PÄÄTÖS Nro 78/07/1 Dnro ISY-2006-Y-260 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 78/07/1 Dnro ISY-2006-Y-260 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ukonmurronsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain 1 luvun 17 a :n 2 momentin mukainen lupa poiketa lähdeuoman luonnontilaisena säilyttämisestä, Keuruu ja Petäjävesi. HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Ukonmurronsuon 67,3 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa. Ukonmurronsuo on uusi turvetuotantoalue. Hakijan hallussa on maita alueella kaikkiaan 93 ha. Ukonmurronsuo sijaitsee pääosin Keuruun kunnan Ampialan kylässä. Pieneltä osalta suo sijaitsee Petäjäveden kunnan Rukoilan kylässä. Matkaa Keuruun keskustaan on 25 km ja Petäjäveden keskustaan 10 km. Ukonmurronsuolla tuotetaan jyrsinturvetta (energiaturvetta) alkuvuosina imuvaunulla ja myöhemmin mekaanisella kokoojavaunulla sekä ympäristöturvetta ja mahdollisesti palaturvetta. Vuosittainen tuotantomäärä on noin m 3. Suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvedet ja osa ulkopuolisista vesistä tullaan johtamaan reittiä Syrjäpuro Kulhanjoki Pengerjoki - Jämsänvesi.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Lähteen uoman luonnontilaisena säilyttämistä koskevan poikkeuksen osalta ympäristölupavirasto on toimivaltainen vesilain 1 luvun 17 a :n nojalla. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvetuotannolla ei ole aikaisempia lupia. Kyseessä on uusi toiminta. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen 5. seutukaavassa Ukonmurronsuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu 474). TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Nykytilassa alue on pääosin metsäojitettua, mäntyä kasvavaa rämemuuttumaa. Suon lähiympäristö on suo- ja metsätalousaluetta. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 1,6 km päässä tuotantoalueen pohjoispuolella. Välittömässä lähiympäristössä ei ole myöskään pohjavesi- tai luonnonsuojelualueita. Hakijan tiedossa ei ole, että alueella olisi luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja rauhoitettuja kasvi- tai eläinlajeja tai erityisesti suojeltavien lajien säilymiselle tärkeitä esiintymispaikkoja eikä vesilailla suojeltuja ns. pienvesiä.

3 3 Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Jämsän reitin (14.5) Pengerjoen vesistöalueen (14.54) Kulhanjoen valuma-alueella (14.544). Tuotantoalueen vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön yhden laskuojan kautta. Laskuoja laskee Syrjäpuroon, joka yhtyy noin 2 km päässä Kulhanjokeen. Kulhanjoki laskee edelleen Pengerjokeen ja Pengerjoki Jämsänveteen. Tuotantokentältä on vesistöreittiä myöten Syrjäpuroon noin 1 km ja Pengerjokeen noin 3 km. Ylempänä vesireitillä Kulhanjoen varrella on Vapo Oy:n Saarisuon 46 ha:n turvetuotantoalue ja Peat Bog Oy:n Penkkisuon 59 ha:n turvetuotantoalue. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Syrjäharjun I luokan pohjavesialue ( A ja B) noin 0,6 km päässä Ukonmurronsuon itäpuolella. Alue rajoittuu pohjoispäästään Kulhanjokeen. Ukonmurronsuon itäpuolella sijaitsee Syrjäharjun Natura 2000-alue (FI ), johon kuuluu kaksi erillistä aluetta: Syrjäharjun vanhojen metsien suojeluohjelman alue ja Keski-Suomen seutukaavan harjualuevarauksen mukainen Valkealammen harjualue. Purkuvesistön tila ja käyttökelpoisuus Kulhanjoen suualueen vedenlaatua tarkkaillaan osana Saarisuon ja Penkkisuon tarkkailua. Kulhanjoen (Kulhansuu) veden laatu on ollut näytteenottokerroilla melko humuspitoista, happamuudeltaan neutraalia ja vain kohtalaisen ravinteikasta. Pengerjoesta Kulhanjoen yläpuolella on tarkkailutuloksia vain 80- ja 90-luvulta. Pengerjoen vesi on ollut ruskeavetinen ja kohtalaisen ravinteikas. Happamuudeltaan vesi on ollut keskimäärin happamampaa kuin Kulhanjoessa joskus ph on ollut jopa alle 5. Pengerjoesta Kulhanjoen alapuolella on tarkkailutuloksia vuosilta Yleisilmeeltään Pengerjoen keskiosaa voidaan luonnehtia tummavetiseksi, lievästi happamaksi ja lievästi rehevöityneeksi yleinen käyttökelpoisuusluokitus on tyydyttävä. Jämsänveden vesistötietoja ei hakemuksessa ole esitetty hakijan käsityksen mukaan Ukonmurronsuon turvetuotannon vaikutukset eivät ylety Jämsänveteen saakka.

4 4 Kalasto ja kalastus Kulhanjoki kuuluu Keuruun kalastusalueen ja Pengerjoki Jämsänjokilaakson kalastusalueen hallintaan. Vesialueiden omistajia edustavat Petäjäveden, Kuivasmäen, Ampialan ja Isojärven osakaskunnat. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n vuonna 2001 suorittaman arvion mukaan Kulhanjoen kalastosta ei ole tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Jokeen nousee keväisin haukea, ahventa ja särkeä, mutta kalastusta tällä vähävetisellä joella ei tiettävästi harrasteta. Pengerjoen alkuperäisestä kalastosta on niukasti tietoa. Joessa tiedetään kuitenkin olevan luontaisesti ainakin ahventa, särkeä, haukea, lahnaa, kivisimppua ja madetta. Myös pyyntikokoisia taimenia ja harjuksia on saatu saaliiksi, mutta niiden alkuperä on epäselvä. Pengerjokeen on joskus istutettu taimenta ja 1990-luvun alkupuolella myös harjusta. Saaliiksi saadut taimenet ovat mahdollisesti peräisin Pengerjoen sivujokien luontaisilta lisääntymisalueilta vaeltaneita yksilöitä. Toisaalta Pengerjoen Perhokalastajat ry:n arvion mukaan Pengerjoki on eräs Keski-Suomen parhaista taimenjoista. Ravun mahdollisesta esiintymisestä Kulhan- tai Pengerjoessa ei ole havaintoja, ainakaan pyyntivahvaa rapukantaa ei vesistöissä nykyisin ole. TOIMINTA Tuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan tiestön rakentamisella ja alueen puuston poistamisella. Tämän jälkeen kaivetaan eristysojat ja laskeutusaltaisiin johtavat ojat sekä rakennetaan laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Seuraavaksi rakennetaan muut vesiensuojelurakenteet sekä kaivetaan kokoojaojat. Alue sarkaojitetaan 20 metrin välein, jonka jälkeen sarat syväjyrsitään. Jyrsinnän jälkeen tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon, perataan sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Kuntoonpanotyöt pyritään tekemään mahdollisimman vähäsateisina ajankohtina ja hyödyntämään talven routakerrosta suon vetisimpien osien kunnostuksessa.

5 5 Suon nykyinen keskisyvyys on 2,5 metriä. Vallitseva pääturvelaji on saraturve, jonka maatuneisuusaste on H5 H8. Suolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta alkuvuosina imuvaunulla käyttäen uusinta vaunumallia sekä myöhemmin mekaanisella kokoojavaunulla. Kysynnän mukaan tuotetaan myös palaturvetta palaturpeen tuotantomenetelmillä. Turpeen nosto alueelta kestää noin 25 vuotta, joten tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Tuotantovaiheessa vesienkäsittelymenetelmänä ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja ympärivuotisesti luontaisella gravitaatiolla toimiva pintavalutuskenttä. Laskeutusaltaissa (3 kpl, yhteensä 905 m 2 ) on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Pintavalutuskentän pinta-ala 3,2 ha on 4 % valuma-alueen pinta-alasta (79,2 ha). Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet ohjataan eristysojilla tuotantoalueen ohitse Syrjäpuroon. Turve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden (lokakuu huhtikuu) aikana. Kuljetukset suoritetaan reittiä: rakennettu metsäautotie Petäjävesi-Multia-maantie nro 18 Jyväskylä tai Jämsänjokilaakso. Keskimääräisen vuosituotannon edellyttämä ajosuoritteiden määrä on noin 275 rekka-autokuormaa. Muu liikenne alueella on työmaaliikennettä (urakoitsijoiden ja henkilökunnan henkilöautoliikennettä), joka keskittyy toukokuun syyskuun väliselle ajalle. Suurin osa tästä liikenteestä kulkee samaa reittiä kuin turvekuljetuksetkin. Turvetuotannosta ja kenttien kunnossapidosta sekä kuormauksesta ja kuljetuksista huolehtivat urakoitsijat konekalustollaan. Turvetuotannossa käytetään 3 4 traktoria, joiden yhteenlaskettu polttoaineen (kevyt polttoöljy) kulutus on tuotantokauden aikana noin litraa. Lisäksi käytetään tuotantokauden aikana noin 200 litraa voiteluöljyjä sekä muita voiteluaineita noin 40 kg. Tuotantoalueella varastoitavan polttoaineen määrä on enintään l. Polttoaineet säilytetään irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, etteivät aineet pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissakaan. Voiteluaineet säilytetään keskitetysti niille varatussa paikassa. Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Työmaalle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, josta käyvät ilmi työmaan yleistiedot, työmaalla säilytettävät poltto-

6 aineet, syntyvät jätteet ja niiden määrät sekä jätteiden poistoimitus sekä jätteiden hyötykäyttö. 6 Hakemuksen mukaan jätteet käsitellään seuraavasti: JÄTELAJI MÄÄRÄ TOIMITUSPAIKKA jäteöljy 200 l Lassila & Tikanoja Oyj muut ongelmajätteet 44 kg Lassila & Tikanoja Oyj / kunnallinen keräyspiste sekajäte (talousjäte) 1 m 3 Lassila & Tikanoja Oyj aumamuovi 1700 kg keräys, paalaus, jatkokäyttö romurauta 135 kg Romuraudan välitys Jätteet varastoidaan ennen poiskuljetusta tuotantoalueelle rakennettavassa jätekatoksessa. BAT TARKASTELU Hakija rakentaa alueelle mitoitusohjeiden mukaisen ympärivuotisen pintavalutuskentän, pintapuomeilla varustetut laskeutusaltaat ja sarkaojat varustetaan lietetaskuin sekä sarkaojien päisteputket päisteputkipidättimin, joten tuotantoalueen vedet tullaan käsittelemään tehostetun vesiensuojelutason mukaisesti. Jätehuolto järjestetään jätelainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Polttoöljyjen varastoinnissa minimoidaan riskit polttoöljyjen joutumisesta maaperään tai vesistöihin. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelusta ja toiminnasta poikkeustilanteissa. Tuotannossa käytettävät koneet edustavat uusinta teknologiaa. Hakijan arvion mukaan Ukonmurronsuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä turvetuotannossa (BEP). YMPÄRISTÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Vapo Oy energiatoimialalla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti 2001) sekä ISO 9001:2000 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti 1997).

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ukonmurronsuon turvetuotannosta aiheutuu hakemuksen mukaan seuraava keskimääräinen nettokuormitus alapuoliseen vesistöön, kun laskentaperusteena käytetään keskimääräisiä Länsi-Suomen kuormitustarkkailusoiden ominaiskuormituslukuja: Kuormitus Kiintoaine kg/a kok-p kg/a kok-n kg/a Kuntoonpanovaihe ,4 Kuntoonpanovuosi ,8 Tuotantoaika ,2 Hakemuksen mukaan pintavalutuskentän pitoisuusreduktio (kuormituksen vähenemä) olisi kiintoaineella 60 %, kokonaisfosforilla 50 % ja kokonaistypellä 30 %. Ukonmurronsuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun ja tilaan (värillisyyden lisäys, ajoittainen sameus ja ravinteisuuden kasvu) on hakemuksen mukaan havaittavissa lähinnä alapuolisissa laskuojissa sekä vähäisessä määrin Kulhanjoessa. Vaikutukset eivät näy Pengerjoessa. Pöly ja melu Hakemuksen mukaan turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsintään, karheamiseen ja kuormaukseen karheelta ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Talviaikaista pölyhaittaa aiheuttaa lyhytaikaisesti turpeen lastaus auma-alueelta. Muualla tehtyihin tutkimuksiin perustuen on arvioitavissa, että pölyhaittaa esiintyy ajoittain vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 metrin päähän tuotantoalueen reunasta. Ukonmurronsuolla lähimmät asunnot sijaitsevat 1,6 km päässä, joten virkistyskäyttöhaittaa aiheuttavaa pölyn leviämistä ei esiinny. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista tuotantokaudella ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Yleensä meluhaitta on paikallista ja rajoittuu tuotantoalueiden läheisyyteen. Melu ei ole myöskään jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on noin 30

8 50 vuodessa. Ukonmurronsuon turvetuotanto ei aiheuta meluhaittoja lähimmillä kiinteistöillä, johtuen altistuvien kiinteistöjen sijainnista yli 1,6 km päässä tuotantoalueesta. 8 Muut ympäristövaikutukset Ukonmurronsuon ottaminen turvetuotantoon muuttaa maisemaa paikallisesti. Tuotantoalue on metsäojitusalueen keskellä eikä se näy asutukseen tai tielle. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta Ukonmurronsuon tuotantoalue esitetään liitettäväksi osaksi Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikköä koskevaa turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman tekstiosa on hakemuksen liitteenä 6.1. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailussa noudatetaan runko-ohjelman periaatteita. Kuormitustarkkailu Kuntoonpanovaiheen aikana otetaan vesinäytteet pintavalutuskentältä purkautuvasta vedestä kerran kuukaudessa. Tuotannon alettua kuormitusnäytteitä otetaan pintavalutuskentältä purkautuvasta vedestä touko-syyskuussa samasta paikasta kuin kuntoonpanovaiheessakin kahtena vuotena ensimmäisen lupakauden aikana. Vesistötarkkailu Vesistönäytepisteet ja niiden sijaintikoordinaatit ovat: Syrjäpuro, Ukonmurronsuon alapuoli Kulhanjoki, Kulhansuu Kulhansuun näytepiste on yhteinen Saarisuon vesistötarkkailun kanssa. Analysoinnissa noudatetaan voimassa olevat yhteistarkkailuohjelman sisältöä. Ohjelman mukaan näyt-

9 teet otetaan virtavesistä kolme kertaa vuodessa: huhti-toukokuussa (tulvan jälkeen), loppukesällä sekä syksyllä syys-lokakuussa. 9 Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: Laaja analyysi (talvikausi ja kevättulvakausi joka toisella ja kesällä joka kolmannella näytteenottokerralla ja lisäksi rankkasadenäytteistä ja täydentävän päästötarkkailun näytteistä): kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky, ph, NH 4 - N, PO 4 -P sekä Fe. Kiintoaineen hehkutushäviö tehdään, mikäli kiintoaine >20 mg/l. Suppea analyysi (muulloin): kiintoaine, COD Mn, kok-p ja kok-n, sähkönjohtokyky ja ph. Kalataloustarkkailu Ukonmurronsuo ehdotetaan liitettäväksi Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymään Kulhanjoen vesistön kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Kalataloustarkkailun ohjelma on hakemuksen liitteenä 6.2. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Suunnitelman tavoitteet, sisältö jne. on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön val-

10 10 miuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Paloturvallisuuteen sovellettavat säännökset löytyvät voimaantulleista pelastustoimilaista ja -asetuksesta ( /561 ja /857). Toimintaa koskevat paloturvallisuuskysymykset käsittelee ja ratkaisee paloviranomainen asettamalla riittävät määräykset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupaviraston ja Keuruun kaupungin ja Petäjäveden kunnan ilmoitustauluilla Kuulutus on lisäksi julkaistu Keskisuomalainen-nimisessä lehdessä Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: Vaikutukset suojelukohteisiin Ympäristökeskus katsoo, ettei turvetuotantoalueella ole vaikutuksia Natura 2000-alueen eteläpuoliseen osa-alueeseen, jonka valintaperusteena on boreaalisten metsien luontotyyppi. Arvioitaessa ympäristövaikutuksia Natura 2000-alueen pohjoisempaan osaalueeseen on otettava huomioon, että turvetuotantoalueen vedet johdetaan ojaan, joka

11 11 kulkee noin puolen kilometrin matkalla Natura 2000-alueen rajaa pitkin. Mikäli Natura 2000-alueen rajalla kulkeva oja säilyy nykyisellään, vaikutukset Natura-alueen pohjoisempaankin osa-alueeseen jäävät vähäisiksi eivätkä heikennä merkittävästi alueen luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain 65 :n vaikutusten arviointia ei tässä tapauksessa tarvita. Jos ojan osalta joudutaan tekemään muutoksia, jotka todennäköisesti heikentävät merkittävästi vieressä olevan Natura 2000-alueen harjumetsäluontotyyppiä, vaikutukset joudutaan arvioimaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti. Vaikutukset pienvesiin Ympäristölupahakemuksen luvun 5 (ympäristövaikutukset ja niiden hallinta) kohdassa (pienvedet) ei ole noteerattu mitenkään hakemuksen liitteenä olevassa ympäristöselvityksessä esiin nostettuja arvokkaita pienvesikohteita. Saman luvun kohdassa (maaluonto ja maisema) on todettu, että Ukonmurronsuon alueella on useita lähteisiä alueita, joiden vesitalouteen suon kuivatus tulee vaikuttamaan. Ympäristöselvityksen kuvausten ja valokuvien perusteella pohjoisosan länsilaidan kaksi avolähdettä ja eteläosan lounaislaidan lähteikköinen alue ovat todennäköisesti luonnontilaiseksi tulkittavia lähteitä, joita ei saa vesilain 1 luvun 17 a :n mukaan muuttaa niin, että niiden säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Muuttamiskielto koskee todennäköisesti myös suon eteläosan lounaislaidan lähteiköltä alkunsa saavaa lähdepuroa, joka on tulkittavissa 17 a :n tarkoittamaksi luonnontilaiseksi uomaksi. Ympäristöselvityksen perusteella on mahdollista että myös suon pohjoisosassa metsäautotien pohjoispuolella sijaitsevat lähteiköt ja puro sekä suon eteläosan keskiosan avovesilampare ovat luonnontilaisiksi tulkittavia pienvesiä, jolloin 17 a :n muuttamiskielto koskisi myös niitä. Ympäristökeskus esittääkin, että ympäristölupavirasto edellyttäisi vesilain 1 luvun 17 a :n poikkeusluvan hakemista. Tässä yhteydessä olisi selvitettävä, voidaanko joillain toimenpiteillä edesauttaa lähteiden ja purojen luonnontilaisuuden säilymistä. Pohjavesialueet Hankealueesta noin 600 m itään sijaitsee Syrjäharjun pohjavesialue ( , lk I). Syrjäharju on Petäjäveden kunnan tärkein pohjaveden ottoalue. Syrjäharjun vedenottamo sijaitsee lähimmillään noin 1,2 km:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pintavalutuskentän jälkeinen oja ja Syrjäpuro kulkevat osittain pohjavesialueella. Mikäli ojaa on tarpeen

12 perata, on otettava huomioon, että pohjavesialueella sijaitsevaa osuutta ei tule kaivaa kivennäismaahan asti. 12 Vesistön veden laatu Ympäristökeskus huomauttaa, että hakija on taulukossa 3.1 (s. 13) huomioinut kohdassa "turvetuotantoalueet" vain Ukonmurronsuon (67,3 ha) osuuden. Muuta turvetuotantoaluetta on lisäksi Saarisuo ja Penkkisuo, yhteensä 105 ha. Kuormitus ja vesistövaikutukset Hakemuksen karttojen mukaan suunnitellulla pintavalutuskentällä sijaitsee ojia. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijan arvioimat pintavalutuskentän reduktiot voidaan saavuttaa silloin, kun kentän mitoitusarvot ovat optimaaliset ja kenttä sijaitsee luonnontilaisella suolla. Ojitetulla alueella pintavalutuskentän reduktiot saattavat jäädä esitettyä alhaisemmiksi. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan arvioitaessa Ukonmurronsuon kuormitusta, lähtökohtana voisi käyttää hakemuksen taulukon 4.2 (s.20) mukaisia ominaiskuormituslukuja vuosilta Hakija on jättänyt pois vuoden 2000, jolloin kuormitukset olivat em. vuosien korkeimmat. Luvussa on arvioitu Kulhanjoen valuma-alueen muuta kuormitusta. Peltojen määräksi valuma-alueella on saatu maankäyttö- ja puustotulkinnan mukaan 264 ha ja peltoviljelyn aiheuttamaksi fosforikuormitukseksi 290 kg P/a, kun ominaiskuormituksena käytetään 1,1 kg P/km 2 /a. Vesistökuormituksen arviointijärjestelmän VEPSin mukaan Kulhanjoen valuma-alueen maatalouden aiheuttama fosforikuormitus on 141 kgp/a, kun peltoala on 160 ha ja ominaiskuormitus 0,88 kgp/km 2 /a. VEPS käyttää peltoalana SLICESmaankäyttöluokitusta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan SLICES-aineisto antaa oikeamman peltoalan kuin maakäyttö- ja puustotulkinta-aineisto, jonka peltoalassa on mukana mm. käytöstä poistuneet maatalousmaat. Hakemuksessa käytetty ominaiskuormitus 1,1 kg/km 2 /a on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan isohko Keski-Suomelle. Kulhanjoen valuma-alueen ihmistoiminnan aiheuttama fosforikuormitus ilman Ukonmurronsuota on noin 263 kg/a, josta turvetuotannon (Saarisuo ja Penkkisuo) osuus on noin 9,5 %. Ukonmurronsuo nostaa turvetuotannon kuormitusosuuden kuntoonpanovuonna

13 noin 14 %:iin ja tuotantoaikana noin 12 %:iin valuma-alueen ihmistoiminnasta aiheutuvasta kuormituksesta. 13 Vesienkäsittelymenetelmät Hakemuksen liitteistä 2.3 (peruskarttapohjalla oleva) ja 2.5 ilmenee, että pintavalutuskentällä sijaitsee ojia. Hyvin toimiva pintavalutuskenttä edellyttää, ettei kentällä synny oikovirtauksia. Hakemuksessa ei ole mitään mainintaa pintavalutuskentän luonnontilaisuudesta/ojista, eikä hakemus sisällä suunnitelmaa siitä, miten oikovirtaukset kentällä tultaisiin estämään. Ympäristökeskus katsoo, että ennen luvan myöntämistä hakijan tulee täydentää hakemustaan tältä osin. Melu ja pöly Hakemuksen mukaan lähimmät asutukset sijaitsevat noin 1600 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tarkkailu Koska Syrjäpurosta ei ole käytettävissä vedenlaatutuloksia, ympäristökeskus katsoo, että hakijan on otettava vesinäytteitä esitetystä Syrjäpuron tarkkailupisteestä ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanoa. Näytteitä on oltava useampia kuin yksi. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamisajankohta voi ympäristökeskuksen käsityksen mukaan olla vuosi Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavilla edellytyksillä: - vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja tuotantoon on sovellettava kulloinkin parhaita tiedossa olevia menetelmiä. - hakijan on tarkkailtava hankkeesta aiheutuvia kalataloudellisia vaikutuksia TEkeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailu voidaan tehdä yhteistarkkailuna muiden vaikutusaluetta kuormittavien tahojen kanssa. Tarkkailusuunnitelmaesitys on

14 toimitettava TE-keskukselle kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta Keurusselän ympäristölautakunta on vaatinut, että - toimintaa tulee harjoittaa niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja ympäristölle. -vesiensuojelurakenteiden tulee täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset tuotantovaihe huomioon ottaen. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon ja tuotantoon on sovellettava kulloinkin tiedossa olevia parhaita menetelmiä. - kuntoonpanovaiheessa vesiensuojelurakenteet tulee rakentaa ensin ja kaivutyöt tehdä mahdollisimman kuivana aikana. Rankkasateella työt tulee keskeyttää. Vesiensuojelurakenteiden mitoituksen tulee olla riittävä. Pintavalutuskentällä on tärkeää ehkäistä oikovirtaukset. - käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa. Vesiensuojelurakenteiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Altaista poistetut lietteet on sijoitettava siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin ojiin tai altaisiin. Altaiden puhdistamisesta on ilmoitettava Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - hakijan tulee tarkkailla vesistökuormitusta Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman mukaiset tulokset on toimitettava myös Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - koneiden huolto ja tankkaus sekä polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastointi tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 4. Petäjäveden kunnan ympäristönsuojelulautakunta on lausunut, että - Syrjäharjun alue on seudullisesti merkittävää pohjavesialuetta (I lk), jolla sijaitsee Petäjäveden kunnan säännöllisessä käytössä oleva vedenottamo. - laajemmin tarkasteltuna Pengerjoen valuma-alueella sijaitsee lukuisia turvetuotantoalueita ja uusia on suunnitteilla. On ensiarvoisen tärkeää, että hanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa arvioidaan kuormitusten yhteisvaikutusta ja vastaanottavan vesistön (Pengerjoki ja Kulhanjoki) kriittistä kuormitusta. Vesiensuojelumenetelmät tulee mitoittaa sen mukaan, että alapuolisen vesistön käyttö-, virkistys- ja luontoarvot eivät heikkene turvetuotannon seurauksena. Pengerjoella ja sen vedenlaadulla on tärkeä merkitys mm. seudun virkistyskalastuksen ja muun virkistystoiminnan sekä Petäjäveden keskustaajaman keskeisen järvialtaan Jämsänveden kannalta.

15 15 - tuotantoalueen toteutuksesta ei näyttäisi olevan merkittävää haittaa tiltaltin (Phylloscopus collybita) esiintymiselle. - asutukseen asti ulottuvat meluhaitat jäänevät vähäisiksi. - vesiensuojelurakenteiden tulee täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Vesiensuojelurakenteet on toteutettava ennen turvetuotannon aloittamista. Toiminnan vaikutuksia tulee seurata ja seurannan perusteella havaittuihin ongelmatilanteisiin tulee puuttua viipymättä. - mahdolliset kalataloudelliset ja muut haitat on korvattava haitankärsijöille täysimääräisesti. - tarkkailuohjelman mukaiset raportit on toimitettava Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset ja mielipiteet 1. Rukoila-Kuivasmäki-osakaskunta on muistutuksessaan esittänyt, että - suunnitelmista ei käy ilmi, kuinka lähteet aiotaan suojata ja kuinka laskupurot eristetään suon valuma- ja kuivatusvesistä. - altaiden mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös rankkasateiden vaikutukset. Ukonmurronsuon länsipuolelta alueelle johtavan suhteellisen runsasvetisen laskuojan vedet tulee huomioida mitoituksissa. - Esitetyn suunnitelman mukainen pintavalutuskenttä on huono (valumakentällä on uudet kuivatusojat, joiden tukkimisellakaan ei pystytä estämään oikovirtauksia). Kuivatusvedet tulisi johtaa valumakentälle sadettamalla. Alueelta myös löytyisi pintavalutuskentälle huomattavasti soveliaampi paikka, joka on esitetty muistutuksen liitekartassa. - pintavalutuskenttä on peruskalkittava rakeisella kalkilla ennen kuivatusvesien sinne johtamista. - osakaskunta vaatii lupahakemuksen hylkäämistä. 2. Keuruun kalastusalue muistutuksessaan on esittänyt, että - Pengerjokeen on istutettu järvitaimenta 7 kertaa vuosien välisenä aikana. Havaintojen mukaan järvitaimen lisääntyy luontaisesti Pengerjoen latvavesillä. Pengerjoki on Keuruun ja Jämsänjokilaakson ehkäpä paras harjusvesi. Pengerjoen keski- ja yläosissa on myös merkittävä rapukanta.

16 16 - Pengerjoen lisäkuormitus ja turvetuotannon lisäsuunnittelu tulee lopettaa ja tämänhetkistäkin turvetuotannon kuormitusta jokeen tulee ratkaisevasti pienentää. - Ukonmurronsuon turvetuotannolle ei tule myöntää ympäristölupaa. - hakijan on kartoitettava kaikki muistutuksessa mainitut jokien (Tarhianjoki, Multianjoki, Sarapuro, Soutujoki, Hännättömänjoki, Pengerjoki, Syrjäpuro ja Kulhanjoki) ennallistamisprosessit ja niiden tulevaisuuden skenaariot Metsähallituksen, TE-keskuksen, ympäristökeskuksen ja kaikkien alueella toimivien kyläyhdistysten ja yhteisöjen kanssa. - hakijan tulee korvata tähän mennessä aiheuttamansa vesistö- ja kalastovahingot kyseisellä vesialueella erikseen tehtävän selvitystyön perusteella, ennen kuin turvetuotantoon Keuruun kalastusalueella ja Pengerjoen valuma-alueella ryhdytään. - Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja 2015 sekä EU:n vesipuitedirektiivi on otettava erityisesti huomioon haittavaikutuksia arvioitaessa. Mikäli lupa myönnetään, Keuruun kalastusalue vaatii seuraavia toimenpiteitä: - Kulhanjoen ja Pengerjoen vedenlaatu on selvitettävä ennen toiminnan aloittamista. Seurantaa tulee jatkaa vuosittain ottaen huomioon näytteenotossa tulvahuiput ja vähävetiset jaksot. - kala- ja rapukannan ja tuotantoalueen lintu- ja suoluontoeläimistön sekä kasvillisuuden tarkka tila on selvitettävä ennen toiminnan aloittamista. - vesiensuojelurakenteet tulee mitoittaa varmasti riittäviksi, altaiden jatkuvan ja säännönmukaisen puhdistuksen ja tuotantotekniikan sekä menetelmien on oltava parasta markkinoilta löytyvää laatua. - turvetuotannolle tulee määrätä indeksiin sidottu, vuosittainen, turvetuotantoalaan sidottu kalatalousmaksu (30 /ha). - kalasto- ja kalastustiedustelu tulee toteuttaa Pengerjoen alueella vuosittain. 3. AA:t ovat muistutuksessa ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä Pengerjoen virkistyskäyttömahdollisuuksien huonontumisen vuoksi, ja mikäli lupa myönnetään, vaatinut (+ALV) vuotuista korvausta turpeennostoajalta.

17 17 Hakijan selitys ja hakemuksen täydennys Hakijalle on varattu tilaisuus lausua käsityksensä annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Hakija on saapuneessa selityksessään lausunut seuraavaa: 1. Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut seuraavaa: - Natura-alueen rajalla kulkevaan ojaan ei ole tarvetta tehdä muutoksia, joten vaikutuksia Natura-alueella ei aiheudu. - lohkon 1 pohjoisosan länsilaidalla ja eteläosassa suon poikki kulkevan metsäautotien varressa olevien lähteiden läheisyydessä kaivutyöt tehdään "alapuolella" 50 metrin etäisyydellä lähteistä ja niitä ei uloteta tarpeettomasti kivennäismaahan saakka. Lähdevedet valuvat tuotantoalueen eristysojiin. - lohkon 2 lounaiskulmassa mäenrinteessä oleva lähde rajataan ojitusalueen ulkopuolelle 50 metrin suojavyöhykkeellä. Lohkon 2 ojitus toteutetaan, mikä tarkoittaa sitä, että lohkon alla mahdollisesti oleva salapuro ja sen jälkeinen avouoma poistetaan. Mäenrinteessä olevan lähteen vesien annetaan valua kaivettavaan eristysojaan. Em. toimenpiteelle haetaan vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettua poikkeuslupaa. - kuormitus ja pitoisuusmuutoslaskenta on tehty vuosi 2000 huomioiden. - pintavalutuskentän alueella olevat metsä- ja muut ojat tukitaan, tukkimistarve arvioidaan työn yhteydessä tarkemmin, mutta kuitenkin turhaa maankaivua ja liikkumista valutuskentällä vältetään. Hakija ei näe syitä, miksei kenttä voisi toimia hakemuksessa esitetyn arvion mukaisesti. - Syrjäpuron veden laadun tarkkailu käynnistetään ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. 2. Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. 3. Keurusselän ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. 4. Petäjäveden kunnan ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija toteaa, että hankealueelle on suunniteltu luontaisella gravitaatiolla ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä, jonka rakentamista koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat on esitetty hakemusasiakirjoissa. Tarvittaessa hakija voi tarkistuttaa vesienkäsittelyrakenteet kunnan

18 18 ympäristönsuojeluviranomaisella ennen kuivatusvesien johtamisen aloittamista. Rakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lisäksi hakija viittaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. Muistutuksista hakija on selityksenään lausunut seuraavaa: 1. Rukoila-Kuivasmäki-osakaskunnan muistutuksessa mainittujen vesistövaikutusten ja lähteiden nykytilan ja säilyttämisen osalta hakija viittaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. Laskeutusaltaiden mitoituksessa, toisin kuin muistuttaja väittää, on huomioitu myös rankkasateet ja ulkopuolisten vesien johtaminen tuotantoalueen ohi. Pintavalutuskenttä on nykyisin hakijan omistuksessa ja sijainniltaan ja asianmukaisesti toteutettuna se täyttää BAT-vaatimukset. Pintavalutuskentän kalkitseminen ei ole tarpeen, sillä tuotantoalueelta purkautuvat vedet eivät kunnostusvaiheessakaan ole siinä määrin happamia, että niillä olisi haitallisia vaikutuksia purkuvesistössä. Vaatimus hakemuksen hylkäämisestä on hylättävä aiheettomana. 2. Keuruun kalastusalueen muistutuksen johdosta hakija selityksenään toteaa, että - osin laajenevaakaan turvetuotantoa ei voida katsoa uhkaksi vesistön veden laadulle ottaen huomioon Pengerjoen vesistöalueen laajuus. - ennallistamisprosessiselvitysvaatimus on perusteeton, eikä myöskään tarpeellinen asian ratkaisemisen kannalta. - korvauksia koskeva selvitysvaatimus on perusteeton, sillä kaikilla toimivilla tuotantoalueilla on lainvoimaiset luvat, joiden käsittelyn yhteydessä on selvitetty vesistö- ja kalastovaikutukset. - lupa-asia käsitellään (ainoastaan) ympäristönsuojelulain säädösten mukaisesti. - vesistön lähtötilanteesta on riittävät tiedot hakemuksessa. Syrjäpuron tarkkailu aloitetaan ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. - kalataloudellinen tarkkailu (sisältäen ravun) toteutetaan yleistä kalatalousetua valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla osana Kulhanjoen vesistön yhteistarkkailua. Lupaharkinnan kannalta hakemukseen sisältyvät selvitykset ovat riittävät. - vesiensuojelurakenteet ja menetelmät ovat BAT-tasoa. - altaat puhdistetaan säännöllisesti vuosittain loppukesällä tai syksyllä. - perusteita kalatalousmaksun määräämiselle ei ole. Myöskään kalatalousviranomainen ei ole lausunnossaan edellyttänyt maksun määräämistä.

19 19 3. AA:n tekemään muistutukseen hakija toteaa, etteivät aiotun turvetuotannon vaikutukset ulotu Pengerjokeen saakka, joten muistutuksessa esitettyjä haittoja ei aiheudu ja korvausvaatimus on aiheeton. Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Rukoila-Kuivasmäki-osakaskunnalle on varattu tilaisuus lausua hakijan selityksestä ja vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetusta poikkeamishakemuksesta. Ympäristökeskus lausuu seuraavaa: Vaikutukset Syrjäharjun Natura 2000-alueeseen Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan edellyttänyt, että hankkeen yhteydessä tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusten arviointi, mikäli Syrjäharjun Natura 2000-alueen rajalla menevän ojan osalta tehdään Natura 2000-alueen luonnonarvoihin vaikuttavia muutoksia. Luvan hakijan mukaan ojaan ei ole tarvetta tehdä muutoksia, joten ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan arviointia ei tarvita. Vaikutukset pienvesiin Pienvesien osalta ympäristökeskus piti hakemusta puutteellisena pienvesien osalta ja vaati vesilain 17 a :n mukaisen poikkeusluvan hakemista, ja että hakijan olisi selvitettävä toimenpiteet, joilla voitaisiin edesauttaa suunnitellun turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä olevien pienvesien säilymistä. Hakija on sittemmin esittänyt tarkentavia tietoja pienvesikohteista ja tehnyt muutamia muutoksia suunnitelmaan. Lisäksi hakija hakee vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitettua poikkeuslupaa lohkon 2 eteläosassa turvetuotantokentän keskiosassa sijaitsevan purolle. Keski-Suomen ympäristökeskus pitää tarkennettua suunnitelmaa pääosin hyväksyttävänä. Ympäristökeskus kuitenkin huomauttaa, että lohkon 1 pohjoisosan länsilaidan lähteen ja lohkon 2 lounaiskulmassa olevan lähteen alapuolelle kaivettavat eristysojat tulee sijoittaa riittävän kauas lähteistä, niin että lähteiden ja tihkupintojen sekä niistä valuvien vesien ympärillä oleva lähdekasvillisuus säilyy. Kuormitus, vesistövaikutukset ja vesienkäsittelymenetelmät Lausunnossaan ympäristökeskus katsoi, että hakijan tulisi vielä täydentää hakemustaan tiedoilla pintavalutuskentän ojitustilanteesta ja miten ojat on tarkoitus tukkia. Hakija on selityksessään näin tehnyt. Hakijan mukaan ojien tukkimistarve arvioidaan tarkemmin

20 20 työn yhteydessä. Turhaa maankaivua ja liikkumista pintavalutuskentillä kuitenkin vältetään. Hakemuksessa on ilmoitettu työn tehtävän kaivukoneella. Hakija esittää reduktiot Vapo Oy:n Kiihansuon metsäojitetulle suolle rakennetusta pintavalutuskentästä vuosilta Ojien tukkimisesta ei ole vielä kovinkaan paljon kokemuksia, varsinkaan kaivukoneella tehtynä. Ympäristökeskus katsoo, että lupapäätökseen tulee asettaa pintavalutuskentän osalta ainakin seuraavat määräykset: "Kentän ojat on tukittava siten, että oikovirtaukset estetään. Penkereitä tehtäessä ja ojia tukittaessa kentän pintaa ei saa rikkoa. Oikovirtaukset pintavalutuskentillä on estettävä sekä kenttien toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja niiden toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi". Ojitettujen alueiden pintavalutuskenttien tehoa on selvitetty olemassa olevan tiedon perusteella (Esiselvitysraportti /Oulun yliopisto; selvitys julkaistaan syksyllä -07). Loppupäätelmänä esiselvityksessä on, että ojitetut kentät toimivat joskus hyvin ja joskus eivät, mutta selviä syitä ei löytynyt po. aineistosta. Jatkossa tätä on tarkoitus selvittää. Rukoila-Kuivasmäki-osakaskunta ei ole esittänyt uusia vaatimuksia. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Keuruun kunnan Ampialan kylässä ja Petäjäveden kunnan Rukoilan kylässä sijaitsevalla Ukonmurronsuon noin 67 ha:n suuruisella tuotantoalueella. Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta ennalta arvioiden olisi määrättävä vahingonkorvauksia vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajille tai veden käyttäjille. Vesistö- ja

21 kalatalousvaikutusten tarkkailusta sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset. 21 Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava ympärivuotisesti hakemuksen kohdassa 2.5 esitettyjen ja päivätyn selityksen liitteen 1 kartasta 1:6000 näkyvien vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaa pitkin Syrjäpuroon. Vesiensuojelurakenteena ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, hakemuksen liitteen 2.4 mukaisesti mitoitetut laskeutusaltaat (3 kpl) sekä hakemuksen liitteen 2.5 kartan 1:2000 mukainen ympärivuotisella gravitaatiolla toimiva pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset. Lohkon 1 pohjoisosan länsilaidan lähteen ja lohkon 2 lounaiskulmassa olevan lähteen alapuolelle kaivettavat eristysojat tulee sijoittaa vähintään 50 metrin etäisyydelle lähteistä, niin että lähteiden ja tihkupintojen sekä niistä valuvien vesien ympärillä oleva lähdekasvillisuus säilyy. Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Ennen tuotantotoiminnan aloittamista on Keski-Suomen ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus. 2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 3. Pintavalutuskenttä, laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Pintavalutuskentän ojat on tukittava siten, että oikovirtaukset estetään. Penkereitä tehtäessä ja ojia tukittaessa kentän pintaa ei saa rikkoa. Kentän toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja sen toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jäl-

22 keen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. 22 Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojien ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit on pidettävä kunnossa. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Turvepaksuudeltaan alle 0,5 m olevilla tuotantoalueilla kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi. Ojien kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojat on puhdistettava tarpeen mukaan. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Voimakkaan tuulen aikana tuotantotoimintaa on rajoitettava niin, ettei tuotantoalueen ulkopuolella sijaitseville tiloille aiheudu turvepölystä kohtuutonta haittaa. Tuulen voimakkuuden ollessa yli 10 m/s on turpeen korjuu ja kuormaustyöskentely kokonaan keskeytettävä. Tuotantoalueella on oltava tuulen seurantaa varten tuulipussi. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 6. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla klo 7-22 välisenä aikana ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db eikä klo 22-7 välisenä aikana 50 db. Luvan saajan on laite- ja työmenetelmävalinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittyminen. Melutaso häiriintyvissä kohteissa on tarvittaessa todennettava mittauksin.

23 23 Polttoaineet ja öljyt 7. Toiminnassa käytettävien vaarallisten aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Vuodot maaperään on estettävä. Jätteet 8. Toimintaa on harjoitettava suunnitelmallisesti niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät jätteet on kerättävä, lajiteltava, varastoitava ja toimitettava asianmukaisesti hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Keuruun kaupungin ja Petäjäveden kunnanympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

24 24 Tuotannosta poistuvat alueet 11. Tuotannosta poistuvalta tuotantoalueelta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Jos tuotantoaluetta siirtyy jälkikäyttöön ja sen johdosta tehdään muutoksia vesien johtamiseen ja käsittelyyn, on tätä koskeva suunnitelma toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen muutoksien toteutusta. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu 12. Ukonmurronsuon turvetuotantoalueelle on nimettävä hoitaja, jonka nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. 13. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttöpäiväkirjan kooste on toimitettava vuosittain Keski-Suomen ympäristökeskukselle. 14. Käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailussa noudatetaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmaa. Ukonmurronsuon täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkastettu tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Keuruun kaupungin ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 15. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Muutokset tarkkailuohjelmaan hyväksyy Keski-Suomen TE-keskus. 16. Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti.

25 25 Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun sekä kalataloustarkkailun vuosiyhteenvedot on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle sekä Keuruun kaupungin ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Tarkkailutulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 17. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, jos se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2017 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset. Ratkaisun perustelut Keski-Suomen seutukaavassa Ukonmurronsuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole yksityiskohtaisempaa kaavaa. Lupaharkinnassaan ympäristölupavirasto ottaa

26 26 huomioon valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 sisältyvän kannanoton, jonka mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille tai maankäytön suunnittelussa siihen tarkoitukseen osoitetuille alueille. Turvetuotantoalueen toiminnasta ei aiheudu tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa Ukonmurronsuon olosuhteissa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon arvio esitetyn puhdistusmenetelmän toimivuudesta kooltaan hakemuksen mukaisella turvetuotantoalueella sekä päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta aiheutuvat kustannukset ja hyödyt. Lupamääräysten mukaisesti käsiteltyjen kuivatusvesien aiheuttama ainepitoisuuksien nousu Kulhanjoessa ja Pengerjoessa on arvioitavissa vähäiseksi ja sellaiseksi, että kuivatusvesien haitallisia vaikutuksia kalatalouteen ei voida yleisen edun kannalta pitää todennäköisenä. Tämän vuoksi edellytyksiä kalatalousmaksun määräämiselle ei ole olemassa. Lupamääräysten perustelut Vaikka asutus Ukonmurronsuon ympäristössä sijaitsee jokseenkin kaukana (yli 1,6 km), on tarpeen antaa määräykset melu- ja pölypäästöjen hallinnasta. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja ulkona, joita on oikeuskäytännössä vakiintuneesti käytetty toiminnan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristöviihtyisyyden turvaamiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu määräys koskee näitä velvollisuuksia.

27 27 Turvetuotantoalueella on tarpeen olla toiminnanharjoittajaa edustava lupamääräysten noudattamisesta vastaava erikseen nimetty henkilö. Tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu määrätään toteutettavaksi hakemuksen mukaan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Keski-Suomen ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset on otettu huomioon luvan voimassaoloa, päästöjen vaikutusten tarkkailua ja luonnontilaisten lähteiden suojaamista koskevissa lupamääräyksissä. Keski-Suomen TE-keskuksen vaatimus kalataloudellisen tarkkailun järjestämisestä on hyväksytty. Ympäristölupavirasto pitää Ukonmurronsuon suunnitellusta turvetuotannosta aiheutuvia vesistöön kohdistuvia ympäristövaikutuksia sellaisina, että kalataloudellinen tarkkailu katsotaan kalatalousviranomaisen esittämällä tavalla tarpeelliseksi. Rukoila-Kuivasmäki-osakaskunnan muistutuksessa mainitut seikat on otettu huomioon päästöjen vaikutusten tarkkailua ja luonnontilaisten lähteiden suojaamista koskevissa lupamääräyksissä. Hakemuksen mukaan laskeutusaltaat on mitoitettu ottamalla huomioon myös rankkasateet ja ulkopuolisten vesien johtaminen tuotantoalueen ohi. Pintavalutuskentän kalkitseminen ei ole tarpeen, sillä tuotantoalueelta purkautuvat vedet eivät kunnostusvaiheessakaan ole siinä määrin happamia, että niillä olisi haitallisia vaikutuksia purkuvesistössä. Keuruun kalastusalueen muistutuksessa mainitut seikat on otettu huomioon päästöjen vaikutusten tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä. Ympäristölupaviraston arvion mukaan turvetuotannon vaikutukset eivät ennalta arvioiden ulotu Pengerjokeen saakka. Ennallistamisprosessiselvitysvaatimus on hylätty, sillä se ei ole tarpeellinen asian ratkaisemisen kannalta. Korvauksia koskeva selvitysvaatimus on hylätty, sillä kaikilla toimivilla tuotantoalueilla on lainvoimaiset luvat, joiden käsittelyn yhteydessä on selvitetty vesistöja kalastovaikutukset. Ympäristölupavirasto katsoo, että vesistön lähtötilanteesta on riittävät tiedot hakemuksessa. Kalataloudellinen tarkkailu (sisältäen ravun) toteutetaan yleistä kalatalousetua valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla osana Kulhanjoen vesistön yhteistarkkailua. Lupaharkinnan kannalta hakemuksessa esitetyt selvitykset ve-