuja pienvesiä. Hakijan käsityksen mukaan Lapsukansuon turvetuotantoalueella ei tule olemaan vaikutuksia kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, jonka tavoitteet ja sisältö on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin ynnä muun sellaisen yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Tuotantoalueella on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. Toimintaa koskevat paloturvallisuuskysymykset käsittelee ja ratkaisee paloviranomainen. Toiminta tullaan vakuuttamaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
16 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemuksessa ei ole kuvattu käyttötarkkailun sisältöä. Päästötarkkailu Hankealueen suhteellisen vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen, hakija ei pidä jatkuvaa päästötarkkailua tarpeellisena. Vesistökuormitus laskettaisiin nykyisestä yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kuitenkin vesinäytteitä ojitusvuotena, ojitusta seuraavana vuotena sekä ensimmäisenä tuotantovuotena pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa touko-syyskuun välisenä aikana. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on pintavalutuskenttien valmistumista seuraava kesäkausi. Analyysit tehdään kuormitustarkkailuohjelman laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaan. Vesistötarkkailu Vesistönäytteitä on otettu säännöllisesti 1970 1980-luvuilta alkaen Pengerjoki 2 havaintopaikalta sekä Jämsänvedestä. Hakija esittää, että näiden havaintopaikkojen lisäksi vesistötarkkailu toteutettaisiin ojituksen jälkeen seuraavilla tuotantoalueen yläpuolisilla havaintopaikoilla: Rajajoki, Hiukkajoki (maantiesilta) sekä Ahvenisenpuron Lapsukansuon yläpuolinen havaintopaikka. Lisäksi hakija esittää tuotantoalueen alapuoliseksi havaintopaikaksi Pengerjoen maantiesiltaa Multia-Uurainen tiellä. Näytteitä otetaan 3 vuoden ajan samoina vuosina kuin kuormitustarkkailunäytteet yhteistarkkailuohjelman aikataulun mukaan. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: Laaja analyysi (talvikausi ja kevättulvakausi joka toisella ja kesällä joka kolmannella näytteenottokerralla ja lisäksi rankkasadenäytteistä ja täydentävän päästötarkkailun näytteistä): kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky, ph, NH 4 - N, PO 4 -P sekä Fe. Kiintoaineen hehkutushäviö tehdään, mikäli kiintoaine >20 mg/l.
Suppea analyysi (muulloin): kiintoaine, COD Mn, kok-p ja kok-n, sähkönjohtokyky ja ph. 17 Kalataloustarkkailu Hakija esittää, että voimassa oleva Kulhajoen kalataloudellinen tarkkailuohjelma laajennetaan koko Pengerjokea koskevaksi tarkkailuksi. Pengerjoen kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailuohjelmaehdotus esitetään Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa hankealueen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. JÄLKIKÄYTTÖ JA -HOITO Turvetuottajalla on vuokratuilla alueilla sopimuksen mukaan velvollisuus siistiä alue tuotantovaiheen jälkeen. Tällaisia jälkihoitotoimenpiteitä ovat muun muassa alueella mahdollisesti sijaitsevien, tarpeettomaksi käyneiden rakennelmien ja rakennusten purkaminen sekä tuotetun turpeen, koneiden ja kantokasojen poisvienti sekä mahdollisesti tarvittava suopohjan kuivatustilan parantaminen. Lapsukansuo on uusi tuotantoalue, jossa poistunutta aluetta muodostuu vasta vuosien kuluttua. Kun poistunutta aluetta aikanaan muodostuu, alueita ei voida alkuvaiheessa ojitusjärjestelyillä erottaa tuotannossa olevasta pinta-alasta, joten niiden valumavedet johdetaan ja käsitellään kuten turvetuotannossa olevien lohkojen vedetkin. Kun tuotannosta poistuu riittävän laajoja kokonaisuuksia, ne voidaan aikanaan ottaa jälkikäyttöön. Jälkikäyttöalueita voitaneen ainakin jossain määrin ojitusjärjestelyillä erottaa turvetuotannossa olevasta pinta-alasta ja johtaa niiden vedet tuotannossa olevien lohkojen ohi ulkopuolisina vesinä. Suunnitelma tällaisista ojitusjärjestelyistä esitetään valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen toteutusta. Vapo Oy:n vuokraamien suoalueiden jälkikäytöstä päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja. Vapo Oy:n omistamia tuotannosta poistuneita alueita pyritään tämänhetkisen käsityksen mukaan ensisijaisesti ottamaan, suopohjan olosuhteiden niin salliessa, ruokohelpin viljelyyn tai myymään ja vuokraamaan perinteiseen maatalouskäyttöön. Kivisillä suopohjilla tärkein jälkikäyttömuoto on metsitys. Osaa suopohjista voidaan käyttää myös
kosteikkoina. Hankealueella todennäköisimmät jälkikäyttömuodot ovat tasaisilla alueilla viljely ja kivisillä alueilla metsätalous. 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupaviraston sekä Multian ja Petäjäveden kuntien ilmoitustauluilla 14.9. 15.10.2007. Kuulutus on lisäksi julkaistu Keskisuomalainen-nimisessä lehdessä 14.9.2007. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus lausuu seuraavaa: Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee pääosin Pengerjoen yläosan valuma-alueella (14.543) ja pieneltä osin Miinavainaansuota ja Joensuota Rajajoen valuma-alueella (14.546). Hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan kuivatusvedet johdetaan neljällä eri laskuojalla eri vesistöreittejä pitkin Pengerjokeen. Pengerjoen yläosan valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Rajajoen valuma-alueella sijaitsee Autosen Urakointi ja saneeraus Oy:n ja Martinsuon Turve Oy:n Haukisuon 88 hehtaarin kokoinen turvetuotantoalue. Pengerjokeen laskee Haukisuon lisäksi Penkkisuon (59 ha) ja Saarisuon (45,4 ha) kuivatusvedet. Lisäksi Ukonmurronsuolle (67,3 ha) on myönnetty ympäristölupa 4.7.2007. Vaikutukset Natura 2000 alueelle Miinavainaansuo ja Joensuo sijaitsevat Joensuonkankaan Natura 2000 alueen välittömässä läheisyydessä. Joensuonkankaan Natura 2000 alueen kaakkoisreunalla turvetuotantoalue sijaitsee vain noin 40 metrin etäisyydellä, noin 300 metrin matkalla, lohko 2:n pienemmästä osa-alueesta ja etäisyyttä lohko 2:n isommalta osa-alueelta Joensuonkankaan etelärajalle on niin ikään 40 metriä. Hakemusasiakirjoista käy ilmi, että Joensuo ei ole maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu turvetuotantoalueeksi. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa (20.1.2006) Joensuo oli merkitty turvetuotantoalueeksi, mutta luonnosvaiheen lausuntokierroksen jälkeen asiaa tut-
19 kittiin "Maakunta-kaavan vaikutukset Natura 2000 verkostoon" tarkastelun päivityksen yhteydessä. Lopputuloksena oli, että Joensuolta päädyttiin poistamaan turvetuotantovaraus kokonaan. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava, heikentääkö hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi Natura-alueen valinnan perusteena olevia luonnonarvoja. Arviointivelvollisuus koskee myös Natura 2000 alueen ulkopuolista hanketta tai suunnitelmaa, jolla on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä vaikutuksia. Joensuonkankaan Natura 2000 alueen valinnan perusteena ovat luonnonmetsien ja puustoisten soiden luontotyypit. Puustoisten soiden luontotyyppiin kuuluvaa luonnontilansa säilyttänyttä suota esiintyy aivan suunnitellun turvetuotantoalueen vieressä. Hakemuksen ympäristöselvityksen mukaan Joensuon tehostuva kuivatus vaikuttaa helposti Natura 2000 alueen luonnontilaiseen suohon. Tästä huolimatta hakija esittää, että toiminnasta ei aiheutuisi luonnonsuojelulaissa kiellettyjä vaikutuksia. Vesitalouden muutosten lisäksi turvetuotantoalueella voi olla myös muita haitallisia vaikutuksia Natura 2000 alueen lajistolle ja sitä kautta luontotyypeille esimerkiksi lisääntyvän melun ja pölyn takia. Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemukselle ei voi myöntää ympäristölupaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n vaikutusarviointia. Luvan hakijan on arvioitava hankkeen vaikutukset. Arviointi sekä sitä seuraava lausuntomenettely on otettava luonnonsuojelulain 66 :n mukaisesti huomioon lupaharkinnassa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hakijalla on hallussaan hankealueella pinta-alaa yhteensä 251,54 ha. Hakemuksessa kerrotun mukaan tästä tuotantokelpoista pinta-alaa ja toiminta-aluetta on 146,9 ha. Loppuosa hallussa olevasta alueesta on maakaupoissa mukana tulleita kivennäismaita ja matalaa suota, jotka toimivat ns. tukialueina, pääosin suojavyöhykkeinä tai ovat metsätalousmaata.
20 Keski-Suomen ympäristökeskus on selvittänyt harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarvetta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ympäristökeskus katsoo, ettei siihen ole tarvetta. Ympäristökeskus katsoo, että nyt esitetty turvetuotantoalue on sellainen hankekokonaisuus, jota ei myöhemmin enää ole mahdollista laajentaa. Vaikutukset alueen virkistyskäyttöön Turvetuotantoalueen vieressä sijaitseva Joensuonkangas on maisemallisesti arvokkaana ja erämaisena kohteena tunnettu ja varsin suosittu ulkoilu- ja retkeilykohde. Turvetuotannon harjoittaminen vähentää meluvaikutustensa puolesta olennaisesti kohteen virkistyskäyttöarvoa. Huomattavaa on, että turvetuotantoalueet saartaisivat Joensuonkankaan lähes koko pohjois-itä-eteläpuoliselta sektorilta. Valtioneuvoston periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 mukaan turvetuotannon sijoittamista suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen alueiden sijoittumista vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. Suunnitellun Lapsukansuon tuotantoalueista Joensuon osa-alue ja Miinavainaansuo rajautuisi suojelualueen välittömään läheisyyteen. Miinavainaansuo rajautuu vesistöön (Rajapuro). Suunnitelma on ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen vastainen. Vesistövaikutukset Lapsukansuon osuus Pengerjoen yläosan ja Rajajoen valuma-alueesta (14.543 + 14.546) on 1,4 %. Turvetuotannon osuus Pengerjoen vesistöalueella (14.54) olisi Lapsukansuo mukaan luettuna 1,0 %. Lapsukansuon kuormitus kohdistuu pääosin Rajajokeen, Hiukkajokeen, Ahvenisenpuroon ja Pengerjokeen. Vaikutukset ovat suurimmillaan kuntoonpanoaikana ja laskevat tuotantovaiheeseen siirryttäessä. Eniten merkitystä virkistyskäytössä on Pengerjoella. Lapsukansuon fosforipitoisuuden lisäys Pengerjoen yläosan valuma-alueen rajalla tuotantoaikana on arviolta 0,5 μg/l, minkä perusteella hankkeen vaikutukset Pengerjokeen
tuotantoaikana voidaan arvioida melko vähäisiksi. Sen sijaan kuntoonpanon aikana vaikutukset ovat suuremmat. 21 Vesienkäsittelymenetelmät Hakemuksen mukaan vesiensuojelumenetelminä käytetään sarkaoja-altaita ja laskeutusaltaita rakenteineen sekä neljää pintavalutuskenttää. Vedet johdetaan pintavalutuskentille ympärivuotisesti luonnollisilla laskuilla ilman pumppausta. Pintavalutuskentillä sijaitsee metsäojia. Ojia tukitaan/tasataan tarpeen mukaan kenttien rakentamisen yhteydessä. Kaikki neljä pintavalutuskenttää sijaitsevat ojitetuilla alueilla. Lisäksi kenttä neljä on alapäästään pitkältä matkalta hyvin kapea. Vanhat metsäojat kulkevat hyvin samansuuntaisesti kentillä 1, 3 ja 4 kuin suunnitellut kuivatusvesien johtamissuunnat ovat. Keski-Suomen ympäristökeskuksen käsityksen mukaan varmuutta pintavalutuskenttien toimivuudesta ei ole. Tämän takia pintavalutuskenttien tehoa on tarkkailtava (ks. lausunnon kohta "tarkkailu"). Päätökseen tulee asettaa määräykset siitä, että oikovirtaukset pintavalutuskentillä on estettävä ja siitä, että kenttien toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti sekä siitä, että niiden toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja kuntoonpanotöiden aloittamisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Melu ja pöly Tuotantoalueen eteläisen osan lähettyvillä sijaitsee neljä kiinteistöä. Kiinteistöt sijaitsevat 280 470 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.
22 Ympäristökeskus arvioi, että lähimmille kiinteistöille saattaa aiheutua ajoittaista pölyja/tai meluhaittaa. Päätökseen tulee asettaa määräykset turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle aiheutuu mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja. Tarkkailu Hakija esittää, että kolmena ensimmäisenä vuotena otetaan vesinäytteitä pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa touko-syyskuun välisenä aikana. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on pintavalutuskenttien valmistumista seuraava kesäkausi. Hakija esittää vesistötarkkailuksi, että nykyisten havaintopaikkojen (Pengerjoki 2 ja Jämsänvesi) lisäksi vesistötarkkailu toteutetaan ojituksen jälkeisinä kolmena vuotena Lapsukansuon yläpuolisilla paikoilla Rajajoessa, Hiukkajoessa ja Ahvenisenpurossa. Lisäksi otetaan Lapsukansuon alapuoliseksi havaintopaikaksi Pengerjoen maantiesilta. Ympäristökeskus katsoo, että kuormitustarkkailua on suoritettava kuntoonpanovaiheen ajan sekä tuotantoaikana kahtena vuotena lupakaudella. Myös pintavalutuskenttien tehoa tulee tarkkailla. Tältä osin hakijan on täydennettävä hakemustaan esittämällä kenttien tehoa koskeva tarkkailuohjelma. Siltä varalta, että pintavalutuskenttä tai -kentät eivät toimisi odotetulla tavalla, lupapäätökseen tulee asettaa määräys, että ympäristökeskus voi tarvittaessa kesken lupakauden vaatia vesienkäsittelyn tehostamista. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijan esittämä vesistötarkkailuohjelma on asianmukainen. Ympäristökeskus toteaa selvennyksen vuoksi, että aiemmin Pengerjoki 2 ja Jämsänvesi 17 eivät ole kuuluneet minkään turvetuotantoalueen tarkkailuohjelmaan. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamisajankohta voi ympäristökeskuksen käsityksen mukaan olla vuosi 2017.
23 Yhteenveto Hakemukselle ei voi myöntää ympäristölupaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusarviointia. Suunnitelma on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" vastainen. Lupaharkinnassa on otettava huomioon vaikutusarviointi sekä sitä seuraava lausuntomenettely luonnonsuojelulain 66 :n mukaisesti sekä valtioneuvoston periaatepäätös. Mikäli hakijalle myönnetään lupa Natura 2000 aluetta koskevan vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettelyn ja siitä seuranneiden mahdollisten muutosten jälkeen, tulee ympäristökeskuksen tässä lausunnossa esittämät vaatimukset (vesienkäsittelymenetelmät, melu ja pöly sekä tarkkailu) ottaa huomioon. 2. Keski-Suomen TE-keskus lausuu, että hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin ehdoin: - hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, - hakijan tulee maksaa TE-keskukselle 1 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä, - vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Pintavalutuskentän ja vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 3. Multian kunnan ympäristölautakunta lausunnossa esittämillään perusteilla ei puolla ympäristöluvan myöntämistä Lapsukansuon turvetuotannolle. 4. Multian kunnan kunnanhallitus lausunnossa esittämillään perusteilla ei puolla ympäristöluvan myöntämistä Lapsukansuon turvetuotannolle.
24 5. Petäjäveden kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että Lapsukansuon turvetuotannolla tulee toteutuessaan olemaan heikentäviä ympäristövaikutuksia luonnon- ja vesiensuojelun kuin virkistyskäytönkin kannalta. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Natura 2000 verkostoon kuuluvan Joensuonkankaan luonnonsuojelualueen virkistys- ja luontoarvot heikentyisivät merkittävästi hankkeen toteutuessa haetussa muodossaan. Suojelualueen läheiset Joensuon ja Miinavainaansuon tuotantoalueet on poistettava suunnitelmasta. Tuotantoalueen valuma-alueella sijaitsevalla Pengerjoella on arvoa muun muassa virkistyskalastuksen muodossa. Vedenlaadulla on vaikutusta myös alapuoliseen Jämsänveteen, joka sijoittuu Petäjäveden kuntakeskuksen välittömään läheisyyteen. Vesiensuojelumenetelmien on oltava tulva-ajat huomioon ottaen riittäviä ja uusimman tekniikan (BAT) mukaisia. Jos hankkeelle myönnetään lupa, toimintaa ei tule aloittaa ennen kuin vesiensuojelurakenteet on tarkastettu maastossa alueellisen ympäristökeskuksen ja hankkeen vaikutusalueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimesta. Vesistöketjun seurannan kautta havaittuihin mahdollisiin ongelmatilanteisiin on puututtava viipymättä. Mahdolliset kalataloudelliset ja muut haitat turvetuotannosta on korvattava haitankärsijöille täysimääräisesti. 6. Petäjäveden kunnan kunnanhallitus lausuu, että ympäristölupaa anotulle tuotantoalueelle ei tule myöntää. Haitat asukkaille, vesistölle ja kunnan yleiselle kehittämiselle ovat korvaamattoman suuret. Muilta osin kunnanhallitus yhtyy ympäristölautakunnann lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet 1. AA, Alvar Leppämäen kuolinpesän puolesta (Leppämäki RN:o 16:3), on muistutuksessaan pyytänyt, että lupaa myönnettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat: - soiden turvetuotantoon otto ei saa vaikuttaa Leppämäen tilalla olevan kaivon veden laatuun eikä riittävyyteen, - turvetuotanto ei saa aiheuttaa kohtuuttomia pöly- tai meluvaikutuksia tilan pihapiirissä. 2. Keurusseudun Luonnonystävät ry. muistutuksessa esittämillään perusteilla vaatii ympäristölupahakemuksen hylkäämistä.
25 3. BB:t (Riekko RNo 21:0) vaatii ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Muistuttaja omistaa Pengerjoen rantaviivaa noin 1560 metriä tuotantoalueen alapuolella noin 400 metrin päässä. Vireillä olevassa rantakaavassa tilalle esitetään kahta rantarakennuspaikkaa. Tilalle on jo rakennettu yksi vapaa-ajan rakennus. Muistuttajan mielestä turvetuotanto tulee tuottamaan suuria taloudellisia tappioita heidän hankkeilleen, jotka liittyvät Pengerjoen rantarakentamiseen. Jos lupa myönnetään yhtymä tulee vaatimaan täyden vahingonkorvauksen jo aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista. 4. CC:t (Metsäpelto RNo 16:2) ovat ilmoittaen, että heidän omistamansa maapalsta rajoittuu tuotantoalueeseen, vastustaneet luvan myöntämistä pöly- ja melu- ja liikennehaittoihin vedoten. Lisäksi muistuttajat epäilevät turvetuotannon ainekuormituksen pilaavan Ahvenisenjärven ja muut tuotantoalueella olevat joet sekä tuhoavan Ahvenisenjärven ja Pengerjoen kalakannan. Myös Joensuonkankaan luonnonsuojelualue tuhoutuu ja marjastusalueet häviävät turvetuotannon vuoksi. 5. DD on ilmoittaen, että hänen kotinsa sijaitsee 300 400 metrin päässä suunnitellusta turvetuotantoalueesta, vastustanut luvan myöntämistä pöly- ja melu- ja liikennehaittoihin vedoten. Lisäksi hän on epäillyt Joensuonkankaan luonnonsuojelualueen tuhoutuvan ja marjastusalueiden häviävän turvetuotannon vuoksi. 6. EE (Kultapuro RNo 2:61) ilmoittaen, että hänen omistamansa loma-asunto sijaitsee 280 metrin päässä aiotusta tuotantoalueesta, muistutuksessa esittämillään perusteilla vaatii ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Jos lupa myönnetään muistuttaja tulee vaatimaan korvauksia ympäristöhaittojen lisäksi loma-asunnon arvon alentumisesta. 7. Keuruun kalastusalue muistutuksessa esittämillään perusteilla vaatii ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Muistutukseen on liitetty hanketta vastustava adressi, jossa on allekirjoittajina 500 asukasta pääasiassa Multialta, Keuruulta ja Petäjävedeltä. Kalastusalue esittää seuraavat vaatimukset: - Pengerjoen lisäkuormitus tulee lopettaa heti, ja myös nykyistä turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta tulee ratkaisevasti pienentää,
26 - Vapo Oy:n tulee korvata tähän mennessä aiheuttamansa vesistö- ja kalastovahingot kyseisellä alueella erikseen tehtävän selvitystyön perusteella, ennen kuin uutta turvetuotantoa aloitetaan, - valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2015, laki vesienhoidon järjestämisestä ja EU:n vesipuitedirektiivi on otettava huomioon lupa-asiaa käsiteltäessä, - Vapo Oy:n tulee enemmistöosuudella osallistua Keuruun ja Multian PUREVAhankkeisiin, joiden tarkoituksena on ehkäistä vesistökuormituksen syntymistä vesistöjen latvoilla ja valuma-alueilla. Mikäli lupa myönnetään, kalastusalue vaatii seuraavia toimenpiteitä, jotka on suoritettava hakijan toimesta ja kustannuksella: - veden laadun seurantaa tulee jatkaa koko tuotantokauden ajan ja myös tulvahuiput huomioiden, - kala- ja rapukanta ja tuotantoalueen lintu- ja suoluontoeläimistö sekä kasvillisuus on selvitettävä ennen ympäristöluvan myöntämistä, - vesiensuojelurakenteet tulee mitoittaa varmasti riittäviksi, altaiden jatkuvan ja säännönmukaisen puhdistuksen ja tuotantotekniikan sekä menetelmien on oltava parasta markkinoilta löytyvää laatua, - turvetuotannolle tulee määrätä indeksiin sidottu, vuosittainen, turvetuotantoalaan sidottu kalatalousmaksu (30 /ha), - koekalastus tulee toteuttaa Pengerjoen alueella vuosittain. 8. Metsähallitus (Multian valtionmaa RNo 1:7 ja Ketola RNo 16:1) katsoo muistutuksessa esittämillään perusteilla, että hankkeesta on tehtävä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi. Arvioinnissa tulisi tarkastella ainakin alueen lajistoa, luontotyyppejä ja niiden edustavuutta ja alueen hydrologista kokonaisuutta. Lisäksi olisi selvitettävä hankkeen vaihtoehtoisia toteuttamisratkaisuja, vaikutuksia luontoarvoihin ja haitallisten vaikutusten vähentämistä. 9. Lempäälän metsästysseura ry:n hirviporukka on muistutuksessaan vastustanut turvetuotannon aloittamista Lapsukansuolla.
10. FF, Multian kunnan liikuntapaikoista ja ulkoilualueista vastaavana, muistutuksessa esittämillään perusteilla, vaatii ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. 27 Hakijan selitys Hakijalle on varattu tilaisuus lausua käsityksensä annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Hakija on 10.1.2008 saapuneessa selityksessään lausunut seuraavaa: 1) Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunto. Joensuota koskeva Natura-arviointi ym. Joensuon lohkon 2 pohjoisreunasta on rajattu noin 50 m levyinen alue hakijan omistamaa suota suojavyöhykkeeksi Joensuonkankaan Natura-aluetta vastaan. Joensuo on kokonaisuudessaan metsäojitettua suota. Suojavyöhykkeen sekä Natura-alueen erottaa toisistaan olemassa oleva metsäoja. Metsäojitus välittömästi Natura-alueen reunassa ei ole vähentänyt suojelualueen puustoon perustuvia luontoarvoja. Joensuon turvetuotannon kuivatus etäämmällä ei ojituksen kuivatusvaikutuksesta tiedossa olevat tutkimustulokset huomioon ottaen vaikuta Natura-alueen vesitalouteen ja sen puustoon perustuvaan suojeluun. Pöly- ja meluvaikutuksella ei myöskään ole luontoarvoja merkittävästi heikentävää vaikutusta. Hakija ei pidä Natura-arviointia tarpeellisena ja vaatii, että ympäristölupavirasto hylkää sen tekemistä koskevan vaatimuksen. Toiminnasta ei aiheudu alueelle sellaista vaikutusta, jonka perusteella haettu lupa voitaisiin evätä. Valtioneuvoston periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesistöillä tarkoitettaneen muita kuin pienvesiä ja sellaisia uomia, jotka ovat luonnontilaisia. Rajapuroon on kaivettu useita metsäojia. Miinavainaansuo eristetään eristysojin. Lailla kiellettyjä tai poikkeusluvanvaraisia vaikutuksia ei aiheudu.