ÄLLI-Muistio 11/2010. Oulun seudun liikennetietopalvelun arviointitutkimus 2010

ÄLLI-Muistio 11/2010 Oulun seudun liikennetietopalvelun arviointitutkimus 2010

ÄLLI-Muistio Helsinki 2010

Julkaisija ÄLLI-ohjelma KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tomi Laine, Heidi Saarinen, Strafica Oy Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikennevirasto ja Oulun kaupunki Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Oulun seudun liikennetietopalvelun arviointitutkimus 2010 Tiivistelmä Oulun seudun liikennetietopalvelu käynnistyi pilottina vuonna 2007 ja toimii vuodet 2009 2010 kaupalliselta pohjalta. Tämän selvityksen tarkoituksena oli päivittää vuonna 2007 tehty palvelun arviointi. Selvityksessä on tarkasteltu palvelun käyttäjämäärien kehitystä, selvitetty palvelun käyttäjien näkemyksiä palvelusta, arvioitu palvelun sisältöä ja tarpeellisuutta sekä annettu suosituksia palvelun tulevaisuudesta. Palvelun kehitysvaihe ajoittui vuosiin 2007-08 eikä sitä ole sen jälkeen juurikaan kehitetty eikä mainostettu. Palvelun käyttäjämäärät ovat vakiintuneet melko alhaiselle tasolle. Internet-kyselyn tulosten mukaan palvelun käyttäjistä suurin osa on autoilijoita. Myös autoliikenteen palveluita pidetään hyödyllisempinä kuin joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen palveluita, joiden käytettävyys ja lisäarvo liikkujille on selvästi alhaisempi. Vastanneista yli 85 % piti palvelua vähintään melko tarpeellisena. Median mielipiteet palvelusta vaihtelivat. Palvelua toivottiin kehitettävän toimittajille sopivampaan muotoon. Palvelu tarjoaa kattavasti tietoa seudun liikenteestä ja kokoaa eri lähteiden tietoja saman sivuston alle. Eri toiminnot esitetään kartalla ja kulkumuotokohtaisten tietojen hakeminen on helppoa. Palvelun toimintatapa poikkeaa monelta osin muista palveluista ja ajantasaisten tietojen hyödyntäminen liikkuessa on vaikeaa. Palvelun käytettävyyttä tulisi joiltain osin parantaa. Arvioinnin perusteella suositellaan Oulunliikenne-palvelun jatkamista ja jatkokehittämistä. Palvelun tavoitteena jatkossa on tarjota Oulun seudun liikkujille monipuolisesti liikennetietoja yhden luukun periaatteella ja ohjata liikkumista turvallisille ja sujuville reiteille sekä ympäristön kannalta kestäviin kulkumuotoihin. Näin tehostetaan väyläverkon käyttöä. Kehittämispolkuna on palvelun kustannustehokas ylläpito, käytettävyyden parantaminen ja valikoitujen lisäominaisuuksien toteuttaminen. Uusia käyttäjiä houkutellaan keskittämällä Oulun seudun dynaamisia liikennetietoja (ml. joukkoliikenne) Oulunliikenne-palveluun, parantamalla palvelun laatua ja toteuttamalla uusia ja perinteisiä medioita yhdistävä vaiheittainen mainoskampanja. Merkittävin uusi kehitettävä ominaisuus on kevyen liikenteen reittiopas, joka tukee Oulun imagoa pyöräilykaupunkina. Palvelun kehittämisen lisäksi suositellaan reaaliaikaisten sisältöjen jakamista kaupallisiin liikennetietopalveluihin mm. osallistumalla valtakunnallisen Digitraffic-tietopankin kehittämiseen. Avainsanat (asiasanat) Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ÄLLI-Muistio 11/2010 ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 48 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Liikennevirasto Kustantaja

The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Type of publication Assigned by Date when body appointed Name of the publication Evaluation of Oulu region traffic information service 2010 Abstract The development of Oulu s regional traffic information service started as a pilot in 2007. The service has been run on a commercial basis for the years 2009-2010. The aim of this study was to refresh the assessment prepared in 2007. This study includes the follow-up of user statistics, assessment of user views about the service, evaluation of the quality and importance of the content and also recommendations for future development. The service has not been developed or advertised after its development phase 2007-2008. User amounts have stabilized on a rather low level. According to the internet-study most of the users are primarily car drivers. Services for car drivers are estimated more useful than the services for cyclists or public transport users. 85 % of the interviewed users think, that the service is at least quite useful. Media s opinions about the service vary, but in general media hopes that the content would be developed more for reporters use. The service offers a lot of information about the region s traffic and gathers together several information sources. Information is also available on the map and it is easy to find mode-specific information. From the user s perspective the service differs from other information services and it is difficult to utilize real-time information while the user is on the move. It is necessary to develop the usability of the service. On the basis of the evaluation it is recommended to continue the service and develop it further. The aim of the service is to offer the people in the Oulu region a wide selection of traffic information from one-stop shop and to guide people to safe and operable routes and to sustainable travel choices. This way it is possible to better utilize the capacity of the existing network. The development path includes cost-efficient upkeeping, improvement of the usability and development of the selected additional features. New users are being attracted by concentrating dynamic traffic information (including public transport info) to the service, by increasing the quality of the service and by carrying out a marketing campaign, which uses both traditional and social media. Remarkable new feature is the journey planner for bicycles, which will add to the cycle city image of Oulu. In addition it is recommended to share the real-time information content to commercial services by taking part to the national digitraffic-project. Keywords Miscellaneous Serial name and number ÄLLI publications 11/2010 Pages, total 4 Distributed by Finnish Transport Agency Lanquage Finnish ISSN Price Published by ISBN Confidence status Public

ESIPUHE Oulun seudun liikennetietopalvelun www.oulunliikenne.fi, eli tuttavallisemmin OLLIn, juuret ovat Oulun seudun liikennettä tietoyhteiskunnassa käsitelleessä Pro Telio hankkeessa. Vuonna 2004 hahmottui kaksi kärkihanketta, joista toinen oli seudullisen liikennetietopalvelun käynnistäminen ja toinen joukkoliikenteen reaaliaikajärjestelmä. OLLI-palvelun pystytys alkoi kesällä 2006 ja palvelu avattiin käyttäjille 1.1.2007. Liikennetietopalvelun tuottamiseen on osallistunut tiiviissä yhteistyössä useita eri tahoja. Yhteistyötä on tehty yli hallintorajojen sekä julkisen ja kaupallisen sektorin välillä. Hankkeen merkittävimmät osapuolet ovat olleet Oulun kaupunki, Tiehallinto, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Destia. Palvelun tuottamisessa on kokeiltu PPP-mallia, jossa viranomaiset ja kaupalliset tahot tuottavat palvelun yhdessä. Palvelu pystytettiin ja se toimi ensimmäiset 2 vuotta yhteisellä rahoituksella. Vuoden 2009 alusta lähtien palveluntuottaja Destia on yksin vastannut toiminnan rahoituksesta. OLLIn tarkoituksena on ollut alusta asti tarjota liikennetietoja yhden luukun periaatteella. Palveluun on kerätty kaikki kohtuudella saatavissa oleva tieto sekä luotu myös uusia tietolajeja. Suuri osa tiedoista on kerätty Oulun kaupungilta ja Tiehallinnolta, mutta lisäksi palveluun on liitetty tai linkitetty useita kolmansien osapuolien tuottamia tietoja. Palvelu on ollut alusta asti yksi kattavimmista seudullisista liikennetietopalveluista - maailmanlaajuisessakin mittakaavassa. Tätä selvitystä on ollut laatimassa Strafica Oy:stä Tomi Laine ja Heidi Saarinen. Työtä ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet Oulun kaupungilta Mikko Myllylä ja Jukka Talvi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Jani Huttula sekä Liikennevirastosta Kari Hiltunen, Martin Johansson ja Juuso Kummala. Helsinki, kesäkuu 2010 Liikennevirasto, Oulun kaupunki 7

SISÄLTÖ ESIPUHE... 7 1 TAUSTAA, TAVOITTEET JA MENETELMÄT... 11 2 PALVELUN YLEISKUVAUS... 12 3 PALVELUN NYKYTILA... 14 4 PALVELUN KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT JA MARKKINOINTI... 16 4.1 Käyttäjämäärien kehitys... 16 4.2 Palvelun markkinointi ja näkyvyys mediassa... 18 5 INTERNET-KYSELYN TULOKSET... 19 5.1 Taustatiedot... 19 5.2 Palvelun käyttö ja arviointi... 21 6 PALVELUN SISÄLLÖN ARVIOINTI... 28 6.1 Yleinen arvio... 28 6.2 Tarjonta erilaisilla matkatyypeillä... 30 7 RUOTSIN TRAFIKEN.NU PALVELU... 33 8 MEDIAN HAASTATTELUT... 35 9 PALVELUN TULEVAISUUS... 37 9.1 Julkisten internet-palvelujen tulevaisuuden mahdollisuudet... 37 9.2 Oulun liikennetietopalvelun tulevaisuuden vaihtoehdot... 37 9.2.1 Tavoitteiden tarkentaminen... 37 9.2.2 Pitäytyminen ja kustannusten minimointi... 38 9.2.3 Vuorovaikutteinen seudun liikkumisen viranomaisportaali... 38 9.2.4 Liittyminen osaksi laajempaa palvelukokonaisuutta... 39 9.2.5 Muita kehittämistoimia... 40 10 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET... 41 10.1Yleiset päätelmät... 41 10.2Jatkotoimenpide-ehdotukset... 43 10.3Uusista markkinointikanavista... 45 11 LÄHDELUETTELO... 48 LIITTEET 8

Liite A Internet-kyselylomake...49 9

1 TAUSTAA, TAVOITTEET JA MENETELMÄT Oulun seudun liikennetietopalvelu OLLI käynnistyi pilottina vuoden 2007 alussa. Palvelu toimii Destian, Tiehallinnon (nykyinen Liikennevirasto) ja Oulun kaupungin sopimuksen mukaisesti vuodet 2009 2010 kaupalliselta pohjalta. Vuoden 2010 aikana osapuolet tekevät päätöksen palvelun jatkamisesta vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2007 aikana toteutettiin palvelun seuranta- ja arviointitutkimus, jossa suositeltiin seuraavan arviointitutkimuksen toteutusta vuonna 2010. Ensimmäisen vuoden pilotin jälkeen Tiehallinto, Oulun kaupunki ja Liikenne- ja viestintäministeriö asettivat tavoitteiksi vuodelle 2010, että Olli-palvelu on seudun asukkaiden pääasiallisena liikennetiedon lähteenä runsaasti käytetty palvelu. Destian tavoite oli tuolloin, että Olli-palvelulle on vuoteen 2010 mennessä kehitetty ansaintamalli, joka mahdollistaa palvelun ylläpidon ja kehittämisen taloudellisesti kannattavalla tavalla. Lisäksi edellisessä selvityksessä asetettiin tavoitteeksi, että palvelun tuntevien osuus 15 64-vuotiaista on 25 %, palvelua säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuus samassa ikäryhmässä on vähintään 10 %, Webbi-Ollin käyttö viisinkertaistuu vuoden 2007 käyttäjämäärästä ja palvelun käyttäjät kokevat palvelun erittäin hyväksi. Nyt toteutettavan arviointitutkimuksen tavoitteena on selvittää palvelun käyttäjämäärien kehitystä ja vertailla sitä muiden kaupunkiseutujen vastaavien liikennetietoportaalien käyttäjämääriin. Tavoitteena on myös antaa asiantuntijaarvio palvelun nykyisen sisällön laadusta ja tarpeellisuudesta sekä käyttöliittymästä. Lisäksi tavoitteena on selvittää palvelun käyttäjien näkemykset palvelun sisällöstä, hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ja antaa suosituksia palvelun sisällöstä, markkinoinnista ja muista kehittämistoimenpiteistä tulevaisuudessa. Arviointitutkimus tukee päätöksentekoa palvelun jatkamisesta, sillä siinä kuvataan vaihtoehtoisia etenemistapoja tulevaisuuteen ja tuotetaan tarvittavat tiedot palvelun jatkamista koskevaa päätöksentekoa varten. Selvitys tehtiin pääasiassa asiantuntija-arvioihin perustuen. Lisäksi haastateltiin palvelun ylläpitäjää, selvitettiin palvelun käyttäjämäärien kehittymistä ja tehtiin internet-kysely palvelun käyttäjille. 11

2 PALVELUN YLEISKUVAUS Selvityksessä arvioitiin lähinnä Oulun seudun liikennetietopalvelun Internetsivustoa. Etusivun näkymä helmikuussa 2010 on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Oulun seudun liikennetietopalvelun etusivu. 12

Sivusto jakautuu kulkumuotokohtaisiin sekä muille palveluille ja säätiedoille luotuihin alasivuihin. Käyttöliittymää on kehitetty eteenpäin edellisen arviointitutkimuksen jälkeen. Nykyisen version keskeisin ominaisuus on karttakäyttöliittymä, jolle käyttäjä voi valita erilaisia liikennetietoja. Perinteisen www-käyttöliittymän lisäksi palvelussa on mobiililaitteiden selaimiin sopiva tietosisällöltään rajattu versio. Mobiiliselainversio tarjoaa tietoa ennalta ehdotettujen reittien häiriöistä, tietöistä ja liikenteen sujuvuudesta sekä näyttää reitiltä kamerakuvia. Palvelusta on tehty myös puhelimeen ladattava mobiilisovellus, mutta se on vanhentunut, sillä sitä ei ole kehitetty palvelun avaamisen jälkeen eteenpäin. Palvelua yritettiin ladata joihinkin Nokian uusiin puhelinmalleihin, mutta se ei onnistunut. 13

3 PALVELUN NYKYTILA Palvelu on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien kaupallisesti ollen Destian vastuulla. Palvelua on ylläpidetty, mutta eteenpäin kehittäminen on ollut melko vähäistä. Edellisen selvityksen jälkeen palveluun on lisätty pysäköintilaitosten reaaliaikaista tilannetietoa. Tilannetiedon tuominen palveluun on ainutlaatuista Suomessa. Oulun kaupungille on tehty kuntatyökalu, jonka avulla kunta voi syöttää palveluun tietoa esim. katuverkon tietöistä. Sama työkalu on käytössä myös useissa muissa Suomen kaupungeissa. Palveluun syötettyä tietoa ei voi viedä navigaattoreihin. Lisäksi syksyn 2007 selvityksen jälkeen on viety esimerkiksi joukkoliikennereitit kartalle ja tehty laskuri henkilöautomatkojen matka-ajoille. Myös kevyen liikenteen reittioppaan kehittämisestä on käyty keskustelua, mutta asiasta ei ole tehty päätöksiä. Yhtenä tavoitteena on ollut taksien häiriöilmoitusten tuominen palveluun. Oulun aluetaksi olisi ollut valmis lähtemään mukaan, mutta arvio järjestelmän toteutuskustannuksista nousi niin korkeaksi, ettei Destia lähtenyt kehittämään ominaisuutta. Korkea hinta johtui taksien käyttämästä päätteestä, jonka ohjelmointi olisi ollut kallista. Joukkoliikenteen häiriötietoja ei ole tavoitteista huolimatta saatu palveluun, koska liikennöitsijät kokevat ajan kuluvan häiriötilanteessa häiriötilanteen hoitamiseen, eikä nykyisten sopimusten puitteissa ole käytössä keinoja, joilla velvoittaa liikennöitsijää ilmoittamaan häiriöstä. Myös Winkki-järjestelmän eli kaupungin yleisten alueiden käytön ja kaivutöiden lupajärjestelmän tietojen vieminen palveluun on ollut monivuotinen projekti, joka ei vielä ole toteutunut järjestelmän viivästymisen vuoksi. Järjestelmään tulee kuitenkin sopiva rajapinta tietojen siirtoa varten. Radio-Ollia ja Viranomais-Ollia ei ole viime aikoina kehitetty. Viranomais-Olli toimii siten, että Destia päivittää tiedot palveluun saadessaan pyynnön palvelun käyttäjiltä. Tiedostot sijaitsevat Destian palvelimella. Palvelua on mainostettu ja markkinoitu vain vähän, sillä siihen varatut resurssit ovat vähäiset. Destia saa palvelun käyttäjiltä palautetta. Ne koskevat yleensä esimerkiksi jonkun tiedon löytymistä palvelusta tai liikennettä, esim. tietoa matalalattiabusseista. Palvelun ylläpitoa mainostuloin on pohdittu, mutta se on todettu kannattamattomaksi, koska palvelun käyttäjämäärä on pieni. Riittävät mainostulot edellyttäisivät käyttäjämäärän merkittävää kasvua, joka ei ole realistista seudulliselle liikennetietopalvelulle. Valtakunnallisen palvelun suhteen tilanne voisi olla helpompi. 14

Palvelun ylläpidossa ei ole ollut suurempia ongelmia. Ongelmana on nähty lähinnä palvelun kustannustehottomuus, minkä takia Destia on joutunut priorisoimaan palvelussa toteutettavia tietoja. Suuria kustannuksia ovat aiheuttaneet esimerkiksi palvelintilan kapasiteetin varaus, henkilöresurssit ja tietojen ostaminen. FCD-tiedon toteutus on kallista, mutta ilman ominaisuutta ei palveluun saataisi paikallista sujuvuustietoa vaan ainoastaan Digitrafficjärjestelmän tarjoamaa tietoa tietyiltä valtatiepätkiltä. Myös verkostoitumista isojen medioiden kanssa on aiemmin kokeiltu. Kalevassa ja Kauppalehdessä on kokeiltu kartan päälle integroitua palvelua, jossa tarjottiin Oulun seudun liikennetietoja. Palvelujen käyttö oli kuitenkin hyvin pientä, sillä ihmiset eivät ilmeisesti löytäneet palvelua. Kokeilu ja yhteistyö medioiden kanssa on lopetettu, eikä siihen liittyviä haastatteluja katsottu tarpeelliseksi tehdä tässä selvityksessä. Nykytilan kuvauksessa on hyödynnetty Destian haastattelussa ilmenneitä tietoja (Kiuru, Parikka, Manninen 2010). 15

4 PALVELUN KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT JA MARKKINOINTI 4.1 Käyttäjämäärien kehitys Selvityksessä oli tavoitteena kuvata palvelun käyttäjämäärien kehitystä vuoden 2007 alusta kevääseen 2010 asti ja verrata käyttäjämääriä vuoden 2007 selvityksen tuloksiin. Käyttäjämäärätiedot saatiin Destialta kuitenkin vain joulukuusta 2008 lähtien. Lisäksi tietoja ei ollut mahdollista saada samoista sivuista (esim. palvelun etusivu) ja samassa muodossa kuin edellisessä tutkimuksessa, joten käyttäjämäärien kehitystä ja vertailua aiempaan selvitykseen ei ole tässä mahdollista esittää. Kuvassa 2 on esitetty internet-palvelun käyttäjämäärän kehitys joulukuusta 2008 huhtikuuhun 2010. 400 350 300 lukumäärä 250 200 150 100 50 0 joulu 08 tammi 09 helmi 09 käynnit/vrk maalis 09 huhti 09 touko 09 kesä 09 heinä 09 näyttökerrat/vrk elo 09 syys 09 loka 09 marras 09 joulu 09 tammi 10 helmi 10 maalis 10 huhti 10 Kuva 2. Internet-palvelun käyttäjämäärien kehitys joulukuusta 2008 huhtikuuhun 2010. Kuvassa esitetyt luvut tarkoittavat seuraavaa: Käynnit tarkoittavat kaikkien kävijöiden yksittäisten istuntojen määrää sivustossa. Jos kävijä on ei-aktiivinen sivustossa yli 30 minuutin ajan tai kauemmin, kaikki tämän jälkeen tapahtuvat toiminnot kuuluvat uuteen istuntoon. Jos käyttäjä lähtee sivustosta ja palaa sinne 30 minuutin kuluessa, käyttö lasketaan mukaan alkuperäiseen istuntoon. Näyttökerta tarkoittaa sivuston yksittäisen sivun näyttökertaa. Jos kävijä lataa sivun uudelleen avattuaan sen, tämä lasketaan uudeksi näyttökerraksi. Jos 16

käyttäjä siirtyy toiselle sivulle ja palaa sitten alkuperäiselle sivulle, myös tämä lasketaan uudeksi näyttökerraksi. Käyttäjämäärien analysointityökalu erottelee käyttäjämäärän laskennassa esimerkiksi isosta organisaatiosta tulleet käynnit omiksi käynneikseen. Analysointityökalun laskentalogiikkaa ei kuitenkaan täysin tiedetä, joten tulosten tulkintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Palvelussa käyneiden määrä näyttää vakiintuneen noin 150 kävijään vuorokaudessa. Käyntikerralla on käyty keskimäärin 1,69 sivulla. Palvelun käyttäjien määrä on vaihdellut jonkin verran kuukausittain. Vilkkainta palvelun käyttö on ollut viimeisinä tarkastelluista kuukausista eli talvella 2009 2010. Myös kesäkuussa 2009 tapahtui hetkellinen sivumäärän hypähdys. Palveluun tullaan usein siihen viittaavien sivustojen kautta (50,04 % käynneistä). Tällaisia sivustoja olivat www.alk.tiehallinto.fi (25,52 %), www.tiehallinto.fi (14,33 %), www.google.com (11,97 %) ja www.ouka.fi (3,76 %). Suoria käyntejä palveluun oli 34,48 % ja hakukoneiden kautta palveluun tuli 15,45 % käynneistä. Nämä tiedot osoittavat sen, kuinka tärkeä tekijä oli markkinoida palvelua Tiehallinnon ALK:ssa siitä lähtien, kun sujuvuustietojen esittäminen siellä lakkautettiin. Vuoden 2007 arviointitutkimuksessa asetettiin tavoitteeksi, että Webbi-Ollin käyttäjämäärät viisinkertaistuvat sen hetkisestä tasosta. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Käyttäjämäärien kasvattamiseen tarvittavia toimenpiteitä ja palvelun tulevaisuutta on pohdittu kappaleessa 9 palvelun tulevaisuus. Pääkaupunkiseudulla on hiljattain otettu käyttöön liikennetiedottamisportaali Liikenteeseen.fi palvelu, josta vastaa HSL. Palvelua ei ole suuresti markkinoitu, eivätkä sen käyttäjämäärätkään ole yllättäneet positiivisesti. Palveluun tehdään keskimäärin noin 500 käyntiä vuorokaudessa ja käyttäjähuiput ovat noin 1 500 käyntiä vuorokaudessa. Käyntien määrät ovat suuremmat kuin Oulun liikennetietopalvelulla, mutta myös käyttäjäpotentiaali on suurempi. Myös Tampereella on vastaava liikennetietoportaali Liikenne.nyt palvelu, joka toimii kaupallisesti mainosrahoin. Palvelusta ei ole saatavissa käyttäjämäärätietoja. Oulussa tarjotaan Oulun seudun paikallisliikenteen matkainfopalvelua OULA. Oula tarjoaa joukkoliikennetiedon osalta osin päällekkäistä tietoa Olli-palvelun kanssa. Oulassa ei ole linkkiä Olli-palveluun. Palvelun käyttäjämäärätietoja ei saatu, koska palveluntarjoaja ei tee kävijämäärien tallennusta. 17

4.2 Palvelun markkinointi ja näkyvyys mediassa Palvelusta kirjoitettiin lehdissä ja sitä markkinoitiin ahkerammin palvelun käyttöönoton alkuvaiheessa, mutta viime vuosina mainostaminen on ollut vähäisempää. Destian ja Oulun kaupungin tiedossa olevat palvelua koskevat tiedotteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Oulunliikenne-palvelusta tehdyt tiedotteet ja jutut medioissa Destian ja Oulun kaupungin tietojen mukaan. Ajankohta Tiedote Tiedottaja elokuu kampanja Radio Mega 15.8 Olli jakaa liikennetiedot Oulun seudulla Digitoday 2006 15.8 Oulun seudulla liikkujille ajantasainen liikennetietopalvelu HighTech Forum 16.8 Olli antaa Oulun liikenteestä entistä ajantasaisempaa tietoa Kaleva 16.8 Liikennetietopalvelu aloittaa Oulussa vuoden vaihteessa Yle Oulu radio 8.1 Oulun Olli seuraa liikennetietoa tosiajassa Digitoday 2007 8.1 Oulun Olli on liikenneviisas ItViikko vkot 2-7 40 kpl valomainoksia 1.6 3-viikkoinen radiokampanja Radio Mega 31.1 Mainos Olli-palvelusta Kaupunki rakentaa -lehti 2008 1.2 Oululaisen liikenteen Google Kaleva alkuvuosi Juttu Olli-palvelusta Oulun kaupungin työntekijöiden lehti 22.9 Radio kampanja Oulun Iskelmä ja Radio Mega 2009 30.1 Mainos Olli-palvelusta Kaupunki rakentaa -lehti 2010 26.3 Kysy Ollilta Oulun seudun liikenteestä Kaleva Käytössä olevat käyttäjämäärätiedot alkavat joulukuusta 2008, joten markkinointikampanjoiden vaikutusta käyttäjämääriin voidaan tarkastella vasta siitä lähtien. Vuonna 2009 palvelua markkinointiin vähäisesti ja tiedossa on ainoastaan yksi mainos palvelusta, joka oli Kaupunki rakentaa lehdessä. Mainoksen vaikutus ei näy käyttäjämäärätilastossa. Palvelun markkinointi on viime vuosina ollut vähäistä ja palvelun alhaiset käyttäjämäärät voivat osin johtua siitä, että seudulla liikkuvat eivät tiedä palvelun olemassaolosta. 18

5 INTERNET-KYSELYN TULOKSET Käyttäjien mielipiteitä palvelusta kysyttiin palvelussa julkaistun internet-kyselyn avulla. Kysely toteutettiin lähes samanlaisena kuin vuonna 2007 tehdyssä arviointitutkimuksessa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Kyselylomake on esitetty liitteessä 1. Kysely julkaistiin ponnahdusikkunana etusivulla ja se oli avoinna 5.3.2010 7.4.2010 välisen ajan. Kyselyn ollessa auki mainostettiin palvelua Kalevassa. Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin Oulun kaupungin joukkoliikenteen 30 matkan kortti. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin halukkuutta osallistua työpajaan Oulunliikenne.fi palvelun kehittämiseen liittyen. Kyselyyn saatiin 83 vastausta. Näistä 3 oli hyvin puutteellisia, joten ne poistettiin ennen analysointia. 5.1 Taustatiedot Vastaajista 72 % oli miehiä ja 28 % naisia. Yli puolet vastauksista saatiin 45 65-vuotiaiden ikäryhmästä. Vastanneiden sukupuoli ja ikä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Vastanneiden ikä ja sukupuoli. ikä mies nainen tyhjä Yhteensä % 15-24 vuotta 3 3 6 8 % 25-44 vuotta 21 7 1 29 36 % 45-65 vuotta 29 12 41 51 % yli 65 vuotta 3 1 4 5 % Yhteensä 56 22 2 80 100 % Vastaajista suurin osa oli työssäkäyviä. Vastaajien pääasiallinen toiminta on esitetty kuvassa 3. 19

Joku muu; 5 % Opiskelija / koululainen; 10 % Työtön; 5 % Eläkeläinen; 14 % Työssä; 66 % Kuva 3. Vastaajien pääasiallinen toiminta. Vastaajista 65 % ilmoitti kulkevansa päivittäiset matkansa pääasiassa henkilöautolla. Seuraavaksi eniten käytettiin polkupyörää. Pääasiallinen kulkutapa on esitetty kuvassa 4. Kävellen; 6 % Jokin muu; 4 % Pyörällä; 19 % Joukkoliikenteellä (bussi, juna); 6 % Henkilöautolla ; 65 % Kuva 4. Vastaajien pääasiallinen kulkutapa. Vastaajien ilmoittama arvio moottoriajoneuvoilla ajamistaan kilometreistä viimeisen 12 kuukauden aikana on esitetty kuvassa 5. 20

35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 0 km 1-10 000 km 10 001-20 000 km 20 001-30 000 km 30 001-50 000 km yli 50 000 km en osaa sanoa Kuva 5. Vastaajien arvio moottoriajoneuvoilla ajamistaan kilometreistä viimeisen 12 kuukauden aikana. 5.2 Palvelun käyttö ja arviointi Lähes puolet kyselyyn vastanneista on saanut ensimmäisen tiedon palvelusta Internetissä olleen linkin perusteella. Tulokset on esitetty kuvassa 6. 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Luin artikkelin lehdestä Kuulin palvelusta radiossa Näin linkin palveluun muualla internetissä Kuulin palvelusta tutulta Jokin muu Kuva 6. Ensimmäisen tiedon saaminen Oulunliikenne.fi-palvelusta. 21

Kyselyyn vastanneet käyttävät palvelua melko harvoin. Vain reilu 30 % vastanneista käyttää palvelua vähintään 1 3 kertaa viikossa. Palvelun käytön tiheys on kuitenkin vastausten mukaan kasvanut hieman verrattuna vuoden 2007 kyselyn tuloksiin. Tulokset on esitetty kuvassa 7. 40 % vuonna 2010 vuonna 2007 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 päivänä kuukaudessa harvemmin en lainkaan Kuva 7. Palvelun käyttötiheys verrattuna vuoden 2007 tuloksiin. Palvelun melko harvasta käyttötiheydestä huolimatta yli 85 % vastanneista piti palvelua vähintään melko tarpeellisena. Palvelua tarpeellisena pitäneiden osuus on myös kasvanut vuoden 2007 tutkimuksesta (kuva 8). 22

vuonna 2010 60 % vuonna 2007 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erittäin tarpeellinen Melko tarpeellinen En osaa sanoa Ei kovin tarpeellinen Tarpeeton Kuva 8. Palvelun tarpeellisuus verrattuna vuoden 2007 tuloksiin. Palvelun arvosanaksi annettiin keskimäärin 7,8 asteikolla 1 10. Vuoden 2007 tutkimuksessa arvosanojen keskiarvo oli 7,5. Vuonna 2007 arvosanat jakautuivat tasaisemmin kuin nyt tehdyssä tutkimuksessa, jossa yli puolet vastanneista antoi palvelulle arvosanan 8. Vuoden 2007 tutkimuksessa asetettiin tavoitteeksi, että palvelun käyttäjien antama arvosana palvelulle olisi vähintään 8,5. Vaikka arvosanojen keskiarvo on hieman noussut, ei tähän ole päästy. Arvosanojen jakautuminen vuoden 2007 ja 2010 tutkimuksissa on esitetty kuvassa 9. 23

60 % vuonna 2010 vuonna 2007 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuva 9. Palvelun saamat arvosanat verrattuna vuoden 2007 tuloksiin. Vastaajia pyydettiin valitsemaan 5 itselleen hyödyllisintä palvelun tarjoamaa liikennetietoa. Vastausten mukaan autoliikenteen tietoja pidettiin tärkeämpinä kuin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tietoja. Tämä saattaa osin johtua vastanneiden pääasiallisesta kulkutavasta, joka oli 65 %:lla henkilöauto. Tärkeimpinä pidettiin autoliikenteen häiriö- ja sujuvuustietoja sekä tietoja tietöistä ja säätiedoista. Joukkoliikenteen tiedoista tärkeimmäksi nousivat bussipysäkit ja matkan suunnittelu. Vastaukset on esitetty kuvassa 10. 24

Autoliikenne - häiriöt Autoliikenne - liikenteen sujuvuus Autoliikenne - tietyöt Muut palvelut - säätiedot Autoliikenne - tiesääasemat Joukkoliikenne - bussipysäkit Joukkoliikenne - matkan suunnittelu Kevyt liikenne - pyörätiet Joukkoliikenne - lentoliikenne Muut palvelut - tapahtumat Muut palvelut - nettikamerat Joukkoliikenne - junaliikenne Autoliikenne - pysäköintipaikat Kevyt liikenne - kelikamerat Kevyt liikenne - häiriöt Muut palvelut - mobiilipalvelut Autoliikenne - lautat Kevyt liikenne - sääasemat Kevyt liikenne - tietyöt Muut palvelut - yritykset Joukkoliikenne - laivaliikenne Kevyt liikenne - moporeitit Joukkoliikenne - taksitolpat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuva 10. Viiden hyödyllisimmän palvelun joukkoon kuuluvat palvelut vastausosuuksittain. Yli 60 % vastanneista on täysin samaa mieltä väittämän kanssa, että Oulun seudulla pitää tarjota liikennetietoa netissä. Palvelun liikennetietojen kattavuudesta ja tietojen hakemisen helppoudesta on yli 80 % vähintään jokseenkin samaa mieltä. Tietojen ajantasaisuudessa on vastausten perusteella parannettavaa. Noin puolet vastanneista on sitä mieltä, että palvelu tulee rahoittaa pelkästään verovaroin. Tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa. 25

Liikennetietopalvelu tulee rahoittaa pelkästään verovaroin Oulun seudulla pitää tarjota liikennetietoa netissä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Liikennetiedot ovat luotettavia ja ajantasaisia Liikennetietojen tarjonta on kattavaa Liikennetietojen hakeminen palvelusta on helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Mielipiteet väittämistä. Oulun liikennetietopalvelu ei ole vaikuttanut yli puolen vastanneista liikkumiseen mitenkään. Reilu 20 % kertoo vaihtaneensa reittiä, reilu 10 % muuttaneensa matkan ajankohtaa ja noin 10 % muuttaneensa kulkumuotoa. Kukaan ei ole jättänyt matkaa tekemättä. Muina syinä todettiin reitin nopeampi päättäminen ja liikennesään huomioon ottaminen. Tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa. Ei mitenkään Olen muuttanut reittiä tai joukkoliikennelinjaa Olen muuttanut matkan ajankohtaa Olen muuttanut kulkumuotoa Jokin muu Olen jättänyt matkan tekemättä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 12. Palvelun vaikutukset liikkumiseen. 26

Kyselyssä kysyttiin, miten Oulunliikenne.fi-palvelua tai muita liikennetietopalveluita pitäisi kehittää. Vastauksena saatiin seuraavat toiveet: - palvelun toiminta paremmaksi hitaammilla nettiyhteyksillä ja esim. Firefoxin ja Operan selaimilla - käyttöliittymän selkeyttäminen, käyttömukavuuden parantaminen, linkkien oikeellisuuden varmistaminen, etusivun linkkien näkyvyyden parantaminen - tietojen tuominen matkapuhelimeen, mobiilipalvelujen kehittäminen - liukkausriskiennusteen antaminen (kuten Tiellä 8 Turku-Pori) - matkansuunnittelupalvelun toteuttaminen kevyelle liikenteelle - internet-kameroiden lisääminen - tiedon antaminen ilmanlaadusta - autoliikenteen reittihaku ei aina toimi, joukkoliikenteen reittihaussa antaa useita vaihtoehtoja, vaikka annettu täsmällinen osoite 27

6 PALVELUN SISÄLLÖN ARVIOINTI 6.1 Yleinen arvio Oulun liikennetietopalvelu tarjoaa kattavasti tietoa seudun liikenteestä, tapahtumista, yrityksistä ja säästä. Sivuilla tarjotaan paljon ajantasaista tietoa ja tietojen esittäminen keskittyy karttapohjalle, jolloin käyttäjän on helppo valita haluamansa asiat samaan näkymään ja havaita tiettyä sijaintia lähellä tapahtuvat asiat. Olisi hyvä, jos kartan saisi suurennettua koko näytön kokoiseksi ja tulostettua samankokoisena. Erityisesti pyöräteitä, moporeittejä ja autolla tai joukkoliikenteellä tehtyjä reittisuunnitelmia olisi helpompi tarkastella isolta kartalta. Palvelussa esitetään mainoksia, jotka voivat joistain käyttäjistä häiritä palvelun käyttöä. Mainokset ovat kuitenkin palvelun sivussa, eivätkä ne pomppaa erillisiin ikkunoihin palvelun päälle. Palvelussa esitetään kelikamerakuvia, jotka antavat käyttäjälle visuaalisen kuvan sen hetkisestä tilanteesta. Palvelun käyttäjä voi saada ajantasaista tietoa myös tilaamalla ajankohtaisia liikennetietoja RSS-syötteenä. Syötteiden tilauksen tekeminen on opastettu. Palvelussa on hyvin erotettu eri kulkumuotoja koskevat tiedot omille välilehdilleen, jolloin tietäessään kulkumuodon käyttäjän on helppo löytää etsimänsä tieto. Kulkumuotojen vertailu on kuitenkin vaikeampaa. Palvelun etusivu tarjoaa yleisnäkymän ajantasaiseen liikenne- ja säätilanteeseen sekä linkit palvelun keskeisimpiin ominaisuuksiin. Etusivu voi joidenkin mielestä olla sekava, koska sillä esitetään paljon sekalaista tietoa. Kulkumuotokohtaisten sivujen pääosassa on kartta, johon käyttäjä voi valita erilaisia ominaisuuksia ja jossa esitetään käyttäjän valitsemia reittejä. Kartan ja valinnan latautuessa esitetään kartan päällä ajankulua kuvaava kuvio, mikä osoittaa käyttäjälle, että ohjelma tekee jotakin. Joukkoliikenteen sivuilla pysäkkiaikataulujen katsominen kartalta on mahdotonta. Vietäessä hiiri pysäkkikuvan päälle tulee esiin ikkuna, jossa on linkki aikatauluihin, mutta linkki karkaa kun sitä yrittää tavoitella. Pysäkkiaikatauluun pääsee käsiksi vain valitsemalla sivun oikean reunan taulukosta pysäkin nimen, mutta ne eivät aina ole seudulla liikkuvien tiedossa. Reittisuunnitelmaan voi valita lähtöpaikan ja määränpään kartalla olevista bussipysäkeistä. Hiiren vieminen kartalle paikkaan, jossa ei ole pysäkkiä antaa samat valintamahdollisuudet kuin pysäkin kohdalla, mutta sijainnin valinta ei päivitä lähtöpaikkaa tai määränpäätä reittisuunnitelmaan. Lähtöpaikan tai 28