Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Transkriptio

1 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA MENETELMÄT SÄHKÖKALASTUSTULOKSET MYLLYKYLÄN ALAPUOLI MYLLYKYLÄNKOSKI MYLLYKYLÄN YLÄPUOLI JOKIPUISTO HYRYLÄN SÄÄNNÖSTELYPADON KOSKI TULOSTEN TARKASTELU KIRJALLISUUS...14 LIITE 1. SÄHKÖKALASTUSTAULUKOT LIITE 2. TAIMENTEN KOKOJAKAUMAT LIITE 3. KOEALOJEN SIJAINTIKARTAT

3 1. Tausta Vuonna 1997 Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan kunta ja Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä päättivät keskinäisellä sopimuksella Tuusulanjoen kunnostamisesta. Kunnostuksen tuli parantaa Tuusulanjoen tilaa ja käyttökelpoisuutta, lisätä joen virkistyskäyttöä ja kehittää jokivarren maisemaa. Kunnostussuunnitelma valmistui vuonna Vuonna 2002 kuntayhtymä haki lupaa joen kunnostamiselle, joka toteutettiin vuosina Jokiuomaa kunnostettiin joen yläosassa noin 9 km:n matkalla. Vuonna 2005 kuntayhtymä alkoi myös seurata Tuusulanjoen vedenkorkeuden vaihtelua kunnostusten vaikutusten arvioimiseksi. Vuosina 2004 ja 2008 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä tilasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) Tuusulanjoen kunnostushankkeeseen liittyvän kalastotarkkailun, joka tehtiin vuonna 2004 ennen kunnostustöiden aloittamista ja vuonna 2008 kunnostuksen jälkeen. Tuusulanjoen kunnostuksella pyrittiin parantamaan erityisesti joen virkistyskäyttöä, mutta rakennetut maisema-altaat, pohjakynnykset, uoman ruoppaukset ja kiveämiset vaikuttavat todennäköisesti myös kalojen elinolosuhteisiin. Kalastotarkkailun tavoitteena oli tutkia kunnostuksen vaikutuksia Tuusulanjoen kalaston lajisuhteisiin ja biomassoihin. Kunnostukset voivat vaikuttaa monin tavoin kaloihin. Kunnostustöiden aikainen veden samentuminen saattaa karkottaa kaloja tai aiheuttaa kutupaikkojen liettymistä. Kunnostuksen yhteydessä rakennetut tekokoskityyppiset pohjakynnykset taas hapettavat jokivettä ja toimivat virtapaikoissa kutevien lajien kutupaikkoina ja monien jokilajien poikasalueina. Myös uoman kiveämiset ja soraistukset luovat uusia kutu- ja poikasalueita kaloille sekä uusia elinalueita monille pohjaeläimille, jotka ovat tärkeää ravintoa useille kaloille. Jokiuomaan rakennetut altaat ja levennykset toimivat monien kalalajien talvehtimispaikkoina. Yksi merkittävimmistä Tuusulanjoella esiintyvistä kalalajeista, joihin kunnostusten oletettiin vaikuttavan on taimen. Vuoden 2004 keskeiset tulokset on raportoitu erikseen (Saura 2005). Tässä raportissa esitellään vuoden 2008 tulokset sekä vertaillaan vuosien 2004 ja 2008 tutkimustuloksia keskenään. 3

4 2. Menetelmät Kalastotarkkailu tehtiin sähkökalastusmenetelmällä noudattaen Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymää tarkkailuohjelmaa (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 2004). Sähkökalastusta käytetään yleisesti virtavesien kalastotutkimuksissa. Kalat taintuvat veteen muodostettavassa tasavirtakentässä, jolloin ne voidaan haavia talteen tutkimuksia varten. Menetelmä toimii lähes kaikilla kalalajeilla. Kalat virkoavat nopeasti sähkökentän tainnuttavasta vaikutuksesta ja ne voidaan tutkimuksen jälkeen vapauttaa takaisin jokeen. Sähkökalastukset pyrittiin tekemään normaalin kesävirtaaman vallitessa, mutta runsaiden kesäsateiden vuoksi Tuusulanjärven pinta oli molempina tutkimusvuosina (2004 ja 2008) korkealla ja Tuusulanjoen virtaama juoksutusten vuoksi poikkeuksellisen suuri. Tämä haittasi koekalastuksia. Molempina vuosina sähkökalastukset saatiin kuitenkin tehdyksi pienentämällä tulvivan joen virtaamaa Hyrylän säännöstelypadon avulla koekalastusten ajaksi. Suuren virtaaman kalastoon aiheuttamat vaikutukset molempina tutkimusvuosina ovat todennäköisesti suuremmat kuin kunnostusten aiheuttamat vaikutukset. Sähkökalastuksissa noudatettiin Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto ja pohjaeläimet -tarkkailuohjelman (Saura ja Könönen 2002) ohjeita. Sähkökalastukset tehtiin molempina vuosina samoilla koealoilla, joita oli viisi kappaletta. Saman koealan pinta-ala voi vaihdella eri vuosina riippuen mm. veden korkeudesta. Vuonna 2004 Myllykylänkoskessa kalastettiin yksi ylimääräinen koeala (ks. kuva 1 ja taulukko 1). Vuonna 2004 sähkökalastukset tehtiin elokuun loppupuolella ja vuonna 2008 syyskuun alkupuolella (ks. taulukko1). Sähkökalastuksissa noudatettiin kahden peräkkäisen poistopyynnin menetelmää (Seber & LeCren 1967). Kahdella peräkkäisellä pyynnillä saatujen kalamäärien perusteella voitiin arvioida kunkin lajin yksilömäärä ja biomassa kyseisellä koealalla. Sähkökalastusten yhteydessä molempien pyyntikertojen kalat kerättiin erillisiin säilytysastioihin, joissa oli vaihtuva vesi. Pyyntien jälkeen kalat nukutettiin MS-222-aineella ja lajiteltiin. Taimenet mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti. Muista lajeista laskettiin yksilömäärä ja punnittiin kokonaismassa. Mittausten ja punnitusten jälkeen kalat vapautettiin takaisin koealalleen. Sähkökalastuksissa käytettiin saksalaista Grassl n valmistamaa akkukäyttöistä laitetta (IG200-2D). 4

5 Sähkökalastusta Tuusulajoella Hyrylän säännöstelypadon alapuolisessa koskipaikassa. Tuusulanjoen virtaamaa pienennettiin koekalastusten ajaksi Hyrylän säännöstelypadon avulla. 5

6 3. Sähkökalastustulokset Tutkimusalueen kartta on esitetty kuvassa 1. Vuoden 2004 yksityiskohtaiset tulokset on esitetty aikaisemmin julkaistussa raportissa (Saura 2005). Vuoden 2008 koealakohtaiset tulokset on koottu liitteeseen 1. Kuvassa 2 vuosien 2004 ja 2008 tulokset on esitetty rinnakkain diagrammeina. Koealojen tiedot ja pistekoordinaatit on koottu taulukkoon 1. Koealojen sijaintia kuvaavat tarkemmat kartat on esitetty liitteessä 3. Kuva 1. Kalastotarkkailussa olleiden sähkökalastusalojen sijainti Tuusulanjoessa. Taulukko 1. Kalastoseurannassa olleiden koealojen tiedot. Koealojen alareunojen sijainti on ilmoitettu yhtenäiskoordinaatteina. Koeala nro Koealan nimi pinta-ala (m 2 ) pinta-ala (m 2 ) pvm. v pvm. v N/lat E/lon 1 Myllykylän alapuoli Myllykylänkoski Myllykylän yläpuoli Jokipuisto Hyrylän säännöstelypadon koski Myllykylän alapuoli Koeala sijaitsee rehevässä lehtonotkelmassa noin 300 m Myllykylänkosken alapuolella. Alue on varsin luonnontilainen. Pohja on pääosin tasaista hiekka- ja sorapohjaa, mutta joukossa on muutamia isoja kiviä. Lisäksi uomassa on runsaasti kaatunutta puuainesta ja juurakoita, jotka tekevät siitä melko monipuolisen kalaston viihtyvyyttä ajatellen. Alueen lajisto oli hieman muuttunut, mutta monipuolisempi kuin vuonna 2004, jolloin lajistoon kuuluivat ahven, kivisimppu, sorva ja särki. Vuonna 2008 koealan lajistoon kuuluivat särki, salakka, törö, turpa hauki ja kivisimppu sekä taimen, josta tavattiin 6

7 luonnossa syntyneitä 0+ poikasia. Kokonaistiheys ja biomassa olivat molempina tutkimusvuosina samaa suuruusluokkaa (ks. kuva 2 sekä liite 1). Koekalastusten perusteella ei voida väittää, että kunnostuksilla olisi ollut vaikutusta koealan kalastoon. Näkymä Myllykylän alapuoleiselta koealalta. 3.2 Myllykylänkoski Myllykylänkoski on louhikkoinen, osin kalliopohjainen ja melko jyrkkä muodostuen osittain sortuneista patorakenteista. Kosken niskaa on aikoinaan louhittu syvemmäksi. Alaosassa pohja on tasaista hiekkaa ja savea. Vuonna 2008 kosken kalasto oli monipuolinen. Siellä esiintyi haukea, ahventa, kivisimppua, töröä ja ankeriasta. Lisäksi koealalta saatiin luontaisesta lisääntymisestä peräisin olevia taimen 0+ ja 1+ poikasia. Myös Myllykyläntien alta kalastetulta ylimääräiseltä 150 m 2 :n koealalta saatiin taimenen 0+ poikasia 8 yksilöä ja 1+ poikasia 5 yksilöä. Kalaston yksilötiheydet ja biomassat olivat kohtalaisen suuret, mutta pienemmät kuin vuonna 2004, jolloin alueella esiintyi runsaasti ahventa. Ahvenen runsas esiintyminen saattaa johtua siitä, että vuoden 2004 laajoille peltoalueille nousseet kesätulvat aiheuttivat orgaanisen aineen hajotessa jokiveden happipitoisuuden alenemista ja ahvenet hakeutuivat Myllykylänkoskeen, missä veden hapettuminen on voimakasta. (ks. kuva 2 sekä liitteet 1 ja 2). Tutkimusvuosina vallinneet virtaamaolosuhteet ovat todennäköisesti vaikuttaneet alueen kalastossa havaittuihin muutoksiin enemmän kuin Tuusulanjoen kunnostus. 7

8 Myllykylänkosken koealuetta. Myllykylänkoskessa tavattiin kahta eri ikäryhmää olevia taimenen poikasia Myllykylän yläpuoli Koeala sijaitsee noin 200 m Myllykylänkosken yläpuolella, Alueella joki virtaa jyrkkäreunaisessa, osin kallioon louhitussa lehtokanjonissa. Pohja on tasaista kivikkoa, alaosaltaan matalia särkkiä muodostavaa hiekkaa. Vuonna 2008 alalta tavattiin ahventa, särkeä, töröä, kivisimppua sekä taimenen luonnonpoikasia ja särkeä. Lajimäärä, yksilötiheydet ja biomassat olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2004 (ks. kuva 2 ja liitteet 1 ja 2). 8

9 Myllykylän yläpuoleinen koeala sijaitsee syvässä lehtokanjonissa. Myllykylän yläpuolella asusti kookkaita taimenen poikasia. 3.4 Jokipuisto Jokipuiston koeala sijaitse puistomaisessa ympäristössä. Joen pohja on tasaista hiekkaa ja kivikkoa. Kunnostuksen yhteydessä alueen ilmettä on monipuolistettu mm. kiveämällä pohjaa ja rakentamalla uusia uomia ja saarekkeita. 9

10 Vuonna 2008 lajisto oli varsin yksipuolinen. Ahven ja särki olivat vallitsevia lajeja kuten myös vuonna Koealan lajistoon kuuluivat lisäksi hauki ja lahna. Yksilömäärät ja biomassat olivat pienemmät kuin vuonna 2004, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että kesän 2004 tulvajuoksutuksissa jokeen on huuhtoutunut paljon Tuusulan järven kalastoa, varsinkin ahvenen yksikesäisiä poikasia. Näin ollen kalastossa tapahtuneet muutokset johtuvat todennäköisesti enemmän Tuusulanjärven juoksutuksista johtuneesta virtaamatilanteesta kuin kunnostusten vaikutuksista. (ks. kuva 2 sekä liite 1). Jokipuiston kunnostettua uomaa. 3.5 Hyrylän säännöstelypadon koski Koeala sijaitsee jyrkässä hiekkareunaisessa lehtonotkelmassa. Pohja on tasaista louhikkoa ja kivikkoa. Vuonna 2008 kalasto oli hyvin monipuolinen koostuen samoista lajeista, joita Tuusulanjärvessäkin tavataan (Vesala ja Ruuhijärvi 2008). Yksilötiheydet ja biomassat olivat suuret molempina tutkimusvuosina, mutta vuonna 2008 ahvenia oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2004, mikä johtuu todennäköisesti samasta syystä kuin Jokipuiston alueellakin. Ahvenen lisäksi vuonna 2008 koealalta saatiin haukia, lahnoja särkiä, suutareita, ankeriaita sekä kaksi jokirapua (ks. kuva 2 sekä liite 1). Myöskään Hyrylänkoskessa havaittujen kalastomuutosten ei voida osoittaa johtuneen joen kunnostuksesta. 10

11 Hyrylän säännöstelypadon alapuolella sijaitseva koeala. 11

12 Kuva 2. Vuosien 2004 ja 2008 kalatiheydet ja biomassat eri koealoilla. Huomaa, että suuresta vaihtelusta johtuen diagrammien asteikot poikkeavat toisistaan. 12

13 4. Tulosten tarkastelu Tuusulanjoen kunnostusta edeltävä tarkkailu tehtiin vuonna 2004, jolloin runsaiden kesäsateiden aiheuttama virtaama joessa oli poikkeuksellisen suuri. Pelloille nousseet tulvavedet aiheuttivat todennäköisesti orgaanisen aineksen hajoamista ja jokiveden happipitoisuuden alenemista, varsinkin joen ala- ja keskiosassa, jotka virtaavat laajojen peltoalueiden halki. Happipitoisuuden alenemisesta aiheutuneita kalakuolemia ei kuitenkaan havaittu kuten Vantaanjoen pääuomassa (Saura ym. 2005). Vuoden 2004 kesätulvien vuoksi tehdyt poikkeuksellisen suuret Tuusulanjärven juoksutukset aiheuttivat sen, että Tuusulanjärven kaloja huuhtoutui runsaasti myös Tuusulanjokeen. Tämä näkyi mm. ahvenen kesänvanhojen poikasten runsaana esiintymisenä varsinkin joen yläosassa. Myös Tuusulanjärvessä yleisenä esiintyvän kuhan poikasia oli huuhtoutunut jokeen. Vuoden 2004 koekalastukset eivät olisi onnistuneet ilman, että joen virtaamaa olisi pienennetty Hyrylän säännöstelypadon avulla koekalastusten ajaksi. Myös kesä 2008, jolloin tehtiin kunnostusten jälkeinen kalastotarkkailu, kesäsateet olivat poikkeuksellisen runsaat. Tästä syystä koekalastusta jouduttiin siirtämään elokuulta syyskuulle. Koska Tuusulanjärven pinta vielä syyskuussakin oli korkealla ja virtaama joessa suuri, pienennettiin joen virtaamaa jälleen koekalastusten ajaksi Hyrylän säännöstelypadon avulla. Kaikki edellämainitut tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet joessa koekalastusten aikana havaittuun kalastoon enemmän kuin joessa tehdyt kunnostustoimenpiteet. Myöskään lajimäärissä tai yksilötiheyksissä ei voinut osoittaa olevan mitään selvää suuntaa, jonka voisi olettaa johtuvan alueella tehdyistä kunnostuksista. Tuusulanjoen koekalastuksissa saatu kalasto on samankaltainen kuin Vesistöalueen pääuomassa, Vantaanjoessa kuvastaen rehevää, savisameaa, eteläsuomalaista jokivesistöä. Yleisimmät lajit molempina tutkimusvuosina olivat ahven ja särki. Myllykylän alueen koskipaikoilla myös kivisimppu ja törö olivat tavallisia. Tosin vuoden 2004 koekalastusten lajeista törö jostain syystä puuttui kokonaan. Tämä saattoi johtua siitä, että tulvatilanteessa koskipaikkojen virtausnopeudet nousivat törölle liian suuriksi. Vantaanjoen pääuomassa ja Keravanjoessa tulvakesänä 2004 tehdyissä sähkökalastuksissa kivisimppu ja törö olivat koskipaikkojen kaksi yleisintä kalalajia (Saura ym. 2005). Siellä koekalastukset tehtiin kuitenkin ennen tulvahuippua, päinvastoin kuin Tuusulanjoessa. Kunnostuksen jälkeen taimenen luonnonpoikasia tavattiin kaikilta kolmelta Myllykylän alueella sijaitsevalta koealalta. Ennen kunnostusta taimenen luonnonpoikasia oli vain Myllykylänkoskessa (liite 2). Kunnostuksilla ei kuitenkaan ole ollut luultavasti suoraa vaikutusta taimenen lisääntymiseen, koska taimenen 0+ poikaset pysyvät ensimmäisen kesänsä synnyinkoskessaan tai sen läheisyydessä, eikä kyseisillä koskilla kunnostuksia oltu tehty. Mikäli halutaan tutkia uusien pohjakynnysten merkitystä taimenen lisääntymisalueina Tuusulanjoessa, tulisi sähkökalastuksia tehdä tulevina vuosina näillä alueilla. Tuusulanjokeen ei ole tehty taimenen pienpoikasistutuksia, joten koekalastuksissa esiintyneet taimenet ovat luontaisesta lisääntymisestä peräisin. Myös ankeriasta, joka Tuusulanjärveen tehtyjen istututusten ansiosta kuuluu alueen kalastoon tavattiin kunnostuksen jälkeen Hyrylän ja Myllykylän alueelta (liite 1). 13

14 5. Kirjallisuus Saura, A. ja Könönen, K Vantaanjoen yhteistarkkailu. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma alkaen vuodesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A. Könönen, K., Yrjölä R. ja Rinne J Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto vuonna 2004 ja pohjaeläimet vuosina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Seber, G.A.F. & LeCren E.D Estimating from catches large relative to population. J. Anim. Ecol. 36, p Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulanjoen kunnostus, tarkkailuohjelma. 14 s. Moniste. Vesala, S. & Ruuhijärvi, J Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 15 s. 14

15 Liite 1. Sähkökalastustaulukot 2008 Tuusulanjoen sähkökalastukset vuonna Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylän alapuoli Päivämäärä Koealan nro 1 Koealan pinta-ala 224 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen Hauki Salakka Särki Turpa Törö Kivisimppu Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylänkoski Päivämäärä Koealan nro 2 Koealan pinta-ala 260 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen Taimen > Ahven Hauki Törö Kivisimppu Ankerias Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylän yläpuoli Päivämäärä Koealan nro 3 Koealan pinta-ala 206 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen > Ahven Särki Turpa Törö Kivisimppu Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Hyrylän jokipuisto Päivämäärä Koealan nro 4 Koealan pinta-ala 150 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Ahven Hauki Särki Lahna Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Hyrylän säänöstelypapäivämäärä Koealan nro 5 Koealan pinta-ala 99 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Ahven Hauki Lahna Särki Suutari Ankerias Rapu Yhteensä

16 Liite 2. Taimenten kokojakaumat 2008 Tuusulanjoen koekalastuksissa vuonna 2008 saadut taimenet ja niiden pituusjakauma. Ikäryhmä 0+ > 1+ Paikka pituus (mm) paino (g) pituus (mm) paino (g) Myllykylänkosken alapuoli 85 6 Myllykylänkosken alapuoli Myllykylänkosken alapuoli 89 7 Myllykylänkosken alapuoli 95 9 Myllykylänkosken alapuoli 80 6 Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski 95 8 Myllykylänkoski 97 9 Myllykylänkoski 84 6 Myllykylänkoski 89 8 Myllykylänkoski 88 9 Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Tuusulanjoen taimenenpoikasten pituusjakauma Tuusulanjoessa syyskuussa yksilöä pituusluokka mm >165 16

17 Liite 3. Koealojen sijaintikartat Hyrylän alueen koealat. Myllykylän alueen koealat. 17