Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Pohjoinen päihdetyö Sajos, Inari 7.5.2015 Kati Hokkanen
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu
Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen
HE 324/2014:n eduskuntakäsittely Hallitus antoi eduskunnalle 4.12.2014 esityksen sote-uudistuksesta (HE 324/2014 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausuntojen mukaan hallituksen esitystä ei voitu käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä PeVL:n lausuntojen johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta ei laatinut asiasta mietintöä, jolloin HE raukesi
PeVL:n lausuntojen keskeiset asiat Kansanvaltaisuus kuntien ja kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon ehdotettu sääntely ei toteuta riittävällä tavalla perustuslain 2, 14 ja 121 :ssä edellytettyä kansanvaltaisuutta Kuntien rahoitusvastuu osalla kunnista kunnallisveron korotuspaineet olisivat niin merkittäviä, että siltä osin sääntely olisi perustuslain 121 :n 2 ja 3 momentin sekä 6 :n 1 momentin vastainen Sääntelykokonaisuus asian jatkovalmistelu on perustelluinta jättää valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi
Mikä olisi PeVL:n mielestä mahdollista? Tehtävien siirtäminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto. Yksitasoista kuntayhtymämallia ei ainakaan lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna. Sen toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi kokonaisuutena arvioiden olla kansanvaltaisuusperiaatteen tai rahoitusperiaatteen vastainen. PeV ei pidä perustuslain näkökulmasta lähtökohtaisesti mahdottomana siirtää sotejärjestämisvastuuta valtiolle.
Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Jatkovalmistelun organisointi Uudistuksen tarve on edelleen olemassa keskeiset tavoitteet ja keinot samat kuin aiemminkin! Jatkovalmistelu käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä ensivaiheessa on tarve virkamiesvalmistelulle Selvitetään vaihtoehdot ja niiden alustavat vaikutukset sekä rakenne- että rahoitusmallit mukana tarkastelussa Hallituksen linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua
Keskustelu: sote-uudistus ja uusi järjestämisvastuinen taho Itsehallintoalue? Kuntayhtymä? Valtio? Mitä voisi tarkoittaa Lapissa, saamelaisten palveluissa, raja-alueella? Muuta yleistä tai huomioitavaa uudistuksessa? 5 min naapurin kanssa Keskustelu kirjattu dioihin 10-15
Yleistä tai huomioitavaa? Keskustelussa esiin tuotuja erilaisia näkökulmia Kainuun hallintomalli: Maakuntamalli muuttui kuntayhtymäksi, entiseen kuntapohjaiseen järjestelmään ei haluta palata. Hallinto virtaviivaistunut ja yhdenmukaistunut, me -asenne vahvistunut Edellyttää vahvaa johtamista, muutosvastarinnan hyväksymistä ja henkilöstön mukaan ottamista Alussa hallintokeskeisyys vei liikaa huomiota, henkilöstö jäi liian vähälle huomiolle. Henkilöstö otettava keskeisesti hallinnon suunnitteluun mukaan. Vaatii sinniä ja yhteistyötä! Hallintomallilla ei väliä yksittäiselle asukkaalle. Tärkeämpää palveluiden saatavuus erit. syrjäseudulla Kannattiko hallintouudistus Kainuussa? -> Kannatti! Vaihdos hallintokokeilusta kuntayhtymään aluksi hieman hankalaa, nyt lientymässä Ollut myös taloudellisesti kannattavaa, kunnille saatu palautettua maksuosuuksia, 11 miljoonaa euroa.
Yleistä tai huomioitavaa? Keskustelussa esiin tuotuja erilaisia näkökulmia Raja-alueen yhteistyö: Norjalaiset palvelut ihmisten arjessa merkittäviä. Rajan takana monet palvelut lähempänä Yhtenä kysymyksenä, millä periaattein raha liikkuu palveluissa rajan yli Lapin shp:n ja Finnmarkin sairaalan välillä sopimus, mutta maiden erilaisen lainsäädäntö hankaloittaa yhteistyötä (erit. Kelan lääke- ja matkakorvaukset). Norjassa vastaavaa sääntelyä, muttei koske suomalaisia Myös Norjassa uudistetaan ja erikoissairaanhoito suurten uudistusten alla. Uudistaminen samaan suuntaan? Yhteistyötä rajan yli vahvistettava Helpottaisiko iso toimija rajat ylittävää sopimista?
Yleistä tai huomioitavaa? Keskustelussa esiin tuotuja erilaisia näkökulmia Asiakkaan asema ja palveluiden saatavuus: Asiakasta on kuunneltava! Pohdittava hoitopolkuja ja palvelupolkuja. Asiat järjestyvät, kun asiakas ja asiakkaan ääni keskiössä. Tyytymättömyyteen vastattava. Erotettava, milloin tarvitsee olla lähellä asiakasta, milloin tarvitaan erityistason palvelua. Mikä palvelu on erityistä? Osaaminen ja erityisosaaminen. Meneekö asiakas työntekijän luo, vai työntekijä asiakkaan luokse? Liikkuvat palvelut Yksityiset palvelut puuttuvat
Yleistä tai huomioitavaa? Keskustelussa esiin tuotuja erilaisia näkökulmia Sote-integraatio käytännössä: terveydenhuollon päivystyksessä tulisi olla aina sosiaalityöntekijä, erityisesti asiakkaan kohtaamisen taitoa terveydenhuollossa korostettava Integroiminen loogista. Pieniä yhteen? Yhteistyön tiivistämistä? Myös työntekijän näkökulmasta tärkeää Ongelmana omien reviirien vartioiminen Sosiaalisen katoaminen terminologiasta ongelma, palautettava hyvinvoinnin tilalle Keskustelu painottuu terveyteen sosiaalisen sijasta Olemassa olevat rakenteet tulisi purkaa ja rakentaa uudelleen
Yleistä tai huomioitavaa? Keskustelussa esiin tuotuja erilaisia näkökulmia Lapin valmistelu ja erityiskysymykset: Lapin kunnissa odotellaan hallitusohjelman linjauksia Pitkät etäisyydet haaste Päivystyksen säilyminen tärkeää Iso toimija tarkoittaa, että saamelaiset entistä pienempänä vähemmistönä. Miten saamelaisten palvelut toteutuvat? Kielen merkitys palveluissa: Yhtäältä sosiaalipalveluissa ja tunnepalveluissa oman kielen käyttäminen välttämätöntä Toisaalta väärinymmärrykset terveydenhuollossa hengenvaarallisia. Siksi oma kieli myös terveydenhuollossa tärkeä.
Keskustelussa esiin tuotuja erilaisia näkökulmia hallintomalleihin Pienten kuntien äänivalta askarruttaa Osaamisen turvaaminen? Isompi toimija (valtio?) voisi helpottaa maiden välistä yhteistyötä, tämä olisi raja-alueella tärkeää Valtiomalli voisi olla saamelaisten palveluiden kannalta paras, koska palvelut lakisääteisesti turvattava. Lisäksi suuri osa saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, eli saamelaisten palvelut on valtakunnallinen kysymys. Erillismäärärahalla erittäin tärkeä rooli.
Kiitos! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet: www.stm.fi (etusivu) STM:n uutiskirjeen tilaus: www.stm.fi/uutiskirjeet twitter.com/stm_uutiset