POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUSALUE Kartta ja koordinaatit AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET TULOSTEN TARKASTELU YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Verkkokohtaiset koekalastustulokset Iänmääritystä varten valikoitujen ahventen tiedot Iänmääritystä varten valikoitujen särkien tiedot Iänmääritystä varten valikoitujen lahnojen, kiiskien, haukien ja suutarin tiedot 1

3 1. JOHDANTO Aloitimme Polvijärven tilan tutkimukset kevättalvella 2008, jolloin tutkimme järven vedenlaadun, pohjaeläimistön sekä pohjasedimentin määrän ja laadun. Keväällä 2008 tutkimme Polvijärveen tulevan kuormituksen. Syksyllä 2008 tutkimme järven kalastorakenteen. Pyrimme selvittämään järven keskimääräisen kalastorakenteen ja eri kalalajien kasvunopeuden. Teimme tutkimuksen maastotyöt (verkkokoekalastukset) Työmme toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Tutkimuksen toteutti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian kurssi AYNS07T. Työtä oli ohjaamassa ja osaltaan myös tekemässä päätoiminen tuntiopettaja, limnologi Tarmo Tossavainen. Koekalastukseen saatiin kalustoapua paikallisilta asukkailta Pentti Mustoselta ja Markku Mutaselta. Heille tahdomme lausua kiitokset työn etenemisen kannalta välttämättömästä kalusto- ja tukikohta-avusta. 2

4 2 TUTKIMUSALUE 2.1 Kartta ja koordinaatit Kuva 1. Polvijärven koekalastuksen yleiskatsausverkkojen (1-15) sijainti

5 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Polvijärven koekalastus tehtiin Verkot laskettiin järveen päivällä ja nostettiin seuraavana aamuna ylös. Tällöin kunkin verkon pyyntiajaksi tuli tuntia. Koekalastuksessa käytettiin Nordic-yleiskatsausverkkoja, joissa on 12 silmäkokoa välillä 5-55 mm. Verkkojen korkeus on 1,5 m ja pituus 30 m. Verkojen sijainnit valittiin satunnaisesti ja ne laskettiin pääsääntöisesti pohjaan järven mataluuden vuoksi. Syvänteeseen laskettiin sekä pinta- että pohjaverkko. Saadut kalat punnittiin verkoittain. Jokaisesta kalalajista otettiin satunnainen otos yksilöitä, joista mitattiin pituus ja paino. Näistä kaloista otettiin myös suomunäytteet iänmääritystä varten. Kalojen iät määritettiin myöhemmin laboratorioissa käyttämällä mikrolukulaitetta, joilla suomuista määritettiin kalan vuosirenkaat. Kuva 2. Koekalastusta Polvijärvellä

6 Taulukko 1. Polvijärven koekalastuksen Nordic-tutkimusverkkojen sijaintipaikkojen koordinaatit (YKJ) Päivämäärä Verkko (nro) I-koordinaatti P-koordinaatti Vesisyvyys Verkon sijainti (pinta/pohja) ,8 m pinta ,5 m pohja ,8 m pohja ,4 m pohja ,5 m pohja ,5 m pohja ,5 m pohja ,2 m pohja ,3 m pohja ,3 m pohja ,8 m pohja ,8 m pohja ,0 m pohja ,5 m pinta ,5 m pohja 5

7 4 TULOKSET Taulukko 2. Polvijärven koekalastussaaliin kaikkien kalojen kappalejakauma Koekalastuksen kokonaissaalis (yhteensä 15 yleiskatsausverkkoa) Laji Määrä (kpl) Massa (kg) ahven 49 3,06 lahna 29 8,01 särki 314 5,24 kiiski 4 0,14 hauki 3 8,19 suutari 1 1,13 yhteensä ,77 Kaikkien verkkojen (15 kpl) keskimääräinen yksikkösaalis (jokaisen päivän ja jokaisen verkon kalasaalis) oli 1,7 kg. Yksityiskohtaiset yksikkösaalistiedot löytyvät liitteestä 2. 6

8 Kuva 3. Koekalastuksen saalista

9 Polvijärven koekalastuksessa 2008 saatujen kalojen prosenttiosuudet lajeittain (kpl- määrän mukaan). lahna; 7,1 kiiski; 1,1 ahven; 12,4 hauki; 0,7 suutari; 0,4 ahven hauki suutari särki kiiski lahna särki; 78,3 Kuvio 1. Polvijärven koekalastuksen kokonaissaaliin kappalemääräjakauma lajeittain Polvijärven koekalastuksessa 2008 saatujen kalojen prosenttiosuudet lajeittain (massan mukaan). Suutari; 4,4 Kiiski; 0,5 Ahven; 11,8 Särki; 20,4 Hauki; 31,8 Ahven Hauki Lahna Särki Kiiski Suutari Lahna; 31,1 Kuvio 2. Polvijärven koekalastuksen kokonaissaaliin massajakauma lajeittain

10 Ahven: Pituuden riippuvuus iästä R 2 = 0, pituus (cm) ikä (v) Kuvio 3. Polvijärven koekalastussaaliin eräiden ahvenyksilöiden (n = 21) iän ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Ahven: Painon riippuvuus iästä R 2 = 0, massa (g) ikä (v) Kuvio 4. Polvijärven koekalastussaaliin eräiden ahvenyksilöiden (n = 21) massan ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Ahvenen ikä selittää korkeintaan 76 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 53 %. 9

11 Lahna: Pituuden riippuvuus iästä R 2 = 0, pituus (cm) ikä (v) Kuvio 5. Polvijärven koekalastussaaliin eräiden lahnayksilöiden (n = 12) iän ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Lahna: Painon riippuvuus iästä R 2 = 0, massa (g) ikä (v) Kuvio 6. Polvijärven koekalastussaaliin eräiden lahnayksilöiden (n = 12) massan ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Lahnan ikä selittää korkeintaan 33 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 32 %. 10

12 30 Särki: Pituuden riippuvuus iästä R 2 = 0,83 25 pituus (cm) ikä (v) Kuvio 7. Polvijärven koekalastussaaliin eräiden särkiyksilöiden (n = 26) iän ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. 160 Särki: Painon riippivuus iästä R 2 = 0,77 massa (g) ikä (v) Kuvio 8. Polvijärven koekalastussaaliin eräiden särkiyksilöiden (n = 26) massan ja pituuden välinen korrelaatio. Tulokset on saatu Pearson- riippuvuustestillä. Särjen ikä selittää korkeintaan 83 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 77 %. 11

13 5 TULOSTEN TARKASTELU Koekalastuksen perusteella voidaan todeta, että särki on Polvijärven yleisin kalalaji. Koekalastuksessa särjen osuus kokonaiskappalemäärästä oli 78 %. Särjen osuus kokonaismassasta oli 20 %. Särjen ikä selittää korkeintaan 70 % pituuden muutoksesta ja painosta vastaavasti 64 %. Tutkimamme 5-vuotiaat särjet (5 kpl) olivat keskimäärin 14 cm pituisia. Huonoissa ravinto-olosuhteissa 5 -vuotias särki on pituudeltaan cm, joten särkien kasvunopeus on pääsääntöisesti hidasta. Rehevien vesien ylitiheät särkikannat kärsivät ravintokilpailusta ja kasvavat verkkaisesti. (Lehtonen 2003, 120, 22) Toiseksi eniten kappalemäärältään oli ahvenia (12 %). Ahvenet ovat 3 vuoden iässä pituudeltaan keskimäärin cm (Lehtonen 2003, 22.), kun taas tutkimamme 3- vuotiaat ahvenet (3 kpl) olivat keskimäärin 10 cm:n mittaisia. Ahvenen poikasten ravintona on eläinplankton vuotiaiden ahventen pääasiallinen ravinto on pohjaeläimet. (Lehtonen 2003, 226.). Polvijärven niukka pohjaeläinmäärä lienee osasyy ahventen hidaskasvuisuuteen. Lahnan osuus oli 7 % koekalastuksen saaliista kappalemäärän mukaan. Lahnojen kasvu on keskimääräistä hieman nopeampaa. Imukykynsä johdosta lahnat pystyvät sieppaamaan pieneläimiä pohjaliejusta jopa kymmenen senttimetrin syvyydestä.(lehtonen 2003, 22, 153.) Kevään 2008 sedimenttitutkimustemme perusteella järven pohjassa on runsaasti orgaanista lietettä, jota lahna pystyy hyödyntämään ravintonaan imukykynsä ansiosta. Kalabiomassasta hauen osuus oli suurin, 32 %, vaikka yksilöitä oli vain kolme. Lahnaa oli toiseksi eniten 31 %, särkeä 20 % ja ahventa 12 %. 12

14 13

15 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Polvijärven koekalastuksessa 2008 tavattiin kuusi eri kalalajia. Yleisin kalalaji oli särki. Keskimääräinen yksikkösaalis oli 1,7 kg, mikä ilmentää rehevöityneen järven kohonnutta kalamäärää. Hauen osuus yksikkösaaliin keskimassasta on suurehko, lähes 32 %. Mikäli yksikkösaalis olisi yli 2 kg ja petokalojen osuus vähemmän kuin 20 %, olisi hoitokalastus perusteltua (Ulvi & Lakso 2005, 183). Näin ollen Polvijärvellä ei ole tarvetta hoitokalastukseen, koska haukikanta on riittävän suuri. Polvijärven heikosta mikrobiologisesta tilasta johtuen järven kaloja ei käytetä ihmisravinnoksi. Jätevedet tullaan mahdollisesti lähivuosina johtamaan Joensuuhun Kuhasalon jätevedenpuhdistamoon, joka tulee parantamaan järven mikrobiologista tilaa ja siten muuttamaan kalojen elinolosuhteita positiiviseen suuntaan. Myös hapettimen käyttö kohentaisi järven happitilannetta, mikä puolestaan parantaisi mm. ahvenen menestymistä. 14

16 7 LÄHTEET Lehtonen, H 2003 Iso kalakirja, Helsinki, WSOY. Ulvi, T. & Lakso E (toim.) 2005, Järvien kunn ostus, Helsinki, Edita Prima Oy. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu AYNS06, 2007, Tohmajärven kalastorakenteen tutkimus syksyllä

17 Taulukko 1. Polvijärven koekalastussaalis Koekalastus tehtiin viidellä Nordic-yleiskatsausverkolla kolmen pyyntivuorokauden aikana Verkon nro Saalis Ahven Hauki Lahna Särki Kiiski Suutari Yht. 1 kpl g kpl kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g kpl g yhteensä kpl g keskimäärin/verkko kpl 3,3 0,2 1,9 20,9 0,3 0,1 26,7 (keskimääräinen yksikkösaalis) osuus keskimääräisen % 12,4 0,7 7,1 78,3 1,1 0,4 100,0 yksikkösaaliin kokonaiskappalemäärästä keskimääräisen yksikkösaaliin g 203, ,5 9,3 75,3 1717,9 jakauma osuus keskimääräisen % 11,8 31,8 31,1 20,4 0,5 4,4 100,0 yksikkösaaliin kokonaismassasta 16

18 Taulukko 2. Polvijärven koekalastussaaliin valittujen ahventen ikä, syyskuu Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta 11, Hidas Hidas Nopea Hidas Hidas 14, Hidas Kohtalainen Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas 17

19 Taulukko 3. Polvijärven koekalastussaaliin valittujen särkien ikä, syyskuu Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta Hidas Hidas Hidas Kohtalainen Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas 12, Hidas Kohtalainen Hidas Hidas Nopea Nopea 9, Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas 11, Hidas Hidas 18

20 Taulukko 4. Polvijärven koekalastussaaliin valittujen lahnojen ikä, syyskuu Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta Kohtalainen Nopea Hidas Nopea Hidas Kohtalainen Kohtalainen Nopea Nopea Nopea Nopea Kohtalainen Taulukko 5. Polvijärven koekalastussaaliin haukien ikä, syyskuu Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta Nopea Nopea Taulukko 6. Polvijärven koekalastussaaliin kiiskien ikä, syyskuu Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta Nopea Nopea Nopea Taulukko 7. Polvijärven koekalastussaaliin suutariyksilön ikä, syyskuu Pituus (cm) Massa (g) Ikä (v) Kasvunopeuden luonnehdinta Hidas 19