Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Samankaltaiset tiedostot
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

tukena Alkoholi ja väkivalta -seminaari Reetta Siukola 1

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö Turussa, Marak toimintamallin esittely

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

Väistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Tavoitteena turvallisuus - Päijät-Hämeen lähisuhde -ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Koodistopalvelun tilannekatsaus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

T U I J A H E L L S T E N

Väkivallasta turvallisuuteen

MARAK THL 1

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Lataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Lataa

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere Tarja Mankkinen

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

MARAK Mikkeli THL 1

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Transkriptio:

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake Helena Ewalds, kehittämispäällikkö 12.11.2014 1

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 12.11.2014 3

Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 12.11.2014 4

Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. 12.11.2014 5

WHO:n terveydenhuollon asiantuntijaryhmä (2013) Suosittelee kysymään väkivallasta rutiininomaisesti etenkin silloin, kun arvioidaan oireita ja tilanteita, jotka voivat liittyä lähisuhdeväkivaltaan, esim. alkoholin ja päihteiden käyttö mielenterveyden häiriöt (mm. masennus, ahdistuneisuus, PTSD, unihäiriöt, itsetuhoisuus). Kysyminen jo itsessään väliintulo, mutta ei yksinään vähennä väkivaltaa tai takaa väkivallan uhrille turvaa. Responding to intimate partner violence and sexual violence against women. WHO clinical and policy guidelines. World Health Organization 2013. 12.11.2014 6

Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Valtion tarkastusviraston lastensuojelun tarkastuskertomus 6/2012 - lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa. 12.11.2014 7

Väkivallan tunnistamatta jääminen on riski sekä hoidon onnistumisen että uhrin turvallisuuden kannalta 12.11.2014 8

Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen THL suosittelee lähisuhdeväkivallan systemaattista kartoittamista ja suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa osana jokaisen asiakkaan perustilanteen kartoittamista. 12.11.2014 9

Systemaattisen kartoituksen hyödyt Uhrin turvallisuutta vahvistavan prosessin käynnistäminen. Tiedon jakaminen väkivallan yleisyydestä ja tarjolla olevista palveluista. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Rutiinin ja asiantuntemuksen kehittyminen. Kokonaisvaltaisempi tuki ja hoito. Väline väkivallan tunnistamiseen silloinkin, kun merkit eivät ole selvästi nähtävillä eikä asiakas itse osaa pyytää apua. 12.11.2014 10

MIKSI VÄKIVALTAA PITÄÄ SEULOA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. väkivaltaa kyseenalaistavan prosessin käynnistäminen, välittäminen, sysäyksen antaminen on väkivallan kohtaamisessa jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeä 12.11.2014 11

MIKSI VÄKIVALTAAN EI PUUTUTA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 12.11.2014 12

Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet 12.11.2014 14

1. Suodatinkysymykset Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli). 12.11.2014 15

2. Kartoituskysymykset 12.11.2014 16

3. Arviointi 12.11.2014 17

4. Toimenpiteet 12.11.2014 18

Yleisiä ohjeita: lomakkeen täyttäminen Henkilötietokohdat täytetään kussakin toimintayksikössä soveltuvin osin. Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan kanssa kahden kesken. Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin. 12.11.2014 19

Keskustelun avaaminen, esimerkki: Meillä on käytäntönä keskustella kaikkien kanssa perheen ja parisuhteen turvallisuudesta ja lähisuhdeväkivallasta. Kysymisessä käytämme lomaketta, jonka kysymykset nyt esitän sinulle. Kysymme kaikilta siksi, koska lähisuhdeväkivalta on kokemuksemme mukaan yleistä ja haluamme tarjota siihen apua. 12.11.2014 20

Kättä pidempää Lomake auttoi antamaan paremman kuvan asiakkaan tilanteesta, muistutti väkivallasta kysymisen tärkeydestä ja loi sille rutiinin. Pelkästään positiivisia kokemuksia, hyvä työkalu jolla huolehditaan siitä että tämäkin alue tulee kysyttyä riittävällä tarkkuudella. Tähän saakkakin on tullut asiasta pääosin kaikilta kysyttyä. Ja nyt on "kättä pidempää" eli apuna lomakekin tarvittaessa. Oma kynnys kysyä madaltui ja turvallisuus-, väkivaltateemat ovat osa ihmisen hyvinvointia ja kuuluvat kokonaisuuteen. 12.11.2014 18.12.2014 21

Tietojen kirjaaminen Dokumentoi lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen kartoituksen tulos ja tehdyt toimenpiteet yksikössäsi käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Säilytä täytetty suodatin- ja kartoituslomake toimintayksikkösi ohjeiden mukaisesti. Kirjaaminen on tärkeää, sillä asiakas voi tarvita aineistoa myöhemmin esimerkiksi rikosprosessia tai lapsen aseman turvaamista varten. 12.11.2014 22

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 12.11.2014 23

Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD Kysy ja kuuntele Tiedä ja toimi A. Kysy väkivallasta suoraan ja kerro miksi kysyt. B. Kuuntele myötätuntoisesti ja anna tietoa. C. Varmista turvallisuus ja tee muut akuutit toimenpiteet. D. Suunnittele jatkotoimenpiteet, ohjaa ja seuraa. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 12.11.2014 24

A. Kysy kaikilta lähisuhdeväkivallasta Ensimmäinen askel on asiakkaan väkivaltakokemusten kartoittaminen. Kysy väkivallasta aina kaikilta silloinkin, kun se ei ole kyseisen palvelun pääasiallinen tehtävä tai käynnin varsinainen syy. Varmista yksityisyys, turvallinen ja luotettava ilmapiiri sekä tietoon perustuva suostumus. Kysy kaikilta 12.11.2014 25

Luottamuksellinen ilmapiiri Kerro, että asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan hyvää hoitoa ja auttamista. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. 12.11.2014 26

B. Kuuntele ja anna tietoa Kuuntele myöstätuntoisesti. Anna tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, muodoista, mahdollisista seurauksista ja tarjolla olevista palveluista. Tarjoa useita mahdollisuuksia palata asiaan. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa 12.11.2014 27

Asiasta saatetaan puhua ensimmäistä kertaa Häpeä, syyllisyys ja pelot Traumatisoituminen, shokkireaktiot Itsetunto ja turvallisuuden tunne Hyvinvointi ja elämänhallinta Voimavarat ja toimintakyky Aiemmat kokemukset asiasta puhuttaessa 12.11.2014 28

Helpompi lähteä puhumaan, kun systemaattisesti kysytään Asiakkaille hyödyllinen sekä kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamisen että avun tarjoamisen välineenä. Asiakkaat suhtautuivat itse kysymiseen myönteisesti, neutraalisti tai korkeintaan ihmetellen. Olivat enimmäkseen tyytyväisiä kun kysyttiin ja asiasta sai heidän mielestään kysyä ja oli tärkeääkin kysyä. Ne joilla oli kokemuksia, kokivat helpotusta saadessaan purkaa kokemuksiaan. 12.11.2014 29

Jotta uhri voi tuntea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, häntä ei tule syyllistää eikä epäillä hänen kokemustensa todenmukaisuutta. Muistuta, ettei lähisuhdeväkivallalle ole olemassa mitään hyväksyttävää syytä. 12.11.2014 30

C. Akuutit toimenpiteet tehtävä heti Kun väkivalta on tunnistettu, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. 1. Turvallisuusriski? 2. Lääkäri? 3. Lastensuojeluilmoitus? 4. Rikosilmoitus? 5. Uusi aika? Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus 12.11.2014 31

Turvallisuusriski? TURVALLISUUSRISKI? Huolehdi AINA akuutissa väkivaltatilanteessa asiakkaan turvallisuudesta. Tee väkivallan riskinarviointi ja laadi turvasuunnitelma. Selvitä, onko asiakkaan turvallista palata kotiin, ja järjestä hänelle tarvittaessa turvakotipaikka. Huolehdi myös muiden perheenjäsenten, erityisesti lasten akuutista turvallisuudesta ja avun tarpeesta. 12.11.2014 32

Lääkäriin? Jos kyseessä on akuutti fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, ohjaa asiakas lääkärin vastaanotolle. Jos hän kertoo väkivallan aiheuttamista vammoista, huolehdi, että hän käy lääkärin vastaanotolla ja että vammat dokumentoidaan siellä huolellisesti. Huolehdi myös, että raskaana oleva asiakas käy tarvittaessa äitiyspoliklinikalla. Vammojen kirjaamisen avuksi on laadittu valmiita lomakkeita ja materiaaleja, joiden käyttö parantaa asiakkaan oikeusturvaa 12.11.2014 33

Lastensuojeluilmoitus? Mikäli asiakas kertoo tällä hetkellä kotona tapahtuvasta väkivallasta, ja hänellä on siellä alaikäisiä lapsia, kerro hänelle avoimesti myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen viranomaisvelvollisuudestasi. Jos asiakas on raskaana, huomioi ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina uudestaan joka tilanteesta. Rohkaise asiakasta ymmärtämään, että lastensuojeluilmoitus on mahdollisuus saada tukea ja apua, ei uhka eikä pelote. 12.11.2014 34

Rikosilmoitus? Kerro myös, että lähisuhdeväkivalta on rikos, kannusta rikosilmoituksen tekemiseen tai pyydä asiakkaan suostumus siihen. Kerro, että poliisille ilmoittaminen ja esimerkiksi lähestymiskiellon hakeminen voi olla joskus ainoa keino varmistaa asiakkaan turvallisuus. Kerro kuitenkin myös, ettei poliisille ilmoittaminen ole edellytys muun avun saamiselle. Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) saa apua ja neuvontaa rikosprosessista tarvittaessa myös anonyymisti. Ota vahvasti kielteinen kanta väkivaltaan, mutta älä tuomitse tekijää, sillä hän saattaa olla uhrille yhä kaikkein rakkain. 12.11.2014 35

Uusi aika? Jos asiakas ei ole valmis ottamaan vastaan apua juuri tällä hetkellä tai se on hänelle vaikeaa, madalla kynnystä hakea apua uudestaan. Anna hänelle mukaan eri auttajatahojen yhteystietoja ja lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista. Varaa asiakkaalle uusi aika tai pyri ohjaamaan hänet tarvitsemansa avun piiriin. 12.11.2014 36

D. Suunnittele jatkotoimenpiteet Kokonaissuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa ja se käynnistyy asiakkaan ja hänen perheensä hoidon ja avun tarpeiden selvittämisellä. Sovittava palvelukokonaisuudesta vastaava taho. Mahdollinen ohjaaminen muualle hoidettava tuetusti. Seuranta! Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 12.11.2014 37

Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen työkalut 1) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake auttaa tunnistamaan väkivallan suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä. Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 2) Turvasuunnitelma auttaa asiakasta pohtimaan omaa turvallisuuttaan, parantamaan sitä sekä toimimaan oikein hätätilanteissa Turvasuunnitelma 3) Vakavan väkivallan riskinarviointi (MARAK) on tarkoitettu vakavan parisuhdeväkivallan uhrien tunnistamiseen MARAK-riskinarviointilomake ja lisätietoa toimintamallista 4) Kirjaamisen työkalut Pahoinpitely- ja kehonkarttalomake (PAKE) Raiskatun akuuttiapua -kansio (RAP-kansio) 12.11.2014 38

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 12.11.2014 39

Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 12.11.2014 40

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Tietoa lähisuhdeväkivallasta sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ja väkivallan yhteydestä Konkreettisia välineitä asiakastyöhön Eväitä toimintamallin käyttöönottoon ja palveluiden kehittämiseen OSA 1 TIETOA TEEMOISTA OSA 2 OHJEITA ASIAKASTYÖHÖN OSA 3 TUKEA KEHITTÄMISEEN 12.11.2014 41

Tapahtumatarjous vain THL:n kirjakaupassa! Siukola Reetta Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö Kirjan voi tilata: www.thl.fi/kirjakauppa Huomaa, että rekisteröityneenä julkaisun voi maksaa myös laskulla (Laskuksi voit valita sähköisen tai paperisenlaskun). 12.11.2014 42

Lisätietoja www.thl.fi/kasvunkumppanit 12.11.2014 43