Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 18/10/1 Dnro ISAVI/28/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Saarisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Multia HAKIJA Ristisuon Turve Oy Suomäentie KANGASAHO Yhteyshenkilö: Reijo Muhonen, p HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ristisuon Turve Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarisuon 45,6 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon tiloilla Mattila ( ) ja Markkula ( ). Hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet toisten alueilla olevissa ojissa vesistöön. Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Tuotantoalue sijaitsee Multian kunnan Isojärven kylässä noin 3 km Petäjävesi Multia maantien (nro 18) länsipuolella. Etäisyys Multian keskustaan on noin 13 km ja Petäjäveden keskustaan noin 14 km.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Saarisuon turvetuotannolla on voimassa oleva ympäristölupa nro 47/03/1, joka on myönnetty Vapo Oy:lle Alueen vuokrasopimukset ovat olleet voimassa saakka. Sen jälkeen alueen hallinta on siirtynyt takaisin alueen omistajille, jotka ovat vuokranneet tuotantoalueen Ristisuon Turve Oy:lle. Vuokrasopimukset ovat voimassa saakka. Vuokrasopimuksiin sisältyy oikeus käyttää vuokranantajan mailla olevia ojia vesien johtamiseen. Vapo Oy:lle myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 47/03/1 mukaan hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi olisi jätettävä vuoden 2010 loppuun mennessä, mikäli turvetuotantoa jatkettaisiin vuoden 2011 jälkeen. Vapo Oy:lle myönnetyn luvan nro 47/03/1 oikeudet ja velvoitteet eivät ole siirtyneet sopimuksin tai muutoinkaan Ristisuon Turve Oy:lle. Saarisuo on varattu turvetuotantoa varten (kaavamerkintä EO/tu) ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Tuotantoalueen läheisyydessä on maakuntakaavassa ja Multian rantayleiskaavassa suojelualueeksi merkitty Raatelampi ja lammen ympärillä oleva ojittamaton suoalue. Rantayleiskaavassa ei ole merkintöjä turvetuotantoalueella. Saarisuon alue on ojitettu vuonna Turvetuotanto alueella on aloitettu vuonna 1993 ja sen on arvioitu kestävän vuoteen 2020 saakka. Tuotantoalueella on kolme lohkoa (1 3) ja viisi auma-aluetta. Lohkon 1 koko on 19 ha, lohko 2 on kooltaan 7 ha ja lohkon 3 koko on 20 ha. Saarisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta yhteensä noin m 3 vuodessa. Tuotantomenetelmänä käytetään pölynerotussykloneilla varustettua imuvaunua. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Jyväskylän Energia Oy:n Rauhanlahden ja Keljonlahden voimalaitokset Jyväskylässä sekä UPM Kymmene Oy:n voimalaitokset Jämsänkoskella ja Kaipolassa.

3 Vesien käsittely Turvetuottajalla on velvollisuus sopimusten mukaan siistiä vuokratut alueet tuotantovaiheen jälkeen. Tällaisia jälkitoimenpiteitä ovat muun muassa alueella sijaitsevien, tarpeettomaksi käyneiden rakennelmien ja rakennusten purkaminen sekä tuotetun turpeen, koneiden ja kantokasojen poisvienti sekä tarvittava suon kuivaustilan parantaminen. Hankealueella ei ole poistunut tuotannosta alueita vuoteen 2009 mennessä. Viiden vuoden kuluessa tuotannosta poistuu noin 20 % alueesta. Sitä ei voida ottaa välittömästi jälkikäyttöön. Hakijan mukaan alueita ei voida ojitusjärjestelyillä erottaa tuotannossa olevasta pinta-alasta, joten vedet johdetaan tuotannossa olevien lohkojen kanssa samoihin vesienkäsittelyaltaisiin. Hakemuksen mukaan alue siirtyy takaisin metsätalouskäyttöön turvetuotannon jälkeen. Sarkaojissa on päisteputkien päissä sihdit ja ennen sarkaoja-altaita lietteenpidättimet. Kaikissa neljässä laskeutusaltaassa on padottava rakenne. Lohkolta 1 vedet johdetaan sarkaoja-altaista laskeutusaltaaseen 1 ja siitä laskeutusaltaan 4 kautta ojassa Hyyrynpuroon. Hakija on esittänyt rakentavansa lisäksi valunnansäätöaltaan (600 m²) ja virtaamansäätöpadon lohkon 1 kuivatusvesille. Puolet lohkosta 1 jää pois tuotannosta viiden vuoden kuluessa. Lohkoilta 2 ja 3 vedet johdetaan laskeutusaltaisiin 2 ja 3 ja edelleen laskuojissa Raatelammen läheisyyteen. Lohkon 3 laskuojassa on yksi laskeutusallas ja lohkon 2 laskuojassa kaksi laskeutusallasta ennen Raatelampea. Lisäksi ennen lampeen laskua vedet virtaavat soistuneen lammen reunoja pintavalutusta vastaavasti. Vanhat metsäojat ovat kasvaneet umpeen lammen yläpuolisella valuma-alueella, eikä niitä tulevaisuudessa perata. Raatelammesta ei ole suoria laskuojayhteyksiä alapuolisiin vesistöihin. Vedet suotautuvat lammesta ojiin ja laskevat edelleen Myllypuroon ja Kulhanjokeen. Hakijan mukaan noin 60 % tuotantoalueen vesistä menee edellä kuvatun, pintavalutusta vastaavan menetelmän kautta. Tuotantoalueen kentät ovat vähitellen mataloitumassa. Kivennäismaasekainen turveliete poistetaan ojasta kaivinkoneella ja kuormataan erikseen kuljetettavaksi erityiseen kivennäismaiden sijoituspaikkaan. Sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen. Sarkaojat puhdistetaan joka vuosi. Hakija on hakemuksen kuulemisessa esitettyjen vaatimusten johdosta esittänyt Saarisuon vesienkäsittelyn toteutukseen lohkokohtaisesti lisärakenteita. Lohkolle 1 (noin 19 ha) tehdään olemassa olevien rakenteiden lisäksi valunnansäätöallas ja -pato, lohkolle 2 rakennetaan kaksi uutta laskeutusallasta ja lohkolle 3 uusi laskeutusallas ja valunnansäätöallas sekä suurennetaan jo olemassa olevaa laskeutusallasta. 3

4 4 Päästöt vesistöön Saarisuolla on otettu kuormitustarkkailunäytteitä vuosina 2006 ja 2008 kolmesta pisteestä eli altaiden 2, 3 ja 4 purkupäistä kesäkaudella touko syyskuussa kerran kuukaudessa. Vuonna 2008 tuotantoalue on ollut poissa tuotannosta. Saarisuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta, joten kuormitus on laskettu hetkellisten virtaamien mukaan. Vuonna 2008 altaan 2 vedessä kiintoainepitoisuuden keskiarvo oli puolet ja rautapitoisuus kolme kertaa korkeampi kuin turvetuotannon pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin. Typpeä ja orgaanista ainesta oli keskimääräistä vähemmän. Muut pitoisuudet olivat keskitasoa. Vuoteen 2006 verrattuna merkittävin ero olivat pienentyneet typpiyhdisteiden ja orgaanisen aineksen määrät. Altaan 3 vedessä oli orgaanista ainesta vähemmän kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin. Ammoniumtyppeä, fosfaattifosforia ja rautaa oli vedessä keskimääräistä enemmän. Muut pitoisuudet olivat keskitasoa. Vuoteen 2006 verrattuna merkittävin ero olivat kohonneet ravinteiden ja orgaanisen aineksen määrät. Altaan 4 vedessä oli kokonais- ja fosfaattifosforia sekä rautaa enemmän kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin. Muut pitoisuudet olivat keskitasoa. Veden laatu oli samaa luokkaa kuin vuonna Saarisuon kuormitus vuosina 2006 ja 2008 touko syyskuussa: Virtaama Q l/s Valuma l/s km 2 Bruttokuormitus Kiintoaine g/ha vrk Kok. N g/ha vrk Kok. P g/ha vrk Nettokuormitus Kiintoaine g/ha vrk Kok. N g/ha vrk Allas ,3 118, , , ,5 64, , ,9 Allas , , , , , ,6 Allas ,7 6, , , ,5 10, , ,94 Kok. P g/ha vrk Pöly, melu ja liikenne Hakija on katsonut, että Saarisuon turvetuotannon pöly ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävästi alenna asumisviihtyvyyttä. Pieniä määriä pölyä voi ajoittain laskeutua Raatelammen pinnalle. Lammen rannoilla ei ole asutusta ja pienillä pölymäärillä ei ole vaikutusta lammen veden laatuun. Pölyhaitan syntymistä ehkäistään urakoitsijoille annettavilla työohjeilla. Saarisuon ympäristössä ei ole asutusta alle 500 metrin etäisyydellä tuotantokentästä. Hankealueen tuotantotoimet eivät siten normaalitilanteessa aiheuta meluhaittaa ympäristöön. Saarisuolla on lisäksi kyse vanhasta tuotantoalueesta. Alueen melutaso ei

5 siten enää lisäänny vaan vähitellen vähentyy toiminnan supistuessa ja koneiden kehittyessä. 5 Saarisuon turpeet toimitetaan työmaatietä ja rakennettua metsäautotietä pitkin Petäjävesi Multia -maantielle ja edelleen Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Energiaturve toimitetaan tilaajille pääasiassa lämmityskauden (loka huhtikuu) aikana. Vuosituotanto on noin 200 rekkakuormaa turvetta tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Se keskittyy touko syyskuun väliselle ajalle. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Työmaateiden varressa tai välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Polttoaineen kulutus on tuotantokauden aikana noin 23 m³. Suurin varastoitavan polttoaineen määrä on noin 6 m³. Keväisin paloviranomaisen tekemän palotarkastuksen yhteydessä tarkastetaan polttoainevarastojen kunto ja sijainti. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätelaji jätetunnus* jätemäärä/vuosi varastointi ja käsittely jäteöljy kg huoltohallissa kiinteä öljyjäte kg huoltohallissa akut kg huoltohallissa sekajäte ,2 t säiliö, kaatopaikalle aumamuovit ,15 t paalaus rautaromu kg kasassa, kierrätys *Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen jätetunnus Toiminnassa koko tuotantoaikana syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään seuraavasti: Kannot ja muu puuaines jyrsitään turpeen sekaan tuotantokentällä. Kivet (50 m³) käytetään rumpujen vahvistuksessa tai sijoitetaan metsän kasvupohjaan tuotannosta poistuneille alueille. Kivennäismaat (630 m³) käytetään tuotannosta poistuneiden maa-alueiden maanparannukseen. Laskeutusaltaiden lietteet (120 m³) levitetään tuotantokentille. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija katsoo, että vesienkäsittely täyttää Saarisuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset, kun otetaan huomioon alueen koko, vesienkäsittelyaltaiden pinta-ala purkureitissä, jäljellä oleva tuotantoaika, olosuhteet ja mahdollisuudet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien toteutukselle ja käytölle. Tuotantomenetelminä käytetään ja tullaan käyttämään uusinta teknologiaa olevia menetelmiä ja koneita, joiden avulla tuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia pyritään minimoimaan.

6 6 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Saarisuon turvetuotantoalue sijaitsee Multian kunnan kaakkoisosassa Isojärven kylässä harvaan asutulla alueella. Alue on ollut turvetuotannossa vuodesta 1993 alkaen. Lähiympäristö on pääasiassa metsäojitettua suota ja kangasmetsää. Lähimmät ympärivuotisesti asutut talot sijaitsevat kumpikin noin 1 km:n päässä tuotanto-alueen pohjois- ja eteläpuolella. Tuotantoalueen länsipuolella noin 550 m:n päässä sijaitseva asuinrakennus on käytössä ainoastaan kesäaikaan. Saarisuo on vanha tuotantoalue, jolla turvetuotanto ei enää aiheuta oleellisia muutoksia lähimaisemaan. Suo sijaitsee metsäalueen keskellä ja syrjässä liikenneväylistä. Saarisuo on ojitettu jo vuonna 1980 ja kuivatusvedet on johdettu vuodesta 1993 alkaen Raatelammen kautta hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannon kuivatusvesien johtaminen ei vaaranna lammen rantasuon kasvillisuuteen, linnustoon ja maiseman kauneuteen perustuvia luontoarvoja. Hankealueen läheisyydessä ei ole Raatelammen lisäksi muita arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Pohjavesialueet ja vedenhankinta Vesistö ja vedenlaatu Tuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat vedenhankintaan soveltuva Lopakankankaan ( ) ja vedenhankintaa varten tärkeä Syrjäharjun ( A) alue noin kolmen kilometrin päässä Saarisuon itäpuolella. Syrjäharjun alue rajoittuu pohjoispäästään Kulhanjokeen. Hakija arvioi, ettei toiminta tule vaikuttamaan lähiasutuksen vedenhankintaan tai käyttöveden laatuun. Saarisuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Jämsän reitillä ja siellä tarkemmin Pengerjoen alueen Kulhanjoen valuma-alueella (14.544). Laskuoja 1 laskee Hyyrynpuroon, joka yhtyy noin 3 km:n päässä alajuoksulla Myllypuroon, jota alempana nimitetään Kulhanjoeksi. Laskuojat 2 ja 3 laskevat Raatelammen kautta Myllypuroon. Kulhanjoki laskee edelleen Pengerjokeen ja Jämsänveteen. Tuotantokentän etäisyys vesistöreittiä pitkin Myllypuroon on laskuojasta riippuen 1,5 4,3 km ja Pengerjokeen 6,3 9,1 km. Vesistöt ovat suoperäiselle valuma-alueelle tyypillisesti tummavetisiä.

7 Myllypuron/Kulhanjoen valuma-alueen pinta-ala laskussa Pengerjokeen on 58 km 2 ja järvisyys 2,75 %. Pengerjoen keskiosan valuma-alueen pinta-ala on 217 km 2 ja järvisyys 1,85 % ja Pengerjoen valuma-alueen pinta-ala laskussa Jämsänveteen on 410 km 2 ja järvisyys 2,68 %. Kulhanjoen suuosassa keskivirtaama on 0,6 m 3 /s ja Pengerjoen suuosassa 4,1 m 3 /s. Molemmissa joissa vesimäärien vaihtelut ovat suuria. Vedenlaadun tarkkailu on aloitettu vuonna 2005 ja sitä on toteutettu joka toinen vuosi. Saarisuon vesistötarkkailupisteet ovat Hyyrynpurossa Saarisuon yläpuolella, Myllypurossa Saarisuon ylä- ja alapuolella ja Kulhanjoen Kulhansuussa. Myllypuron havaintopaikoista toinen on Hyyrynpurosta tulevien kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella ja toinen alapuolella. Myllypuron kautta tulevat myös Penkkisuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Vuonna 2006 Saarisuon turvetuotantoalueen pinta-ala oli 0,8 % Kulhanjoen, 0,2 % Pengerjoen keskiosan ja 0,1 % Pengerjoen valuma-alueesta. Hyyrynpuron vesi on hapanta, ravinteikasta ja ruskeaa. Vuonna 2008 vesi on ollut laadullisesti hiukan parempaa kuin aiemmin, sillä fosforia on ollut vedessä vähemmän. Veden typpipitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä ja niiden perusteella turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset ovat vähäiset. Myllypurossa Saarisuon kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella vesi on ollut selvästi heikkolaatuisempaa kuin Hyyrynpurossa. Ravinteita on ollut selvästi enemmän ja rautaa hyvin runsaasti, minkä vuoksi vesi on ollut väriltään tummanruskeaa. Myllypurossa Hyyrynpuron yhtymäkohdan alapuolisella havaintopaikalla purojen vedet sekoittuvat keskenään ja vesi on laadultaan näiden kahden yläpuolen havaintopaikan väliltä. Myllypurossa vesi on ollut vuonna 2008 hieman heikompaa kuin aiemmin, sillä humusaineita oli aiempaa enemmän. Kulhansuun havaintopaikan veden laatu on ollut samanlaista yläjuoksun edellisen havaintopaikan (Myllypuron ap.) kanssa. Kulhanjoessa vesi on ollut laadultaan hieman heikompaa kuin aiemmin, sillä ravinteita, rautaa ja humusaineita on ollut jakson keskimääräisiä pitoisuuksia enemmän. Kulhanjoen valuma-alueella ovat Saarisuon lisäksi Turvetuote Peat Bog Oy:n Moskuvansuon ja Penkkisuon turvetuotantoalueet. Ne sijaitsevat 2 3 km Saarisuosta etelään ja kuivatusvedet johdetaan Pirttipuron ja Myllypuron kautta Kulhanjokeen. Saarisuon peruskuivatusvaihe eli ajanjakso, jolloin kuivatusvesien määrä ja vesistökuormitus on ollut suurimmillaan, on jo ohitettu. Kuivatusvesien vaikutukset alapuoliseen vesistön veden laatuun ovat vähäisiä. Vuoden 2008 vesistökuormituksen ja keskivalunnan mukaan laskennalliset pitoisuuslisäykset Kulhanjokeen ovat olleet vähäisiä (kiintoaine 0,2 mg/l, fosfori 0,1 µg/l, typpi 4 µg/l). Saarisuon kuivatusvesien vaikutukset näkyvät ensisijaisesti vain alapuolisissa laskuojissa sekä Raatelammessa ja ulottuvat alavirtaan päin väheten Hyyrynpuroon ja Myllypuroon. Vaikutukset näkyvät veden värillisyyden lisäyksenä, ajoittaisena sameutena ja ravinteisuuden kasvuna. Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta korvaus- 7

8 Kalasto ja kalastus Ympäristöriskit velvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Vaikutukset eivät hakemuksen mukaan ulotu Pengerjokeen. Saarisuon turvetuotanto ei haittaa kalataloudellisesti tärkeiden tai muuten arvokkaiden lajien lisääntymistä tai pyyntiä. Kalataloudellisesti merkittävämmässä vesistössä, Pengerjoessa, pitoisuusmuutosten arvioidaan olevan niin pieniä, ettei niillä ole vaikutusta kalojen elinoloihin. Hakijan käsityksen mukaan Saarisuon vaikutukset alapuoliseen vesistöön eivät aiheuta hakijalle kalastoa tai kalastusta koskevaa korvausvelvollisuutta. Tuotanto aiheuttaa ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaille laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma, joka jaetaan työmaan henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa tulipalon alkusammutuksesta ja muidenkin hätätilanteiden hoitamisesta. Paloviranomainen antaa paloturvallisuuskysymyksiä koskevat määräykset. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Korvaukset Saarisuon turvetuotannon tarkkailuun kuuluu käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu. Käyttöpäiväkirja toimitetaan pyydettäessä toimintaa valvovalle ympäristöviranomaiselle. Kuormitustarkkailunäytteitä otetaan kolmesta pisteestä, altaiden 2, 3 ja 4 purkupäästä. Vesistönäytteet otetaan neljästä pisteestä. Pisteet sijaitsevat Hyyrynpurossa ja Myllypurossa tuotantoalueen yläpuolella sekä Myllypurossa ja Kulhanjoessa tuotantoalueen alapuolella. Näytteet otetaan touko-syyskuussa kerran kuukaudessa kahtena vuotena lupakaudella. Suon sijainti huomioon ottaen hakija katsoo, että jatkuva kuormitus- ja vesistötarkkailu ei ole tarpeen. Saarisuo on kuulunut kalataloustarkkailun osalta yhteistarkkailuun, johon Ristisuon Turve Oy myös liittyy. Hakija pitää kalataloudellista yhteistarkkailua muiden alueella toimivien turvetuottajien kanssa Saarisuon osalta riittävänä. Vesien johtamisesta toisten ojiin ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa haittaa kiinteistöille. Hankealueen lähellä ei ole rantakiinteistöjä. Toiminta ei hakemuksen mukaan aiheuta korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Ristisuon Turve Oy hakee lupaa jatkaa toimintaa välittömästi lupamääräysten mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vesiensuojelurakenteet ovat kunnossa ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tarkistamat keväällä

9 9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on ja täydentänyt hakemustaan päivitetyillä tiedoilla tuotantoalueen vesienkäsittelyratkaisuista, asianosais- ja tarkkailutiedoilla sekä kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmalla. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Multian ja Petäjäveden kunnissa ja Keuruun kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suur-Keuruu nimisessä paikallislehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen TE-keskukselta, Multian kunnanhallitukselta sekä Multian ja Petäjäveden kuntien ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että hakijan mukaan Saarisuolla on vesienkäsittelymenetelminä laskeutusaltaat ja sarkaoja-altaat. Sarkaojissa on päisteputkien päissä sihdit ja lisäksi ennen sarkaoja-altaita ojissa on sarkaojapidättimet. Laskuojan 1 kautta johdettavat kuivatusvedet laskeutetaan altaissa 1 ja 4, laskuojan 2 kautta johdettavat altaassa 2 ja laskuojan 3 kautta johdettavat altaassa 3. Kaikki laskeutusaltaat on varustettu padottavalla rakenteella. Hakemuksen lisäselvityksen mukaan altaat 1 ja 4 on varustettu valumansäätöpadolla. Ympäristökeskuksen maastotarkastuksessa huhtikuussa 2009 altaissa oli kuitenkin vain tavanomaiset putkipatorakenteet. Hakemuksesta ei käy ilmi, minkälaisista valumansäätöpadoista on kysymys ja ovatko kyseiset valumansäätöpadot asennettu kevään 2009 jälkeen. Raatelampi on merkitty vahvistettuun Keski-Suomen maakuntakaavaan luonnonsuojelualueeksi sl-merkinnällä. Myös Multian kunnanvaltuuston hyväksymässä Multian vesistöjen rantayleiskaavassa on Raatelampi ympäristöineen (10 ha) SLmerkinnällä suojelualueena. Kaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukaan turvetuotantoalueen valumavedet rasittavat lampea. Lammen koillislaidan suursaranevalla kasvaa valtakunnallisesti silmälläpidettävää punakämmekkää. Paikalla kasvaa myös äimäsaraa, raatetta, tähtisaraa, juurtosaraa, tupassaraa, maariankämmekkää, pitkälehtikihokkia ja villapääluikkaa. Suolammen ja lammenrantasuon säilyttämiseksi edelleen avoimena ja luontoarvojen säilyttämiseksi on Raatelampeen tulevaa kuormitusta vähennettävä. Raatelammesta etelään laskevan puron varsi on tierummun molemmin puolin noin 200 metrin matkalla (Rn:o 2:16/3) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisesti ympäristötuen kohteena oleva alue. Ympäristötuki on myönnetty vuonna 2004 ja jatkuu vuoteen 2014.

10 Hakija ei esitä nykyiseen vesienkäsittelyyn mitään uusia vesiensuojelun tehostamistoimia. Edellä esitetyn perusteella Raatelampeen kohdistuvaa kuormitusta tulee vähentää, eikä Raatelampea tule varsinkaan käyttää vesiensuojelurakenteena. Saarisuon turvetuotantoalueen vesiensuojelua tulee tehostaa perustasosta virtaamansäätöpadoilla (ns. Klöven pato) ja lisäksi massansiirtoaltailla tai tuotannosta poistuneelle alueelle perustettavalla kasvillisuuskentällä tai -kentillä. On huomioitava, että sarkaojissa tällä hetkellä olevat ojapidättimet aiheuttavat tuotantokentän kuivatusongelmia sen mataloituessa. Osa vesienkäsittelyrakenteista voitaisiin myös ottaa käyttöön vaiheittain, ellei tällä hetkellä löydy sopivia alueita kasvillisuuskenttien tekoon. Tuotannosta poistuvista alueista (sijainti, ajankohta) tulisi olla selvitys. Hakijan tulee esittää vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma yllä mainituin periaattein aikatauluineen, ennen kuin lupa voidaan myöntää. Tarkkailua voidaan jatkaa entisen ohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailua tulee tehdä joka toinen vuosi vuodesta 2010 alkaen ja päästötarkkailuvuodet voisivat olla 2012 ja Muina vuosina kuormitus arvioitaisiin muilta soilta saatujen ominaiskuormituslukujen mukaan. Lupa tulee myöntää määräaikaisena vuoden 2020 loppuun. Ristisuon Turve Oy:n hallussa olevien maa-alueiden vuokrasopimus päättyy Turvetta on tuolloin jo tuotettu 27 vuotta. Ympäristön kannalta paras käytäntö päästöjen pienentämiseksi on tuotannon loppuvaiheen pitäminen lyhyenä ja alueen siirtyminen viivytyksettä uuteen maankäyttöön. Lupaan tulee asettaa myös määräykset tuotantoalueen jälkihoidosta. 10 Keski-Suomen TE-keskus on todennut, että alueen nykyiset rakenteet ovat hakijan käsityksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset, vaikka vesienkäsittelytaso on perustasoa. Hakija on kuitenkin Itä-Suomen ympäristölupaviraston pyynnöstä esittänyt, miten vesiensuojelua parannetaan niin, että se vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan edellytystä (BAT). Hakijalle voidaan myöntää ympäristölupa seuraavin ehdoin: Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen TE-keskukselle 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksulla voidaan esimerkiksi pyrkiä säilyttämään lähinnä Kulhanjoen ja Pengerjoen kala- ja rapukantoja. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Laskeutusaltaiden toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteis-

11 sa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hakijan tulee tehostaa Saarisuon vesienkäsittelymenetelmiä perustasosta esimerkiksi virtaamansäätöpadoilla ja rakentamalla tuotannosta poistuneille alueille kasvillisuuskenttiä. Raatelampea ei voida käyttää vesiensuojelurakenteena vaan kuivatusvedet on ohjattava vesiensuojelurakenteiden kautta sen ohi. Lupa tulee myöntää määräaikaisena vuoden 2020 loppuun. Keski-Suomen TE-keskus on määrittänyt Pengerjoen kalastuslain tarkoittamaksi lohija siikapitoiseksi vesistöksi. Pengerjokeen on istutettu eri-ikäisiä järvitaimenen poikasia. Hankkeella voidaan arvioida olevan vaikutuksia Myllypuron/Kulhanjoen ja Pengerjoen kalatalouteen. Pengerjoki on seudun merkittävimpiä virkistyskalastuskohteita ja sen kehittämiseksi on tehty istutuksia ja rakennettu palveluvarustuksia. Jokeen kohdistuu voimakas hajakuormitus ja sen virtaamavaihtelut ovat suuria. Näin ollen joen taimen- ja muu arvokalakanta elää herkässä ekosysteemissä, jossa pienilläkin ympäristötekijöiden muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus. Tuotantoalueen valumavedet aiheuttavat alapuolisessa, jo nykyisin kuormitetussa vesistössä rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen karkottumisena ja kalojen makuhaittoina. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä. Lisääntynyt kiintoaineksen määrä saattaa tukkia järvitaimenen kutualueita ja heikentää soraikkojen läpivirtausta. Koska Saarisuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita aina Pengerjoen alajuoksulle saakka, on sillä turvetuotannolle ominaisia haitallisia vaikutuksia niiden kalakantoihin. Pengerjoen valuma-alueella tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu fosforikuormitus oli vuonna 2008 yhteensä 53,9 kg, typpikuormitus kg ja kiintoainekuormitus kg. Saarisuon turvetuotantoalueen kuormitus on ollut pitkäkestoista ja jatkunut alueella jo 1990-luvulta alkaen. Kalatalousmaksun määrääminen on perusteltua. 11 Keuruun kaupungin ympäristönsuojelujaos on vaatinut, että turvetuotannolla ei saa heikentää alapuolisen vesistön tilaa. Vesiensuojelumenetelmien tulee vastata tuotantovaihe huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Vaikka osa tuotantoalueesta tulee jäämään pois tuotannosta jo lähivuosina ja kokonaisuudessaan tuotanto loppunee noin vuonna 2020, tulee vesiensuojelumenetelmien kehittyminen ottaa huomioon toiminnan kuluessa ja soveltaa tuotantoon kulloinkin parhaita tiedossa olevia menetelmiä. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet on myös pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Hakijan tulee tarkkailla vesistövaikutuksia ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Tulokset tulee toimittaa Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Noin 1 kilometrin säteellä tuotantoalueesta sijaitsee sekä vakituisesti asuttuja että loma-asuntokiinteistöjä. Turvetuotannon pöly- ja meluhaitat saattavat ulottua huomattavan laajalle alueelle. Tuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotanto tulee ajoittaa tuulen suunta ja

12 voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Mikäli pöly- tai meluhaittoja ilmenee, tulee toiminnanharjoittaja tarvittaessa velvoittaa tekemään pöly- ja melumittauksia ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. 12 Petäjäveden kunnan ympäristölautakunta on todennut, että Saarisuo on varattu Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi eo - merkinnällä. Keski-Suomen liitossa on valmisteilla 3. vaihemaakuntakaava, jonka tavoitteena on turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Kaavan tarkoituksena on osoittaa turvetuotantoon soveltuvat suot ja selvittää näiden luontoarvot. Vaihemaakuntakaava tulee täydentämään merkittävältä osalta maakuntakaavaa. Alustavan aikataulun mukaan vaihekaava valmistuu vuonna Raatelampi, jonne osa turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan, on maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Multian vesistöjen rantayleiskaavassa Raatelampi on merkitty samoin SL-merkinnällä. Alueella on kaavaselostuksen mukaan kielletty turvemaiden ottaminen sekä muut alueen luonnontilaa muuttavat toimet. Toiminnanharjoittajan esittämät vesienkäsittelymenetelmät on hakemuksessa esitetty varsin sekavasti, eikä siinä ole havainnollista kuvaa tai karttaa, josta rakenteet ja niiden sijainti tulisivat selkeästi esiin. Laskuojien 2 ja 3 kuivatusvedet johdetaan hakemuksen mukaan ilman laskeutusaltaita tai muitakaan vesienkäsittelymenetelmiä Raatelampeen. Hakijan mukaan tämä vastaa luonnonmukaista pintavalutusta. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan kuvattu tekniikka ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmät ovat siten riittämättömiä. Luvan hakijan tulisi esittää vesienkäsittelymenetelmä, esimerkiksi mitoitukseltaan riittävä pintavalutuskenttä, joka toimii ympärivuotisesti. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen tulee ottaa huomioon myös toiminnan kuluessa ja soveltaa tuotantoon kulloinkin parhaita tiedossa olevia menetelmiä. Pengerjoen valuma-alueella sijaitsevat tällä hetkellä ainakin seuraavat turvetuotantoalueet: Hyttisuo (34 ha) Petäjävedellä, Penkkisuo (59 ha) Keuruulla, Haukisuo (88 ha) ja Saarisuo (46 ha) Multialla sekä Ukonmurronsuo (95 ha) Petäjävedellä ja Keuruulla. Näiden lisäksi valuma-alueella on vireillä Lapsukansuon turvetuotannon ympäristölupa Multialla (132 ha). Pengerjoella ja sen veden laadulla on erittäin tärkeä merkitys seudun virkistyskalastuksen ja muun virkistystoiminnan kannalta. Pengerjoki on Keski-Suomen maakunnan pisin ja paikoin luonnontilainen yhtenäinen joki, jolla on maisemallisia, luonnonhistoriallisia ja ekologisia arvoja. Joessa on monimuotoinen kalakanta. Joessa elää myös saukko, joka on arvioitu valtakunnalliseksi silmälläpidettäväksi lajiksi (NT) ja EU:n luontodirektiivissä yhteisön tärkeänä pitämäksi lajiksi, jonka suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Pengerjoen eläimistöön kuuluu myös alkuperäinen jokirapukanta. Pengerjoen virkistyskalastuskäyttöön on panostettu laatimalla toiminnasta suunnitelma ja istuttamalla vesistöön vuosittain järvitaimenta ja harjusta. Pengerjoki laskee Petäjävedellä Jämsänveteen, jonka veden laatu on vuosien vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävä. On hyvin todennäköistä, että Pen-

13 Muistutukset ja mielipiteet gerjoen ja Jämsänveden hyvää ekologista tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä, jos kuormitus entisestään Pengerjoen yläosan valuma-alueella lisääntyy. Mikäli hakijalle myönnetään ympäristölupa, hakija tulisi velvoittaa osallistumaan täysimääräisesti mahdollisiin vesistöjen kunnostuskustannuksiin. Ympäristölautakunta ei puolla Saarisuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemusta riittämättömien vesiensuojelumenetelmien johdosta. Kulhanjokeen ja Pengerjokeen kohdistuva kokonaiskuormitus tulee selvittää ennen hankkeen toteuttamista. Saarisuon turvetuotanto vaarantaa myös Raatelammen luonnonsuojelulliset arvot. Turvetuotantoon ei tulisi ottaa alueita ennen 3. vaihemaakuntakaavan valmistumista. Multian kunnan ympäristölautakunta esittää, että hakija tulisi velvoittaa osallistumaan täysimääräisesti mahdollisiin vesistöjen kunnostuskustannuksiin. Ympäristölautakunta puoltaa lupahakemusta nykyisillä vesienkäsittelymenetelmillä vuoden 2010 loppuun saakka. Tämän jälkeen ympäristölautakunta vaatii tehostettuja vesiensuojelumenetelmiä, esimerkiksi pintavalutuskenttien käyttöönottoa lupakauden loppuun asti. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa ottamaan käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesienkäsittelymenetelmien kehittyessä. 1) AA:t ovat muistutuksessaan vaatineet, että turvesoiden vettä ei saa johtaa Pengerjokeen, koska vielä ei ole tehty lopullista ratkaisua Petäjäveden kunnanvaltuuston päätökseen koskien rantayleiskaavaa Pengerjoen osalta. 2) BB on vaatinut turvetuotantoalueen vesien suodattamista pintavalutuskenttien kautta 100 %:sti ennen alapuolisiin vesiin laskemista. Pintavalutuskentät tulee rakentaa nykyisten vaatimusten mukaisesti. Lupaviranomaisten tulee valvoa entistä tiukemmin turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutuksia vesistöissä, etenkin sateiden aikaan seurantaa tulee lisätä. 13 3) Kuivasmäki-Rukoila kalastusosakaskunta on vaatinut, että hakijalle ei tule myöntää jatkolupaa turvetuotantoon koko nykyiselle tuotantoalueelle, koska vesiensuojelu ja tarkkailu ovat riittämättömiä. Muistuttajan mielestä laskuoja 1:n vedet on johdettava pintavalutuskentälle, jonka tulisi olla suuruudeltaan 10 % tuotantoalueesta. Vaihtoehtoisesti vedet tulisi johtaa pumppaamalla laskuojaan 2, joka menee Raatelampeen, josta ei ole suoraa yhteyttä Myllypuroon. Koska laskuojan 1 vedet tulevat ilman pintavalutusta Hyyrynpuroon, pitäisi tämä 19 ha:n alue kieltää tai johtaa vedet pintavalutukseen Raatelammen kautta. Vesien tarkkailua tulisi lisätä kohdassa, missä Hyyrynpuro ja Myllypuro yhtyvät, jotta saataisiin selville Saarisuon todelliset vaikutukset. Vesiä tulisi tarkkailla myös tulvahuippujen ja rankkasateiden jälkeen. Keski-Suomen TE-keskus on määrittänyt Pengerjoen lohi- ja siikapitoiseksi joeksi. Joki on kalastuskunnan toiminnalle kalataloudellisesti erittäin tärkeä. Kalastuskunnan mielestä Hyyrynpuroa ja Myllypuroa tulisi kalkita tai levittää kalkkia pintavalutuskentälle. Toimenpide ehkäisisi rajut ph-vaihtelut tulvien ja rankkasateiden jälkeen. Syksyisin

14 Hakijan selitys sateiden jälkeen vesi lisääntyy ja veden ph nousee. Muun muassa tästä johtuen taimenen kutu ei onnistu ja jokirapu katoaa kokonaan. Kalastuskunta vaatii 500 euron vuotuista kalatalousmaksua Pengerjoen osalta. Lisäksi kalastuskunta vaatii Hyyrynpuron ja Myllypuron sekä Kulhanjoen vesien tarkkailua. Tarkkailuraportit tulisi lähettää myös osakaskunnille tiedoksi. 4) Keuruun kalastusalue vastustaa luvan myöntämistä. Saarisuon tuotantoalueen kuivatusvesiä ei enää tule johtaa suojeltuun Raatelampeen, jonka ympäristössä esiintyy uhanalaista punakämmekkää ja harvinaista äimäsaraa. Vesienkäsittelyn tulisi olla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista eli perustua ympärivuotiseen pintavalutukseen. Keuruun kaupunginhallitus on tehnyt periaatteellisen linjauksen, jonka mukaan Keuruun alueella olevilla vesistöreiteillä on tehtävä selvitys luontoon ja vesistöön kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta ennen luvan myöntämistä turvetuotantoalueille. Saarisuon arvioitu vuosittainen kuormitus alapuoliseen vesistöön on huomattava ja tulisi ulottumaan aina Jämsänveteen ja Petäjävedelle saakka. Kalatalousmaksun suuruus tulisi olla euroa vuodessa. Pengerjoen tila on viimeisten vuosien aikana entisestään huonontunut. Joki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi, jonka vedenlaatua ei tule enää entisestään huonontaa. Pengerjokea ja Jämsänvettä kuormittavat jo useat turvetuotantoalueet ja lisäksi vireillä on useita hakemuksia. Alueiden yhteismäärä on noin 657 ha. Muistuttaja vaatii luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Hakemuksen mukaiset suoalueet ovat riekon vanhoja soidin- ja pesimäalueita. Muita alueella esiintyviä lajeja ovat liro, kurki, teeri, metso ja kapustarinta. Muistuttajan mielestä maakunnan luontoarvoiltaan merkittäviä suoluontokohteita ei tule tuhota ikuisiksi ajoiksi polttoainetarpeen nimissä. Energiantuotantoa ei voida toteuttaa, jos turveraaka-aineen saatavuus edellyttää lainvastaisen toiminnan hyväksymistä. Turve on polttoaineista ilmastopäästöiltään haitallisin. Muistuttaja on huomauttanut, että hakemuksessa esitetyt tiedot ovat monilta osin vanhentuneita ja puutteellisia. Lupahakemusta käsiteltäessä tulee ottaa huomioon EU:n vesipuitedirektiivi, laki vesienhoidon järjestämisestä ja valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen Keski-Suomen ympäristökeskukselle hakija vastaa, että nykyisin käytössä olevien laskeutusaltaiden lisäksi lohkolle 1 tehdään uusi valunnansäätöallas ja -pato, lohkolle 2 rakennetaan kaksi uutta laskeutusallasta ja lohkolle 3 uusi laskeutusallas ja valumansäätöallas sekä suurennetaan jo olemassa olevaa laskeutusallasta. Tuotannon edetessä otetaan tuotannosta poistuvia alueita soveltuvin osin kasvillisuuskentiksi. 14

15 Sarkaojissa olevat lietteenpidättimet ovat olleet toiminnassa vuodesta 2009 alkaen. Alueen jälkikäytöstä tulevat päättämään alueen omistajat. Alue tulee tämän hetken arvion mukaan metsätalouskäyttöön. Edellä kuvatuilla menetelmillä vesienkäsittely tehostuu. Lisäksi poistuvat tuotantoalueet vähentävät kuormitusta. Keski-Suomen TE-keskukselle hakija vastaa hyväksyvänsä kalataloustarkkailun ja 500 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun. Tämän lisäksi viitataan Keski- Suomen ympäristökeskukselle vastattuun. Raatelampeen tulee vettä ainoastaan Saarisuolta, jolloin vesien kiertäminen Raatelammen ohi saattaisi kuivattaa koko lammen. Raatelammen suojelu on tehty vasta vuonna 2004 ja turvetuotanto on alkanut jo vuonna 1980 alueen ojituksilla. Hakijan käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää vuoden 2020 loppuun saakka. Multian kunnan ympäristölautakunnalle hakija vastaa, että laskuojia ei johdeta Raatelampeen ilman altaita tai vesienkäsittelymenetelmiä. Muilta osin viitataan Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Keski-Suomen TE-keskukselle vastattuun. Keuruun kaupungin ympäristönsuojelujaokselle hakija vastaa, että tuotantoalueella on jo käytössä pölynerotussyklonilla varustetut imuvaunut. Muilta osin viitataan edellä esitettyyn. Petäjäveden kunnan ympäristölautakunnalle ja Kuivasmäki-Rukoila osakaskunnalle vastataan viittaamalla aikaisemmin lausuttuun. Keuruun kalastusalueelle ja muistuttajille 1) ja 2) hakija vastaa kiistävänsä kaikki esitetyt vaatimukset. Kalastusalueen muistutuksen osalta hakija viittaa lisäksi viranomaisten lausunnoista lausumaansa. 15 Lisäselvitys Hakija on liittänyt lausunnoista ja muistutuksista antamaansa selitykseen tuotantoaluekartan (1:5 000), johon on merkitty olemassa olevat ja suunnitellut vesienkäsittelyaltaat. Lisätyt vesiensuojelurakenteet on selostettu kertoelman kohdassa "Vesien käsittely". Hakijan selityksen ja lisäselvityksen johdosta pyydetty lausunto Ympäristölupavirasto on varannut Keski-Suomen ympäristökeskukselle tilaisuuden lausunnon antamiseen hakijan antaman selityksen ja lisäselvityksen johdosta. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut seuraavaa: Hakija on esittänyt tuotantoaluekartalla suunnitellun valunnansäätöaltaan ja virtaamansäätöpadon paikan sekä valunnansäätöaltaan pinta-alan. Muita tietoja rakenteista ei ole esitetty. Poistuvien alueiden käyttämisestä kasvillisuuskenttinä ei ole esitetty mitään tietoja. Hakija on siis esittänyt hakemuksesta puuttuneita tietoja vesiensuojelurakenteiden nykytilanteesta ja esittää lisäksi vesiensuojelun tehostamista rakentamalla lohkon 1

16 kuivatusvesille 600 m 2 :n kokoisen valunnansäätöaltaan ja virtaamansäätöpadon. Keski-Suomen ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lähes pelkkä allastilavuuden lisäys ei ole BAT-periaatteen mukaista. Muun muassa valunnansäätöaltaat ovat liian pienet (lisäksi nykyinen valunnansäätöallas näyttää käsittelevän vain pienen osan lohkon 3 vesistä), virtaamansäätöpatoja ei ole esitetty muulle alueelle kuin lohkolle 1 ja lohkolle 2 ei ole esitetty muuta kuin laskeutusallas. Ympäristökeskus katsoo, että hakijan tulee selvittää kosteikkoaltaiden tekninen ja taloudellinen rakentamismahdollisuus jokaiselle lohkolle (pinta-ala noin 5 % valuma-alueestaan). Joka tapauksessa nyt esitetyt vesiensuojelutoimet eivät ole riittävät. 16 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama lupapäätös nro 47/03/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Ristisuon Turve Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Saarisuon turvetuotantoon Multian kunnassa Kulhanjoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee auma-alueineen noin 46 ha:n suuruista jo tuotannossa ollutta aluetta. Oikeus johtaa kuivatusvedet toisen alueella olevaan ojaan Aluehallintovirasto myöntää Ristisuon Turve Oy:lle oikeuden johtaa kuivatusvedet seuraavilla tiloilla olevien ojien kautta: (ojan pituus 170 m), (260 m), (160 m), (290 m), (80 m), (100 m), (280 m), (120 m), (30 m). LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen suunnitelman ja hakijan ympäristölupavirastolle toimittaman selityksen liitteenä 1 olevan piirroksen Tuotantosuunnitelma MK, 1:5 000 mukaisesti. Lohkon 1 vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan ja valunnansäätöaltaan, jossa on virtaamansäätöpato, kautta laskuojassa 1 Hyyrynpuroon. Lohkon 2 vedet johdetaan kolmen laskeutusaltaan kautta laskuojassa 2 Raatelampeen. Lohkon 3 vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan ja valumansäätöaltaan kautta laskuojassa 3 Raatelampeen.

17 Päästöt ilmaan Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusja valunnansäätöaltaissa on oltava pintapuomit ja valunnansäätöaltaissa poistopään virtaamaa säätävä rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön viimeistään Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 2. Koneiden, laitteiden ja työmenetelmien on oltava mahdollisimman vähän melua ja turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Jätteet ja kemikaalien varastointi 3. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja niin ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Multian kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava vähintään vuosittain hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivannaisjätteen käsittely on järjestettävä hakemukseen liitetyn päivätyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. 17

18 Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin, laponesto ja lukitus. Häiriö- ja poikkeustilanteet 18 Tarkkailu ja raportointi Kunnossapitovelvoite 4. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maaainekselle. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 5. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan Saarisuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu voi olla osa vesistöalueella toteutettavaa yhteistarkkailua. Saarisuon turvetuotantoalueelle nimetyn hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Luvan saajan on annettava tieto tästä päätöksestä sekä siihen liittyvästä tarkkailusuunnitelmasta ja käyttötarkkailusta tuotantoalueella toimiville työntekijöille ja urakoitsijoille. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla Kulhanjoen vesistön kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailun tulokset tulee lähettää tiedoksi Keuruun kalastusalueelle. 6. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu

19 7. Luvan saajan on maksettava 300 euroa vuotuista kalatalousmaksua Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 8. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja uuden ympäristöluvan hakeminen Päätöksen voimassaolo Lupa on määräaikainen ja se on voimassa saakka, kuitenkin siihen asti, kun jäljempänä tarkoitettua mahdollista uutta ympäristölupaa koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu taikka muutoksenhakuviranomainen ympäristönsuojelulain 101 a :n 3 momentin nojalla mahdollisesti toisin määrää. Tarvittaessa ympäristölupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. 19

20 20 Uuden ympäristöluvan hakeminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupaviranomaiselle hakemus uuden ympäristöluvan saamiseksi, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2013 jälkeen. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutuloksista sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys Saarisuon vesistökuormituksesta ja sen vaikutuksesta alapuolisiin vesistöihin ja niiden kalastoon. Näiden pohjalta on tehtävä arvio Saarisuon turvetuotantoalueen aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja teknis-taloudellinen BAT -perusteinen arvio vesienkäsittelyn parantamismahdollisuuksista esimerkiksi rakentamalla pintavalutuskenttä (ojia tukkimalla) tai kasvillisuuskenttä taikka kosteikkoallas tai muu vastaava kuivatusvesien puhdistusratkaisu. Arvioon ja selvitykseen on liitettävä ehdotukset vesienkäsittelyn tehostamistoimenpiteistä sekä tarvittavat muutokset tarkkailusuunnitelmaan. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueen jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tuotantoalueesta on matkaa noin 550 metriä lähimpään asuinrakennukseen. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta melu-, pöly- tai viihtyvyyshaittaa. Jätteet varastoidaan tuotantoalueella suojatussa varastointipaikassa ja toimitetaan hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin. Niistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Tuotantoalue on merkitty maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi. Se ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Saarisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu, ottaen huomioon myös alapuolisen vesistön muu nykyinen ja tiedossa oleva tuleva kuormitus, luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Saarisuon turvetuotantoalue on olemassa oleva tuotantoalue, joka on jo aiemmin ojitettu. Tuotantoalueella on vesiensuojelurakenteina laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet ja virtaamansäätöaltaat eli vesiensuojeluratkaisut ovat perustasoa, jota on määrätty tehostettavaksi lisäämällä laskeutus- ja valunta-altaita. Perustason vesiensuojeluratkaisut eivät ole parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, mikäli toimintaa jatketaan pitkään. Sen vuoksi lupa on myönnetty määräaikaisena.