Vesiluonto ja ennallistaminen

Samankaltaiset tiedostot
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Istutussuositus. Kuha

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Virtaveden toiminta ja kunnostus

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Kolmen helmen joet hanke

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Luutajoen taimenpolku

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Karhijärven kalaston nykytila

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna Markku Nieminen

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Sanginjoen ekologinen tila

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

9M UPM Kymmene Oyj

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Patorakenteiden periaatekuvia

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Arvokkaat luontokohteet

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Helsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena. Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Transkriptio:

Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea

Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset järvet sekä pikkujoet ja purot ovat Evon vesien Natura -luontotyyppejä.

Evon Natura-alueen yli sadasta lammesta ja järvestä lähes kaikki ovat humuspitoisia eli ruskeavetisiä.

Veden ruskea väri ei johdu likaantumisesta vaan se on peräisin metsistä ja soilta veteen liuenneista humusaineista.

Vedennoutimella voidaan ottaa näyte myös syvemmistä vesikerroksista. Kevättalvella humuslammen vedessä on liuennutta happea niukasti, usein vain metrin-parin kerroksessa jään alla.

Soistuneen rannan saraikko ja kelluslehtinen ulpukkavyö ovat tyypillistä humuslampien kasvillisuutta.

Muutamat Evon järvet ovat kirkasvetisiä. Niiden valuma-alueet alueet ovat karuja, maaperältään soraa ja hiekkaa.

Matalassa vedessä kapeana vyönä kasvava nuottaruoho on kirkas- vetisten järvien tyyppikasvi.

Lähdelammet, kuvassa Syrjänalunen, ovat kaikkein kirkasvetisimpiä.

Hauki ja ahven ovat Evon järvien yleisimmät kalat. Humusjärvien kalat ovat väritykseltään tummia.

Kirkasvetisen järven hauet ja ahvenet ovat selvästi vaaleampia.

Särki on Evon järvissä yleinen, mutta se ei menesty happamimmissa järvissä. Salakka, lahna, made ja kiiski esiintyvät vain alueen suurimmissa järvissä.

Kuikka on Evon järvien yleisin kalansyöjälintu. Myös kaakkuri, kuikan pienempi sukulaislaji, pesii harvalukuisena pikkujärvillä.

Joutsen on viime vuosina runsastunut ja kotiutunut myös Evon järville. Sinisorsa, tavi ja telkkä esiintyvät yleisinä..

Evon järvet ja lammet ovat tärkeä kohde useissa vesien biologiaa, kaloja ja vesilintuja käsittelevissä tutkimuksissa. Kaloja tutkitaan useimmiten verkoilla tehtävillä koekalastuksilla.

Evon pikkujoet ja purot ovat luonnontilassa hyvin kivisiä ja mutkittelevia.

Luonnontilaisen puron sorapohja on puhdas ja kivissä kasvaa pitkiä näkinsammalia, jotka tarjoavat suojaa kaloille ja vesihyönteisille.

Uiton vuoksi suuri osa puroista perattiin, kivet räjäytettiin ja nostettiin rannoille, puron mutkia oiottiin ja koskiin rakennettiin uittorännejä. Uittoperkaus vaikutti haitallisesti puron kalojen ja muun eliöstön elinympäristöön.

Puuta uitettiin kevättulvan aikaan, ensin puroja ja jokia pitkin järviin, jossa tukkilauttoja hinattiin sahoille ponttuulautoilla ja hinaajilla. Evolla uitto lopetettiin 1960- luvun alussa jolloin puuta alettiin kuljettaa autoilla.

Uittoperatun Keltaojan luonnontilaa on palautettu kiveämällä ja tuomalla metsäojituksista liettyneelle puron pohjalle soraa taimenen kutupaikoiksi.

Kunnostettavaan puroon palautetaan taimenen elinkierrossaan tarvitsemia elinympäristöjä: kutusoraikoita, jotka toimivat myös mädin ja pikkupoikasten elinympäristönä, kivikoita poikasten suojapaikoiksi ja suuria kiviä ja virranohjaimia, jotka luovat puroon suurempien taimenten suosimia poteroita ja akanvirtoja.

Luutajoelle rakennettiin puroluonnosta ja sen kunnostuksesta kertova luontopolku - Taimenpolku.

Keltaojan ennallistettuihin koskiin istutettiin Luutajoen purotaimenen poikasia keväällä 2004. Ne ovat menestyneet Keltaojassa hyvin.

Purotaimenten menestymistä Evon puroissa seurataan sähkökalastuksella, jolla kalat tainnutetaan niitä vahingoittamatta.

Purotaimenet mitataan, punnitaan ja vapautetaan takaisin puroon. Tämä 17 cm pituinen yksilö on iältään kolme- tai neljävuotias.

Koskikara on pohjaeläimiä puroista ravinnokseen sukelteleva Evon purojen talvivieras. Saukko etsii puroista kaloja ja sammakoita ja talviaikaan sen lumijäljet kertovat lajin läsnäolosta alueella.

Puroja patoava kanadanmajava on Evolla yleinen. Se muuttaa puroluontoa voimak- kaasti, josta vesi- ja rantalinnut hyötyvät, mutta kalojen kulku vaikeutuu.

Purouomien ohella Evo-Life Life-hankkeessa ennallistettiin myös purojen valuma-alueita. alueita. Keltaojan latvoilta purettiin vanhan kalankasvatuslammikon pato ja virtaus ohjattiin takaisin luonnonuomaan. Lammikon pohja palautettiin soistumaan korveksi. Purojen valuma-alueilta alueilta on tukittu myös vanhoja metsäojia, mikä ajanmittaan parantaa veden laatua ja tasaa virtaamia.