8 Julkistalous ja hyvinvointi Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan markkinoiden synnyttämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puuttua markkinoiden toimintaan Edellä osoitettiin markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla Kuluttajan ylijäämä perustuu oletukseen, että yksi euro on samanarvoinen kaikille kuluttajille, köyhille ja rikkaille, mikä on epärealistista Tarkastelu ei myöskään kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri 1
1. Hyvinvointiteoriaa (Mankiw & Taylor, Ch 20) Taloustieteen kuudennen perusperiaatteen mukaan markkinoiden synnyttämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puuttua markkinoiden toimintaan Aiemmin luennossa 5 osoitettiin markkinoiden johtavan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin maksimiin, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla Tarkastelu ei kuitenkaan kerro mitään siitä, onko tuloksena oleva hyvinvoinnin jakauma jossakin mielessä oikeudenmukainen Tämän arvioimiseksi tarvitaan kriteeri 2
Yhteiskunnan hyvinvointifunktio W kuvaa, miten yhteiskunnan hyvinvointi riippuu kansalaisten (tai kotitalouksien) hyvinvoinnista: W = W(U 1, U 2,..., U n ), jossa U i on kansalaisen (tai kotitalouden) i hyötyfunktio Taloustieteestä ei ole apua tämän funktion määrittelyssä, sen muoto riippuu yhteiskunnan arvoista taloustieteessä se oletetaan yleensä annetuksi Asiaa pohditaan tarkemmin yhteiskuntafilosofiassa Kolme esimerkkiä: 3
1) Utilitarismi Jeremy Bentham (1748-1832), John Stuart Mill (1806-73) julkisen vallan tavoitteena tulee olla kansalaisten hyvinvointien summan maksimointi: W = U 1 + U 2 +...+ U n vastaa edellä esitettyä kuluttajan ylijäämää rajahyödyn ollessa vähenevä, kulutuksen tai tulon siirtäminen rikkaalta köyhälle lisää yhteiskunnan hyvinvointia 2) Oikeudenmukaisuusteoria John Rawls (1921-2002), Theory of justice julkisen vallan tulee maksimoida kaikkein heikoimmassa asemassa olevan kansalaisensa hyvinvointia, maximin-kriteeri W = min{u 1, U 2,..., U n } perustelu: veil of ignorance, tietämättömyyden verho 4
3) Libertarismi eli markkinaliberalismi tai oikeistoliberalismi Robert Nozick (1938-2002) ajatuksena on että kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua talouden toimintaan julkisella vallalla ei ole muuta tarvetta puuttua talouden toimintaan, sen ei tulee jakaa tuloja uudelleen mikä tahansa tulonjako on oikeudenmukainen, jos ne prosessit, joiden tuloksena se syntyy, ovat oikeudenmukaisia korostaa yksilön vapautta 5
Oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden ristiriita jos markkinoiden synnyttämä hyvinvointi jakautuu kansalaisten kesken epäoikeudenmukaisesti, on talouspolitiikan tehtävänä toteuttaa oikeudenmukaisena pidetty jakauma esim. verotuksen ja tulonsiirtojen avulla ongelmana on, kuten edellä opimme, että verotus aiheuttaa tehottomuutta markkinoilla vaihdetaan vähemmän tuotteita, joita verotetaan työntekijät saattavat vähentää työn tarjontaa, kun palkkatulon verotusta kiristetään kotitaloudet voivat vähentää säästämistä, jos pääomatulon verotusta kiristetään tuloksena on, että jaettavissa oleva kokonaishyvinvointi pienenee Se, miten kakku jaetaan, vaikuttaa kakun kokoon talouspolitiikka on rajankäyntiä tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kesken 6
Havainnollistetaan kuviolla: seuraavassa kuviossa on hyvinvointimahdollisuuksien käyrä se kuvaa, miten kansantalous voi tuottaa hyvinvointia kahdelle jäsenelleen: 1 ja 2 Oletetaan, että markkinat tuottavat pisteen A mukaisen jakauman yhteiskunta pitää sitä epäoikeudenmukaisena ja tavoittelee pistettä B esimerkiksi verottamalla henkilöä 2 jos tämän seurauksena 2 työskentelee vähemmän kuin ennen, pienenee hyvinvointimahdollisuuksien joukko haluttu piste B ei toteudu, vaan saavutetaan esimerkiksi piste C politiikan ongelmana on usein epätietoisuus siitä, kuinka paljon talouspolitiikka vähentää tehokkuutta esimerkkinä verotuksen vaikutus työn tarjontaan 7
U 2 A C B Hyvinvointimahdollisuuksien käyrä U 1 Huom: Piste B kuvaa oikeudenmukaisena pidettävää tulemaa 8
Politiikkaa käytännössä: työn verotusta on Suomessa kevennetty pitäen tuloerot ennallaan Työntekijän veroasteet kolmella tulotasolla 1990-2010 (% työvoimakustannuksesta, ml. työnantajan maksut) % 65 60 55 Hyvätuloinen 50 45 40 Pienituloinen Keskituloinen 35 30 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10* Lähde: Seppo Kari, VATT Pienipalkkainen 67%, hyvätuloinen 167 % keskipalkasta Vuonna 2010: pieni- 2030 /kk, keski- 3030 /kk, hyvä- 5060 /kk 9
2. Havaintoja tulonjaosta Hyvinvoinnin mittaaminen on käytännössä hankalaa...sitä arvioidaan siksi tavanomaisesti tulojen avulla Tätä voi perustella sillä, että tulot ja hyvinvointi korreloivat keskenään, minkä näkee kuluttajan valintateorian perusmallista: max U = U(x 1, x 2,..., x n ) ehdolla P 1 x 1 + P 2 x 2 +...+ P n x n Y Mitä suuremmat tulot Y, sitä enemmän voi kuluttaa ja sitä korkeampi on hyvinvointi eli hyötytaso U kuten kuluttajan optimointiongelmasta opittiin 10
Tulojen jakautumista voi mitata eri tulokäsittein ja eri menetelmin Tulokäsitteitä ovat mm. tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot käytettävissä olevat tulot = bruttotulot maksetut tulonsiirrot Menetelmiä ovat mm. tulokymmenysten tai -viidennesten tulo-osuuksien kuvaaminen Lorenzin käyrä Gini-kerroin 11
Tulokymmenys eli desiili väestö on jaettu tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan ensimmäisen tulokymmenykseen tulee pienituloisin 10 % väestöstä, kymmenenteen tulokymmenykseen suurituloisin 10 % Tulo-osuus kuvaa, millaisen prosenttiosuuden eri tulokymmenyksiin sijoittuvat taloudet ovat saaneet käytettävissä olevista tuloista Pienituloisuus kuvaa suhteellista köyhyyttä määritellään käytettävissä olevien tulojen osuutena (40 %, 50 % tai 60 %) mediaanitulosta 12
Käytettävissä olevien tulojen jakautuminen vuonna 2013 Kymmenys Tulojen yläraja, Kymmenyksen mediaanitulo, Kymmenyksen tulo-osuus, % I 14 933 12 581 4,0 II 18 103 16 577 5,6 III 21 164 19 716 6,6 IV 24 184 22 736 7,6 V 26 880 25 496 8,5 VI 29 842 28 288 9,5 VII 33 389 31 497 10,6 VIII 38 135 35 610 11,9 IX 46 016 41 423 13,9 X 54 535 21,9 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 13
Lorenzin käyrä käytettävissä oleville tuloille vuonna 2013 Kymmenys Tuloosuus, % Kumulatiivinen osuus kotitalouksista, % Kumulatiivinen tulo-osuus, % I 4,0 10 4,0 II 5,6 20 9,6 III 6,6 30 16,2 IV 7,6 40 23,8 V 8,5 50 32,3 VI 9,5 60 41,8 VII 10,6 70 52,4 VIII 11,9 80 64,3 IX 13,9 90 78,2 X 21,9 100 100,1 Lorenzin käyrä 14
Lorenzin käyrä kuviona ja Gini-kertoimen määritelmä Gini-kerroin = alue A jaettuna alueella A+B = 0, jos tulot ovat jakautuneet tasaisesti, = 1, jos tulot ovat keskittyneet yhdelle 15
Gini-kerroin eri tulokäsitteille vuosina 1966-2013 (skaalattuna asteikolle 0-100) Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 16
Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin OECD-maissa: Pohjoismaissa on pienet tuloerot Lähde: OECD 17
18
Pienituloisuus Suomessa vuonna 2015 Pienituloisuus määritellään suhteella väestön mediaanituloon 60 % mediaanista 50 % mediaanista 40 % mediaanista Pienituloisuusaste 11,7 4,8 2,2 Pienituloisia henkilöitä (1 000) 631 260 119 Pienituloisten mediaanitulo ( ) 12 250 9 880 7 700 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 19
Pienituloisuusaste eli pienituloisten osuus 1987-2015 15 14 60 % mediaanitulosta 13 50 % mediaatulosta 12 40 % mediaanitulosta 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 20
Tuloerot kasvaneet erityisesti tulonjakauman yläpäässä Käytettävissä olevat tulojen mediaani kulutusyksikköä kohden vuoden 2013 rahassa 21
Tuloerot: rikkaimman prosentin osuus kotitalouksien tuloista 20 18 16 14 12 10 8 Yhdysvallat 6 Ruotsi 4 Suomi 1 2 Suomi 2 Saksa 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 22 Lähde: The Top Incomes World Database
Lähde: Jukka Pekkarinen 23
Varallisuus on keskittynyt harvoille vielä tulojakin enemmän ja erot ovat kasvussa 24
Varallisuuden keskittyminen maailmassa Lähde: Oxfam, Wealth: having it all and wanting more, Jan 2015 http://www.oxfamamerica.org/explore/research-publications/wealth-having-it-all-and-wanting-more/ 25
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ominaispiirteitä Tuloerot ovat suuret Yhdysvalloissa ja monissa kehitysmaissa Pohjoismaat sekä eräät muut Euroopan maat (mm. Hollanti ja Itävalta) ovat tasaisen tulonjaon maita Pohjoismaiden elintaso on myös suhteellisen korkea => Pohjoismaat pärjäävät hyvin kaikissa sellaisissa hyvinvointivertailuissa, joissa arvioidaan sekä tulotasoa että tulojen jakautumista sekä sellaisissa vertailuissa, joissa kohteena oleva muuttuja korreloi näiden tekijöiden kanssa esimerkiksi luottamus toiseen ihmiseen Pohjoismaisen yhteiskuntamallin ominaispiirteitä yksityisten hyödykkeiden (mm. koulutus ja terveydenhuolto) julkinen tarjonta laaja sosiaaliturva työmarkkinapolitiikka, jonka tavoitteina ovat täystyöllisyys ja tasainen tulonjako 26
Pohjoismaissa kokonaisveroaste (verotulot/bkt) on korkea Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 27
Pohjoismaisen mallin toimivuudesta BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) < 30 % 100 USA IRL 90 80 70 AUT SWE FIN 60 50 40 30 20 60 65 70 75 80 kokonaisveroaste NLD > 40 % DEN Tulonjaon tasaisuus ( = 100 - Gini-kerroin) 28
Suomen ja muiden Pohjoismaiden julkiset sektorit ovat suuria Lähde: Helsingin Sanomat 24. ja 25.3.2016 29
... mutta pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa arvostetaan The secret of their success CECIL RHODES ONCE remarked that to be born an Englishman is to win first prize in the lottery of life. Today the same thing could be said of being born Nordic. The Nordic countries have not only largely escaped the economic problems that are convulsing the Mediterranean world; they have also largely escaped the social ills that plague America. On any measure of the health of a society from economic indicators like productivity and innovation to social ones like inequality and crime the Nordic countries are gathered near the top. Northern lights, Special Report on the Nordic Countries, The Economist, February 2nd-8th, 2013 30
Pärjäämme hyvin jopa onnellisuuden vertailuissa! 31 Lähde:: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspectives 2008
3. Hyvinvointiyhteiskunnasta Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu keskiluokan tuen varaan Tämä tietoinen valinta tehtiin Ruotsissa jo vuonna 1948, kun sosialidemokraatit ryhtyivät järjestelmää rakentamaan turvatakseen poliittisen kannatuksensa sosialidemokraatit laskivat tarvitsevansa sekä työväestön että keskiluokan tuen tavoitteena oli yhdistää ihmiset, joilla ei ollut merkittävää omaisuutta poliittinen terminologia muutettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi (mm. palkansaaja-käsite) politiikalle hankittiin myös toimihenkilöjärjestöjen tuki 32
Kuvitteellinen esimerkki verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksista Ryhmä Keskim. tulot Vero (40%) Tulonsiirrot Nettotulot A (20%) 1000 400 240 840 B (20%) 800 320 240 720 C (20%) 600 240 240 600 D (20%) 400 160 240 480 E (20%) 200 80 240 360 A:n ja E:n suhde 5/1 2,33/1 Huomaa keskiluokan (C) poliittinen merkitys, vaikka se vain kierrättää rahaa julkisen sektorin kautta 33
Pystytäänkö hyvinvointilupaus enää lunastamaan tulevaisuudessa? Lähde: Borg ja Vartiainen, Strategia Suomelle, 2015 34
Työikäisen väestön supistuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen Lähde: Borg ja Vartiainen, Strategia Suomelle, 2015 35
ovat synnyttäneet julkiseen sektoriin kestävyysvajeen Kestävyysvajeen käsite vastaa kysymykseen: Kuinka paljon julkista taloutta olisi sopeutettava keskipitkällä aikavälillä, jotta julkisen talouden velka ei lähtisi pitkällä aikavälillä kasvamaan hallitsemattomasti, kun otetaan huomioon (ikäsidonnaisten) menojen kehitys? 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 VM:n kestävyysvajearvio, syksy 2016 Kestävyysvaje reilut 3 % suhteessa BKT:hen -1,0-2,0-3,0-4,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Markus Sovala, Valtiovarainministeriö Julkisyhteisöjen rahoitusasema Kestävyyden turvaava ylijäämä 36
Talouskasvu on pysähtynyt ja julkinen sektori velkaantuu 110 Val/on ja kun/en menot (mrd., vasen asteikko) 105 Val/on ja kun/en tulot (mrd., vasen asteikko) Nimellinen brucokansantuote (mrd., oikea asteikko) 100 95 90 85 80 75 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 220 210 200 190 180 170 160 velka/bkt, % 70 65 60 Julkinen velka Val;onhallinto 55 50 Paikallishallinto 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 37
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen näkemys ja keinot Julkisen talouden velkaantuminen ja kestävyysvaje Kestävyysvaje on noin 10 miljardia euroa (eli 5 % bkt:sta) Velkaantuminen saadaan pysäytettyä 4 miljardin säästöillä vaalikauden aikana 38 Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta