Sosiaalifoorumi Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio

Transkriptio

1 Sosiaalifoorumi Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos

2 Heikki Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman? Helsinki: TSL, 2007 Dokumentoidaan eriarvoisuuden muutoksia 1990-luvun laman jälkeisenä nopean talouskasvun aikana Ei tarkastella eriarvoisuuden (esim. palkkaerojen) alkuperäisiä tasoja Bruttokansantuote henkeä kohti on kasvanut 60 prosenttia, mutta tuloerot ovat kasvaneet kolmanneksella Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhyys lisääntynyt Positiivista: työllisyys parantunut :lla, sukupuolten väliset tuloerot ja eläkkeiden erot kaventuneet hieman, alueerot eivät ole revenneet Muutoksen syistä ei ole tehty perusteellista tutkimusta, mutta monet syyt ovat jo ilmeisiä Mikä on oikein, mikä väärin?

3 Bruttokansantuote henkeä kohti, keskimääräiset työtunnit ja työn tuottavuus Lähde: Tilastokeskus = Bruttokansantuote henkeä kohti Keskimääräiset työtunnit Työn tuottavuus

4 Kuznetsin hypoteesi (Simon Kuznets 1955) eriarvoisuus taloudellinen kehitys aika

5 Tulonjako Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto % 1. tulokymmenyksen tulo-osuus 10. tulokymmenyksen tulo-osuus Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot

6 Reaalisten tulojen vuotuinen kasvu ja desiileissä sekä ylimmissä 5 ja 1 %:ssa Prosenttia Ylin 5% Desiili Ylin 1 % Kaikki Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala (2007). Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.

7 Talouskasvu ja eriarvoisuus Kuznetsin hypoteesi (1955): U-käyrä ylösalaisin Onko U-käyrä nyttemmin kääntynyt pysyvästi oikein päin? Empiirinen tutkimus: - Eriarvoisuuden lisääminen ei kiihdytä talouskasvua - Talouskasvu ei johda suurempaan eriarvoisuuteen! Eriarvoisuutta voidaan vähentää ilman, että siitä on pitemmän päälle haittaa talouskasvulle Vrt. pohjoismainen hyvinvointivaltio: yhdistää korkean elintason ja tasa-arvon Amerikkalainen vaihtoehto: korkea elintaso ja eriarvoisuus

8 Palkkamaltti ja veronkevennykset: keskivertotyöntekijän reaalipalkka ennen veroja (brutto) ja verojen jälkeen (netto). Lähde: Veronjaksajat ry, OECD ja Jaakko Kiander. Lähde: Veronjaksajat ry, OECD ja Jaakko Kiander.

9 Palkat ovat jääneet jälkeen tuottavuuden kehityksestä Tuottavuus (Q) ja reaaliansiot (W/P) W/P Q

10 Kakunjako : työn ja pääoman välinen tulonjako yrityssektorissa , palkansaajien osuus. Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.

11 Voitonjako: yritysten maksamien osinkojen suhde toimintaylijäämään (%) Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.

12 Varojen käyttö teollisuudessa Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto; Suomen Pankki, Maksutasetilasto; kirjoittajien omat arviot. Huom. Käyttöpääoma sisältää yrityksen toimintaan lyhytaikaisesti sitoutuvat varat: varastot, saatavat ja rahavarat vähennettynä lyhytaikaisilla veloilla.

13 Pääministeri Matti Vanhanen Osuuspankkikeskuksen osuuskuntakokouksessa Median tapa osoittaa jonkun ihmisryhmän huonovointisuus tilastoista vie huomion pois siitä seikasta, että tutkimusten mukaan ihmisten taloudellinen tilanne on yleisesti ottaen parantunut. Suuren suomalaisen enemmistön tilanne on parantunut. Eihän kukaan kiistä, että laman jälkeen enemmistön (itse asiassa melkein kaikkien) taloudellinen tilanne on absoluuttisesti ottaen parantunut Mutta selkeän enemmistön taloudellinen tilanne on suhteellisesti ottaen huonontunut - verrattuna keskiarvoon - verrattuna huipputuloisiin

14 Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu vuodesta 1990 vuoteen Kasvu, % Ylin 5% Ylin 1% Kaikki Desiili Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala (2007). Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.

15 Reaaliset keskimääräiset käytettävissä olevat tulot tulokymmenyksittäin sekä ylimmässä 5 ja 1 prosentissa Lähde: Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistot

16 Suurituloisimman 1 %:n ja koko väestön mediaanitulojen suhde, (2004; 4,7)* 4 Tulokuilu Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala Aineisto: Tulonjakotilasto ja Kulutustutkimukset, Tilastokeskus.

17 Keskimääräisten tuloveroasteiden kehitys Keskimääräinen veroaste, % ylin 1 % ylin 5% 10. desiili kaikki mediaanidesiili Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala ( 2007). Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.

18 Koko väestön ja yrittäjien keskimääräiset veroasteet Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/ Keskimääräiset veroasteet (kaikki) Ylin 1 % Ylin 5 % Kaikki 5. desiili Keskimääräiset veroasteet (yrittäjät) Ylin 5 % Kaikki yrittäjät 5. desiili

19 Yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden osuus koko väestöstä ja tulonsaajien ylimmässä 5 prosentissa Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/ Yrittäjien osuus Ylin 5 % 10 Kaikki Ylempien toimihenkilöiden osuus 60 Ylin 5 % Kaikki

20 Osakeyhtiöiden osuus kaikista yrityksistä Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/ ,50 0, ,40 0,35 0,30 0,25 0,

21 Bruttotulojen koostumus koko väestöllä ja ylimmällä 1 prosentilla Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala,Talous & Yhteiskunta 2/2008. Koko väestö Ylin 1 % Palkkatulot Yrittäjätulot Pääomatulot Saadut tulonsiirrot

22 Pääomatulojen koostumus koko väestöllä ja ylimmällä 1 prosentilla Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/2008. Koko väestö Ylin 1 % Korko- ja osinkotulot Laskennallinen asuntotulo Vuokratulot Myyntivoitot Muut pääomatulot

23 Verojen koostumus koko väestöllä ja ylimmällä 1 prosentilla Lähde: Riihelä, Sullström & Tuomala, Talous & Yhteiskunta 2/2008. Koko väestö Ylin 1 % Valtion ansiotulovero Pääomatulovero Varallisuusvero Kunnallisvero Muut verot Muut maksetut tulonsiirrot

24 Varakkaimman 1%:n ja koko väestön mediaanivarallisuuden suhde, (2004; 16,4) Varallisuuskuilu (1987; 9,4) Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala Aineisto: Varallisuustutkimukset, Tilastokeskus.

25 Osa-aikaisten palkansaajien osuus , % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus (yhtenäistetty sarja).

26 Vuokratyöntekijöiden määrä Lähde: Hämäläinen (2006).

27 Toimeentulotuki* ja virallisen köyhyysrajan taso , vuoden 2003 hinnoin (köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta OECD-kulutusyksikköä kohden). *Kyse on yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosan tasosta II kuntakalleusryhmässä. Vuosina osalta perusosasta on vähennetty asumiskustannusten 7 prosentin omavastuu eli 21 euroa oletetusta 300 euron kuukausittaisesta asumiskulusta.

28 Köyhyysasteet eri mittareiden mukaan Suomessa vuosina 1995, 2000 ja 2005 (%).

29 Naisten keskimääräiset tulot miesten keskimääräisistä tuloista (%): kaikki tulonsaajat ja palkkatulonsaajat, veroalaiset tulot ja palkkatulot per vuosi. Lähde: Laskelmat tulonjakotilastoista.

30 Eläkkeensaajadesiilien osuus eläketulosta vuosina

31 Eläkeläiskotitalouksien ekvivalenttitulo suhteessa ammatissa toimivien ja kaikkien kotitalouksien ekvivalenttituloon vuosina Lähde: Tulonjakotilaston aikasarjatiedosto.

32 Miten tähän on tultu? Laman pitkä varjo: velka ja työttömyys Valittu politiikka: velan lyhentäminen ja työllisyyden edistäminen Onko ymmärretty kaikki seuraukset: esim. syrjäytymisen merkitys Vuoden 1993 verouudistus erittäin merkittävä miksi sitä ei ole korjattu? Globalisaatio EMU Teknologinen muutos

33 24 maan järjestys köyhyysasteen (alle 60 % mediaanitulosta) ja Gini-kertoimen mukaan Lähde: Luxembourg Income Study-aineisto Köyhyysaste Gini-kerroin 1. Norja 1. Norja 2. Ruotsi 2. Suomi 3. Suomi 3. Ruotsi 4. Saksa 4. Tanska 5. Itävalta 5. Slovenia 6. Hollanti 6. Itävalta 7. Tanska 7. Saksa 8. Belgia 8. Hollanti 9. Luxemburg 9. Belgia 10. Slovenia 10. Luxemburg 11. Sveitsi 11. Unkari 12. Unkari 12. Sveitsi 13. Taiwan 13. Kanada 14. Puola 14. Puola 15. Viro 15. Taiwan 16. Kanada 16. Irlanti 17. Espanja 17. Italia 18. Irlanti 18. Espanja 19. Italia 19. Kreikka 20. Iso-Britannia 20. Iso-Britannia 21. Kreikka 21. Viro 22. USA 22. USA 23. Venäjä 23. Venäjä 24. Meksiko 24. Meksiko

34 Pohjoismainen hyvinvointivaltio 1. Tasainen tulonjako, vähäinen köyhyys, laajat julkiset palvelut 2. Hyvä kilpailukyky, talouskasvu, työllisyysaste ja elintaso on kaksi keinoa saavuttaa 2: pohjoismainen ja jenkkityyli Mutta vain pohjoismainen malli saavuttaa 1&2:n Suomi on köyhän miehen pohjoismainen hyvinvointivaltio? Tilkkutäkkimalli useat erilaiset intressit (palkansaajat, työnantajat, maatalousväestö), ei yhtenäistä strategiaa Pelätään haittavaikutuksia: veroaste, velka, kannustimet ym luvulla päästiin jo pitkälle, mutta sitten tuli Lama

35 Uudelleenjaon paradoksi Mitä laajemmin kansalaiset otetaan mukaan hyvinvointivaltioon niin hyötyjinä kuin maksajinakin, sitä suuremmaksi muodostuu sen kannatuspohja ja sitä kautta sosiaaliturvan taso, jolla paremmin pystytään nostamaan huono-osaisia köyhyydestä Suomen eläkejärjestelmää pidetään hyvänä esimerkkinä Mutta: estääkö se lopulta eläkeläisten tuloerojen kasvun? Tähän sopivat huonosti: rikkaiden irtiotto verotuksessa, vapaaehtoinen eläkesäästäminen, yksityiset terveyspalvelut, tarveharkinta ym. Rapautuuko hyvinvointivaltion kannatuspohja?

36 Mitä nyt on tapahtunut? Syveneekö eliitin ja kansan välinen kuilu? 2005 verouudistus pahensi ongelmaa Varallisuusveron poisto 2006 Perintöverouudistus Alkaako porukka saada tarpeekseen? - suhtautuminen Tehyn vaatimuksiin - liittokierroksen palkankorotukset - SDP ja Vasemmistoliitto heränneet vaatimaan verotuksen korjaamista, vaikka olivat eläneet vuosia sen kanssa

37 Pj Matti Vanhanen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Lahdessa Päinvastoin kuin vasemmisto me emme keskustassa ole kateellisia rikkaille, koska he järjestävät työtä niin monelle suomalaiselle. Silloin saa tulla rikkaaksi. Rikkaat eivät rikastu köyhien kustannuksella. - Jalot huolet oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointivaltion säilymisestä on silmänkääntötempulla muutettu alhaiseksi kateudeksi! - Työtä on aiemmin järjestynyt tasaisemmallakin tulonjaolla. - On kysymys kakunjaosta. Me tulemme pitämään tyytyväisen enemmistön tyytyväisenä. Silloin se on valmis tukemaan pienituloisia. Ei ole mitään kahtiajakoa. Tämä hallitus harjoittaa selvästi sosiaalisempaa politiikkaa kuin ensimmäinen hallitukseni. - Sehän nähdään!

38 Kuinka tulonjaon käy? Ilmeinen epäkohta: ansio- ja pääomatulojen eriytetty verotus ja pääomatulojen alempi verokanta Vanhanen ja Katainen ovat tunnustaneet ongelman, mutta he eivät ole vielä tarjonneet uudistusta Mikä muu se voisi olla kuin siirtyminen ansio- ja pääomatulojen yhteiseen verotukseen? Nousevatko palkansaajat vaatimaan isompaa siivua kakusta? Asennemuutokset? Poliittiset muutokset? Emme ole vielä siinä vaiheessa, että voisimme nähdä, miten tässä tulee käymään