Kisapuiston jäähallin jäänhoitokoneen hankintapäätöksestä tehdyn valituksen markkinaoikeus on hylännyt joulukuussa 2015.

Samankaltaiset tiedostot
Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:

TEKNINEN TOIMI. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 2018

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointilomake lautakunnalle

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTILOMAKE LAUTAKUNNALLE

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointilomake lautakunnalle

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTILOMAKE LAUTAKUNNALLE JA JOHTOKUNNALLE

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointilomake lautakunnalle sekä johtokunnalle/

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointilomake toimielimille

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

LIITE: SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Sisäisen valvonnan ohje

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6)

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Länsialueen paloaseman rahoitus 99/ /2015

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/ /2016 1/12

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

Muutokset toimintaympäristössä strategian hyväksymisen jälkeen

Arviointikertomus vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Selvityksen antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kari Hauhian kantelun johdosta. Kari Hauhian kantelu

Kunnallinen Asetuskokoelma

Hallituksen selonteko.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus

Ravintola Koukun Helmi, Rauhaniementie 21, Tampere. 51 Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimitusjohtajan katsaus

Espoon kaupunkikonsernin

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/ /2016 1/11

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma

VALTIMON KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Kunnanhallitus Valtuusto

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Mikkelin kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖSARVIOINTI 2016 Liite 5 Dnro TRE: 8364/ /2016 1/14

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

TILINPÄÄTÖSARVIOINTI Liite 1 (9) vuosi JOHTAMISTAPA JA VALVONTAKULTTUURI ARVIOINTIKOHDE TAVOITETILA NYKYTILA TODENTAMINEN OMA ARVIO (arvio 0-4)

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty Lapin liiton valtuustossa

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Todennäköisyys. Vaikutus

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA- JA ARVIOINTILOMAKE VUODELLE 2016

Kivijärven kunta Khall Liite nro 1. TALOUSARVIO 2018 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien taloussuunnitelma

3 Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan. 4 Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

VAASAN KAUPUNGIN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymä

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Strategian seurannasta annetaan ohjeistus myöhemmin joulukuussa.

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

UTAJÄRVEN KUNNAN RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA. Kunnanhallitus liite 3 Valtuusto. Arja Rantanen hallintojohtaja

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

VUODEN 2017 TALOUSARVION NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET

Sisäisen valvonnan yleisohje

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Transkriptio:

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 2015 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Nuorisotoimen osalta lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei yksikön tiedossa ole. Lautakunnan kesäkuussa 2015 tekemistä kolmesta päätöksestä, jäänhoitokoneen hankinta, Lpr:n uimahallin kahvion vuokralaisen ja keilahallin vuokralaisen valintapäätökset, tehtiin kustakin valitus markkinaoikeuteen. Kisapuiston jäähallin jäänhoitokoneen hankintapäätöksestä tehdyn valituksen markkinaoikeus on hylännyt joulukuussa 2015. Tammikuussa 2016 markkinaoikeus antoi päätöksen, että kahvion ja keilahallin vuokralaisten valintapäätöstä ei voida laittaa täytäntöön ja ne on kilpailutettava uudelleen. Valintaprosessi kaikkine haittavaikutuksineen, pitkine käsittelyaikoineen markkinaoikeudessa ja siitä aiheutuneine epävarmuustekijöineen on merkittävästi haitannut ja vaikeuttanut toistaiseksi voimassa olevien sopimusten varassa olevien kahvioyrityksen ja keilahalliyrityksen toimintaa. Uudessa tarjouskilpailussa on suuri riski uusille valituksille, koska tarjoajina hyvin todennäköisesti tulevat ainakin olemaan samat kilpailevat osapuolet. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia Lappeenrannan kaupungissa ohjaavat riskienhallinnan ohjelma sekä sisäisen valvonnan yleisohje. Toimialalla/yksikössä on tunnistettu merkittävimmät toimialan/yksikön toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa yksikön toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Nuorisotoimessa alkoi vuonna 2015 Etelä-Karjalan ohjaamo toiminta ESRhankkeena. Nuoriso ja monitoimitalo Monarin toiminta on laajentunut ohjaamotoiminnan tarpeisiin. Ohjaamo Lappeenranta palvelee koko Länsi- Saimaan alueen alle 30 vuotiaita nuoria matalankynnyksen palvelupisteenä. Toiminnalla autetaan nuoria kiinnittymään koulutukseen ja työelämään. Toiminta on osa kuntakokeilua ja nuorisotakuuta. Ohjaamotoiminta on tarkoitus juurruttaa

pysyväksi toiminnaksi hankkeen päätyttyä maaliskuussa 2018. Ohjaamon henkilöstönä toimii pääasiassa nuorisotoimen henkilöstö. Muita ammattilaisia ohjaamossa ovat TE- toimiston nuorten asiantuntija, ammatinvalintapsykologi ja Eksoten eri ammattilaiset. Merkittävin riski on etsivän nuorisotyön valtionavustuksen supistuminen ( nyt 60.000 / vuosi) ja ohjaamotoiminnan rahoittaminen hankekauden päätyttyä. Ohjaamon toimintakulut vuositasolla on budjetoitu n. 100 000 / toimintavuosi. Nyt kulut katetaan ESR hankerahalla ja Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun kuntayhteistyön työvaliokunnan myöntämällä omarahoitusosuudella. Liittyen edelliseen Monarin peruskorjaustarve on ilmeinen. Ohjaamotoiminnan alettua tehtiin keittiön ja ohjaamotilojen remontti. Talo odottaa edelleen täydellistä peruskorjausta. Monari on koko nuorisotoimen tärkeä nuorisotila ja ohjaamon toimitila. Tila tulee saada pikimmiten suunnittelu- ja korjauslistoille. Lappeenrannan urheilutalon ja Kisapuiston jäähallin perusparannukset ovat erittäin tarpeellisia ja ne tulee toteuttaa suunnitellusti vuonna 2018. Mikäli urheilutalon peruskorjausta edelleen siirretään tulevaisuuteen, kaupunki menettänee sille varatun okm:n valtionavustuksen, joka on suuruudeltaan noin 750.000 euroa. Suomen Pesäpalloliitto edellyttää, että kaikilla naisten super-pesispaikkakunnilla tulee olla vuodesta 2017 alkaen katettua katsomoa noin 700 hengelle. Tämä tarkoittaa, että Vanhan kentän pääkatsomolle tulisi rakennettava kevyt avokatos viimeistään keväällä 2017. Myös ison tekojääradan vanha ja huonokuntoinen katsomo tulisi uusia mahdollisimman pian. Rahoitukset näille hankkeille ovat avoinna. Henkilöstömäärä liikuntapaikkojen kunnossapidossa vähenee jatkuvasti. henkilöstö ikääntyy ja riskeinä ovat sairastuvuus ja töistä poissaolot. Riskinä on myös, ettei kaikkia liikuntapaikkoja enää pystytä hoitamaan laadukkaasti. Ostopalveluna liikuntapaikkojen kunnossapito voi tulla huomattavan paljon kalliimmaksi, kuin omana työnä tekeminen. Talkoovoimin tehty liikuntapaikkojen kunnossapito esim. ulkoliikuntapaikoilla on edullista, mutta se voi koska tahansa loppua, pitkäjänteisyyttä toiminnassa ei ole. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Tilikauden aikana toimialalla/yksikössä ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä toimiala/yksikkö ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Nuoriso- ja liikuntatoimen osalta ei mainittavaa. Toimialan/yksikön sopimushallinta on vastuutettu. Toimialan/yksikön johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Liikuntatoimen osalta sopimuksia tehdään vuosittain yhteensä noin 80 kpl erilaisten liikuntapaikkojen hoidosta. Sopimusten määrä lisääntyy muutamilla vuosittain. Nuorisotoimen osalta ei mainittavaa. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä

Toimiala/yksikkö on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä oheisen tilinpäätös-/itsearviointilomakkeen avulla (lomake erillisenä liitteenä). Kokonaisarviona toimiala lausuu, että toimialan sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: - nuorisotoimen hallinnossa työmäärä on lisääntynyt merkittävästi tilojenvalvojan eläköitymisen jälkeen. Nuorisotoimenjohtaja ja nuorisotoimintayksikön päällikkö työllistetty lukuisilla korjaus-, tilavaraus-, ja laskutusasioilla, joiden tekeminen oman työn ohessa on pois muusta hallinnollisesta työstä - myös liikuntatoimen esimiesten hallinnollinen työ on lisääntynyt, osaltaan johtuen mm. hallinnon organisaatiomuutoksesta

TEKNINEN TOIMI Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Teknisen toimen toiminta perustuu lakien, kaupungin eri toimielimien päätösten sekä hyvän hallintotavan noudattamiseen. Toimialalle asetetut tehtävät on kirjattu johtosääntöihin. Tilivelvollisten vastuut, tehtävät ja valtuudet on määritelty, ja ne ovat ajan tasalla. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että toimialalla on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Toimialan sisäistä valvontaa kehitetään jatkamalla prosessien virtaviivaistamista ja prosessien mittareiden kehittämistä. Päämääränä on varmistaa prosessien toimivuus, tehokkuus ja tulosten laatu sekä varmistaa mittareiden avulla niiden jatkuva kehittäminen. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei toimialan tiedossa ole. Teknisen toimen toimielinten ja sen viranhaltijoiden päätöksiin ja toimintaan kohdistuu tyypillisesti vuosittain valituksia, kanteluita ja korvausvaatimuksia. Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa on viranhaltijoiden erityislakien mukaisista päätöksistä tehty valituksia hallinto-oikeuteen; vaadittu korvauksia eläinlääkintähuollossa; tehty kanteluita terveydensuojelussa ja eläinlääkintähuollossa. tai: Mikäli toimielimen tai viranhaltijan toimintaan on tilikauden aikana kohdistunut kunnallisvalitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tai oikeuden päätöksen mukainen korvausmäärän käsittely oikeudessa on kesken, esitä arvio korvausmäärästä tai seuraamuksesta ja selvitä tapaus lyhyesti ja ilmoita sen euromääräinen arvo/arvio. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sisäinen valvonta takaa, että tavoitteet saavutetaan, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Teknisen toimen tavoitteiden onnistumista seurataan systemaattisesti sekä toimiala- että vastuualuetasolla. Toimialan tärkein vuosittainen suunnitteluasiakirja on toimintasuunnitelma. Kukin tavoite on linkitetty kaupungin kokonaisstrategiaan. Toimintasuunnitelma hyväksytään lautakunnissa ja sen toteutumista seurataan viisi kertaa vuodessa johtoryhmätasolla ja kolme kertaa lautakunnissa. Vastuu- ja tulosalueilla tavoitteet johdetaan ylemmän tason tavoitteista ja päämääristä. Kehityskeskustelut pidetään koko henkilöstön kanssa.

Talouden seurantaa tehdään kuukausittain toimialan johtoryhmässä ja lautakunnissa vähintään kuusi kertaa vuodessa. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä. Talousarvioseurannan ennakoitavuutta on parannettu systemaattisesti viime vuosina. Vuonna 2015 sitovien toiminnallisten tavoitteiden osalta on onnistuttu lähes suunnitellulla tavalla. Taloudellisten tavoitteiden osalta toimiala pysyi sille asetetuissa käyttötalouden toimintakatekehyksissä. Riskienhallinnan järjestäminen Tekninen toimi noudattaa kaupungin vuonna 2013 päivitettyä riskienhallintaohjelmaa ja sisäisen valvonnan yleisohjetta. Toimialalla päivitettiin vuonna 2014 LähiTapiolan riskienhallinnan tason arviointi. Siinä arvioitiin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavia seikkoja. Riskikartoituksessa esiintulleet merkittävimmät riskit liitettiin toimialan toimintasuunnitelmaan 2015. Näin riskienhallinnan kannalta tärkeät tavoitteet ovat tulleet systemaattisesti kirjatuiksi ja ovat mukana seurantajärjestelmän piirissä. Tällä tavoin riskienhallinta on tullut osaksi suunnittelujärjestelmää ja toiminnanohjausta. Teknisen toimen riskit jaetaan neljään eri ryhmään. Tärkeimpien prosessien ja tavoitteiden toteutumisen kannalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät ovat vahinkoriskit sisältäen henkilöriskit ja omaisuusriskit, kuten esimerkiksi työturvallisuusriskit ja toimitilariskit; rahoitusriskit kuten tulojen ja menojen toteutuminen; toiminnalliset riskit, kuten palveluiden tuottamiseen ja lainsäädäntöön liittyvät riskit ja viimeisenä muut riskit, esimerkiksi kaavoituksesta aiheutuvat riskit sekä pilaantuneiden maiden aiheuttamat riskit. Teknisellä toimella on tarvittavat suunnitelmat toiminnan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Toimialalla on lisäksi yksikkökohtainen vuosittain päivitettävä valmiussuunnitelma. Tekninen toimi noudattaa omalta osaltaan kaupungin kriisiviestintäsuunnitelmaa. Riskienhallinnan vastuutus on järjestetty siten, että tekninen johtaja ja talouspäällikkö vastaavat koko toimialaa koskevasta osuudesta. Vastuualueiden johtajat ja tulosalueiden päälliköt puolestaan toimivat riskienhallinnan yksikkökohtaisina vastuuhenkilöinä ja asiantuntijoina. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa teknisen toimen toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Lautakunnat tekevät päätökset kaikista merkittävimmistä hankinnoista. Lautakunnat päättävät viranhaltijoiden hankintavaltuuksista ja tilitositteiden hyväksymisestä vuosittain. Lautakuntien toimin-taa valvovat tilintarkastaja sekä tarkastustoimi ja tarkastuslautakunta.

Hankintapäätöksissä noudatetaan Lakia julkisista hankinnoista sekä Lappeenrannan kaupungin hankintaohjetta. Vaaralliset työyhdistelmät ja tarpeellinen tehtävien eriyttäminen otetaan huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Vastuu- ja tulosalueiden esimiehet vastaavat hankitun omaisuuden käytön valvonnasta, hoidosta ja luovutuksesta kukin omalta osaltaan. Irtaimen omaisuuden käytöstä poistamisesta on laadittu toimintaohje. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei vuonna 2015 ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Teknisen toimen yhteistoiminta muiden tahojen kanssa määritellään erilaissa sopimuksissa. Kukin vastuualue vastaa omalta osaltaan sopimusten laatimisesta ja niiden hallinnasta sekä valvonnasta. Sopimustoiminnassa käytetään apuna kaupungin lakimiesten palveluja. Tekninen toimi laatii ja ylläpitää listaa merkittävien sopimusten ja tärkeiden hankkeiden mahdollisista riskeistä. Nykyinen lista sisältää Ikea-Ikanon, Citykorttelin, Energian kytkinkentän, Teatterin tontin ja vaihekaavan. PÄIVITETÄÄN TAI JÄTETÄÄN POIS!? Toimialan johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia vuonna 2015. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Tekninen toimi on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä tilinpäätösarviointilomakkeen avulla. Kokonaisarviona teknisen toimen johto toteaa, että toimialan sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativana keskeisenä asiana on konsernitasolla tulostavoitteiden saavuttamisen palkitseminen.

TILAKESKUS Sisältyy teknisen toimen selontekoon.

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI Sisältyy teknisen toimen selontekoon.

ETELÄ-KARJALAN MAASEUTUTOIMI Sisältyy teknisen toimen selontekoon.

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUT Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei toimialan/yksikön tiedossa ole. tai: Mikäli toimielimen tai viranhaltijan toimintaan on tilikauden aikana kohdistunut kunnallisvalitus, korvausvaatimus, syytteeseen asettaminen tai muu oikeusseuraamus tai oikeuden päätöksen mukainen korvausmäärän käsittely oikeudessa on kesken, esitä arvio korvausmäärästä tai seuraamuksesta ja selvitä tapaus lyhyesti ja ilmoita sen euromääräinen arvo/arvio. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. tai: Mikäli määrärahan budjetoinnissa on ollut olennainen virhe, toimivaltaa varojen käytössä tai tulosvastuuta ei ole noudatettu, on ollut toistuvia merkittäviä talousarvioylityksiä korjausehdotuksineen, selvitä tapaus lyhyesti ja sen euromääräinen arvo/arvio. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia Lappeenrannan kaupungissa ohjaavat riskienhallinnan ohjelma sekä sisäisen valvonnan yleisohje. Toimialalla/yksikössä on tunnistettu merkittävimmät toimialan/yksikön toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa toimialan/yksikön toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. tai: Mikäli toiminnassa (esim. tietojärjestelmät, henkilöstö), investoinneissa, rahoituksessa, tms. on toteutunut riski/vahinko, joka on vaikuttanut merkittävästi toimialan toimintaan, selvitä tapaus lyhyesti ja sen euromääräinen arvo/arvio sekä korjaustoimenpiteet em. johdosta.

Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Tilikauden aikana toimialalla/yksikössä ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä toimiala/yksikkö ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. tai: Mikäli menetyksiä on todettu ja ne liittyvät virheelliseen menettelyyn hankinnan kilpailutuksessa tai omaisuuden luovutukseen liittyvään arvonlisäveropalautukseen, valtionosuuden takaisinperintään tms., selvitä tapaus lyhyesti ja sen euromääräinen arvo/arvio. Sopimustoiminta Toimialan/yksikön sopimushallinta on vastuutettu. toimialan/yksikön johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. tai: Mikäli sopimusrikkomuksesta, vanhenemisajasta tms. johtuen on aiheutunut negatiivisia seuraamuksia, selvitä tapaus lyhyesti ja sen euromääräinen arvo/arvio. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Toimiala/yksikkö on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä oheisen tilinpäätös-/itsearviointilomakkeen avulla (lomake erillisenä liitteenä). Kokonaisarviona toimialan/yksikön johto lausuu, että toimialan/yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä/tyydyttävällä/ei hyväksyttävällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu/on todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: x x x

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta on kokouksessaan 23.5.2013 ( 26) vahvistanut Etelä- Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2013 2016. Pelastuslain 85 :n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Aluehallintovirasto ei ole palauttanut sille toimitettua palvelutasopäätöstä täydennettäväksi. Aluehallintovirastolle ei ole toimintavuoden aikana tehty kanteluja pelastustoimen palvelutasosta. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, pelastuslaitos toteaa osaltaan seuraavaa: Lappeenrannan kaupungille / pelastuslaitokselle on osoitettu 25 palkkasaatavailmoitusta, joissa kaupunkia vaaditaan suorittamaan maksamattomia palkkoja tehdystä varallaolosta, joka tulee lukea työajaksi. Vaadittujen palkkasaatavien kokonaismäärä on noin 2,1 miljoonaa euroa. Lappeenrannan kaupunginhallituksen hallinto- ja henkilöstöjaos on käsitellyt asiaa kokouksessaan 26.10.2016 ( 102). Hallinto- ja henkilöstöjaosto toteaa, ettei esitetyille vaatimuksille ole perusteita. Lisäksi kolme päätoimiseen miehistöön kuuluvaa viranhaltijaa jätti syksyn 2015 aikana palkkasaatavailmoitusta, jossa kaupunkia vaaditaan suorittamaan maksamattomia palkkoja tehdystä varallaolosta, joka tulee lukea työajaksi. Vaadittujen palkkasaatavien kokonaismäärä on noin 200 000 euroa. Paikallisneuvottelussa työnantaja totesi, ettei esitetyille vaatimuksille ole perusteita. Perusteluina vaatimuksille on kaikissa viitattu korkeimman oikeuden antamaan ratkaisuun KKO 2015:48. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen 2013 2016 mukaisesti. Pelastuslaitoksen taloudellisten resurssien kehitys ei ole toteutunut kaikilta osin hyväksytyn palvelutasopäätösten mukaisesti. Tämän johdosta pelastuslaitoksen toimintaa ei ole voitu kaikilta osin kehittää palvelutasopäätöksen mukaisesti. Etelä-Karjalan alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Nykyinen henkilöstömäärä on liian pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän ollessa nyt minimissään, edellytetään kaikilta pelastustoimintaan osallistuvilta riittävää työkykyä suoriutua kaikista tehtävistä.

Henkilöiden määrä, jotka eivät selviydy perustehtävistään toimintakyvyn perusteella, lisääntyy vuosittain. Nykyiset taloudelliset resurssit eivät mahdollista näiden henkilöiden siirtämistä muihin pelastustoimen tehtäviin ilman uuden henkilön palkkaamista tilalle. Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen osalta. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan 1.7.2016 mennessä rakentamalla länsialueelle uusi paloasema. Pelastuslaitoksen tuloksellisuuden seuranta ja sisäinen valvonta on kytketty osaksi toimintojen johtamista vastuualue-, toimialue- ja paloasemakohtaisella tasolla. Pelastuslaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtoryhmätasolla. Toiminnasta ja taloudesta annetaan neljännesvuosittain selvitys pelastustoimen neuvottelukunnalle (kuntajohtajat) sekä pelastuslautakunnalle. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista käsitellään neljännesvuosittain myös pelastuslaitoksen yhteistyöryhmässä. Pelastuslaitos laatii vuosittain pelastuslautakunnan erikseen vahvistaman toimintakertomuksen. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia pelastuslaitoksella ohjaavat Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan ohjelma sekä sisäisen valvonnan yleisohje. Pelastuslaitoksella on tunnistettu merkittävimmät toimialan toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa pelastuslaitoksen toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioituihin onnettomuusuhkiin sekä hyväksyttyyn kalustostrategiaan, joka vahvistetaan osana palvelutasopäätöstä. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ovat yhteisesti kilpailuttaneet pelastusajoneuvokaluston sekä muun pelastuskaluston. Pelastusajoneuvokaluston kilpailutuksesta on vastannut IS-Hankinta Oy Kuopiosta ja muun pelastuskaluston kilpailutuksesta Mikkelin kaupungin hankintapalvelut. Tilikauden aikana pelastuslaitoksella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä pelastuslaitos ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta

Pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen sopimushallinta on määrätty pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen johtosäännössä sekä pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaisarviona todetaan, että pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla ja sitä kehitetään teknisesti ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöä tehostamalla ja henkilöstöä kouluttamalla.. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Keskeisemmät kehittämiskohteet ovat: Valtakunnallisen viranomaisten yhteisen hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) ja kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) toteuttaminen. Valtakunnallisen onnettomuus- valvonta- ja resurssirekisterin (Varanto) toteuttaminen. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa.