Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo
Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on jonkinlainen teoria moraalista Filosofinen etiikka auttaa ajattelemaan ja keskustelemaan moraaliin liittyvistä kysymyksistä Metaetiikka: objektiivinen vs. subjektiivinen vs. molemmat Normatiivinen etiikka: seuraukset, periaatteet ja lait, hyveet
Mitä on tiede? Tiede on arvovapaata ja objektiivista tiedonhankintaa Ajatus siitä, että on olemassa jokin yksi tieteellinen menetelmä, joka erottaa tieteen epätieteestä (ns. tieteen demarkaatiokriteeri) Ajatus siitä, että tieteet muodostavat katkeamattoman ketjun, jossa ylemmät tasot on palautettavissa jäännöksettä alempiin (tai perustavampiin) Teleologinen selittäminen hylättävä Positivismi ja reduktionismi 1900-luvun alussa vaikuttaneita tieteellisiä ihanteita
Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia Biologia Kemia Fysiikka
Tiede: sanan eri merkityksiä Puhuessamme tieteestä voimme puhua tieteenä kaikista näistä, tai jokaisesta erikseen: Tutkijoiden tiedeyhteisö Tulokset (reaaliset) Instituutiot (esim. yliopisto) Tiede Tulokset (ideaaliset) Menetelmät (ideaaliset) Menetelmät (reaaliset) Tieteen popularisoinnit
Mitä on tiede? Ts., Tiede sanoo, että X on helposti aika epämääräinen väite Deskriptiivinen ja normatiivinen: Tieteilijät toisinaan venyttävät auktoriteettinsa rajoja Asiat ovat näin vs. asioiden pitäisi olla näin Esim. eräät HIV-tutkijat HS:ssä: HIV-positiivisilla on oikeus suojaamattomaan yhdyntään! Eli jollakulla muulla on velvollisuus olla suojaamattomassa yhdynnässä HIV-positiivisen kanssa?! Mitenkäs HIV-negatiivisten oikeudet... Minkä tieteen tulosten perusteella voidaan väittää tällaista?
Tiede vs. epätiede Tieteelliset väitteet voidaan todistaa tosiksi Ei riitä kriteeriksi: todisteita voidaan marssittaa epätieteellistenkin väitteiden tueksi Tieteessä paljon todistamatonta Esimerkiksi homeopatia: Henkilö A sai lääkettä X > parantui Riittääkö todistamaan todeksi? Verifikaatio vs. falsifikaatio Ymmärrämme enemmän, kun meille osoitetaan että olimme väärässä vs. tiedon tuki-illuusio Tieteelliset väitteet ylipäänsä voidaan osoittaa myös vääriksi Vrt. astrologia? Homeopatia? Toisin sanoen: positiivinen ja negatiivinen todistusaineisto huomioon
Tiede vs. epätiede Tiede perustuu havaintoihin, epätiede spekulaatioihin/ vääriin havaintoihin Isaac Newton: Hypoteses non fingo! Empiria silti hieman huono kriteeri: Havaintojen teoriapitoisuus Teorian ja havaintojen väliin mahtuu apuoletusten joukko Suuri luottamuksen verkko vs. rikkinäinen puhelin
Tiede vs. epätiede Muita ongelmia: Tiede sisältää paljon myös todistuskyvyn ulottumattomissa olevia väitteitä Tieteen historia: Anything goes? Tiede ristiriitojen repimää Ei huono asia alkuunkaan: kertoo siitä, että asioita aidosti testataan! Silti: tiede on epävarmaa ja erehtyväistä > varottava pistämästä höttöisiä väitteitä tieteen nimiin Tiede vs. epätiede: Tiede myöntää erehdyksen mahdollisuuden > 1-0 tieteen hyväksi
Tieteen paradigmat Thomas Kuhn: Structure of Scientific Revolutions (1962) Tiedettä leimaa vallankumoukset Aristoteelinen vs. newtonilainen fysiikka Newton vs. Einstein Jne. Tieteilijät toimivat paradigman (kr. kuvio ) sisällä: Malliesimerkit oppikirjoissa, harjoitustehtävät Tieteenalamatriisi: jaetut käsitteet, symbolit, lait Tieteessä on kolme vaihetta: Esiparadigmaattinen vaihe: kokeillaan uutta, kun vanha tökkii Normaalitiede: uusi vakiintuu käytännöksi Kriisinajan tiede: anomalioiden kasaantuminen, teoreettinen selittely ---> vallankumous, uusi paradigma
Tieteen paradigmat Tieteellinen todistusaineisto on aina riippuvainen paradigmasta, jonka sisällä se saavutetaan Ei paradigmasta riippumatonta kiintopistettä tai havaintokieltä, joka todistaisi yhden paradigman ja kumoaisi toisen Seuraus 1: yhteismitattomuusteesi Eri paradigmoihin kuuluvien tieteiden vertailu mahdotonta Seuraus 2: käsityksemme tieteen edistymisestä joutuu uusiksi Edistys sidoksissa aina paradigmaan, jonka sisältä tarkastellaan
Tiede ja arvovapaus Objektiivisuuskin on arvo... Entä edistys? Robert K. Merton ja tieteen normit: 1. Universalismi: pyrkimys yleispätevään selitykseen 2. Kommunismi: tieteen tulokset ovat koko tiedeyhteisön omaisuutta 3. Pyyteettömyys: tiedettä tehdään ulospäin nähden epäitsekkäistä syistä 4. Systemaattinen epäily: kaikki pitää testata, ennen kuin julistetaan tosiasioiksi Mutta kuinkas kävikään? 1970-luvulla sosiologit jalkautuivat laboratorioihin > Ajatus arvovapaudesta koki kolauksen
Mitä arvot ovat? Mikä tahansa, jota pidämme... Hyvänä (moraalisesti arvokas) Kauniina (esteettisesti arvokas) Totena (tiedollisesti arvokas)...joko sen itsensä vuoksi (itseisarvot), tai sen mahdollistamien muiden hyvien vuoksi (välinearvot) Inhimillistä toimintaa ohjaavia ja rajoittavia periaatteita Ideaalit, esim. ammatilliset ihanteet sisältävät usein joukon sekä julkilausuttuja että julkilausumattomia arvoja Ideaaliset vs. reaaliset arvot
Kuinka arvot tunkeutuvat tutkimukseen Raha, oma ja firman menestys X Raha, julkaisut, yleinen hyvä Raha, tieteellinen julkisuus
Arvot tutkimusta suunnitellessa X > Y! X X
Arvot tutkimusta tehdessä X>!!! Q>P X X XXX!!!
Arvot tutkimustulosta julkaistaessa Julkaistaan heti! X Vasta kun saadaan patentti X
Arvot ja tutkimuksen arviointi Hyöty?! Hyvää tiedettä?! X
Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio Taloudelliset arvot Tieteelliset arvot Muut yhteiskunnalliset arvot Tutkimusagenda: Mitä tutkitaan? Mitä ei tutkita? Miten tutkitaan? Tutkimustyö
Arvot ja tiede Toisin sanoen, arvot läpäisevät tieteen Tieteen sisäiset arvot: mikä on hyvää tiedettä? Tieteen ulkoiset arvot: tutkijan, rahoittajan, yhteiskunnan, jne. Missä arvojen ei tulisi näkyä: Tutkimustulosten totuudellisuudessa Eli: tutkimustuloksten pidettävä paikkansa riippumatta siitä, ovatko tulokset tutkijan/ rahoittajan kannalta mieluisia vai eivät Arvot eivät saa vääristää tutkimusta - rahoittaja ei saa sanella tuloksia Aito ongelma lääketutkimuksessa