SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 47 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 9 5-9 6 HELSINGISSÄ 97 SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA T la sto k r ja sto S ta tstk b b lo te k e t 7986
Ssällysluettelo. Table des matères. Tekst. Sv. 6. Texte. P ages 6. Tauluja. Semnaart. svn. I. O pettajen ja oppladen luku.. 2 II. O ppladen ädnkel, kotpakka, s ä ä ty... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja oppladen srto... IV. Sem naaren ta lo u s... V. R ahastot, k rjastot y. m... 0 VI. K uunteljaopplaat... 2 VII. H arjotuskoulut... 4 H s Tableaux. Ecoles normales prmares. Page. P rofesseurs et élèv e s... 2 L angue m aternelle et dom cle des élèves... 4 Varatons du nom bre des élèves; leur passage à la classe su v an te 6 Econom e des sém nares... 8 Fonds scolares et bblothèques etc. 0 C anddats-stagares... 2 E côles-annexes des sém nares... 4 Kaupunken kansakoulut. VIII. K oululuokat ja opettajsto... 6 IX. O pplaat... 20 X. Jatkoluokat. erkoskoulut y. m. 24 X I. K oulujen talous... 28 Ecoles prmares des vlles. C lasses et n sttu teurs... 6 E lè v e s... 20 Cours supplém entares etc... 24 Econom e des é c o le s... 28 Maalaskunten kansakoulut. X II. Y lesä teto ja p rttän... 32 X III. O pettajsto kunnttan... 47 X IV. O pplaat kunnttan... 64 XV. K oulujen talous k u n n tta n... 200 Ecoles prmares des communes rurales. D onnées générales p ar dstrcts 32 P ersonnel ensegnant de chaque c o m m u n e '... 47 R ensegnem ents détallés sur les élèves 64 Econom e des é c o le s... 200 Kansanopstot, säntä- ja emäntäkoulut. X V I.. K a n sa n o p sto t... 236 2. V arsnaset em äntäkoulut.. 244 Ecoles supéreures populares, écoles d agrculteurs et de ménagères. E coles supéreures populares... 236 E coles de m én ag è res... 244
Svu. XVII. K ertokoulunopettajasem naart 246 Pag». Sém nares d n sttu teu rs d écoles enfantnes... 246 Y hteenveto X II:sta T aulusta.. 248 Y hteenveto X IIl:sta T a u lu s ta.. 249 Y hteenveto XTV:sta T aulusta. 250 Y hteenveto X Vrsta T aulusta.. 252 R ésum é du tableau X II... 248 R ésum é du tableau X I I I... 249 R ésum é du tableau X IV... 250 R ésum é du tableau XV..... 252
Ylesslmäys. Tämän julkasun tlastollset taulut (I XVII) valasevat koululatoksen tomntaa lukuvuotena 95 6. Mutta pats nota tavanmukasa tetoja semnaaresta, kaupunken kansakoululatoksesta, maalaskunten kansakoulusta (nden opettajsta ja opplasta), kansanopstosta, emäntäkoulusta sekä kertokoulunopsttajasemnaaresta, ssältyy nhn tällä kertaa kunnttan laadttu selostus maalaskansakoulujen menosta ja tulosta, koulukntemstösta ja koulurahastosta nnkun myöskn opettaja- ja opplaskrjastosta. Tähän kuuluvat numerotedot kohdstuvat kakk kalentervuoteen 95. Samojen perusteden mukaan on nässä katsauksssa tehty selko maalaskansakoulujen taloudesta, vme kerran kalentervuodelta 92 sekä stä ennen vuodelta 909. O pplatosten, opettajston ja oppladen lu k u p:nä helm kuuta 96. Luokka kaupunken Semnaareja. Semnaaren harjotuskouluja. varsnasssa kansa- koulussa. jatkokoulussa. lta- ja tehtaalaskoulussa. j lamnlyötyjen lasten koulussa. kaupunken kasvatus-, ttoksa kansakoulusta srrettyjä varten. Kansanopstoja. Emäntäkouluja. Maalaskunten kansakouluja. Oertokoulunopeltajasemnaareja. Tomnnassa ol...... 8 8 249 37 8 25 u 3 305 42 5 7 Opettajston luku....... 88 36 398 99 35 26 8 4 432 278 4 43 6 467 Oppladen luku.... 08 622 4 694 05c 262 358 302 52 643 789 0 254 ' 2059
2 Semnaart. N yt selostettavana lukuvuotena ol maamme semnaaressa yhteensä 08 opplasta. Mkä määrä opplata kussakn semnaarssa ol ja paljonko nhn ol otettu uusa opplata nähdään seuraa vasta yhdstelmästä: Opplata yhteensä. Opplata luokkaa koht. Uusa opplata Jyväskylän kaksosastonen semnaar.... 232 58 64 Sortavalan»».... 235 59 65 Rauman yksosastonen».... 03 26 30 Raahen»».... 6 29 3 Henolan»».... 20 30 34 Kajaann» '».... 07 27 3 Tammsaaren»».... 0 25 ^ 23 Uuskaarlebyn»».... 67 7 4 Uussta (Opplasta, jota ol yhteensä 292, otettn Itselle luokalle 277 (ja anoastaan 5 luoklle II IV). Nstä ol 72, se on 26 % saanut alkutetonsa oppkoulussa. Lukuvuonna 909-0, jollon vrallnen tlasto ens kerran ssäls tetoja stä, mtä kouluja semnaaren uudet opplaat ennen semnaarn tuloaan olvat käyneet, tul oppkoulusta semnaarehn anoastaan 34 opplasta el 2 %. Valmstavsta kurssesta ja koulusta on semnaarehn pyrkven lukumäärä saman verran-vähentynyt. Kansakoulusta otettujen uusen oppladen lku on stä vaston sekä absolutsest että suhteellsest pysynyt muuttumattomana: 909 0 vastas nden luku 6, 95 6 taas 62 %. Edellä esteltyjen numeroden perusteella näyttää otaksuttavalta että er kansankerroksejt,josta semnaaren opplaat ovat lähteneet, nässä opplatoksssa tätä nykyä ovat edstetyt samon suhten kun 7 vuotta stten. Tähän kuuluva numerotetoja lukuvuoslta 909 0 ja 95 6 (II tlastotaulu, sv. 4 ja 5, sar. 3) lähemmn tarkastettaessa saadaan seuraavat tulokset: 909 0. 95 6. Vrkamesten ja vapaden ammatten harjottajen lapsa... 5.5 / /o 9. % Suurlkkeen harjottajen lapsa....».0» Pkkulkkeen harjottajen sekä palvelusmesten lapsa... 24.0» 26.0» Työlästen lapsa... 3.5».3» Suurtlallsten lapsa... 2.3».5» Pkkutlallsten la p sa... 36.6» 36.4» Torpparen ja maanvljelystyölästen lapsa. 7.0» 4.7» 00.0% 00.o / /o
Ensmänen ryhmä on ss 5:5 prosentsta noussut 9. prosenttn, kolmas samon 24:sta kohonnut 26 prosenttn. Stä vaston ovat neljäs ja setsemäs ryhmä vähentyneet, edellnen 3.5 prosentsta.3 prosenttn, jälkmänen 7:tosta 4.7 prosenttn. Mussa kohdn ovat muutokset vähäpätöset ja ylenen srto ylöspän sangen pen. Täydellsen oppmäärän suortettuaan sa 272 opplasta päästötodstuksen. Nästä ol 27 mehen- ja 45 nasenpuolta. Oppmäärää päättämättä eros lukuvuoden akana 34 opplasta, josta 4 kuoleman kautta ja 8 koeopplasta. Kelposuustodstus kansakoulunopettajanvrkaan annettn 5 kuuntelja- opplaalle. Nstä ol 48, ss lähes kakk, ennen läpkäyneet semmosen opplatoksen, jolla on päästöokeus Ylopstoon, muut 3 vähntän kaks luokkaa valton jatko-opstoa. Kästöden tah muun harjotusaneen opettajanvrkaan annettn kelposuustodstus yhteensä 48 henklölle. ' Kakssa nssä semnaaressa, mssä on ssäopplata, ovat kustannukset ruoanpdosta olleet kasvamassa. Lukuvuotena 94 5 ne olvat yhteensä 8 000 markkaa, nyt ne nousvat 05 000 markkaan (pyören luvun). Suurn ol näden kustannusten lsäys Sortavalassa, mssä ne 30 000 markasta nousvat 42 000 markkaan, vähäpätönen stä vaston Uudessakaarlebyssä el yhteensä 700 markkaa, johtuen tämä taas opplasmäärän alenemsesta. Stä vaston ovat semnaaren tulot puutarhosta olleet päälle 30 % suuremmat kun lukuvuotena 94 5: 3 370 ja 0 270 markkaa. Baahen semnaar on tänä lukuvuotena saanut huostaansa ottaa ensmäsen lahjarahastonsa,»ylopettajatar Anna Hekeln lahjarahaston». Nn pan kun.pääoma on noussut 000 markaks, jaetaan korkovarat lahjotuskrjassa lähemmn määrätyllä tavalla avustukseks jollekn tah jollekn semnaarn harjotuskoulun opplasta. Samon on Henolan semnaar lukuvuoden kuluessa saanut haltuunsa ensmäsen lahjarahastonsa. Tästä»Lehtor Johan Lnden n mustorahastosta jaetaan vuotuset korkorahat, pääoman kohottua 2 000 markan suuruseks, yhdelle tah kahdelle opplaalle semnaarn kolmannella luokalla. (Näden kahden rahaston pääoma vuoden 95 lopussa katso tlast. taulu V, sv. ). Tässä yhteydessä manttakoon että Tammsaaren semnaar, jolla jo tätä ennen on ollut 8 stpendrahastoa käytettävänään, Västra Nylands lärarekrets nmseltä yhdstykseltä on saanut mustolahjan. Tästä rahastosta,»vv Falcks fond», jaetaan stpendejä harjotuskoulun yhdstetyn luokan opplalle, ja tek pääoma lukuvuoden lopussa lähes 500 markkaa. 3 m
I 4 K aupunken kansakoululatos. Varsnasa kansakoululuokka (I II ja III VI) ol jälkeen vme lukuvuoden tullut lsää 28 ja ol nden luku nyt 249. Helmkuun pävänä ol nällä luoklla opplata yhteensä 4 694. Tämä opplasmäärä ol 028 opplasta suuremp kun lähnnä edellsen lukuvuoden. JatkQkoulussa ol 37 luokkaa ja 053 opplasta, lta- ja tehtaalaskoulussa 8 luokkaa ja 262 opplasta, lamnlyötyjen lasten koulussa 25 luokkaa ja 358 opplasta. Kansakoulusta srrettyjä lapsa varten ol kunnan kasvatuslatosta-, jossa ol 302 opplasta. Edellsen vuoden olohn verrattuna ol jatkokoulussa nyt 4 luokkaa ja 09 opplasta enemmän, lta- ja tehtaalaskoulussa stä vaston 3 luokkaa ja 75 opplasta vähemmän, lta- ja tehtaalaskoulussa samon 3 luokkaa ja 75 opplasta vähemmän sekä lamnlyötyjen lasten koulussa samon 2 luokkaa ja 30 opplasta vähemmän. Kasvatuslatokset olvat samat kun ennen (katso tämä julkasu lukuvuodelta 92 3, sv. 5), mutta opplata ol nssä nyt 33 enemmän kun edellsenä lukuvuotena. Varsnasten luokkaopettajen luku, 242, ol vme lukuvuodesta kohonnut 34:llä, johtuen tämä uusen luokken perustamsesta. Opettajavomen lsäys kohdstuu kutenkn yksnomaan opettajn mutta e opettajattarn, joka on jyrkkä pokkeus kehtyksen tavallsesta kulusta. Tämä nähdään selväst seuraavsta luokkaopettajen ja opettajattaren lukua vme 7 vuoden akana esttävstä numerosta: Lnokkaopet.- taja yhteensä. Nstä Lsäys +,.vähennys opettaja. opettajattara. opettaja. opettaja ta ra. Lukuvuonna 909 0.. 27 475 652 > 90.. 37 472 665 3 + 3 9 2.. 63 464 699 8 + 34» 92-3.. 206 484 722 + 20 + 23» 93 4.. 200 473 727 + 5 > 94 5.. 208 47 737 2 + 0» 95-6.. 242 505 737 +34. Opettajan lukumäärä on, kuten numerosta nähdään, muutamna vuosna ollut vähenemässä ja koko akakautena helmkuun pävästä 90 samaan pävään v. 96 on opettaja tullut lsää anoastaan 30. Stä vaston on opettajattaren luku koko ajan vuos vuodelta ollut kasvamassa tah anakn pysynyt vähenemättä, nn kun lata ol taulukon vmesenä vuotena, ja akakauden kuluessa on kaupunken kansakoulussa palveleven opettajen lukumäärä lsääntynyt' 85 henklöllä.
5 Kansakoulujen aheuttam at kustannukset tekvät kalentervuotena 95 Smk. 6 305 000, ja ol lsäys edellsen vuodpn menohn verrattuna 335 000 markkaa. Opettajan palkkauksssa ol lsäys 9 000 markkaa, stpendessä ja avustuksssa (opplalle) 55 000 sekä lämmtyksessä ja valastuksessa 46 000 m arkkaa. Samon olvat m uutkn m enoerät lsääntyneet. K oulurakennusten korjauksn käytettn kutenkn nyt anoastaan 88 600 markkaa, jota vaston vuonna 94 täh ä n tarkotukseen ol m aksettu 20 300 m arkkaa. Lsääntyneet kustannukset tu n tu v a t stä enemmän sen kau tta, e ttä kaupungt kansakoulujen ylläptämseks evät saaneet m tään avustusta ylesstä varosta. Vuonna 94 olvat ne täh ä n tarkotukseen kantaneet valtoapua y h teensä 738 000 markkaa. K un täm ä tuloerä nyt jä saam atta ja»oppladen koulumaksut» samon kun»muut tulot» ovat jokseenkn vähäpätöset, tul k au punken nyt tse suorttaa 6 033 000 markkaa. Kun kaupungt vuonna 94 tse olvat suorttaneet 5 08 000 markkaa, ol lsäys ss runsaast 000 000 m arkkaa. Tässä on huom autettava e ttä huomoon on o te ttu myöskn koulutalosta arvotu vuokra (5 %) sekä e ttä raham äärät on e s te tty pyöressä luvussa. Melkosest lsäänty koulukntemstöjen arvo Helsngssä ja Turussa. Edellsessä kaupungssa ol tuo lsäys 500 000, jälkmäsessä 85 000 m arkkaa. Vuoden 95 lopussa ol opettajakrjastossa 400 ndosta enemmän kun lähnnä edellsenä vuonna. Mkkelssä e enään ole m tään ertystä opettajakrjastoa, koska opettajakunnan tarp eta varten er osa to on perustettu kaupungnkrjastoon. Opplaskrjastossa ol nyt 28 709 ndosta, vähän päälle 4 000 enemmän kun vuonna 94. M aalaskunten kansakoulut. Maalaskunnssa tom lukuvuotena 95 6 yhteensä 3 305 ylempää kansakoulua, josta 2 858 suomenkelstä, 436 ruotsnkelstä ja suomenruotsnkelstä. K uten yhteenvetotaulusta sv. 248 nähdään, jakaantuvat näm ät koulut er läänelle seuraavast: Uudenmaan lään.... :... 384 Turun ja Porn lään... 539 Hämeen lä ä n...... 40 Vpurn»... 580 Mkkeln lään... 203 Kuopon»... 406 Vaasan»... 505 Oulun»... 278
6 Nästä 3 305 koulusta esnty 63 nyt ens kerran vrallsessa tlastossa, ja on ne sentähden tauluosastossa merktty uusks kouluks. Seuraavassa nämät uudet koulut luetellaan läänttän, ryhmtettynä opetuskelen Lään, kunta ja kotn. Lään, kunta ja kuulu. Suomen* kelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Ruotsnkelsä. Uudenmaan lään. Helsnk, Mosabacka, ruots. k..»» suom. k.. Nurmjärv, Puolmatka... ' Itt, Keltt... ' Jaala, Paljakka...» P yörylä... : Turun ja Porn lään. Yhteensä 5 j Vehmaa, Irjala... Lokalaht, Varanpää... Ulvla, Suosm er... Ikaalnen, Ssättö... j Kankaanpää, Verttuu... I Kkonen, Nevanperä... Vampula, Huhtaa... Or.pää, Tanskla.... Kosk, Kangas... Hämeen lään. Yhteensä 9 Kuru, Pohjankapee... Prkkala, Ylä-Pspala... Veslaht, Halkvaha... Pälkäne, Sappee... Somero, Kerkola. :... Hauho, Hauhontausta... Hausjärv, Lastehtaan koulu.. Jämsä, Sahlonen... Korplaht, Säynätsalo (ykst, k.) Längelmäk, Krkonkylä... Yhteensä 0 6 9 0 Vpurn lään. TJuskrkko, Tovola Sortavala Pyhtää, Mogenpört... Valkeala, Hevosoja... Tapalsaar, Merenlaht... Ruokolaht, Hauklapp... Krvu, Salokylä... Henjok, Rstseppälä, täpr Htola, Marjakosk... Parkkala, Anklä... Jaakkma, Uuskylä... Suojärv, Jehklä... * Kotajärv... -» Mosenvaara... Yhteensä 2 Mkkeln lään. Hrvensalm, Monkkala... Juva, Vehm aa... - - Peksämäk, Peksämäen asema (ykstynen koulu)... Yhteensä 3 Kuopon lään. Eno, Löytöjärv... 3 3 Polvjärv, Ruvaslaht... Rääkkylä, Varpasalo... - Isalm, Onasjärv... '.» R unn...» Sonlaht... Nlsä, Keyrtty... Rautalamp, Lmattala... Yhteensä 8 8
7 Lään, kunta ja koulu. Lään» kunta ja koulu. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsn* kelsä. Vaasan lään. Jalasjärv, Tavalmaa... Kauhajok, Ikkeläjärv.... Korsnääs, Harrström... Kovulaht, Kun (ykst, k.)... Laha, Tanuunkylä... Lapua, Lakaluoma... Luoto, B osu n d... Äänekosk, Majala... Karstula, R antakylä... Vtasaar, Mäntylä (ykst, k.) -- Yhteensä 7 3 Oulun lään, Haukpudas, Sahankylä... Kuusamo, Alaktka... Kuolajärv, Salmjärv... Em re, Rutala (ykst, k.)... Yhteensä 4, > 4 Kakkansa 58 5 68 0 Lukuvuotena 94 5 tomvsta kansakoulusta on stä vaston lakkautettu: Horslök n koulu Pernajan kunnassa Uudenmaan läänä, Valan sahan koulu Ataa,n kunnassa Hämeen läänä, Vavastalon koulu Valkealan kunnassa Vpurn läänä sekä Putaneen koulu (Peksämäen Jyväskylän rautaten koulu) Peksämäen kunnassa Mkkeln läänä; nnkään on Albergan kaks suomalasta koulua Espoon kunnassa Uudenmaan läänssä sulautunut yhdeks. Tässä yhteydessä on myöskn manttava että seuraavat kolme koulua lukuvuoden akana evät olleet tomnnassa: Hagalundn koulu Espoon kunnassa Uudenmaan läänä, Hujakkalan koulu Säkkjärven kunnassa Vpurn läänä sekä Korvenkylän koulu Oulujoen kunnassa Oulun läänä, ja on syy tähän kunkn koulun kohdalle merktty tähän kuuluvaan erkostauluun (taulu XII sv. 35, 84 ja 36). Uusen koulujen luku, 63, on harvnasen pen. Edellsnä 0 vuotena on uusa kouluja perustettu keskmäärn 2, mutta jo lähnnä edellsenä lukuvuotena, 94 5, vähen tuo luku nn, että ntä sllon ol anoastaan 78.
8 «* Lukuvuotena tomnnassa olleet 3 305 kansakoulua jakaantuvat er läänen kunnlle, seuraavast: Lään. Kunten lukumäärä. 2 3 4 5 6 8 7. 9 Kunta jossa ol seuraava määrä k o u lu ja to u 2 3 4 5 e 7 8 9 20 2 22 23 asjs 32 35j Uudenmaan.. 39 3 4 4 3 5 2 2 5 3 Turun ja Porn )23 6 2 27 23 7 9 5 2 2 2 3 3 Hämeen... 5 3 3 8 5 4 4 5 2 3 2 4 _ 2 4 Vpurn... 55 4 3 3 3 7 3 4 4 2 3 3 3 2 3 2 l M kkeln... 27 5 2 3 3 2 3 2 Kuopon... 37 2 3 2 3 3 5 4 4 2 2 lj Vaasan... 88 7 8 9 7 0 9 4 4 7 3 2 o 4 Oulun... 69 8 9 8 0 4 0 3 3-2 _ - - - Yhteensä 489 38 50 57 66 47 36 29 28 22 22 6 5 3 9 9 5 7 5 5 2 2 j Ana lukuvuodesta 9 2 on Vpurn maalaskunta ollut enssjassa mtä kotdujen lukumäärään tulee, ntä kun on ollut 35. Isalmen kunta on kutenkn nyt, stten kun sellä edellsen lukuvuoden jälkeen on avattu 3 uutta koulua, ehtnyt yhtä ptkälle. Lähnnä seuraavat Porvoon ja Kuopon maalaskunta: edellsessä ol 32 ja jälkmäsessä 3 koulua. Seuraavassa luetellaan läänttän ne kunnat, mssä ol vähntän 2 kansakoulua tomnnassa. Luetteloon on merktty myöskn varsnasten opettajen luku kussakn kunnassa. Lään ja kunta. Kouluja. O pettaja. Lään ja kunta. K ouluja. Opettaja. Lään ja kunta. Kouluja. O pettaja. Uudenmaan lään. Pohja... 2 6 M äntsälä... 2 7 Lohja... 3 9 Krkkonumm... 5 7 Pernaja... 5 8 Espoo... 5 20 V h t... 5 20 Ormattla... 5 2 Spoo & Ostersundom 7 9 Tuusula... 7 23 ') Uus kunta: Melllä. Nurmjärv... 7 29 Itt... 20 30 H elsn k... 25 37 Porvoo... 32 36 Turun ja Porn lään. P ern ö... 2 7 Paranen... 3 6 Lomaa... 3 8 Huttnen... 3 9 Ikaalnen... 4 7 Hämeen lään. Som ero... 2 8 Lopp... 2 4 Kangasala... 2 7 Janakkala... 2 9 Ruoves... 5 2 Jämsä... 8 26 Korplaht... 8 9 Urjala... 9 25 Tammela.... 9 3
9 Lään ja kunta. Kouluja. Opettaja. * Lään ja kunta. I Kouluja. I * Opettaja. Lään ja kunta. Kouluja. Opettaja. Hollola... 9 3 Hausjärv... 9 35 Vpurn lään. Johannes... 2 7 Implaht... 2 8 Ruokolaht... 2 9 Jääsk... 3 6 Kurkjok... 3 8 Jaakkma... 3 23 S ppola... 4 25 K o v sto... 6 2 Parkkala... 7 27 Kym... 7 36 Vehkalaht... 8 23 Uuskrkko... 8 27 Kvennapa... 8 29 Lappee... 9 35 Muola...;... 2 30 Säkkjärv... 22 26 Valkeala... 22 50 Sortavala... 23 35 Kuruves... 6 8; Kontolaht... 6 23 Vpur... 35 90 Pelsjärv... 7 22 Leppävrta... 7 28 j Mkkeln lään.. Kuopo... 3 36 Isalm... 35 40 2 4 Mkkel... S ysm ä... 3 4 20 5 Vaasan lään. Peksämäk... 4 6 M äntyharju..... 5 9 Kuopon lään. K arttula... 2 5 Nurmes... 3 5 Ktee... 3 5 Lapnlaht... 3 6 Nlsä... 3 6 Pelaves... 4 5 Rautalamp... 5 9 Saarjärv... 2 4 Lapua... 2 20 j V ö y r... 3 5: Vrrat... 4 6 Vtasaar... 4 6 M ustasaar... 4 9 Jyväskylä... 4 20, N ärpö... 5 22 Oulun lään. S o tk a m o... 2 3 Maalaskunten kansakoulussa ol täällä kyseessä olevana lukuvuotena»varsnasa opettaja» yhteensä 4 432 sekä mes- ja naskästössä 2 475 opettajaa (opettajatarta). Er läänelle tämä opettajsto jakautu seuraavast: * ------------------------------------------------------ Lään. opettaja. Varsnasa Yhteensä. Opettaja opettajattara. meskästössä. naskästbssä. Uudenmaan...,... 83 32 504 23 96 Turun ja Porn... 368 340 708 90 227 Hämeen... 297 288 585 43 62 Vpurn......,... 487 47 904 33 228 Mkkeln... 22 22 244 82 84 K uopon...'... 268 236 504 40 79 Vaasan... 396 255 65 08 260 Oulun... 49 83 332 26 04 Kansanop. tlasto 95 96. Yhteensä 2 270 262 4 432 35 340
lü Edellsestä lukuvuodesta on varsnanen opettajsto lsääntynyt 49 opettajalla ja 65 opettajatarella sekä mes- ja naskästöden opettajan lukumäärä, edellsten 34:llä, jälkmästen 7 henklöllä. Usemmssa koulussa on sama henklö koulun, sekä johtaja että opettaja. Nn ol asan lata täällä kyseessä olevana lukuvuotena 2 42 koulussa, joka vastaa 73 % kaksta koulusta, 745 koulussa ol johtajan kerällä apuopettaja, 0 koulussa 2 sellasta j. n. e. Nästä sekosta ltetään tähän seuraava selos- telu. Kouluja, jossa opett. Lään. ; anoastaan johtaja ta johtajatar. j johtaja (-tar) sekä apuopettaja (-tar). johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta;. johtaja (-tar) sekä 3 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 4 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 6 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 7 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 9 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä apuopettajaa (-tarta). U u d e n m a a n... 279 94 8 2 384 Turun ja P o r n... 399 2 3 4 539 H ä m e e n... 288 86 2 3 2 * - 40 Vpurn... 35 82 28 0 3 2 2 580 Mkkeln... 67 3 5' ; 203 Kuopon... 32 76 7 l ~, 406 j V a a s a n... 375 7 l: - r 505 j O u l u n...?... 232 38 8 ~ j - 278 Yhteensä kouluja 2 42 745 0 3 8 3 I- 2 3 305 Yhteensä opettaja näs- j /. sä koulussa... 2 42 490 303 24 40 0 2 8 7 6 4 432 Yhteensä. Ensmäsnä opettajan lukumäärään nähden olvat kuten ennenkn r^lruukn ja Kolkkonmäen koulut Vpurn maalaskunnassa: edellsessä 0, jälkmäsessä 2 opettajaa johtaja mukaan luettuna. Stten seuras 2 koulua, mssä ol 8 opettajaa, nmttän Kymntehtaan ja Pen-Mattlan/koulut Valkealassa. 7 opettajaa ol Raunstulan koulussa Maaran kunnassa. 6-opettajasa olvat seuraavat koulut: Kelkkala Vpurn maalaskunnassa, Kaukaa Lappeella. Varkaus Leppävrralla. Seuraavat 8 koulua olvat 5-opettajasa: Kuusankosk Itssä; Daalntehtaan ruotsalanen koulu Dragsfjärdssä; Lnkkala Tammelassa, Tojala Akaassa; Kangasranta Vpurn maalaskunnassa, Karhula Kymssä. Tanonkoskj Ruoholahdella sekä krkonkylän koulu Lapualla.
Opplata ol helmkuun p:nä 96 maalaskunten kansakoulussa 52 643, ja ol nden lukumäärä nyt 80 suuremp kun samana pävänä vuos stten. Lsäys ol kovn vähänen. Mustettava on että kymmenenä edellsenä vuotena keskmääränen opplasluvun lsäys on ollut 5 54, nousten kerran 0 633:een ja aleten kerran 807:ään. Vmemanttu määrä kohdstu lukuvuoteen 94 5. Koulumatkan ptuuden mukaan jakaantuvat opplaat tlastossa kolmeen ryhmään. Nstä on ensmänen, koulu 3 klometrä lähempänä, nyt lsääntynyt 423:ella ja tonen, jonka koulumatka on 3 5 klometrä, 326 opplaalla; vmenen ryhmä, jolla on enemmän kun 5 klometrn koulumatka, on taas lsääntynyt anoastaan 6 opplaalla. Uusa opplata otettn yhteensä 47 29.' Nden luku ol nyt 258 penemp kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. Neljännen vuososaston 28 233 opplaasta sa 27 685 el 98 % päästötodstuksen. Jos kansakoulujen koko opplasmäärä ols tasan jakaantunut kakken 3 305 koulun ja samon 4 432 varsnasen opettajan kesken, ols kutakn koulua koht tullut 46 ja kunkn opettajan osalle 34 opplasta. K ansakoulujen talous. Jo kaks kertaa on. sen jälkeen kun kansakoulutlasto järjestettn nykyselle kannalle, nässä tlastollsssa vuoskatsauksssa tehty selko maalaskunten kansakoulujen taloudesta. Tähän kuuluvat tlastotedot kohdstuvat ens kerran kalentervuoden 909, tosen kerran vuoden 92 olohn. Tämän julkasun XV taulu selostaa koulujen taloutta kalentervuonna 95. Kehtyksen kulusta vme 6-vuotskautena kertovat seuraavat vertalevat numerotedot (pyöressä luvussa): 9 5. 9 2. 9 0 9. Sfonf //o «I la l / 0 Kansakoulujen menot o lv a t... 577 400 00 366400 00 2 045 400 00 Tästä opettajen palkkaukset... 7 447 600 49 6 600 000 49 562 500 46 * vuokra (todellnen ja arvotu)... 2 885 000 9 2 493300 8 2 045 200 7» lämpö ja valastus sekä kouluhuoneustojen korjaukset... 2 375 200 6 945 700 4 777 600 5» kalusto, opetusvälneet, stpendt ja avustusta opplalle... 98900 8 075 400 8 02400 9» muta menoja (m. m. uutsrakennukset) 270 700 8 549700 586 000 3
2 9. 9 2., 9 0 9. S k /f \ /. Stmf. Kansakoulujen tulot olvat)... 2 446 2Q0 00 237 400 00 0070200 00' Tästä kunnlta ja koulupreltä... 6 220 700 50 5 667 500 5 4 994 900 öo;» valtolta... 5 664 800 45 4 979 200 44 4 388300 43» oppladen koulumaksut... 77 000 4500 2400» muta tuloja... 483 700 4 445 600 4 562 900 6 Vuodesta 909 vuoteen 92 sekä vuodesta 92 vuoteen 95 lsääntyvät m enot ss seuraavlla määrllä: edellsenä kolmvdotskaudella 600 000 ja jälkmäsellä 500 000 markalla. Samona akona lsäänty koulujen lukumäärä 283:ellä ja 226 koululla. Keskkustannus opplasta koht ol 99 m arkkaa vuonna 95, 95 markkaa vuonna 92 sekä 97 m arkkaa vuonna 909. Oppladen koulumaksut ovat verrattan pen osa koulujen tulosta ja vastaavat tuskn % koko tulom äärästä. Tässä on huom attava että, kuten XIV taulusta näkyy, m uutam at kunnat evät kanna m tään koulumaksua opplalta, vaan suorttavat sen tse. Tässä tapauksessa säännöllsest sarekkeeseen»oppladen koulumaksut» (taulu XV) e ole m erktty m tään tuloerää. Jossakn kunnssa (Kaarna. Pamo, Eurajok) on kutenkn m enettelytapa tonen, sten e ttä kunnan suorttam a erä m erktään tuloks. Kmdukntemstöjen arvo ol vuoden 909 lopussa 39 900 999 markkaa, vuoden 92 lopussa ol se noussut (runsaast) 49 000 000 sekä vuoden 95 lopussa vhdon 60 242 420 markkaan. Kunka täm ä kntemstön arvo vme kuuden vuoden akana on kohonnut er osssa m aata, nähdään seuraavasta dagrammasta, johon on m erktty koulukntemstöjen arvo kakssa läänessä kalentervuosen 909, 92 ja 95 lopussa. Koska tällä kutenkn ensnnäkn on tahdottu antaa van yleskuva stä, m ten olot maan er osssa ovat kehttyneet, otetaan tähän täydellsyyden vuoks seuraavat numerotedot kntestö- arvosta: Uudenm.. Turun. Hämeen. Vpur.. Mkkel.. Kuopon. V aasan. Oulun. 909 4 4500 6 969 700 5 549 000 7 897 00 2 29 600 4 447 300 5 423 600 2 97000 92 5 437 730 8 524 309 6 638937 9 89006 2 68 86 5 396 694 6 554 798 3 89 404 95 6 70 384 0 528 492 802 292 2 375 742 3 248 835 6 733 794 7 856 994 4 766 887 ' h Että menot ovat tuloja nn paljon suuremmat johtuu stä, että edellsn on laskettu arvotu vuokra.
3 -------------- * K ntestöarvo 909. ------------------- t» 92. ------- 95. * t Sv. 2 merktystä kntestöarvon määrstä jakaantu 95. 92. 909. ) koulurakennukslle... Smk. 54 59 000 47 3 000 38 246 000 2) koulujen maa-aluelle...» 5 65 000 903 000 645 000 Vuonna 909 ol omlla rakennukslla varustettuja kouluja 2 434, vuonna 92 ol nden luku 2 776 ja 95 taas 3 022. Koulurakennusten keskarvo ol näden kolmen vuoden lopussa 5 70, 6 975 ja 8 065 markkaa. Oma maa-alueta omstava kouluja ol vuonna 909 yhteensä 2 234, vuonna 92 ol nden luku 2 574 ja 95 vhdon 2 86. Maa-alueden keskarvo
» 4 koulua koht ol vuonna 909 anoastaan 736 markkaa; 92 ol se 740 markkaa. Stä enemmän nous tämä keskarvo vuoteen 95, jollon se ol 2 007 markkaa. Omlla rakennukslla ja omlla maa-aluella varustettujen koulujen keskarvo täällä kyseessä olevna kolmena kalentervuotena ol ss 6 446, 7 75 ja 20 072 markkaa. Tässä on kutenkn huomoon otettava että vuosen 909 ja 92 alkutetohn e ole hankttu lsäselvtystä samassa määrn kun vuodelta 95 kertynesn.. Koulurakennusten arvo nous ensmäsellä kolmvuotskaudella 265:llä ja jälkmäsellä 090 markalla. Avan tosella tapaa nous maa-alueden arvo: edellsellä kolmvuotskaudella anoastaan 4:llä, jälkmäsellä sen sjaan 267 markalla. Tämä melkonen arvon nousu on tetyst lähesessä yhteydessä maan- arvon yleensä vme vuosna tapahtuneen nousemsen kanssa. Osaltansa on tulokseen vakuttanut myöskn eräs kertokrja, jossa Ylhalltus huomautt, mten koulukntemstöjen arvomsessa ol huomoon otettava että arvonmäärn tul ssältyä sekä rakennusten että koulutontn arvo. Alkutetojen kästtelyssä huomattn kutenkn, että suur joukko nstä ol sellasa, että ntä e votu käyttää lsäselvtyksä hankkmatta. Koulutarkotuksn määrättyjen rahastojen pääoma vuoden 95 lopussa ol 3 479 44 markkaa sekä ol vuodesta 92 lsääntynyt 338 000 markalla. Opet- tajakrjastossa ol 82 840 ja opplaskrjastossa 44 768 ndosta. Lsäys vuodesta 92 ol edellsssä 7 462 ja jälkmässsä 7 44 ndosta. JV------- -6--- Jatkokursst maalaskunten kansakoulussa jävät, kuten vme vuoskatsauksessa manttn, kalentervuosna 94 ja 95 valtonavustusta valle. Sama ol asan lata myöskn vuonna 96. Nän ollen supstu näden kurssen lukumäärä yhä edelleen. Lukuvuonna 94 5 annettn velä 87 kurssa, nyt stä vaston anoastaan 48. Sekkaperäset tedot nästä kurssesta, nden tuntmäärästä ja opplasluvusta on yhdstettu seuraavaan taulukkoon.
5 Jatkokursseja. : Lään. Koko luku. Nstä kest 75 tunta. 00 tunta. 50 tuuta. Opplata. 95 96. Uudenmaan... 9 3 5 66 Turun ja Porn... 6 3 2 49 Hämeen... 9 3 5 289 Vpurn... 2 46 Mkkeln... 4 2 7 Kuopon..., 24 Vaasan... 3 5 7 252 Oulun... 4 3 89 Yhteensä 48 7 24 7 32 94 95...... * 23 45 9 255 K ansanopstot. Edellsessä vuoskatsauksessa esntyvät 42 kansanopstoa, josta 28 suomenkelstä ja 4 ruotsnkelstä, ovat tänäkn lukuvuotena olleet tomnnassa. Helmkuun pävänä ol nssä opplata yhteensä 789, suomenkelsssä opstossa 427 ja ruotsnkelsssä 362. Samana pävänä lähnnä edellsenä lukuvuotena olvat vastaavat luvut 555, 73 ja 382. Opplasluvun vähennys ruotsnkelsssä opstossa johtuu stä, että»mellersta österbottens vandrande folkhögskola», joka edellsnä vuosna on antanut kaks er kurssa, nyt taloudellsten vakeuksen pakosta supst tomntansa anoastaan yhdeks kolme kuukautta kestäväks kurssks. Ssäopplata ol 055, vapaaopplata 36. Stpendessä jaettn yhteensä 6 200 markkaa. ^ 9 Lukuvuosna 94 5 ja 93 4 jaettn varattomlle opplalle avustusta 25 900 ja 44 500 markkaa. Nyt kyseessä olevan lukuvuoden akana jaettu määrä, 6 200 markkaa, osottaa nn kun muutkn XVI tlastotaulun kansanopstojen taloutta koskevat numerotedot, että näden opplatosten nyt on tä y
6 tynyt toma vähemmllä tulolla. Tulojen vähenemnen johtuu stä, että vatoapua nyt on saatu huomattavast penemp määrä kun kahtena edellsenä lukuvuotena. Itä-Hämeen kansanopston kntemstön arvo on alentunut 7 200 markasta 30 000 markkaan, sen johdosta että opston maatla on myyty. Senaatn päätöksen kautta lokakuun 20 pävältä 94 on Ormattlan emäntäkoulu srretty Maanvljelyshalltuksen alaseks. Tlastoosastossa (XVI, 2) esntyy nyt anoastaan 5 emäntäkoulua. Panatukseen on tällä kertaa mennyt paljon enemmän akaa, kun on votu otaksua. Tlastotaulut olvat panokunnossa huhtkuun alussa. Helsngssä Koulutomen Ylhalltuksessa lokakuussa 97. O scar Roos.
TAULUJA. TABLEAUX.
2 9 5-96. 3 Taulu I. Kansakoulunopettaj as semnaart helmkuun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le I 2 3 4 5 8 9 0 t S e m n a a r k a u p u n k. L e u d u s é m n a r e. Jy v ä sk y lä... A nnée de fo n d a to n. P e r u s te ttu v u o n n a. V a k n a s a. H o m m e s. O r d n a r e s. j Mehä. S e m n a a r n o p e a j a. P r o fe s s e u r s d e s s é m n a r e s. I F e m m e s. N a s a. V r k a a t o m t ta v a. H o m m e s. E x t r a o r d n a r e s. 863 u 4 2 M e h ä. F e m m e s. N a s a. H o m m e s. Y h te e n s ä. T o ta l. M e h ä. ' F e m m e s. Nasa. tl 5 H a r jo t u s k o u - lu n o p e t t a j j a. P r o f e s e n ) s d( s écoles a n n yes H o m m e s. M e h ä. F e m m e s. N a s a, T v o n jo h - M a tr e s vaux ma- H o m m e s. : M e h ä. S u o m enkellse t. 2 S ortavala... 880 u 4 2 3 5 3 4 3 3 R aum a... 896 7-7 3-3 4 R a a h e... 896 4 4 4 5 4 5 H e n o la... 899 3 5 4 5 3 6 K a ja a n... 900 6-7 2 2 o 7 Yhteensä Total 42 j 8 5 4 47 22 8 2 2 5 2 p:nä 96. Opettajen ja oppladen luku. er févrer 96. Nombre de professeurs et d élèves. 2 3 4 : 5 o 7 8 I» 30 2 23 23 24 " t a ja. O p p l a t a e r l u o k l l a. d e tr a N o m b r e d 'é lè v e s d e c h a q u e cla sse. mmels. Y h te e n s ä.. I I. I II. IV. T o ta l. F e m m e s.. K a k k a a n. T o ta l. N a s a. F e m m e s. M ehä. H o m m e s. N a s a. ; F e m m e s. M e h ä, H o m m e s. N a s a. F em m es. M e h ä. H o m m e s. N a s a. F e m m e s. M e h ä. H o m m e s. N a s a. F e m m e s. M e h ä. H o m m e s. N a s a. O p p la s ta o l: U lk o - o p p la ta. E x t e r n e s. S s ä - o p p l a a I n te r n e s. Fnnos.... 29 30 30 3 22 30 30 3 0 n 2 232 90 42 - - 29 32 25 3 30 34 25 29 09 26 235 90 45 2 27 25 24 27 03 03 03 3 29 28 ; 29 30 k 6 6 6 4 30 ; 30 30 30 20 20 20 30 29 25-23 - 07 07-07 5 2 09 20 0 23 05 9 430 483 93 80 733 7 j - b) R uotsnkelset. 8 T a m m s a a r... 87 3 4 4 4 3 j 9 U uskaarleby... 873 7 3 0 2 2 3 : lo Y hteensä Total 0 4 4 4 5 2 0 3 K a k k a a n 52 22 9 5 6 27 3 23 5 Suédos - 20 23 29 2 a 0 0 30 7 - T o - 4-2 - 22-67 67 30 37 8 9 0 20 4 23 2 29 22 29 67 0 68 60 08 0 25 4 23 43 22 52 27 j 48 497 584 08 240 84
4 9 5-96. 5 Taulu II. Kansakoulunopettaja*semnaart helmkuun sekä hedän vanhen* Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 96. 3 4 5 G 7 S e m n a a r k a u p u n k. L e n d u s é m n a r e. O p p la d e n lu k u, j o d e n ä d n k e l o l : L a n g u e m a te r n e lle d e s élèves. S u o m. F n n o s. R u o t s. S u é d o s. M uu k e l. A u tr e la n g u e. O p p la d e n lu k u, jo d e n k o tp a k k a o l: N om bre d 'élèves d o m c lé s : E n n t ä ä n 00 k m se m n a a r s ta. à 0 0 k m a u p l u s d u sé m n a r e. Y l 00 k m s e m n a a r s ta. d p lu s d e 00 k m d u sé m n a r e. V r k a m e h ä ja v a p a d e n a n m a t. la v jo tt. F oncton p u b lq u e. p r o fe s s o n lb é ra le. p:nâ 96. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale de leurs parents. 8 9 0 2 3 4 S u u r l k k e e n h a r j o t t a j a, N égoce. O p p la d e n luku, joden v a n h e m m a t olvat: P k k u l k k e e n h a r j o t t a j a s e k ä p a l v e l u s m e h ä. P e tt c o m m e rc e, c o m m s. P o s to n so e a le d e s p a r e n ts. T y ö v ä k e ä ( p a t s 3 sa r.). T r a v a l le u r s (ex e. col. 3). ; S u u r t l a l l s a. 'G r a n d s p r o p r é ta r e s r u r a u x. P k k u - t l a l l s a. P e t ts 'p ro p r-.é ta re s r u r a u x. T o r p p a r e t a ja m a a n v lje ly s ty ö v ä k e ä. P e tts fe r m e r s, tr a v a ll e u r s O p p la ta y h t e e n s ä. T o ta l d e s é lèves. I a } S u o m e n k e lse t. J y v ä s k y lä... 232 - - 45 87 2 2 2 S ortavala... 235 57 68 2 2 ; : ) R aum a... 03 ' 4 62 3 4 R a a h e... 6 29 87 9 5 j H e n o la... 20 44 76 2 G K a ja a n... 07 9 88 Y hteensä Total 93 245 668 69 F n n o s. 50 23 77 60 232 4 6 8 26-83 32 235 2: 32 6 4 2 03 3 32 8 3 47 7 6 4 40 38 3 20 S 7-3 54 9 07 g 4 j 253 9 4 340 j 52 93 b R uotsnkelset. 8 T a m m s a a r... 0 52 49 26 U uskaarleby... 9 - ; 67 20 47 4 0 Y hteensä ' Total : 68-72 96 30 Kakkaan 93 68 37 764 99 - Suédos. 6 2 4 3 6 5 0 8 _ 6 7 38 2 67 9 6 27 3 3 54 7 68 0 0 280 22 7 394 59 08
6 95-96. 7 Taulu III. Kansakoulunopettajassemnaart m uutokset ja Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolare 95 lukuvuonna 95 96. Opplasluvun oppladen srto. 96). Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante. ^ L ett d u 's e n h ta tr e. ; > 3 í 5 6 7 S 9 P ä ä sy tu tk n to o n k u ts u tu s ta C a n d d a ts a d m s a u x t e» t» r e ç u s. h y v ä k sy tty. H yljätty. r e fu s é s. K ansakoulusta. ; g F Opplata otettu: I lu o k k a a n. a a g s s r 'v en a n t d éta b lsse A : O p p k o u lu sta. A u tr e s. M uualta. dans les années 2 : e - 4 :e. I I IV lu o k k a a n. T o ta l. a.) S u o m enkfîls e t. - 0 2 3 4 5 6 7 I» K o e o p p l a t a. Adms àl essa. Fnnos. O p p l a t a e r o n n n t. Nombre d'élèves sorts. O p p m ä ä r ä ä p ä ä t t ä m ä n ä. Avant lafn des cours. K u o l l e e t. Morts. M u u t Au,tr.s. T ä y d e l l s e n o p p m ä ä r ä n s u o r t e t t u a a n. A2)rès eompléton cours. des Y h t e e n s ä. Total. O p p l a s l u v u n l s ä y s (+) t a v ä h e n n y s ( ). O p p l a d e n s r t o. n ' d n o f f a s S r e r t a y a r l l e Sans examen. L u o k a l l e j ä ä n e e t. J y v ä s k y l ä.......................... 6 4 8 7 2 6 u 2 S o r t a v a l a.......................... 6 5 4 2 9 9 2 5 2 6 5, 3 R a u m a............................... 3 0 2 4 2 6 3 3 0. 4 R a a h e...................................... 3 22 2 5 5 3 : 5 H e n o l a................................ 3 4 7 22 6 2 _ 4 3 4 6 K a j a a n.................... 3 2 5 2 3 7-3 7 Y h t e e n s ä T o ta l 2 5 5 3 6 4 6 3 2 6 5-2 2 5 5 2 3 6 4 ' ) 3 6 0 6 5 6 8 3 2 ) 8 5 4 6 3 +2 6 7 2-2 3 2 7 3 2 2 68 6 2 8 2 9 +2 7 9 5 4 2 2 3 0 3 4 9 0 - - 2 3 2 3 +8 7 5 9-4 4 6 222 2 4 6 + 9 6 4 7 3 2 7 8 T a m m s a a r.................... 2 3 2 4 b) R u o ts n k e ls e t. - : 6 _ 3 2 3 U u s k a a r l e b y............... 4 3 - - 4 Y h t e e n s ä 3 7 3 2 7 7 3 3 7 2 9 2 3 9 7 3 3 2 7 2-2 9 2 9 0 T o ta l Kakkaan 5 ) N ästä ero tettu. 2)» 5» Suédos. _ 2 2 8 3 0 7 6 4 ; 6 3 8 4-4 22 3 0 6 3 9 5» 4-6 : 5 0 6 0 2 3 0 3 U 4 0. 8 v. 22 272 306-4 750 43
8 Taulu IV. 9 5 - Kansakoulunopettajaa Tetoja oppa Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année 96. semnaart lukuvuonna 95 96. latosten taloudesta. scolare 95 96). Econome des sémnares. 9 S e m n a a r k a u p u n k. L e u d u s é m n a r e. 2 3 4 5 P a lk k a u s. A p p o n te m e n ts : Se,nÄ opet' ; des m aîtres de tr a- H a rjo tu sk o u lu n - M enot. Dépense s. V a l to n a v u s t u s v a r a t t o m lle o p p la lle. S u b v e n to n de l E ta t a u x élèves pauvres. Jï ourses. A p u r a h o ja. N o u r r tu r e. lu o a n p t o. E ntreten et ré p a ra to n s d e s S o m n a a r ta lo n h o to - ja k o r j a u s k u s t a n n u k s e t. m Smf. > Fmf. * Fmf «Fnf. pu 7 L I I S 9 0 l 2 3 ' n 5 C T u l o t - - R ecettes. Muut m e n o t. Y h te e n s ä. T o ta l. LOyerml^ I N r k lav,'lehr A rvotu vu o k ra, (n % s e m n a a r- I talon a rv o s ta ). Taxe des n te rn e s. S sä o p p la h e n m a k s u t. Bem^ S N e t dn K e s k m ä ä r ä n e n v u o s k u s t a n n u s (sur. 9 + 0-6 ) o p p la sta k o h t. Dépense m o yenne annuelle pur élève (col. B + 0 --0 ). % : //«. F f f tä. s e v m. % : F n f ;» Ifmf. > Ä + )M ïmf 7«8 e m n aa pu u ta h an Muut t u lo t. T o ta l. P arte de cette dépense p a y ée par l E ta t. Stt valto m a k s a n u t o p p la s ta a) S uom enkelset. J y v ä sk y lä... 78 834 92 22 330 4 6 000 _ l 39 460 56 974 50 3 945;88 2 Sortavala... 96 332 34 25 636.69 6 000-42 480 78 7 000-2 444' 3 Raum a... 45 26 84 8 44 94 3 000 6 454 2 050 75 4 Raahe... 40 842 9 45 '90 3 000 _ 5 000-2 429 72 5 H e n o la... 40 506 '67 9 950 3 000. 2 600 _ 2 799 98 6 K a ja a n... 45 89 50 4 400-7 000 - - 6 280 2 700-7 Y hteensä Total 347 552 27 00 83 57 68 000-8 94 34 36 508' 50 6 370 43 b) Ruotsnkelset. 8 Tam m saar... 40 90 9 589 84 3 000 2 00 6 800 2 300 ; 9 U uskaarleby... 46 970 36 4 20 3 000-496 M 2 000-2 096 95 0 Yhteensä Total 87 880 36 23 709 '84 6 000 23 596.. 8 800 4 396 95 K akkaan 435 432 63 23 893, 4 74 000-05 537 34 45 308 50 20 767 38 F n n o s 46 946 I 206 692 52I 56 980 8 400 2 35 30 82 93 573 23 096 98 047 09 45 589 7 225 483 62 48 305 8 400 2 608 65 008 65 35 27 088 43 3 6 650 0787 9 524 _ 97 90 84 32 056 22 5 3 04 s 9 906 90 629 92 20 960 30 5 58 73 88 88 98 88 908 4 5 085 83 94 74 2099 052 42 87 39 42 846.7 836 68 5 2 436 98 635>50277 - - 756 80 600 2 356 80 6 56 978 32 G F 56 64 807 7059 93 087 6 800 9 87.22 65 98 28 323 20 055 58 0094 7 S u é d o s.. 23 25 97 824: 84 8 682 85 2 400 _ 2 57 40 4 97 I 086 2 037 53, 8 024 40 97 707 7 22 49 50 2 400-982 70-3 382 k 763 09 72 '60 9 449 40 95 532 55 402 35 4 800 3 500 8 300 356 6 306 75 0 97 763 88 002 7034 234 89 60 2 600-3 37 M 65 98 36 623 0229 056 9, ' H K a n s a nop. tla s to 9 5 96.
0 9 5-96. Taulu V. Kansakoulunopettaj assemnaart luku* pääomat, semnaaren Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares 95 96. Captaux 2 3 4 5 S t p e n d -, p a l k n t o - y. m. s e n l a a t u s e t vuonna 95 96. Semnaartalohn sjotetut rahastot ja krjastot. placés dans les mmeubles des sémnares; leurs fonds et bblothèques. 6 7 8 u 0 r a h a s t o t j a v a r a t. F o n d s d e s tn é s a u x b o u rse s e t a u x -p rm e s etc. S e m n u a r k a u p u n k. L en d u s e m n a r e. S e m n a a r t a l o n a rv o ] O u lu k u u n 3 p. V a le u r s en c a p ta l d e s é d fces des s é m n a r e s. le 3 déc. K o rk o ja p ä ä o m a s ta. R e n te s d es c a p ta u x. T u o t. - R e c e t t e s. L a h j o tu k s a D o n a to n s e c. Y h te e n s ä. - To ta t. Shnf. fm. H-mf. fm. CCmf yeé Sm f. flù j j J a e t t u j e n s tp e n d e n j a p a lk n t o j e n B o u r s e s accordées. lu k u. j N o m b re de S e m n a a r e n lo d e tt a v e n r a la s to j e n t l a j o u u k u u n 0 p. lt a t. des fo n d s a d m n s t r e s p a r Le s é m n a r e (3 déc.). d e n r a h a s to je n p ä ä o m a jo u lu k. 8 p. M o n ta n t des c a p ta u x d e s a u tr e s k o k o n a s - fo n d s d u s é m n a r e L u k u. (3 déc.). P ä ä o m a. - C a p ta l. M o n ta n t total. N o m b re de fo n d s. 3 r : f : fùs. S f» f m ffm f pfm K r ja s to n n te d e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. N o m b re d es v o lu m e s de la bb lo th è q u e (3 déc.). a ) S u o m e n k e l s e t. - F n n o s. I J y v ä s k y lä... 2 S ortavala... 3 R aum a... - 4 R a a h e... 5 H e n o la... - - G K a ja a n... - r - 43 3... 4 5 - - - 6 7 Y h teen sä - - T o ta l 3 8 6 7 4 5-7 7 4 4 3 2 2 0 8 3 8 3 9 8 2 8 4 8 5 7 7 4 9 8 4 9 2 3 0 9 - - 3 4 5 0 8 h R u o t s n k e l s e t. Suédos. 8 T a m m s a a r... 3 7 3 6 5 7 9 5 8 0 4 9 5 8 0 4 9 U uskaarleby... 4 4 8 3 9 0-0 0 2 5 6 5 0 0 0-6 0 0 2 5 6 0 Y h teen sä T o ta l 8 2 2 0 4 7-9 6 0 6 0 5 0 0 0 6 9 6 0 6 0 K akkaan 4 683 792-3 735 03 7 208 38 0 943 4 7 7 : 8 j. - 9 0 7 3 34 82 34 86 868 99 6 804 48 45 58 l) J a ettn penn ern vaatetusavuks harjotuskoulun opplalle.
I J 2 95-96. 3 Taulu VI. Kansakoulunopettaj a*semnaart suorttanesta Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolukuvuonna 95 96. kuuntelj aopplasta. Tetoja tutknnon are 95 96). Canddats-stagares ayant passé l examen. 2 3 v e lp o s u u s t o d s t u k s e n s a a n e t a k a u s a k o u lu n o p e t t a ja u v r k a a n. 6 8 9 0 j S e m n a a r k a u p u n k. L v u d u s e m n a r e. N om bre, de c a n d d a ts - s ta g a r e s a y a n t re ç u le c e r tfe n t de c o m p é te n ce p o u r le p o s te d ' n s t t u t e u r p r m a r e. V ä h n t ä n k a k s S e m m o s e n o p p la to k s e n lä p k ä y n e tä, lu o k k a a v a lt o n jo lla on p ä ä stö o k ev s Y lo p s to o n. ja tk o o p s to a k ä y A p rè s a v o r f a t le u r é tu d e s d a n s u n e n s t n e tä. tu t o n é o r a lu s a n t a u b a c c a la u r é a t. A jn -è sa v o r é tu d é d a n s. d e u x c la sse s a u m o n s d e s écoles d 'é tu d e s M eh ä. - H o rn m es. ta s a. - F e m m e s. s u p é r e u r e s. Y h t e e n s ä, j T o ta l. M u ta k u u n t e ljo t a, jo lt a k a n s a k. a s e tu k s e n 2 :n n o j a lla t a h e h d o lls e n e r v a p a u t u k s e n s a a n e n a o v a t t u t k n t o ja s u o r t t a n e e t. A u tr e s c a n d d a ts - s ta g a r e s a y a n t s u b l e x a m e n é n v e r tu d e l'a r t 2 d e V O r to n n n u e e s u r les écoles p r m a r e s, ou d u ne d sp en se. M e h ä. J H o m m e s. N a s a. F e m m e s. Y h t e e n s ä. T o ta l. K e lp o su u s to d s t u k s e n s a a n e t a k ä s tö d e n t a h n un. h a r j o t u s a n e e n o p e t ta j a n - N o m b re d e c a n d d a ts - s ta g a r e s a y a n t re ç u le c e r tfr a t d e c o m p é te n ce p o u r le p o s te de m a îtr e de t r a v a u x m o.a e ls o u a u tr e s e x e rcc e s..m eh ä. H o m m e s. N a s a. F m nus Y h t e e n s ä. T o ta l. a S u o m e n k e ls e t. Fnnos. l J v v ä s k v lä... 0 7 9 2 S ortavala... 9 H 3 K aum a... 4 5 4 R a a h e... 4 5 5 H e n o la... 5 5 6 K a ja a n... 5 _ 5 7 Y hteensä Total 3 3 4 3 4 0 2 \ 5 6 3 2 ' 2 5 2 2 5 5 2 2 4 4 3 2 2 4 5 5 3 3 4 6 9 3 4 2 5. 4 4 7 'o R u o ts n k e ls e t. s Tam m saar... 6 6 9 U uskaarlebv... 4 5 0 Y hteensä Total 0 - H Kakkaan 4 44 3 5 Suédos. 3 3 8 - - 9-3 ; 4 26 22 j 4 48 0
j 95-96. 5 VII Taultu Semnaaren harjotus* Ecoles-annexes des sémnares koulut lukuvuonna 95 96. (année scolare 95 96). 3 4 5 I o 7 8 9 0 S e m n a a r k a u p u n k. Lru du sémnare. Nombre total ( f V I ). K oko luku ( I - V l ). -. S u k u p u o l e n m u k a a n. : P o k a. G a rço n s. VI. Sexe. I I --TI. T y t t ö j ä. F lle s. II V O p p la d e n l u k u h e lm k u u n l p. j 7, m utta e 9 v u o tta t ä y t t ä n e t ä. Entre 7 et 9 a n s. l J y v ä s k y lä... 2 2 4 3 0 7 3 5 : 8 2 5 7 Ija m ulta,m. 9, m utta e 3 v u o tta tä y ttä u e tä. E ntre 0 et 3 a n s. A g e. 3, m utta o 5 v u o tta t ä y t t ä n e t ä. Entre 3 et 5 a n s. 5 ans et a u - d e s s u s. [5 vuotta tä y ttä n e tä. a) S u o m en k el se t. 2 S ortavala... 367 5 4 7 ; 5 6 ; 40 3 3 228 8 9 7 ; 3 Raum a... 47 35 2 3 88 28 4 R a a h e... 72 2 3 2 3 9 8 9 4 06 2 5 5 H e n o la... 79 4 4-66 9 6 0 3 6 8 2 5 e K ajaan... 8 2 8 5 3 2 9 6 9 6 0 8 3 8 3: - Y hteensä Total 27 22 4 5 68 4 4 0 3 258 ; 7 5 2 3 2 237 4 24, 2 3 j 4 [ 5 G I 7 8 y I 20 2 22 28 24 2 5 2 ü ; 27 28 Nombre d 'élèves le l:er févrer. O p e tu s k e le n m u k a a n. F n n o s. L a n g u e. S u o m. Fnnos. S uédos. R u o ts. V a n h e m p a n s ä ä d y n m u k a a n. P o s to n socale, d e s \ p a r e n ts. \ \ t, t J [ s U t / I I j j I ] \ t t l t / t 0 E V u o s o s a s to je n n m k a a n, T. I I.. A n n é e s sc o la re s. I V - : V I. O p p la ta o l l u t k o u lu s t a p o s s a l u k u v u o d e n k u lu e s s a. j --0 p ä v ä ä. de à 0 jours. E lè ve s a y a n t été absents : - 30 p ä v ä ä. de H d -30 j o u r s. 3-60 p ä v ä ä. de 3 d 60 j o u r s. E n e m m. kun 60 p ä v. plus de 60 j o u r s. U u s a o p p. o te t t u k o u lu u n. Elèves nouv e a u x n s c r ts. T II. j III V I. P ä ä s tö to d s tu k s e n s a a n e ta. Elèves a ya n t qutté l école avec certfcat d }étu d es. 2 2 4 ' l : 4 0 7 3 : 3 6 ; 3 5 4 7 39 3 7 3 0 0 6 2 7 3 9 3 6 2 6 3 0 3 6 7 6 2 ; 2 4 9 5 0 6 0 6 9 7 0 6 3 ; 55 2 3 7 9 5 6 2 6 6 : 4 5 4 2 2 3 9 4 6 7 9 ; 3 6 4 3 0 0 ' 2 9 ; 2 4 4 3 3 7 2 6 2 0 4 7 6 3 9 2 3 2 0 5 8 2 7 8 2 j 8 3 : 2 6 ; 3 4 3 3 4 4 2 5 2 0 9 4 3 2 2 5 : 6 9 c 2 7 7 9 [ 3 3 6 8 2 2 5 0 2 5 6 2 0 7 5 7 4 2. 2 2 3 ; 3 4, 3 2 7 7 0 7 00 _Ç5J OO Cï O GO I 8 T a m m saar... 44 43: 0 5 h) RuD ts ln k e llse t. 207 3 3 7 4 2 6 53 28 23 3 o Y hteensä Total 35 3 3 7 8 5 6 2 04 20 43 3 l Kakkaan 6 2 2 2 4 5 5 2 2 253 602 362 953 280 27 7 3 20 S u é d o s. 22 9 6 3 20 J-lust.. H arjotuskoulujen o p ettajsto löytyy sem naaren I taulukossa.
8 j ' 9 _ 7 5 J 6 95-96. 7 V III Taulu. Kaupunken kansakoulut helmkuun Ecoles prmares des vlles (er févrer 96). p:nä 95. Classes et nsttuteurs. Tetoja luoksta ja opettajsta. L ä ä n j a k a u p u n k. G o u v e r n e m e n t et v lle. N om bre to ta l. Koko lu k u. o * ; o U L u o k k a. C lasses. S u o m e n k e ls ä. F n n o s e s., I - II. I J E V I. R u o t s n k e ls ä. S u é d o s e s. I TI'. m V. L u o k k a - h u o n e t a. C la sses s tu é e s O m assa ta lo s s a. dans -ane. m ason sc o la r e sp è c a le. V u o k r a tu t a. dans un local loué. K a u p u n g n k a n s a - k o u l u l a t. p u v e. o l o p e t t a j a ja o p e tta j a t.t. k a k k a n s a : N o m b re t o f a l de m a t t s >t m o - te s s t s d a n s les ecoh s n) m u n t s d e s T o ta l. Koko lu k u. v lle.s. M e h ä. IT o m m es. N a s a. F e m m e s. K o k o lu k u. N o m b re to ta l. 2 2 4 9 3 3 9 8 2 7 9 7 4 2 0 5 3 6 2 3 7 9 8 3 5 6 3 5 7 5 3 3 3 5 9 8 4 8 6 8 3 5 8 3 8 7 8 4 2 3 4 9 5 3 U u d e n m a a n lä ä n. j Isuom enkel. k. 20 0 H elsnk f j 2 ru o tsn k e l. >j ; 68 3 Porvoo... 6 2 4 Lovsa... 2 4 6 0 8 J l. U I - V I. Y h te e n s ä. T o ta l. 5 I 6 7 I 8 9 20 2 22 2 3 2 4 2 5 2 6 r t \ M e h ä. Hommes. - n. I I I V I. V a r s n a s a l u o k k a o p e t t a j a. Insttuteurs-généraux proprement dts. N a s a. Femmes. I - I I. m - v.. Compétents. Avec certfcat du sémnare. Autres. Sans certfcat de compétence. I - I I. 5 7 0 j 7 9 4 I I I V I. g? T IT. w t e * I I I V I. - r. I I I - V I. Autres maîtres (chant, gymnastque, travaux manuels etc.). j K o k o l u k u. j Nombre total. 4 3 : 2 6 ; 7 2 5 Í Hommes. M e h ä. N a s a. Femmes. 3 4 2 l 8 2' 3 2 3 4 5 4 4 7 ; j - 4 l T a m m s a a r... 0 2 6 2 2 2 2 6 8 2 7 Y h teensä Total 88 2 T u r u n j a P o r n lä ä n, T u rk u... 4 3 4 5 7 3 l ; 4 7 0 4 3 7 9 3 9 4 0,6 9 0 5 N aantal... 4 2 2 0 2 8 4 2 j. 2 5 : 5 ; 6 8 7 6 2 ; 6 0 2 7 l 3 9 ; 97 8 7 4 6 46 00 00 4 6 2 2 5 7 3 0 6 6 0 4 3 6 8 5 2 j 7 4 6 8 8. l Í 6 ; 9 _ 3 7 6 8 5 2 l 0 ; 9 5 9 3 6 9 2 6 0 7 3 : 4 2 4 5 5 7 3 8 9 3 3 5 2 2 4 4-4 3 4 2 5 2 7 7 2 5 3 0 6 6 7 2 7 8 6 5 2 3 9 8 4 7 2 4 5 u R aum a '.... 8 8 P o r (ynnä R eposaar).. 8 8 3 M aaranham na... 6 2 2 4 Y hteensä Total. 20 3 8 8 4 ' 9 4 H 2Î ; 5 ; 9 8 2 2 9 3 6' 3 2 2-2 2 2 - - - j. 5 3 9 8 9 4 6 3 7 2 22 2 3 8 9 9 0 4 3 H ä m e e n lä ä n. ; H äm een ln n a... 7 6 7 7 4 3 6 7 ' 4 ; 6 \ 4 2 5 6 Tam pere... 0 n - - 6 2 0 8 Y hteensä Total\ 2 00 0 2 Vpurn lää n. 6 2 2 3 3 2 ; 5 4 6 5 4 9 3 6 5 5 2 0 3 7, 0 3 7 3 7 0 4 7 3 3 6 : 9 5 3 5 7 3 4 2 3 5 9 Vpur... 2 66 2 H a m n a...... 6 0 2 L a p p e e n ra n ta... - 8-8 22 2 23 0 6 6 2 22 24 K o tk a... 2 2 2 25 Y hteensä Total 4 2 4 *) K oulu okeastaan Vll-luokkanen, 3 4-7\ 4. 2; 2 2 ê 2. 2 2 4 5 _ ; I - 23 îoj 2 5 2 50 70 7, 44 I 25, Kansanop. tlasto 95 96. 3
( j 8 9 5-96. 9_ ' 2 3 I 4 5 6 7 8 9 0 j 2 3 "4 L uokkahuoneta. Luokka, Classes. Classes stuées L ään ja kaupunk. Gouvemement et vlle. M kkeln lään. Koko luku. Nombre total. Suom en k elsä. Fnnoses. I - I I. M k k el... 2 4 III YI. 8 R u o tsn k elsä. Suédoses. j I II. _ III VI. Omassa talossa. dans une mason scolare spécale. V uokratuta. j dans un local loué. K aupungn kansak oalu lat. palvel. o l op ettaja ja opettajatt. kakkansa : Nombre total de maîtres et de m a- tresses dans les écoles prmares des vlles. Koko luku. Total. M ehä. Hommes. N asa. Femmes. Koko uku. Nombre total. I - I I. I l l VI. Y hteensä. Total. 6 2 "4 8 4 8 2 2 Savonlnna... u 5 6-6 \ - 3 8 5 6 u 3 Yhteensä Total 23 9 4 - - 22 - I 2 3 ; 6 9 4 23 K uopon lään. ' 4 Kuopo... 5 23 28 40 56. 6 40 23 28 5 5 Joensuu... 2 5 2 4 7 4 0 5 7 2 6 Isalm... 0 4 6-0 0 4 6 4 6 0 7 Yhteensä Total 73 32 4-62 - 80 j 24 56 32 4 73 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 V a r s n a s a la o k k a o p e t t a j a. Instttteurs-générauoc proprement dts. M uta (laulun, v om stelu n, k ästöd en y. m.) opettaja. Autres maîtres (chant, gymnastque, travaux manuels etc.). \ M ehä. Hommes. -. III VI. 4, N asa. Femmes. j -. I I I -V I. V rkakelposa. Compétents. V rkakelposu u stod stu sta Sem naarn käynetä. M uta. valla, Avec certfcat Autres. Sans certfcat du sémnare. de compétence. j - n. III VI. 4 4 3 8 I - I I. III VI., I II. Î III- VI. Koko luku. Nombre total. 3 : 5 3 2 5 2 - - ; - - 2 ' 7 9, 7 5 3 3 _ 3 22 5 8 2 6 Hommes. Mehä,, Femmes. N asa. 8 2 2 3 5 3 4 2 5 : ö 3 6 2 2 2 5-4 4 2 3 5 E - - 6 ; 9 3 : 22 4 3 7 4 3 7 5 4 3 7 Vaasan lään. j 8 Nkolankaupunk... 56 l )4 8 8 ; 6 50 2) 2 63 7 46 22 36 r 58 9 Krstnankaupunk... 9 2 2 4 5 2 9 4 5 9 0 Kasknen... 0 4 2 4 4 6 2 4 4 5 Petarsaar... 2 4 5 4 8 8 23 8 5 9 3 22 2 Kokkola... 5 4 4 2 5 4 J 6 5 5 0 5 3 Jyväsk ylä... 2 6 6 - - 8-2 3 6 9 5 H 4 Yhteensä Total 23 30 37 99 3 3 37 94 47 73 j 20 CO QO 00 e 4 ; 22: 22 6 3 5 6 5 3 2 8 2; 4; 3 4 4-2 2 9 l 3 ; 4 7 9 6 8 3 5 5, 5 5 0. ; 2 2 - - 3 3 5 Oulun lään. 5 Oulu... 60 25 3 2 2 40l 3 62 8 44 27 32 59 6 Raahe... 5 3j 2-5' - 5 2 3 3 2 "5 7 K ajaan... 0 4 6-6; 2 9 3 6 4 5 9 8 Torno... 6 2; 4 j - 6 6. 2 4.2 3-9 K em (ynnä Latakar)., 2 5 c 0 3 7 4. 6 0 20 j Yhteensä Total 93 39 j 50 2 2 60l 92 28 64 40 48; 88 2 Kakkaan 249 400 ; 582 97 70 75J 30 398 380 08 505j 737 242 j 2:a luokalla ol sekä suomen- että ruotsnkelsä opplata. 2) Vuokratta luovutettu. 5 2 7 7 2 2 3 2 3 3 2 3 5 3 lö ; 6: 3 4 2 3 & - 7 2 3 j 8 j 3 3 6 Î - - - - - 2 4 3 9 25 4 0 23 3 2 4 7 l 7-4 3 20 2 3 2 5 0 3 4 2 5 3 2 5 6 3 0 7 8 8 6 3 9 2 8 6 2 6 6 2
j - «20 95-96. 2 Taulu IX. Kaupunken kansakoulut luku«ecoles prmares des vlles (année vuonna 95 96. Tetoja opplasta. scolare 95 96). Elèves. 2 j 3 4 5 G 7 8 9 0 l 2 - O p p l a d e n l u k u h e l m k u u n p. L ä ä n j a k a u p u n k. Gouvernement et vlle. Nombre total (cl. I VI). K o k o l u k u ( I V I ). S u k u p u o l e n m u k a a n. Sexe. P o k a. j Garçons. I - I T. I I I V I. T y t t ö j ä. I I I. FUes. n -v. ly m u t t a e 9 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. Entre 7et 9ans. I j ä n m u k a a n. Age. 9, m u t t a e 3 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. Entre 9et 3 ans. 8, m u t t a e 5 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. Entre 3 et 5 ans. 5 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. 5 ans et au-dessus. O p e t u s k e l e n m u k a a n. Langue d ensegnement. F nnos. \ S uom. Suédos. R u o t f e. 3 4 5 6 7 8 3 ) 20 2 22 : 23 2 4 25 26 27 j Nombre d'élèves le ler fwrer. U u s a o p p - O p p l a t a o l l u t k o u l u s t a l a t a o t e t t u p o s s a l u k u v u o d e n V a n h e m p a n s ä ä d y n k o u l u u n. V u o s o s a s t o j e n m u k a a n. k u l u e s s a. m u k a a n. Elèves nouveaux Elèves ayant été absents Etat socal des parents. Années scolares. nscrts. ; V r k a m e s t e n j a s u u r - l k k e e n h a r j. l a p s a. Foncton publque, né- \goee, grande ndustre. P k k u l k k. h a r j. j a p a l v e l u s m e s t. l a p s a. Pett commerce, pette ndustre, comms.. Ouvrers. j T y ö v ä e n l a p s a. I. I X. n. I V. v. V I. de à0 jours. \ 0 p ä v ä ä. de à30 jours. 8 0 p ä v ä ä. : 3 60 p äv ää. de 3 à 60 jours. : E n e m m ä n k u n 6 0 j p ä v ä ä. plus de 60 jours. I I I. I I I V I. j P ä ä s t ö t o d s t u k s e n s a a n e t a. Elèves ayant qutté l école avec certfcat d études. K - e k k. - v e n. u s k o n t. k u u l. o p p. Elèves appartenant à l'eglse grecque. I Uudenmaan lään.. Isuomenkel. k. 8 635 784 2 4 7 7 7 5 3 2 6 2 2 5 7 8 5 4 4 8 6 5 4 8 8 6 3 5 ä (ruotsnkel.» 3 625 6 6 5 8 688 5 4 9 2 j 2 3 3 8 2-3 6 2 5 3 Porvoo... 598 2 8 0 6 9 0 2 3 ' 3 8 2 88 5 2 3 6 3 6 2 4 L ovsa... 36 7 7 22 5 2 0 8 3 222 4 8 8 9 6 2 6 5 5 T am m saar... 22 5 5 20 2 8 9 5 9 ' : U 2 3 5 6 2 2 9 0 ( Hanko... 656 2 7 93 6 220 5 7 4 4 7 8 7 76 4 8 0. 7 Yhteensä Tofa 4 087 2 8 2 0 4 2 0 2 7 5 3 4 3 0 4 3 9 2 8 5 8 5 4 9 5 86 9 6 5 4 922 9 7 9 2 3 3 9 5 5 7 9 2 6 2 5 3 8 5 8 6 3 8 4 8 Turun ja Porn lään. Turku... 4625 390 777 y Naantal... 94 9 2 9 7 2 9 3 0 40 9 5 9 ) 4-0 437 6 00 4 8 0 8 9 2 3 3 4 3 5 0 8 7 l Rauma... 682 3 6 6 7 4 2 2 3 7 2 0 9 4 0 4 68 6 8 2 â Por (ynnä Reposaar).. 756 34 ; 5 4 2 3 2 2 5 5 4 7 8 0 9 0, 8 3 5 6 4 7 ; 0 9 3 Maaranhamna... 27 2 4 4 j Yhteensä T o t a t 7 72 5 5 3 ; 2 2 6 3 Hämeen lään. 3 5 : 2 9 3 9 3 5 7 5 4 3-2 7 5 7 4 ; 2 3 3 2 5 2 0 4 4 4 7 7 0 3 5 6 6 2 0 6 5 H äm eenlnna... 583 2 4 j 6 3 0 8 6 6 9 3 2 4 8 5 5 5 8 3 6 Tampere... 4 29 8 7 0 3 2 0 j 7 8 2 3 9 8 6 2 6 5 9 4 0 4 4 2 4 5 7 ; 3 < 7 Laht... 638 4 7 8 0 3 7 7 4 6 9 3 8 3 7 5 6 3 8 ; - 8 Yhteensä - - T o t a l 5 52 4 6 6 3 0 2 9 6 7 9 5 2 4 3 3 6 6.. 5 6 4 5 8 5 3 7 8 ; m 5 9 2 4 2 7 ; 6 5 7 6 5 2 2 9 I 2 3 9 3 3 9 5 5 ' 6 7 6 7 8 8 9 ( 7 9 4 2 5 3 5 Î 2 n o 2 0 5 3 4 6 - * 2 2 3 6 ( 4 6 3 4 6 5 > ; 4 2 9 7 3 8 5 6 5 l 0 6 7 : 5 2 2 8 j ( 2 7 6 3 7 3 4 2 8 9 7 3 3 2 2 4 V purn lään. 9 Vpur... l)2 6 440' j 20 H am n a... ; 35 66. 95 L ap peen ran ta... 346 63; 63 0 94 : 43 4 K äk salm... 8 23; Sortavala... 228 57 : 6 C 2 4 K otka... 347 S 44 28. 2; 25 Yhteensä T o t a l 4 533 943 2 9 928: 3 7 2 8 8 2 667' ] 5 9 ' 5 9 4 2 4 9 2 8 ' 2 6 ( 2 7 7 9 5595 8 9 3 6 4 4 5 3 9 4 3 7 3 3 9 8 9 4753 8 9 5 3 3 44 2 8 3 7 2 9 7 2 3 8 ) 2 044 669 2 2 0 0 68 08 2 0 02 80I 86 3 09 6 60 3 57' 20 0 5 4 4 5 9 20 4 3 6 3 0 3 3 0 9 5 96 9 2 4 3 2 3 4 6 4 0 6 9 2 6 4 0 6 4 8 8 8 7 0 2 9 0 2 6 7 2 2 5 5 9 2 4 0 8 8 5 6 6 9 8 026 7 4 8 275 9 5 2 2 5 6 5 0 7 6 4 3 8 7 7 4 5 3 6 2 95 902: 9 3 8 8 8 9 0 3 598 466 2 889j 522 02 3, 9 0 3 86 4 5 2 6 8 6 4 0 4 8 5 2 6 5 2 j 6 2 4 2 3 6 6 9 4 7 8 3 3 0 7 8 3 ; 7 4 ; 8 4 3 7 3 5 2 4 9 6 5 7 7 2 87 4 2 4 :0 3 7 5 8 487 3 6 42 2 5 2 3 0 8 4 8 456 6 3 0 7 2 7 9 4 5 75 5 9 8 0 8 3 3 3 2 3 3 3 6 0 ; 2 9 2 7 225 4 9 2 8 22 5 3 3 4 25 2 4 2 8 4 9 6 0 2 2 3 27 2 3 î s 9 0 5 0 7 5 27 5 9-3 357 2 464 4 900 590 537 430Il 392 994 778 4 89 892 6 60 494 29 750 7 4 9 270 304 6 8 0 07 7 6 344 32 5 5 3 65 6 2 5 22 090 3 079 85 837 799 767 599 474 270 707 323 44 8 69 452 8 6 27 29 392 65 9 3 97 73 7 397 95 7 25 75 7 7 58 579: I 3 775 096 074 022 97 743 606 2 9 834 345 74 099 5 584 8 2 0 7 5 7 8 7 6 ; 2 320 j 675 42 455 407 402 233 207 33 j 406; 56 20 43 45 207 5 9 9 25 8 73 69 53 47 40 33 8 79 2 73 4 32 2 35 36 65 6 84 55 46 35 233 6 3 2 9 35 6 2 23 83 38 32 35 36 26 4 34 2 3 46 5 4 6 22 22 46 60 49 58 49 48 3 02 34 7 56 7 2 7 23 6 246 095 302 257 247 22 67 53 86 95 40 32 286 20 53 6 24 26 995 2 322 939 932j 875 809 523 455 2 842 787 40 56 970 90 453 88 25 l) S tä p ats k ansakoulun y hteydessä tom vssa k u rssessa akusa v arten 42 opplast (28 m estä ja 4 nasta); päästö to d stu k sen sa 3 opplasta.