Suomeen Euroopan paras työelämä 2020

1 2014 Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Suomeen Euroopan paras työelämä 2020 22 12 Landis+Gyr satsaa esimerkillisesti henkilöstön hyvinvointiin 24 25 Ikäjohtamisella ja työkaarimalleilla paikkansa työyhteisöissä

Kipinät SISÄLLYS 1 2014 3 Pääkirjoitus: Satsaus liikuntaan kannattaa 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Tunnustusta ansioituneille hankkeille 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Argh, pah vai jes? 10 20 vuotta KKI-toimintaa Kouvolassa 12 Yhdessä tekemällä parempiin tuloksiin 14 Savonlinnan äijissä on energiaa 16 Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja 20 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2014 22 Hyvän työelämän puolesta 24 Ikäohjelmalla tulee olla sielu ja henki 26 Mikä työyhteisöä liikuttaa? 14 Savonlinnassa on tilausta miesten pelivuoroille. 28 Ikäihmisiä tulevaisuudessa entistä enemmän 30 Ympäristö liikuttaa: Kilsat kasaan arkeen työmatkoilta liikuntaa 32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit 26 28 30 Liike elämään -hankkeessa pilotoidaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin henkilöstöliikuntaa ja työn tauottamista. Liikkeellä voimaa vuosiin kannustetaan ikä ihmisten liikunnan kansallisessa toimenpideohjelmassa. Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoissa on potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen. Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Anna Jämsén, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Ram. PAINO PunaMusta Oy. 19. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu). KUVA: JIRI HALTTUNEN KKI-toimistolaiset Kunnon Laivalla. Ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Katariina Tuunanen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Tanja Onatsu, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari ja Niina Valkama. Kuvasta puuttuu Anna Jämsén. 2

Satsaus liikuntaan kannattaa PÄÄKIRJOITUS Liikumme vähemmän ja istumme yhä enemmän. Vaikka suomalaiset harrastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, se ei kuitenkaan riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää fyysistä aktiivisuutta. Arkiliikunta on liian vähäistä, työnteko yhä enemmän istumista. Omilla lihaksilla liikkuminen, kuten kävely, pyöräily, portaiden nousu ja työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus, on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina. Arkiliikunnan lisääminen on ihmisen oma päätös, mutta työyhteisön kannustuksella on iso merkitys. Johdon tuki ja sitoutuminen on olennaista työliikunnan edistämisessä. Työpaikan suhtautuminen kannustavasti liikuntaan lisää työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Kun liikunta on saatu osaksi työyhteisön normaalia toimintaa ja selkeästi osaksi työhyvinvoinnin edistämisen strategiaa, tavoitteissa onnistutaan. Suomalaisista työpaikoista 60 prosenttia kiinnittää huomiota kunnon ja terveyden ylläpitämiseen ja henkilöstöstä puolet osallistuu säännöllisesti työnantajan tukemaan liikuntaan. Tyypillisempää se on suurissa työyhteisöissä. Työnantajat investoivat henkilöstönsä liikuntaan vuosittain arvioilta 400 miljoonaa euroa. Tuki kohdentuu kuitenkin pääosin jo entuudestaan riittävästi liikkuville. HARRI VAINIO pääjohtaja Työterveyslaitos Tulevaisuudessa toimenpiteet pitää kohdistaa riittämättömästi liikkuviin. Jo vähäiseltäkin tuntuvalla liikunnan lisäämisellä on suuri vaikutus. Aiemmin liikkumattomalla jo 10 minuutin päivittäinen reipas kävely vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan. Kunnossa näkyy positiivisia vaikutuksia jo kuukauden säännöllisen liikkumisen jälkeen. On laskettu, että 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä viikossa, pidentää elinaikaa jopa 3,5 vuotta. Työpaikkojen nykyiset toimintatavat eivät juuri vähennä istumista työaikana. Istumatyötä tekevien tulisi tauottaa istumistaan. Seminaareissa ja kokouksissa voi osa istumapaikoista olla seisomapaikkoja. Lounastakin voi syödä seisten. Varsinkin ideointiin on liikkuminen tai ympäristönvaihdos tavanomaisesta esimerkiksi kävelypalaveri tervetullut. Itse kävin viime kesän kehityskeskustelut Taivallahden rantoja kävellen. Tietokoneen voi asettaa muistuttamaan pitkäaikaisesta istumatyöstä tai koneen liiallisesta näpyttelystä. Mikseipä kokouksen puoleenväliin ole järjestettävissä pieni venyttelytuokio, vaikka ohjattukin esimerkiksi nettivideon välityksellä? Arkiliikunnan lisääminen on ihmisen oma päätös, mutta työyhteisön kannustuksella on iso merkitys. Helpoin tapa vähentää istumisesta aiheutuvia ongelmia on hankkia kalusteiden uusimisen yhteydessä sähköiset työpöydät, joiden korkeutta voi helposti säätää. Korkeita pöytiä kannattaa hankkia myös neuvottelutiloihin ja taukotiloihin. Monet työpaikat ovat liikkeellä liian myöhään: sähköisen työpöydän saa vasta, kun lääkäri on antanut diagnoosin tuki- tai liikuntaelinsairaudesta. Yhden sairauspäivän hinta on noin 350 euroa, eivätkä tuki- ja liikuntavaivoista johtuvat sairaspoissaolot rajoitu yhteen päivään. 3

Terveysliikunnassa tapahtuu Joensuu vuoden 2014 pyöräilykunta Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on valinnut vuoden 2014 pyöräilykunnaksi Joensuun. Perusteena palkinnolle on määrätietoinen pyöräilyolosuhteiden kehittäminen ja kunnianhimoinen ote pyöräilyn edistämisessä. Tunnustus luovutettiin Joensuun kaupungin edustajille Suomi Pyöräilee -tietoiskussa Helsingissä 7. maaliskuuta. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt Vuoden pyöräilykunta-tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. Joensuu valittiin vuoden pyöräilykunnaksi edellisen kerran vuonna 1999. TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: TANJA ONATSU Liikuntaneuvonta puhututtaa Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue kiersi syksyllä 2013 ja keväällä 2014 Suomea. KKI-ohjelman, UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen yhteisillä koulutuksilla oli tavoitteena vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua ja käynnistää keskustelua ja ideointia liikuntaneuvonnasta. Osallistujamäärä koulutuksissa oli ilahduttava ja kertoo osaltaan siitä, että liikuntaneuvonnalle on tilausta. Koulutukset 14 paikkakunnalla keräsivät yhteensä 1 300 osallistujaa kuntien terveystoimesta ja liikuntatoimesta, työterveysasemilta, oppilaitoksista, apteekeista, asiantuntijaorganisaatioista, kansanterveysjärjestöistä, yhdistyksistä, urheiluseuroista ja yrityksistä. Erityisesti yhteistyö liikunta- ja sote-sektorin välillä puhututti. Tahtotilaa yhteistyölle on, mutta liikunta- ja elintapaneuvonnan linkittyminen osaksi liikuntapalveluketjua vaatii selkeää ja kaikkien tiedossa olevaa koordinointia sekä vastuunottoa. Neuvonnan käynnistämisen lähtökohtana ovat hallinnon päätökset ja johdon sitoutuminen. Neuvonta nähdään tärkeänä terveyden edistämistoimenpiteenä, mutta resursointi vaatii ratkaisuja. Käynnistettäessä neuvontapalvelua osaksi terveysasemien tarjontaa siihen tulisi nimetä aika- ja henkilöresurssit, jotta uutta toimintaa voidaan kehittää ja juurruttaa. Pienten kuntien osalta esimerkiksi yhteinen henkilöresurssi voi olla tällainen ratkaisu. Liikuntatoimen hallinnoidessa liikuntaneuvontapalvelua on tärkeää panostaa liikkumattomien tavoittamiseen ja tässä terveyskeskusten kannustus- tai lähetekäytäntö on tarpeellinen väline. Myös kolmannen sektorin, seurojen ja yhdistysten mukanaolo nähdään ehdottoman tärkeänä. Terveysliikuntaryhmiä ja harrasteryhmiä tarvitaan lisää ja jo olemassa olevat tulisi saada näkyviin. Lisätietoa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuudesta Kenttäpäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi 4

Kymenlaaksoon maakunnallinen terveysliikuntastrategia Kymenlaaksoon on laadittu moniammatillisten työryhmien työskentelyn tuloksena maakunnallinen terveysliikuntastrategia vuosille 2014 2020. Maakunnallisena strategia on vasta toinen koko maassa. Strategia on laadittu elämänkulun mukaisesti koko väestön osalta. Strategian kärkiteemoiksi on valittu 1) liikuntakasvatus, 2) liikuntatoimi, 3) vertaisohjaus, 4) liikuntaolosuhteet ja 5) terveysliikunta osana koulutusta. Jokaisen teeman alle on listattu erilaisia toimenpide-ehdotuksia tavoiteaikatauluineen sekä päävastuutahoineen. Kymenlaakson terveysliikuntastrategia esittää tavoitteet terveysliikunnan kehittämiseksi Kymenlaaksossa. Strategia pohjautuu maakunnalliseen terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelmaan, jossa strategisena päämääränä on kymenlaaksolaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Strategia on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa www.kymli.fi/terveysliikuntastrategia. Lisätietoja Kymenlaakson Liikunta ry Terveysliikunnan kehittäjä Kirsi Kiiskinen puh. 040 4835 405, kirsi.kiiskinen@kymli.fi KUVA: MIKKO KÄKELÄ Saska bloggailee syksyyn Muut miehet jatkavat seikkailua omin eväin KKI-Päivät 2015 Seuraavat KKI-Päivät järjestetään Tampereella 18. 19. maaliskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Sportec 2015 -messujen yhteydessä. Merkitse päivät kalenteriin ja hyödynnä molemmat tapahtumat. SuomiMiehen blogihaasteessa on nyt saatu vuosi päätökseen. Miehet saivat vuoden aikana vinkkejä treenaamiseen ja hyvään syömiseen Timo Haikaraiselta ja Patrik Borgilta. Tämäkin miesporukka on todistanut sen, että pysyviä tuloksia elämäntapojen muuttamisessa saa aikaan uusien asioiden opettelulla vähitellen. Saska Lintunen jatkaa blogikirjoittelua elämäntapamuutoksestaan suomimies.fi-sivuilla syksyyn saakka. Muut miehet jatkavat nyt seikkailuaan kukin omalla tahollaan. Omien sanojensa mukaan he saivat tästä vuodesta evääksi paljon asennemuutosta, suhtautumista rennosti hyvään syömiseen ja myös pudonneita kiloja. Lue Saskan kuulumisista www.suomimies.fi/blogi. 5

TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVA: MIIA MALVELA TUNNUSTUSTA ANSIOITUNEILLE HANKKEILLE KKI-Vuosipäivää juhlittiin 29. tammikuuta Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Vuosipäivä keräsi paikalle terveysliikuntaverkostoa onnittelemaan palkittuja KKI-hankkeita ja nauttimaan entisen venäläisen valtion teatterin juhlavista puitteista. Vuoden 2013 ansioituneina terveysliikuntahankkeina palkittiin Kouvolan kaupungin terveyden ja liikunnan edistämisen yksikön Laatuelämää liikunnasta -hanke, jyväskyläläisen Landis+Gyr Oy:n Manage Health Better -hanke sekä Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n Äijissä on energiaa -hanke. Lisäksi liikunnan olosuhteiden edistäjänä palkittiin Joensuun kaupunki laaja-alaisesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä arki- ja lähiliikunnan olosuhteiden kehittämisessä. Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Juhlallisuuksiin osallistuivat myös energinen Will Funk For Food -tanssiryhmä ja Tessa Virta Trio. LYHYET AUTOMATKAT HYÖTYLIIKUNNAKSI Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki nosti juhlapuheessaan esiin keinoja arkisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liikkumattomuuden rinnalle haasteeksi on noussut lisääntynyt istuminen. Päivittäisen istumisen määrä ja sen terveyshaitat on otettu vakavasti niin työyhteisöissä, liikunta- ja terveysalalla kuin mediassakin. Hyöty liikuntaa tulisi ehdottomasti lisätä istumisen vasta painoksi. Suuri potentiaali on lyhyissä automatkoissa, jotka voitaisiin aivan hyvin tehdä kävellen tai pyöräillen, kannustaa Arhinmäki. Tavoitteena onkin vähentää yksin omalla autolla ajamista ja lisätä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta edullisia liikkumistapoja. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee. LIIKUNNAN ROOLI TERVEYDENHUOLLOSSA VAHVEMMAKSI Peruspalveluministeri Susanna Huovinen kannusti puheessaan liikunnan aseman vahvistamiseen terveyden edistämistyössä. Liikunnan edistämisen tulisi nousta sosiaali- ja terveydenhuollossa merkitykseltään vastaavalle tasolle kuin alkoholin ja tupakan vastaisen työn. On tärkeää, että liikuntaa aloittava saa terveydenhuollosta henkilökohtaista ja suunnitelmallista liikuntaneuvontaa sekä ajantasaista opastusta alueen liikuntamahdollisuuksista. Vastaavaa neuvontaa on tarjolla ravitsemuksesta ja lääkehoidosta. JOENSUUSSA YLITETÄÄN SEKTORIRAJOJA Joensuun kaupunki sai tunnustuksen liikunnan olosuhteiden edistämisestä. Kaupungissa tehdään arki- ja lähiliikunnan olosuhteiden sekä kävelyn ja pyöräilyn eteen yhteistyötä poikkihallinnollisesti yli sektorirajojen. Yhteistyössä on mukana julkishallinnon lisäksi myös kolmas sektori. Noin kolmannes kaikista arjen mat koista tehdään Joensuussa pyöräillen. Kau pun kirakenne on suotuisa kävelylle ja pyöräilylle: noin 70 prosenttia asukkaista asuu alle kuuden kilometrin etäisyydellä keskustan kauppatorista. Pyöräilyä tuetaan paitsi strategioissa ja päätöksenteossa myös investoinnein. Kaupunki on lähivuosina investoinut tai investoimassa muun muassa rakenteisiin, kunnossapitoon ja liikennesuunnitelmiin. Joensuussa on hyödynnetty WHO:n kehittämää HEAT-työkalua pyöräilyn ja kävelyn terveysvaikutusten taloudellisen arvon laskemiseen. Pyöräilyä ja kävelyä edistetään lisäksi erilaisin hankkein, tempauksin ja tapahtumin. Joensuussa on tehty kokonaisvaltainen kartoitus kaupungin lähiliikuntapaikkojen nykytilasta kattaen yli 70 kohdetta. Kaupunkiin perustettu poikkihallinnollinen lähiliikuntatyöryhmä jatkaa toimintaansa päivittämällä toimintaympäristön muutoksia vuosittain. Kaupunkitasoinen lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma kokosi ja sitoutti kaupungin keskeiset toimijat yhteen. Lisätietoja Joensuun kaupunki Kaupungininsinööri Ari Varonen puh. 050 337 8778, ari.varonen@jns.fi Vapaa-aikajohtaja Timo Heinonen puh. 050 3654922, timo.heinonen@jns.fi Lue lisää palkituista KKI-hankkeista tämän lehden sivuilta. 6

KKI-Juhlaseminaari Kunnossa kaiken ikää -ohjelma juhlii 20. toimintavuottaan. Tervetuloa Juhlaseminaariin 5.11.2014 Helsingin yliopiston juhlasaliin Mennyttä, nykyistä ja tulevaa missä menee terveysliikunta? Ohjelma julkaistaan alkusyksystä. Seuraa ilmoittelua www.kkiohjelma.fi. Torstaina 6.11.2014 Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki Miten kehitämme elinympäristöämme päivittäiseen arjen liikunta-aktiivisuuteen kannustavaksi? Sinä, joka työskentelet ja vaikutat maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, asuntoalueiden suunnittelussa, liikuntaolosuhteiden edistämistyössä tai päätöksenteossa ja olet kiinnostunut elinympäristön kehittämisestä, tule saamaan ideoita ja työkaluja elinympäristön, kävelyn ja pyöräilyn sekä poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseen. Esityksiä, osallistavia sessioita ja näyttely. Tervetuloa vaikuttamaan ja verkottumaan! Lisätietoja tulossa: www.kkiohjelma.fi

Kokemus omasta fyysisestä kunnosta kertoo dementiariskistä Hengästyminen tavanomaisissa toimissa voi olla huolestuttava merkki Hengästymisen tavanomaisissa fyysisissä toimissa, kuten portaiden nousemisessa, tasamaalla kävelyssä ja peseytyessä, on havaittu ennustavan ennenaikaisen kuoleman riskiä. Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin kaksosten hengästyneisyyden vaikutusta kuolleisuuteen 28 vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa ennustettiin kuolleisuusriskiä vuosien 1975 ja 1981 hengästyneisyyden tason ja vuosien välillä tapahtuneen muutoksen perusteella. Sekä toistuvasti hengästyneisyyttä kokevilla että niillä, joiden hengästyneisyys lisääntyi mittausten välillä, ennenaikaisen kuoleman riski oli selvästi kohonnut. Tutkimusjoukko koostui samaa sukupuolta olevista kaksospareista. Kaikkiaan 21 379 henkilöä oli vastannut tarvittaviin kysymyksiin kahtena kyselyvuonna. Artikkelin tiedot: Waller K, Kaprio J, Kujala UM. 2014. Dyspnea and All- Cause Mortality: 28-Year Follow-up Study among Adult Twins. Medicine & Science in Sports & Exercise. Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen Instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että noin 50-vuotiaana huonoksi koettu fyysinen kunto on vahvasti yhteydessä riskiin sairastua dementiaan. Huonoksi oman kuntonsa arvioineiden riski sairastua seuraavan 30 vuoden aikana oli jopa nelinkertainen verrattuna henkilöihin, jotka kokivat kuntonsa hyväksi. Yhteys huonon kunnon ja dementiariskin välillä oli erityisen vahva henkilöillä, joilla ei ollut perinnöllistä alttiutta muistisairauteen. Kokemus huonosta kunnosta on yhteydessä vähäisen liikunnan harrastamisen lisäksi muun muassa sosioekonomiseen asemaan, psyykkisiin oireisiin, ruokavalioon sekä tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Artikkelin tiedot: Kulmala J, Solomon A, Kåreholt I, Ngandu T, Rantanen T, Soininen H, Laatikainen T, Tuomilehto J, Kivipelto M. 2014. Association between mid- to late life physical fitness and dementia: evidence from the CAIDE study. Journal of Internal Medicine. Seisomisen yhteys eliniän lyhenemiseen Kandalaisen Pennington Biomedical Research Centerin tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako itse ilmoitettu keskimääräinen päivittäinen seisomisaika aikuisväestön eliniän lyhenemistä. Seisominen on esiteltävän tutkimuksen mukaan terveellisempää kuin istuminen. Fyysisellä aktiivisuudella ja seisomisella oli voimakas yhteisvaikutus: runsas seisominen alensi kuolleisuuden varaa niillä, jotka liikkuivat vähemmän kuin terveysliikuntasuositus edellyttää. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 1981 Canada Fitness Survey -tutkimukseen osallistuneista 18 90-vuotiaista henkilöistä (n=16 586). Tutkittavia seurattiin keskimäärin 12 vuotta. Tutkimuksen mukaan seisominen ei ole terveydelle vahingollista. Koska suurempi päivittäinen seisomisen määrä vähensi kuolleisuuden vaaraa erityisesti vähän liikkuvilla, voidaan sitä pitää jatkuvaa istumista terveellisempänä vaihtoehtona. Tutkimus: Katzmarzyk PT. Standing and Mortality in a Prospective Cohort of Canadian Adults. Medicine & Science in Sports & Exercise, Publish Ahead of Print. DOI: 10.1249/MSS.0000000000000198 8

Argh, pah vai jes? KOLUMNI Jurppiiko sinua innokas keltanokka, joka töiden tekemisen sijaan näyttää huuhailevan epäoleellisten asioiden parissa? Tai se touhukas uraohjus, joka tietoa pimittämällä vaikeuttaa yhteistyötä. Oletko suutahtanut työyhteisön ikuiseen räksyttäjään, joka ei itse saa mitään aikaiseksi. Oletko miettinyt, kuka on yhdistävä tekijä kaikkien tuntemiesi hankalien työkavereiden välillä? Se olet sinä. Huomaatko vastuusi siitä, millaista työyhteisöä luot itsellesi? Nimittäin. Ihminen on laumaotus. Sanojen lisäksi se tulkitsee tavattoman tarkasti sanatonta viestintää. Eleillä ja ilmeillä kerromme omista asenteistamme, tunteistamme ja mielipiteistämme usein tiedostamattakin. Sanaton viestintä luo osaltaan yhteisöön joko hyvän tai pahan kierrettä. Aggressiivinen argh-viestintä jäätää tunnelmaa ja nostaa muut vastahankaan. Juurikaan sen parempi ei ole ylenkatseellinen pah ja hah -viestintä, joka lytistää, latistaa ja loukkaa. Jos haluat ympärillesi yhteisön ja ihmisiä, joista saat energiaa, intoa ja ideoita, aloita itsestäsi. Muodollisesti kohtelias käytös ei riitä, vaan on tarkasteltava myös syvempää asennoitumista erilaisiin ihmisiin. Ja erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota omaan asenteeseen vaikeaksi kokemiinsa tyyppeihin. Jokainen ihminen muuttuu itseään paremmaksi arvostavalla ja kannustavalla jes-viestinnällä. Ei hän edelleenkään muutu sinun kaltaiseksesi. Mutta arvostava asenne on öljyä ihmisyhteisöjen rattaisiin. Tehdään harjoitus. Mieti mielessäsi joku työkaveri, jonka kanssa koet yhteistyön hankalaksi. Nyt tunnista hänestä vähintään kolme hyvää piirrettä, joita rehdisti arvostat. Mieti rauhassa, miten nämä kolme arvostettavaa piirrettä voivat tukea yhteistyötänne. Saitko listan valmiiksi? Hyvä. Sitten vielä vähän visaisempi tehtävä. Valitse ensin kolme asiaa, jotka hankaloittavat yhteistyötänne. Yritä sitten tunnistaa omia asenteitasi, ajatuksiasi ja tapojasi, joilla itse vaikutat tilanteiden kärjistymiseen. Yritä myös miettiä, miten itse voit liennyttää tilanteita. Pitäisikö kiittää ja antaa palautetta? Pitäisikö joku asia ottaa puheeksi? Pitäisikö toimia tai asennoitua toisin? Noniin. Nyt sinulla on tavoitteet ja taktiikka. Seuraavaksi sinnikkäästi testaa sitä aina tavatessanne. Tarkenna taktiikkaasi, kun näet, mikä toimii ja mikä ei. Sillä on eroa, nostetaanko kissa pöydälle vastahankaa sähisten vai luottamusta kehräten. Ei harjoitus kerralla ketään muuta, mutta pikku hiljaa huomaat omien asenteittesi ja toimintatapojesi muuttuvan. Ja takaan silloin muuttuu myös henki yhteistyössänne. Jes-viestinnällä en tarkoita sitä, että sulkisimme suumme ja silmämme ongelmilta. Totta kai kissa pitää nostaa pöydälle. Pöydän alle työnnetyillä kissoilla ja ongelmilla tuppaa olemaan taipumusta lihoa ja kasvaa. Mutta sillä on eroa, nostetaanko kissa pöydälle vastahankaa sähisten vai luottamusta kehräten. TARJA KOSTIAINEN työhyvinvointipäällikkö Eläkevakuutusyhtiö Etera 9

TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN JA MIIA MALVELA 20 vuotta KKI-toimintaa Kouvolassa Kouvolan KKI-toiminnan juuret ulottuvat aina KKI-ohjelman perustamisvuoteen 1995 asti. Viimevuosina yksi Kouvolan matalan kynnyksen terveysliikuntatoiminnan merkkipaaluista on ollut miehille suunnattu Ryhtiliike-ryhmä. Kouvolan kaupungin terveyden ja liikunnan edistämisen yksikkö palkittiin pitkäjänteisestä ja monivuotisesta työstään KKI-Vuosipäivässä. KKI-toimintaa on suunnattu Kouvolassa vuosien varrella muun muassa maahanmuuttajille, työttömille, ikääntyneille ja eritysliikkujille. Ylipainoisille Kouvolassa on omat XXL-ryhmät. Kouvolan kaupunki palkittiinkin KKI-ohjelman Vuosipäivässä pitkäjänteisestä työstään terveysliikunnan edistämisessä ja kiinnittämisessä kunnan peruspalveluihin. Palkitsemisperusteissa korostettiin toiminnan monipuolisuutta, kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja hankkeessa tehtyä poikkihallinnollista yhteistyötä. TAUSTALLA ORGANISAATIOUUDISTUS Viime vuosina kohdennus on ollut erityisesti miehissä, joille järjestettiin oma Ryhtiliike-ryhmä ensimmäisen kerran vuonna 2010. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille miehille, joilla liikunta on syystä tai toisesta ollut elämässä telakalla. Vuonna 2013 Kouvolan kaupungilla tehtiin organisaatiouudistus, jonka myötä liikuntatoiminta ja terveyttä edistävä toiminta yhdistyivät terveyden ja liikunnan edistämisen yksiköksi. Samalla miesten Ryhtiliike-ryhmä sai kodin uudesta yksiköstä. Ryhtiliike oli alun perin terveyden edistämisen alla, joten näkökulma toiminnassa on laajasti hyvinvoinnissa, ei ainoastaan liikunnassa. Mukana on ollut liikuntakokeilujen lisäksi muun muassa asiaa ravitsemuksesta, päihteistä ja unen huollosta, vs. palvelupäällikkö Pirkko Kouhia- Turklin kuvailee. MOTIVAATIO LÄHTEE ITSESTÄ Liian vähän liikkuvan kohderyhmän tavoittaminen koetaan usein hankkeissa vaikeaksi. Ryhtiliikkeeseen on kuitenkin vuosi toisensa jälkeen saatu houkuteltua vähän liikkuvia miehiä. Onhan se totta, että jos laitat uimahallin seinälle lapun, sinne ryhmään ei tule vähän liikkuvia, vaan ihmisiä, jotka liikkuvat jo valmiiksi, liikuntakoordinaattori Marika Peltonen pohtii viestinnän haastavuutta. Osallistujia Ryhtiliikkeeseen on tavoiteltu paikallislehtien kautta. Lehti-ilmoituksessa on selvästi kerrottu, että ryhmä on tarkoitettu vähän tai ei lainkaan liikkuville miehille. Kouhia-Turklinin mukaan ilmoituksella on tavoitettu hyvin kohderyhmää. Kaikki osallistujat ovat miehiä, jotka eivät ole liikkuneet pitkään aikaan. He ovat nähneet sen vaivan, että ovat itse ilmoittautuneet mukaan eli motivaatio elämäntapamuutokseen on kaikilla ollut olemassa jo valmiiksi. Peltonen muistuttaa, että on kyse myös siitä, mitä lähdetään hakemaan. Kuinka onnistuneeksi hankkeet tai ryhmät koetaan, riippuu tietysti siitä, mitä odotetaan. Jos odotetaan sataa osallistujaa ja tuleekin kymmenen, on se varmasti pettymys. En kuitenkaan näe, että se määrä on onnistumisen mittari. Jos ajatellaan vaikka lajikokeiluja: kymmenelle ihmiselle pystyy antamaan oikeasti henkilökohtaisia neuvoja, ja joku saattaa sitten jatkaa lajia omatoimisesti, Peltonen pohtii. 10

HYVÄ RYHMÄHENKI SITOUTTAA Peltonen pitää maksuttomuutta tärkeänä liikkumattomille suunnatuissa ryhmissä. Jos liikunta ei ole itselle osa elämää, eikä arvoasteikossa kovin korkealla, saattaa maksu olla kynnys osallistumiseen. Erityisesti tämä korostuu esimerkiksi työttömien ryhmissä, joissa pienikin osallistumismaksu voi olla taloudellisesti merkittävä. Toisaalta pienikin maksu saattaa sitouttaa paremmin toimintaan. Usein sitoutuminen on maksuttomissa ryhmissä heikompaa: mukaan lähtee innokkaasti paljon väkeä, mutta pikkuhiljaa porukkaa tippuu pois toiminnasta. Miesten Ryhtiliike-ryhmän kanssa näin ei onneksi ole käynyt, Peltonen kertoo tyytyväisenä. Kouhia-Turklin näkee miesten sitoutumisen taustalla useita tekijöitä. Miehet ovat kokeneet ryhmään pääsemisen etuoikeutena ja sitoutumiseen on vaikuttanut olennaisesti myös hyvä ryhmähenki. Ryhtiliikkeessä on ollut kiva äijähenki sellainen hurtti huumori. On ollut mukavaa seurata miesten ryhmäytymistä talven aikana. Kyllä se liikunnan ilon löytyminenkin näkyi ryhmässä ja siinä, mitä miehet juttelivat keskenään: mitä kukakin on tehnyt ja miltä se on tuntunut, Kouhia-Turklin toteaa. Motivaatio liikkumiseen ja miehinen kilpailunhalu ovat antaneet aihetta toppuuttelullekin. Myös ohjaajille on pitänyt painottaa, että ryhmän miehet ovat oikeasti huonokuntoisia ja taustalla on muun muassa sydänvaivoja, joten liikkuminen pitää aloittaa rauhallisesti. KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA Ryhtiliikkeessä tavoitteena on ollut osallistujien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Talven aikana järjestettiin 12 lajikokeilua, joiden sisältöihin miehet pääsivät itsekin vaikuttamaan. Spinning ja vesijumppa olivat ne lajit, joista miehet innostuivat kovasti. Lisäksi miehille tehtiin aluksi ja lopuksi kuntotesti, jossa mitattiin puristusvoimaa, kehonkoostumusta ja kestävyyskuntoa, Kouhia-Turklin kuvailee hankkeen toimintaa. Onnistumisen kokemuksia Ryhtiliikkeessä on hankittu liikuntakokeilujen lisäksi myös keittiössä, sillä ryhmässä käytiin läpi ravitsemukseen liittyviä asioita sekä teoriassa että käytännössä. Miehet ensin vähän naureskelivat, että mitä siitä tulee. Mutta sellaisiakin onnistumisen kokemuksia saatiin, että he valmistivat aterian itse alusta loppuun saakka, Kouhia- Turklin kertoo. Ravitsemusneuvonnan lisäksi miehet ovat saaneet tietoa päihteiden käytön vaaroista ja unenhuollosta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikköön kuuluu terveyden ja liikunnan edistämisen lisäksi myös kulttuurinen hyvinvointi. Kun ollaan kaikki samaa organisaatiota, yhteistyö on luontevaa. Se on ehdottomasti yksi meidän vahvuuksista, Kouhia-Turklin painottaa yhteistyön merkitystä hankkeessa. TAVOITTEENA LIIKUNTAKIPINÄN SYTTYMINEN Peltosen mukaan Ryhtiliike-ryhmän monipuolisessa toiminnassa myös KKI-hanketuesta on ollut merkittävää hyötyä. Ryhmää ei olisi tällaisessa muodossa voitu järjestää ilman tukea. Hanketuki on mahdollistanut muiden tahojen mukaan tuomisen hankkeeseen, ja sitä kautta asiakkaille on voitu esitellä monipuolisempaa toimintaa. Miehille järjestettiin hankkeen loppumittaukset Kouvolan kaupungin uudella hyvinvointipisteellä, jossa järjestetään muun muassa teemapäiviä, tietoiskuja ja liikuntaneuvontaa. " Määrä ei ole hankkeessa onnistumisen mittari." Paino oli hieman pudonnut ja puristusvoimassa tapahtunut pientä paranemista, mutta ei näin lyhyellä aikavälillä niillä mittauksen tuloksilla ole oikeastaan väliä. Se on tärkeää, että liikkuminen on ollut mukavaa ja siitä on toivottavasti tullut osa elämää jatkossakin, Kouhia-Turklin muistuttaa. Miehet toivoivat kovasti, että ryhmän toimintaa voitaisiin jatkaa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kouhia- Turklinin mukaan mietinnässä onkin keinoja toiminnan jatkamiseen. Osa miehistä on jatkanut liikkumista kaupungin XXL-ryhmissä ja osa muuten omatoimisesti, eli liikuntakipinä Ryhtiliikkeessä on selvästi syttynyt. Lisätietoja Kouvolan kaupunki Liikuntakoordinaattori Marika Peltonen puh. 020 615 8436, marika.peltonen@kouvola.fi 11

TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ PAREMPIIN TULOKSIIN Landis+Gyr Oy:n Manage Health Better -hanke on yksi KKI-ohjelman palkitsemista vuoden 2013 terveysliikuntahankkeista. Monipuolinen ja innostava hanke laajensi onnistuneesti yrityksen liikuntakulttuuria. Hanke oli suunnattu koko henkilöstölle, mutta se huomioi ansiokkaasti erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Kolme kertaa viikossa järjestettäviin taukojumppiin osallistuu Landis+Gyrillä yleensä 10 20 henkilöä. Taukojumpalle on järjestynyt sopiva tila toistaiseksi varastotilana toimivasta hallista. Landis+Gyr Oy on Jyväskylässä toimiva energiamittausalan yritys, jonka palveluksessa työskentelee noin 170 henkilöä. Vuonna 2012 alkaneen Manage Health Better -hankkeen kohderyhmänä olivat yli 40-vuotiaat työntekijät. Noin puolet yrityksen henkilöstöstä osallistui johonkin hankkeen puitteissa järjestettyyn toimintaan. SUOSIO YLLÄTTI Hankkeessa tarjottiin työntekijöille mahdollisuutta osallistua Mobra Finland Oy:n toteuttamaan henkilökohtaiseen etävalmennukseen, jossa hyödynnettiin Sports Tracker -sovellusta. Hankkeen puuhanaisena toiminut johdon assistentti Kaija Pelttari kertoo yllättyneensä positiivisesti henkilöstön halukkuudesta osallistua valmennukseen. Tarjosimme alun perin mahdollisuutta viidelle henkilölle ja ajattelimme, että hyvä, jos saadaan parikin henkilöä innostumaan. Halukkaita ilmaantuikin yksitoista. Tulimme yhdessä henkilöstöosaston ja työterveyshuollon kanssa siihen tulokseen, ettemme halua pudottaa siitä porukasta ketään pois, Pelttari kertoo. ETÄVALMENTAJAN TSEMPPAUS MOTIVOI Valmennusjakso alkoi henkilökohtaisella alkuhaastattelulla. Puolen vuoden ajan etävalmennukseen osallistuneet kirjasivat liikuntasuorituksensa mobiilisovellukseen ja saivat sitä kautta tsemppausta liikkumiseen valmentajaltaan. Hankkeen päätteeksi kukin sai henkilökohtaisen yhteenvedon valmennuksen tuloksista. Sovelluksen kautta saatua valmennusta pidettiin motivoivana. Kyllähän se aktivoi enemmän, kun joku seuraa ja kommentoi liikuntasuorituksia. Jos jostakin syystä ei saanut jotain suoritusta tallennettua sovellukseen, niin se kyllä harmitti, kertoo etävalmennukseen osallistunut pääkirjanpitäjä Päivi Kalemaa. Mobiilisovelluksen käyttö takasi osallistujien yksityisyyden. Toisaalta sovellus mahdollisti myös yhteisöllisyyden. Se oli tavallaan jokaisen oma juttu. Kenenkään ei tarvinnut väkisin tehdä kimpassa, mutta sovelluksen kautta pystyi halutessaan olemaan sosiaalinen muun ryhmän kanssa ja tsemppaamaan toisia, Pelttari pohtii. KAIKKIEN EI TARVITSE OLLA HIMOLIIKKUJIA Valmennus lisäsi osallistujien liikuntaa vapaa-ajalla. Moni on saanut pidettyä yllä liikunnallisempaa elämäntapaa myös hankkeen jälkeen. Joillakin etävalmennuksessa olleilla innokkuus kuitenkin hieman lopahti hankkeen loputtua. Landis+Gyrillä odotukset hankkeen vaikutuksista olivat alkujaankin realistiset. Ymmärsimme kyllä, että puoli vuotta on liian lyhyt aika, varsinkin, kun kyse oli etävalmennuksesta. Siinä ajassa liikunta ei vielä välttämättä tule tavaksi. Onnistumisena pidän kuitenkin sitä, että hanke lisäsi osallistujien tietoisuutta siitä, että liikunnasta hyötyäkseen ei tarvitse olla himoliikkuja. Liikunnallisesti aktiivisten työkavereiden juttuja kuunnellessa saattaa unohtua, että alkuun on lähdettävä pienin askelin ja sinnikkyys palkitaan, toteaa Pelttari. 12

VAUVAJUMPPAA JA KIPEITÄ PAKAROITA Hankkeessa järjestettiin lajikokeiluja koko henkilökunnalle. Kokeilemaan pääsi tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin lajeja sauvakävelystä kahvakuulailuun ja foam roller -harjoitteluun. Osa porukasta piti sauvakävelyä ihan eläkeläismummojen hommana, mutta kun Saarelan Jyrki Keski-Suomen Liikunnalta kävi vetämässä pari sauvakävelylenkkiä, niin porukka sai todeta, että tässähän tulikin ihan hiki ja seuraavana päivänä olivat pakarat kipeinä, muistelee Pelttari. Erityisen innostuneesti työntekijät ottivat vastaan Liikemies Ossi Valpion ohjaaman alkukantaisen liikkumisen, jota henkilöstön keskuudessa alettiin kutsua vauvajumpaksi. Ossi itse kutsuu sitä tehdasasetusten palautukseksi eli liikutaan tavoilla, joilla lapset liikkuvat. Se miten lapsena opimme liikkumaan, toimii terapiana kaikenikäisille. Valitettavasti menetämme näitä luonnollisia liikemalleja iän, vammojen ja huonojen elintapojen myötä. Mutta liikemallit voi löytää uudelleen. Henkilökunnalle järjestettiin myös terveys- ja ravitsemusluentoja. Henkilöstöruokala oli mukana järjestämällä terveellisen ruoan esittelyjä ja teemapäiviä. Työterveyshuolto puolestaan teki henkilökunnalle liikkuvuusmittauksia sekä UKK-kävelytestejä ja Cooperin testejä. HYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT KAIKEN A JA O Pelttari pitää hankkeen onnistumisen kulmakivenä hyviä yhteistyökumppaneita. Mobralla oli ammattitaitoiset ja helposti lähestyttävät tyypit, mikä omalta osaltaan edesauttoi oikean kohderyhmän houkuttelemisessa. Myös Valpion Ossi on mahtava tyyppi, jonka liikuntatuokioihin lähti mukaan sellaisiakin, jotka eivät koskaan muuten osallistu mihinkään järjestettyyn toimintaan. Hankkeeseen suhtauduttiin myös yrityksen johdon suunnalta myönteisesti. Hankkeelle tarjottu tuki näkyi paitsi taloudellisena panoksena myös konkreettisina tekoina. Henkilökunnan kuukausittaisissa tiedotustilaisuuksissa hankkeen markkinoinnille oli varattu oma aikansa ja intranetissä oli hankkeelle tarkoitettu oma osionsa. Lajikokeilut oli usein yhdistetty työpäivään, ja osan liikuntahetkistä sai toteuttaa työaikana. Jatkuvasta panoksesta henkilöstön hyvinvointiin kertoo myös se, että yritys tarjoaa työntekijöilleen Efector Oy:n ohjaamat taukojumpat kolmesti viikossa sekä tukee työmatkapyöräilyä tarjoamalla henkilöstön käyttöön pyörien pesu- ja huoltopaikan tarvittavine välineineen. Seppo Salmela (edessä) kertoo käyvänsä aktiivisesti taukojumpassa pitääkseen niska- ja selkäjumit loitolla. Työpäivän aikaisen istumisen tauottamiseen Salmelalla on myös hyvä käytännön vinkki: En pidä juomapulloa pöydällä, jolloin tulee noustua pöydän äärestä ja haettua juomaa kauempaa. tuntemattomiakin työkavereita ja jutunjuuri on löytynyt yhteisistä kokemuksista. Kun on yhdessä käyty kokeilemassa kahvakuulaa, on saanut seuraavana päivänä kahvipöydässä vähän oudommankin työkaverin kanssa ihmetellä, miten tulikin lihakset näin kipeiksi. Työkaveri on aika lailla erilainen verkkarit jalassa kuin tuossa tietokoneella piuhojen päässä, Pelttari toteaa. Landis+Gyrin henkilöstö on toivonut jatkoa hankkeelle. Yhteistyö Mobra Finland Oy:n kanssa jatkuu edelleen, ja pari uutta ryhmää on jo aloittanut. Tulevaisuuden varalle on myös muita konkreettisia suunnitelmia. Toimitiloihin on toivottu nurkkausta, jossa voisi työpäivän aikana harrastaa omatoimista taukoliikuntaa jumppapalloja, -mattoja ja -keppejä sekä foam rollereita, stressipalloja, leuanvetotelineitä ja hyppynaruja hyödyntäen. YHTEISÖLLISYYTTÄ YHTEISISTÄ KOKEMUKSISTA Pelttarin mukaan Landis+Gyr Oy on tunnettu hyvästä työilmapiiristään, mutta KKI-hanke loi työyhteisöön erilaista yhteisöllisyyttä. Lajikokeilut ovat lähentäneet ennestään Lisätietoja Landis+Gyr Oy Johdon assistentti Kaija Pelttari puh. 050 404 9701, kaija.pelttari@landisgyr.com 13

TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: SOILA PUURTINEN Savonlinnan äijissä on energiaa KKI-ohjelma palkitsi Vuosipäivässä Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n Äijissä on energiaa -hankkeen. Hanke on liikuttanut ja inspiroinut eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia miehiä menestyksekkäästi monen vuoden ajan. Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n tavoitteena on edistää liikunnan harrastamista Savonlinnan seudulla. Yhdistyksen toimintaa ovat muun muassa liikuntakerhot, liikuntaalueiden hoitotyöt sekä työllisyysprojektit. Toiminnanjohtaja Timo Reinikainen vaikuttaa vielä muutama kuukausi palkitsemisen jälkeen hieman hämmentyneeltä Äijissä on energiaa -hankkeen saamasta tunnustuksesta, sillä miesten liikuntaryhmät ovat kasvaneet osaksi yhdistyksen toimintaa lähes huomaamatta. Me ollaan mielletty itsemme enemmän lasten ja nuorten liikuttajiksi. Se tuli itsellekin vähän yllätyksenä, että me tosiaan liikutetaan näin paljon aikuisiakin niiden yli sadan lapsen ja nuoren lisäksi, jotka meidän toiminnassa on mukana, Reinikainen ihmettelee. Aikuisten liikuntaryhmiä järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008 osana EU-rahoitteista hanketta, jossa pyrittiin kehittämään liikuntatoimintaa työikäisille. Kaksi tuolloin alkanutta ryhmää kokoontuu edelleen joka tiistai pallopelien merkeissä. Olin eilen vetämässä sählyä ja lentopalloa, joissa oli molemmissa tosi hyvin porukkaa mukana sählyssä oli vaihtomiehiäkin ja lentopallossa molemmilla puolet täynnä. Nämä kaksi ovat alkuperäisiä äijäryhmiä, jotka ovat pyörineet vuodesta 2008 saakka, Reinikainen kertoo. MIESTEN NÄKÖISTÄ TOIMINTAA Äijissä on energiaa -hankkeessa liikutetaan monen ikäisiä miehiä pääasiassa pallopelejä pelaamalla. Hankkeen puitteissa pyörii seitsemän liikuntaryhmää, joista yksi on työkeskuksen sekaryhmä ja kuudessa kaikki osallistujat ovat miehiä. Ikähaitari ryhmissä on kolmestakymmenestä aina 70 ikävuoteen saakka. Viisi ryhmistä on peliporukoita, joissa pelataan lentopallon ja salibandyn lisäksi jalkapalloa. Kahdessa ryhmässä on pallopelien lisäksi muutakin liikuntaa, kuten sauvakävelyä ja jumppaa. Ryhmien vetäjänä toimii Reinikaisen lisäksi liikunnanohjaaja Anssi Kostiainen. 14

Ryhmissä on mukana muutamia miehiä, jotka ovat jatkaneet viikoittaista pelailua vuodesta 2008 lähtien. Uusia kasvoja toimintaan tulee mukaan joka vuosi. Sen suurempia mainoskampanjoita ei äijäryhmistä ole tarvinnut järjestää, sillä sana on siirtynyt suusta suuhun ja väkeä on riittänyt. On syntynyt sellainen lumipalloefekti, että uudet harrastajat tuovat mukanaan aina uusia harrastajia. Tilanne alkaa olemaan se, että ohjauskapasiteetin suhteen ollaan niin tiukoilla, että toimintaa ei voidakaan oikein tämän enempää markkinoida. Tilausta miesten yhteisille pelivuoroille vaikuttaa siis olevan. Ryhmien menestyksen salaisuutta Reinikainen joutuu kuitenkin tovin pohtimaan. Mukavan tekemisen lisäksi tärkeiksi nousevat yhdessä liikkumisen sosiaaliset merkitykset. Ryhmissä on ollut alusta saakka rento asenne: vetäjät ovat olleet ikään kuin yhtenä ryhmässä, eikä ole liiemmin mistään nipotettu. Olemme yrittäneet muokata ryhmiä kävijöiden mukaan ja tehdä toiminnasta heidän näköistään, Reinikainen pohtii. Ryhmistä on muodostunut melkein ennemmin kaveriporukoita. Jos siellä joku epäonnistuu tai toisaalta oikein hienosti onnistuu, niin kyllä siitä aina mainitaan. Miehistä huumoria ja jutunheittoa sellaista miehistä meininkiä, Reinikainen summaa. Sekaryhmiäkin on vuosien varrella ollut. Reinikainen näkee sekä sekaryhmissä että miesten omissa äijäryhmissä hyviä puolia, mutta toteaa, että ehkä sitä naisten kuullen vähän mietitään enemmän, mitä sanotaan. Kohderyhmä on meille luonteva ja helppo, kun meitä on kaksi miestä tekemässä tätä. Myös maksut ovat olleet Äijissä on energiaa -hankkeen toiminnassa nimellisiä: pelivuoroilla maksu on korkeintaan muutaman euron kertaa kohden. MAAHANMUUTTAJAT HYVIN MUKANA Hankkeessa pyörii kaksi maahanmuuttajaryhmää, jotka järjestetään yhteistyössä kristillisen opiston kanssa. Oppilaitoksessa on yli 100 maahanmuuttajaa, ja ryhmissä on ollut talven aikana 10 20 kävijää. Pääpaino ryhmissä on osallistujien itse valitsemissa pallopeleissä. Useimmin pelataan jalkapalloa, mutta talven aikana on kokeiltu myös lentopalloa ja sählyä, Reinikainen kuvailee maahanmuuttajaryhmiä. Maahanmuuttajaryhmissä osallistujamäärä alkuun hieman mietitytti, mutta ryhmät lähtivät hyvin käyntiin, mikä on ollut Reinikaisen mukaan yksi hankekauden onnistumisista. Aiemmista maahanmuuttajaryhmistä on siirtynyt muutamia miehiä muun muassa lentopalloryhmään. TOIMINTA ELÄÄ JA KEHITTYY Savonlinnan Seudun Liikunta tekee tiivistä yhteistyötä Savonlinnan kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Äijissä on energiaa -hankkeessa on saatu muutamalle ryhmälle liikuntatilat käyttöön maksutta. Yhteistyötä on tehty myös paikallisten liikuntaseurojen kanssa erityisesti tapahtumien järjestämisessä. Maaliskuussa järjestettiin historian ensimmäinen pihapeliturnaus, johon saatiin tuomarit paikallisten seurojen kautta. Tapahtuma keräsi yli sata osallistujaa, joista suurin osa oli miehiä. Aiemmin on järjestetty muun muassa sähly- ja norsupalloturnaus, Reinikainen kertoo. Uuttakin toimintaa on alkamassa vielä keväällä 2014. Työttömille ja työllistetyille suunnatussa ryhmässä on tarkoitus tutustua eri liikuntamuotoihin. Takatalvi tosin muutti hieman suunnitelmia toiminnan aloittamisesta. Tällä viikolla piti kokoontua ensimmäisen kerran ja mennä frisbeegolfaamaan. Viime viikolla näytti vielä sään suhteen hyvältä, mutta ensi viikolla sitten kuntosalia, jos ei tällä viikolla päästä aloittamaan, Reinikainen pohtii lumisateen keskellä. Savonlinnan Seudun Liikunta järjestää miesten liikuntaryhmiä pääasiassa talvisin. Kesä on yhdistykselle silti aktiivista aikaa: ohjelmassa on liuta tapahtumia, joilla varmistetaan toiminnan jatkuminen taas seuraavana syksynä. Lisätietoja Savonlinnan Seudun Liikunta ry Toiminnanjohtaja Timo Reinikainen puh. 044 321 6383 timo.reinikainen@savonlinnanseudunliikunta.fi 15

TEKSTI: NOORA MOILANEN, ANNA SUUTARI JA KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja KKI-Katselmuksessa katettiin pöytä ajankohtaisilla teemoilla KKI-Katselmus järjestettiin Joensuussa maaliskuun 26. 27. päivänä. Parisataa päinen seminaariväki sai kuulla Pohjois-Karjalan Liikunnan ja Joensuun kaupungin isännöimässä tapahtumassa ajankohtaisista terveysliikunnan teemoista. Puheenvuoroissa käsiteltiin niin suurempia linjoja ja näkymiä kuin käytännön toimivia esimerkkejäkin. Terveyden edistäminen halvin tapa tuottaa säästöjä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan paikalta vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt Pekka Puska painotti liikkumattomuuden vähentämisen tarvitsevan laajaa yhteistyötä. Meillä on kovaan näyttöön perustuvia strategioita ja ohjelmia, mitä Puska pitää hyvänä. Avainasemassa on kuitenkin se, mitä kentällä tapahtuu ja miten toimintaa saadaan aikaan. Edellytyksetkin ovat Puskan mukaan kunnossa. Suomessa on valtavan hyvät mahdollisuudet liikkua. On suotuisa ilmasto, liikuntapaikkoja, turvallista ja tasa-arvoista verrattuna esimerkiksi Arabimaihin. Lisäksi terveys kiinnostaa suomalaisia. Puska viittasi ongelman ratkaisussa Muutoksen portaisiin. Toiminta, kuten viestintäkampanjointi, kohdistuu yleensä portaiden alapäähän, mutta ongelmat ovat yläpäässä. Puska tietää, että terveyden edistäminen on halvin tapa tuottaa säästöjä, mutta sen kertominen ei poliittisessa lobbauksessa vielä riitä. Muutoksen portaat PUSKA & MCALISTER Terveystieto Suostuttelu (motivointi) Käytännön taidot Kaikki perustellaan nykyään sääs - töillä, joten siinä mielessä eurojen las keminen ei auta poliittista päätöksen tekoa. Olisi suotavaa, että terveys asiat tulisivat huomioiduksi kaikessa päätöksenteossa samaan tapaan kuin ympäristöasiat nykyään. Yhtään merkittävää päätöstä ei enää tehdä huomioimatta ensin sen ympäristövaikutuksia. Sosiaalinen tuki Ympäristötuki Yhteisöorganisointi, poliittinen päätöksenteko Elinvoimainen kunta hyödyntää hyvinvointietoa Kuntaliiton erityisasiantuntija Anne Sormunen esitteli Kuntaliiton hallinnoimaa sähköistä hyvinvointikertomusta, joka on kunnille tarkoitettu tiedolla johtamisen tiimityöväline. Sormusen mukaan hyvinvoinnin haasteet ovat kunnille yhtä tärkeitä kuin taloudelliset haasteet. Kaikkien kunnissa tehtävien päätösten tulisikin perustua ihmislähtöiseen vaikutusten ennakkoarviointiin, mikä vaatii systemaattista hyvinvointitiedon keräämistä ja hyödyntämistä kaikkia hallinnonaloja koskevan päätöksenteon tukena. 16

Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat maakuntalehdissä 140-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävän sanomalehti Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa kertoi lehtimaailman murroksesta. Siinä missä sanomalehdistö syntyi 1700-luvun lopulla pitkälti esittämään lukijoille, mikä on oikein ja mikä ei, nykymaailmassa lehti on edunvalvoja, tiedonvälittäjä ja uuden tiedon tuottaja. Lukijat kokevat erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin kiinnostavana ja itselle läheisenä aiheena. Vuoden 2010 Karjalaisen lukijatutkimuksessa nämä aiheet nousevatkin tärkeimmiksi lehden aiheiksi. Hyvinvointi, terveys, ruoka ja liikunta toimivat hyvin myös monikanavaisissa medioissa. Aihetta ei enää mielletä mediassa pehmoaiheeksi, vaan se tuottaa myös skuuppeja. Hyvinvointimme on omissa käsissämme Itä-Suomen yliopistossa terveyden edistämisen professorina ja THL:ssä tutkimusprofessorina toimiva Tiina Laatikainen avasi kuulijakunnalle alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia. Tulokset kertovat omaa karua kieltään: ylipaino on kaikissa ikäluokissa lisääntynyt ja suomalaiset liikkuvat yhä vähemmän. Laatikaisen mukaan syy tähän kehitykseen löytyy arjestamme. Nykypäivän arkielämä ei tue energian saannin ja kulutuksen tasapainoa: työn fyysinen rasittavuus ja työmatkaliikunta ovat vähentyneet ja useita arkiaskareita voi hoitaa kotoa käsin tietokoneella, kuten pankkiasiat ja ostokset. Jo vuosia tasaisessa kasvussa ollut vapaa-ajan liikunnan määräkin on valitettavasti viime vuosina kääntynyt laskuun. Laatikainen muistutti, että nämä kehityskulut voidaan pysäyttää ja niiden suuntaa voidaan muuttaa elintavoilla. Tämä vaatii ensisijaisesti yksilön itsensä vastuunkantoa, mutta myös yhteiskunta voi tukea myönteistä kehitystä huomioimalla terveyden edistämisen näkökulmat kaikessa päätöksenteossa. 17

Ikäjohtamisen avain on arvostus Abloy Oy:n henkilöstöjohtaja Satu Krohns esitteli vuodesta 2000 saakka Abloylla toteutettua ikäohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa arvokkaan osaamisen siirtäminen ennen eläköitymistä ikääntyvältä työntekijältä nuoremmille jatkajille. Ohjelmalla pyritään myös tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tarjoamalla muun muassa palautumista edistäviä ylimääräisiä vapaapäiviä yli 59-vuotiaille. Ikäohjelma on Abloylla mahdollistanut aidosti yksilölliset ratkaisut eläkkeellejäämisaikatauluissa, mikä on auttanut yritystä hajaannuttamaan samanikäisten työntekijöiden eläköitymisen pidemmälle aikavälille ja tätä kautta mahdollistanut osaamisen säilymisen. Krohns korosti kaiken toiminnan taustalla olevan työntekijöiden arvostuksen. Kun kokee, että työyhteisössä arvostetaan, on helppo jakaa osaamistaan ja tietotaitoaan muillekin. Työn sujuvuus syntyy selkeydestä ja avoimuudesta Työterveyslaitoksen tuoteperhepäällikkö Jouni Sipponen avasi puheenvuoronsa KKI-Katselmuksessa kysymällä yleisöltä, mitä tulee mieleen sanasta työhyvinvointi. Omasta mielestäni olennaista on, että työhyvinvointi syntyy ja kumpuaa työstä. Työ itse on hyvinvoinnin lähde, oli Sipposen vastaus omaan kysymykseensä. Työn sujuvuuden peruspilarit ovat Sipposen mukaan selkeä perustehtävä, selkeät töiden järjestelyt ja avoin vuorovaikutus. Yksilön kannalta tärkeää on oman roolin selkeys, selkeät tavoitteet työssä ja tieto siitä, mitä minulta odotetaan. Suurempi tavoite tai tarkoitus tekee työstä mielekästä, mikä antaa myös työn sujuvuuden tarkasteluun laajemman lähtökohdan. Mitä paremmin oma tehtävä on sisäistetty, sitä helpompi on voida hyvin, Sipponen pohti työn merkityksellisyyttä. Myös organisaation rakenteet, säännöt ja normit ovat Sipposen mukaan tärkeitä. Työn sujuvuuden kannalta joskus tuntuisi helpommalta ja joustavammalta ohittaa virallinen organisaatiorakenne, mutta työn muodolliset rakenteet ovat olemassa syystä ja niissä pysyminen on useimmiten järkevää. Avoimen vuorovaikutuksen ympäristössä annetaan ja saadaan palautetta työstä. Sipponen muistuttaa, että palaute on maksuton keino parantaa työhyvinvointia ja sen antamisesta ei ole vastuussa ainoastaan esimies. Oman työn ja yhteisen suunnan kriittinenkin arviointi on Sipposen mukaan tärkeää. Silloin ei synny sopulit rin teessä -ilmiötä, jossa kaikki vipel letään täysiä samaan suuntaan pysähtymättä miettimään, minne ollaan menossa, Sipponen kuvaili rehellisen palautteen merkitystä. 18

Positiivisia kehityskulkuja Kulttuuriasianneuvos Päivi Aalto- Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi niistä positiivisista kehityskuluista, joita yhteiskunnassamme on liikunnan edistämisen ilmapiirissä viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Ensiksikin valtiovarainvaliokunta esitti vuoden 2013 budjettimietinnössään huolensa väestön liikkumattomuudesta. Valiokunnan kannanotto oli erittäin vahva ja merkittävä. Toiseksi syksyllä 2013 julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020. Aalto-Nevalaisen mukaan olemme mittavan toimintakulttuurin muutoksen äärellä, joihin linjausten toimeenpanosuunnitelmalla pureudutaan. Kolmas positiivinen merkki on käynnissä oleva liikuntalain uudistus. Keskeisiä muutosesityksiä siinä ovat muun muassa liikunnan läpäisyperiaatteen vahvistaminen niin valtion kuin kuntien tasolla ja liikunnan peruspalveluluonteen vahvistaminen. Neljäntenä esimerkkinä Aalto- Nevalainen nosti esiin EU:n neuvoston marraskuussa 2013 hyväksymät terveysliikunnan suositukset, jotka ovat vahva poliittinen signaali terveyttä edistävän liikunnan tärkeydestä eurooppalaiselle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Hyvinvointia työstä Waratah OM Oy:n toimitusjohtaja Tomi Haring jakoi keinoja huomioida henkilöstön hyvinvointi. Haring näkee hyvinvoivan henkilöstön yhtenä helpoimmista ja parhaista tavoista parantaa työn tuottavuutta, ja hänen mukaansa hyvinvoinnin ensimmäinen kulmakivi on itse työ. On tärkeää, että ihmisillä on töitä ja usko siihen, että töitä on myös huomenna. Työtä, jonka osaa ja jota jaksaa tehdä, Haring pohti. Waratahissa erityisesti liikunta on esillä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä. Haring pitää tärkeänä myös työterveyshuollon roolia, työturvallisuutta sekä muista välittämistä. Elämäntilanteiden huomioiminen on ollut aina osa yrityksen toimintaa. Se ei ole keneltäkään pois, että tehdään joustavia järjestelyjä, mutta säännöt on sovittava tarkasti, Haring muistutti. Haring korostaa palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen merkitystä työyhteisölle. Waratahissa onnistumisista annetaan tunnustusta ja virheistä palautetta positiivisen kautta. Mielestäni nykypäivän johtaminen on enemmän valmentamista: johtajan tehtävänä on tuoda esiin työntekijöiden potentiaali. 19