PALOMÄEN KENTÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PALOMÄEN KENTÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 10.1.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..2017

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 15. kaupunginosan korttelia 1281. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 15. kaupunginosan kortteli 1281 ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena on Äänekoskentien ja Ääneniementien risteysalueella oleva Palomäen kentän alue. Kaavan nimi Palomäen kentän asemakaavan muutos Kaavan päiväys 10.1.2017 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 17.10.2016 242 Ilmoitus vireilletulosta 25.10.2016 (Sisä-Suomen lehti) Ilmoitus vireilletulosta 3.11.2016 (Äks-Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos 8.11. - 9.12.2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -..2017 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..20

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 4 3.4 Rakennettu ympäristö... 4 3.5 Rakennettu kulttuuriympäristö... 6 3.6 Maanomistus... 6 4 SUUNNITTELUTILANNE... 6 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 4.2 Maakuntakaava... 7 4.3 Yleiskaava... 7 4.4 Asemakaava... 8 4.5 Selvitykset ja suunnitelmat... 8 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 9 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 5.3 Luonnosvaihe... 9 5.4 Ehdotusvaihe... 10 5.5 Hyväksyminen... 10 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 12 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 12 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 12 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 12 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 13 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Kaavoittajan vastine

4 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella osoitetaan urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta rakentamisen sallivaksi alueeksi. Kaupunkikuvan kannalta alue on merkittävä, sillä Suolahden suunnalta kaupunkiin tultaessa on alue ensimmäisenä näkyvissä ja uudella rakentamisella muodostetaan osaltaan porttivaikutusta kaupunkiin tultaessa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos on laitettu vireille teknisen lautakunnan laatimien selvitysten perusteella, jossa selvitettiin uuden paloaseman sijoittumista Äänekosken kaupungin alueelle. Palomäen kentän alue on sijainniltaan hyvä uuden paloaseman paikaksi, mutta vaatii asemakaavan muutoksen rakentamisen mahdollistamiseksi. Alueen maankäytön tehostaminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kaupunkikuvan kohentaminen ovat myös suunnittelun tavoitteita. Kaavamuutoksella on tarkoitus luoda edellytykset kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen rakentamisen sijoittamiselle kaupungin itäisen sisääntuloväylän varteen. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken itäisen sisääntuloväylän, Äänekoskentien varrella alle kilometrin päässä Äänekosken keskustasta. Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa metsäinen asemakaavoittamaton alue, idässä Ääneniementie ja etelässä Äänekoskentie. Lännessä suunnittelualue rajautuu Akselintien päähän. Suunnittelualue on kooltaan noin 2,0 ha. Nykyisellään alueella toimii tilapäistä majoitusta uuden tehtaan työntekijöiden majoittamiseen. Alue on vuokrattu majoituskäyttöön kesään 2017 saakka. Kulku alueelle tapahtuu pääosin Akselinkadun kautta. 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue on avointa sorapintaista kenttää, jota reunustaa puustoinen alue etelässä ja pohjoisessa. Alue viettää kohti vesistöä. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.4 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaupungin tiivis ydinkeskusta sijoittuu n. 500 metrin etäisyydelle, suunnittelualueen länsipuolelle. Rakennetun ympäristön laajentaminen uudistaa ja tiivistää kaupunkikuvaa Suolahden suunnalta liikenteen pääväylää pitkin tultaessa. Alueen lähiympäristöä luonnehtivat julkiset rakennukset. Palvelut ja työpaikat Alueen länsipuolella toimii yksityinen eläinlääkäriasema Akselinkadun varrella. Myös vanha paloasema on vielä käytössä. Muita palveluita ei suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ole, vaan palvelut sijoittuvat kaupungin ydinkeskustaan n. 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lukiotoiminta siirtyy toisaalle, sillä uusi lukio valmistuu vuoden 2017 aikana ja syksyllä lukiolaiset sijoittuvat uuteen kouluun Terveyskadun ja Kuhnamontien risteyksen tuntumaan. Suunnittelualue rajautuu Äänekoskentiehen, jonka eteläpuolelle sijoittuu kaksi toimivaa suurteollisuuslaitosta. Teollisuuslaitokset ovat laajentuneet ja tuoneet kaupungille vireyttä viime vuosina.

Virkistys Suunnittelualue on lähivirkistysaluetta, joka on toiminut mm. lukiolaisten liikuntapaikkana ja muussa kaupunkilaisten vapaa-ajan harrastustoiminnassa. Virkistykseen on Äänekosken kaupungilla kehitettävänä muita laajoja alueita heti suunnittelualueen pohjoispuolella ja ranta-alueilla. Maisema Suunnittelualueen pohjoispuoli on osa Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 työtä varten tehtyä maisemaselvitystä. Palomäen kentän asemakaava-alue ei sijoittunut tarkastelualueelle. 5 KUVA 1. Ote laaditusta maisemaselvityksestä. (Anna-Kaisa Aalto, 2006) Liikenne Suunnittelualue rajautuu itäosasta Ääneniementie nimiseen katuun ja eteläosasta seututiehen 642 (Äänekoskentie), jolla on kaava-alueen kohdalla nopeusrajoitus 40 km/h. Äänekoskentien pohjoispuolella kulkee kevyen liikenteen väylä seututiestä viherkaistalla erotettuna. Kevyen liikenteen väylä jatkuu edelleen Suolahden suuntaan sekä Ääneniementien länsipuolella kohti Ääneniemen asuinalueita. Äänekoskentien ja Ääneniementien risteyksen alueelle on laadittu kiertoliittymäsuunnitelma. Liikennemäärät (KVL 2014) Äänekoskentiellä ovat 6446 ajon/vrk ja 393 raskasta ajon/vrk. Ennuste vuodelle 2035 vastaavasti 7500 ajon/vrk ja 450 raskasta ajon/vrk. Kiertoliittymän rakentamisajankohta on vielä avoin. KUVA 2. Ote kiertoliittymäsuunnitelmasta Äänekoskentien ja Ääneniementien risteysalueella. (Plana, 2015)

Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu vesihuoltoverkoston toiminta-alueeseen, josta vastaa Äänekosken kaupungin omistama Äänekosken Energia Oy asemakaavoitetuilla alueilla. Jätevesilinjat kulkevat Äänekoskentien ja Akselinkadun vartta pitkin. Puhdasvesilinja kulkee Äänekoskentien ja Ääneniementien vartta sekä Akselinkadulta Palomäen kentän pohjoisosan läpi Ääneniementielle. 6 KUVA 3. Vasemmalla jätevesilinja ja oikealla puhdasvesilinja. Alue on myös kaukolämpöverkoston piirissä. Kaukolämpolinja kulkee Äänekoskentien pohjoispuolella ja edelleen Ääneniementien vartta Ääneniemeen. Kaukolämpölinja oikaisee osittain suunnittelualueen puolelta, mikä huomioidaan kaavassa rasitteena. Sähkökaapeli kulkee suunnittelualueen pohjoisosassa Akselinkadulta Ääneniementielle. Puistomuuntamo sijoittuu linjan keskivaiheille. Puistomuuntamolle osoitetaan kaavassa uusi paikka, jonne se voidaan tarvittaessa siirtää. Puistomuuntamo palvelee nyt alueella olevaa konttimajoitustoimintaa, mutta jatkossa on tarpeen myös uuden toiminnan sähköistämisessä. Erityistoiminnat Suunnittelualue sijaitsee kahden toiminnassa olevan suuronnettomuusvaarallisen laitoksen konsultointivyöhykkeellä. CP Kelco Oy ja Metsä Fibre Oy toimivat suunnittelualueen eteläpuolella ja niiden mahdolliseen kaasuvaaraan varautuminen tulee huomioida maankäytön suunnittelussa sekä alueen yksityiskohtaisemmassa rakennussuunnittelussa. Liike- ja toimistorakentamiselle ei konsultointivyöhykkeellä ole estettä. 3.5 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistoja. 3.6 Maanomistus Suunnittelualue on Äänekosken kaupungin omistuksessa. 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Ympäristöministeriö on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tavoitteet painottuvat entistä enemmän kaupunkiseutuihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen alueidenkäytön keinoin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tämän hankkeen kannalta alla olevia tavoitteita: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskunta Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja käytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. 4.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu asuntoaluetta (A). Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti erittäin hyvällä alueella. 7 KUVA 4. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maa-kuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on hyväksyä kaava maakuntavaltuuston kevätkokouksessa 2017. 4.3 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 11.10.

12.11.2007 välisen ajan. Yleiskaavaehdotusta päästiin valmistelemaan syksyn 2016 aikana huomioiden valtatien 4 parannushankkeen tiesuunnittelu. Alustavassa yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualueelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), joka varataan julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle. Merkinnässä tarkennetaan, että ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas autoilijan, pyöräilijän ja jalankulkijan näkökulmasta. Pyöräilyn pääväylä on osoitettu Äänekoskentien pohjoispuolelle. Ääneniementie on osoitettu pääkatu merkinnällä. Suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan osayleiskaavaehdotuksessa osoitetun Ääneniemen kehittämisalueen sisälle. Kaava-alue sisältyy myös tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle. Kaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville alkuvuodesta 2017. 8 KUVA 5, Ote Äänekosken osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaavakartasta. 4.4 Asemakaava Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 18.4.1991. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU), jonka pinta-ala on n. 2,08 ha. Asemakaavaa varten on laadittu erilliset Palomäen rakentamisohjeet. KUVA 6, Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 4.5 Selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutoksessa huomioidaan Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto, laaditut rakennusinventoinnit ja luontoselvitykset sekä tie- ja katusuunnitelmat. Kaavatyön yhteydessä ei ole tarpeen tehdä erillisiä selvityksiä.

9 Rakennusjärjestys ja rakennuskiellot Äänekosken kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.12.2006. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään Äänekosken kaupungin ylläpitämää pohjakarttaa. Pohjakartta on tarkistettu kaavoituksen yhteydessä. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä 17.10.2016 242 teknisen lautakunnan laatimien paloaseman sijoittumisen taustaselvitysten pohjalta. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianomaiset Keski-Suomen ELY- keskus Keski-Suomen pelastuslaitos Äänekosken Energia Oy Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaa-aikalautakunta Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 10.10.2016 ja sitä tarkistetaan tarvittaessa kaavanlaadinnan yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnosaineisto asetetaan nähtävillä kaupungin ilmoitustaululle, kaavoitusosastolle (III kerros) ja kotisivuille 14 päivän ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja vapaa-aikalautakunnalta. Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä 8.11. 9.12.2016 välisen ajan (MRA 30 ). Luonnosaineistosta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja vapaa-aikalautakunnalta. Määräpäivään mennessä ei tullut yhtään mielipidettä.

10 KUVA 7 Ote kaavaluonnoksesta ja alueen ilmakuvasta. 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laadittiin huomioiden tulleet lausunnot. Lähivirkistysalueelle lisättiin ohjeellinen rajaus puistomuuntamolle. Liittymäkielto pidennettiin Ääneniementien varrella liittymäetäisyysohjeistus huomioiden Äänekoskentien risteyksestä pohjoisen suuntaan. Ehdotuksena kaava asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). Ehdotusvaiheessa ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja. KUVA 8 Ote kaavaehdotuksesta. 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan..20.

11 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavalla mahdollistetaan uutta rakentamista nykyiselle urheilu- ja virkistyskäytössä olevalle alueelle. Eteläosaan osoitetaan ET -korttelialuetta, jonne voi sijoittua esimerkiksi uusi paloasema. Rakennusmassaa on ohjattu sijoittumaan nykyisen paloaseman kanssa samaan linjaan siten, että hälytyspiha sijoittuisi rakennuksen edustalle. Korttelin pohjoisosaan osoitetaan Y korttelialuetta, jolla mahdollistetaan Äänekosken kaupungin kasvavan kehityksen mukanaan tuomaa tarvetta uudelle rakentamiselle keskusta-alueen läheisyydessä. Korttelialueet Kaavalla muodostuu osa korttelista 1281, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) sekä yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). ET korttelialueelle on osoitettu yksi tontti, joka on kooltaan 13 432 m 2. Sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu III ja rakennusoikeus kerrosneliömetreinä (3000 k-m 2 ). Tontin eteläosaan on osoitettu kaukolämpöputken sijainti johtoa varten varatun alueen osa -merkinnällä. Y korttelialueelle on osoitettu yksi tontti kooltaan 6993 m 2. Kerrosluvuksi on osoitettu II ja rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0.30, joka oikeuttaa pinta-alan mukaan alueelle 2100 k-m 2 rakennusoikeutta. Y kortteli on tarvittaessa mahdollista jakaa useammaksi tontiksi. Korttelialueelle on osoitettu vesijohdon ja sähkökaapelin sijainnit johtoa varten varatun alueen osa merkinnöin. ET Y Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Yleisten rakennusten korttelialue. Liikenne Henkilöautoliikenteen kulku on ajateltu tapahtuvan pääosin Akselinkadun kautta. ET korttelialueella paikoitukseen varatut ohjeelliset alueen osat sijoittuvat pääosin suunnittelualueen länsiosaan lähelle Akselinkatua. Mahdollisten hälytysajoneuvojen kulku on suunniteltu tapahtuvan Ääneniementien kautta Äänekoskentielle. Liittymäkielto on merkitty Ääneniementien varrelle 45 metrin etäisyydelle Äänekoskentiestä. Virkistys, ulkoilu ja luonnonympäristö Suunnittelualueella sijaitseva Palomäen kentän sorapintainen alueenosa osoitetaan kaavamuutoksella rakentamisen sallivaksi alueeksi. Lähivirkistysaluetta on osoitettu suunnittelualueen länsiosaan kapea kaistale. Suunnittelualueen kaakkoisosassa olevalle puustoiselle alueelle on osoitettu istutettavaa alueen osaa, jolla tulee kasvaa myös puita. Muut alueet Puistomuuntamolle on osoitettu ohjeellinen sijainti lähivirkistysalueelle. Kaavamääräykset Rakentamatta jäävät tontin osat tulee istuttaa ja pitää huolitellussa kunnossa. Tonttien 4 ja 5 väliselle rajalle on istutettava /rakennettava aita, jonka korkeus on 1,5 m. Tontilla tulee säilyttää ja istuttaa puita niin, että puiden määrä on vähintään0,5 ja pensaiden määrä vähintään 2 tontin pinta-alan 100 m 2 kohti. Uudet rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57a ). Hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisilla järjestelyillä tontin omalla alueella. IV-konehuoneen tiloja ei lasketa kerrosalaan kuuluvaksi. Autopaikkojen vähimmäismäärät: 1 ap/ 200 k-m 2

12 Nimistö Kaavalla ei muodostu uutta nimettävää aluetta. Mitoitus Asemakaavamuutoksen kokonaispinta-ala on 2,077 ha. Asemakaavalla muodostuu seuraavia korttelialueita: ET 13 432 m 2 3 000 k-m 2 e=0.22 Y 6 993 m 2 2 100 k-m 2 e=0.30 VL 345 m 2 Kaavalla mahdollistetaan uutta rakentamista alueelle ja kaupunkikuvan kehittämistä. Palomäen kentän alueella asemakaavan sallima kerrosalan määrä kasvaa 5100 k-m 2, koska urheilu- ja virkistyspalvelualue osoitetaan uudelle rakentamiselle. Asemakaavan kokonaistehokkuudeksi muodostuu e=0.25. Urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta poistuu kaavamuutoksella 2,077 ha. 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä taloudellisia vaikutuksia. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla on positiivisia yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on tärkeää yleisen kustannustason hallinnassa. Sosiaaliselta kannalta rakennuskannan lisääminen kaupungin porttialueelle kohentaa kaupunkikuvaa ja vahvistavaa mielikuvaa kehittyvän kaupungin uudistumisesta. Äänekosken lukion toiminnan siirtyessä toisaalle, ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Palomäen kentällä. Asemakaavalla osoitetaan uutta rakentamisen aluetta elinkeinoelämälle olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kaava huomioi yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja tiivistymisen. Kaava tukee nykyisen palvelutarjonnan säilymistä ja kehittämistä Äänekosken kaupungissa. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset autoliikenteen osalta eivät ole merkittäviä. Nykyisin paloasemalta tapahtuva hälytysajoneuvojen lähtö- ja tuloliikenne tapahtuu Palomäentien kautta Äänekoskentielle. Uudessa tilanteessa hälytysajoneuvoliikenne tapahtuu Äänekoskentien kautta Äänekoskentielle. Kaavamuutos tuo Ääneniementielle uutta suuren kaluston liikennettä, mikä voi näkyä myös Ääneniementien ja Äänekoskentien risteysalueella ajoittaisena ruuhkana. Henkilöautoliikenne uusille tonteille on ajateltu pääosin tapahtuvan olemassa olevan katuverkon kautta Akselinkadun kautta, eikä siitä näin ollen aiheutuisi suurta haittaa. Kaava kuitenkin mahdollistaa liittymisen myös Ääneniementien kautta, mikä saattaa aiheuttaa ruuhkaa risteysalueille aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on positiivinen vaikutus rakennettuun ympäristöön. Rakennuskannan lisääntyminen ja uudistaminen kohentaa kaupunkikuvaa Suolahdesta Äänekoskelle johtavan päätien varrella. Ympäristössä olevat rakennukset on huomioitu uuden rakennusmassa sijoittamisessa. 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä toiminnasta näin ollen ole haitallista vaikutusta Äänekosken pohjavesiin. Rakentamisen alueeksi osoitettu alueen osa on pääasiassa sora-

pintaista kenttää, eikä rakentamisesta näin ollen katsota olevan suurta haittaa luonnonympäristön kannalta. Äänekoskentien varressa oleva puustoinen alue on osoitettu istutettavaksi alueeksi, jolla tulee kasvaa myös puita, eikä sinne ole osoitettu rakentamista. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Korttelialue sijaitsee olemassa olevan kunnallistekniikan alueella, eikä uusien rakennusten liittäminen verkostojen piiriin aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. 13 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteen mukaan kaava on hyväksymiskäsittelyssä keväällä 2017. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 10.1.2017 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi