Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008
|
|
- Susanna Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA MENETELMÄT SÄHKÖKALASTUSTULOKSET MYLLYKYLÄN ALAPUOLI MYLLYKYLÄNKOSKI MYLLYKYLÄN YLÄPUOLI JOKIPUISTO HYRYLÄN SÄÄNNÖSTELYPADON KOSKI TULOSTEN TARKASTELU KIRJALLISUUS...14 LIITE 1. SÄHKÖKALASTUSTAULUKOT LIITE 2. TAIMENTEN KOKOJAKAUMAT LIITE 3. KOEALOJEN SIJAINTIKARTAT
3 1. Tausta Vuonna 1997 Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan kunta ja Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä päättivät keskinäisellä sopimuksella Tuusulanjoen kunnostamisesta. Kunnostuksen tuli parantaa Tuusulanjoen tilaa ja käyttökelpoisuutta, lisätä joen virkistyskäyttöä ja kehittää jokivarren maisemaa. Kunnostussuunnitelma valmistui vuonna Vuonna 2002 kuntayhtymä haki lupaa joen kunnostamiselle, joka toteutettiin vuosina Jokiuomaa kunnostettiin joen yläosassa noin 9 km:n matkalla. Vuonna 2005 kuntayhtymä alkoi myös seurata Tuusulanjoen vedenkorkeuden vaihtelua kunnostusten vaikutusten arvioimiseksi. Vuosina 2004 ja 2008 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä tilasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) Tuusulanjoen kunnostushankkeeseen liittyvän kalastotarkkailun, joka tehtiin vuonna 2004 ennen kunnostustöiden aloittamista ja vuonna 2008 kunnostuksen jälkeen. Tuusulanjoen kunnostuksella pyrittiin parantamaan erityisesti joen virkistyskäyttöä, mutta rakennetut maisema-altaat, pohjakynnykset, uoman ruoppaukset ja kiveämiset vaikuttavat todennäköisesti myös kalojen elinolosuhteisiin. Kalastotarkkailun tavoitteena oli tutkia kunnostuksen vaikutuksia Tuusulanjoen kalaston lajisuhteisiin ja biomassoihin. Kunnostukset voivat vaikuttaa monin tavoin kaloihin. Kunnostustöiden aikainen veden samentuminen saattaa karkottaa kaloja tai aiheuttaa kutupaikkojen liettymistä. Kunnostuksen yhteydessä rakennetut tekokoskityyppiset pohjakynnykset taas hapettavat jokivettä ja toimivat virtapaikoissa kutevien lajien kutupaikkoina ja monien jokilajien poikasalueina. Myös uoman kiveämiset ja soraistukset luovat uusia kutu- ja poikasalueita kaloille sekä uusia elinalueita monille pohjaeläimille, jotka ovat tärkeää ravintoa useille kaloille. Jokiuomaan rakennetut altaat ja levennykset toimivat monien kalalajien talvehtimispaikkoina. Yksi merkittävimmistä Tuusulanjoella esiintyvistä kalalajeista, joihin kunnostusten oletettiin vaikuttavan on taimen. Vuoden 2004 keskeiset tulokset on raportoitu erikseen (Saura 2005). Tässä raportissa esitellään vuoden 2008 tulokset sekä vertaillaan vuosien 2004 ja 2008 tutkimustuloksia keskenään. 3
4 2. Menetelmät Kalastotarkkailu tehtiin sähkökalastusmenetelmällä noudattaen Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymää tarkkailuohjelmaa (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 2004). Sähkökalastusta käytetään yleisesti virtavesien kalastotutkimuksissa. Kalat taintuvat veteen muodostettavassa tasavirtakentässä, jolloin ne voidaan haavia talteen tutkimuksia varten. Menetelmä toimii lähes kaikilla kalalajeilla. Kalat virkoavat nopeasti sähkökentän tainnuttavasta vaikutuksesta ja ne voidaan tutkimuksen jälkeen vapauttaa takaisin jokeen. Sähkökalastukset pyrittiin tekemään normaalin kesävirtaaman vallitessa, mutta runsaiden kesäsateiden vuoksi Tuusulanjärven pinta oli molempina tutkimusvuosina (2004 ja 2008) korkealla ja Tuusulanjoen virtaama juoksutusten vuoksi poikkeuksellisen suuri. Tämä haittasi koekalastuksia. Molempina vuosina sähkökalastukset saatiin kuitenkin tehdyksi pienentämällä tulvivan joen virtaamaa Hyrylän säännöstelypadon avulla koekalastusten ajaksi. Suuren virtaaman kalastoon aiheuttamat vaikutukset molempina tutkimusvuosina ovat todennäköisesti suuremmat kuin kunnostusten aiheuttamat vaikutukset. Sähkökalastuksissa noudatettiin Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto ja pohjaeläimet -tarkkailuohjelman (Saura ja Könönen 2002) ohjeita. Sähkökalastukset tehtiin molempina vuosina samoilla koealoilla, joita oli viisi kappaletta. Saman koealan pinta-ala voi vaihdella eri vuosina riippuen mm. veden korkeudesta. Vuonna 2004 Myllykylänkoskessa kalastettiin yksi ylimääräinen koeala (ks. kuva 1 ja taulukko 1). Vuonna 2004 sähkökalastukset tehtiin elokuun loppupuolella ja vuonna 2008 syyskuun alkupuolella (ks. taulukko1). Sähkökalastuksissa noudatettiin kahden peräkkäisen poistopyynnin menetelmää (Seber & LeCren 1967). Kahdella peräkkäisellä pyynnillä saatujen kalamäärien perusteella voitiin arvioida kunkin lajin yksilömäärä ja biomassa kyseisellä koealalla. Sähkökalastusten yhteydessä molempien pyyntikertojen kalat kerättiin erillisiin säilytysastioihin, joissa oli vaihtuva vesi. Pyyntien jälkeen kalat nukutettiin MS-222-aineella ja lajiteltiin. Taimenet mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti. Muista lajeista laskettiin yksilömäärä ja punnittiin kokonaismassa. Mittausten ja punnitusten jälkeen kalat vapautettiin takaisin koealalleen. Sähkökalastuksissa käytettiin saksalaista Grassl n valmistamaa akkukäyttöistä laitetta (IG200-2D). 4
5 Sähkökalastusta Tuusulajoella Hyrylän säännöstelypadon alapuolisessa koskipaikassa. Tuusulanjoen virtaamaa pienennettiin koekalastusten ajaksi Hyrylän säännöstelypadon avulla. 5
6 3. Sähkökalastustulokset Tutkimusalueen kartta on esitetty kuvassa 1. Vuoden 2004 yksityiskohtaiset tulokset on esitetty aikaisemmin julkaistussa raportissa (Saura 2005). Vuoden 2008 koealakohtaiset tulokset on koottu liitteeseen 1. Kuvassa 2 vuosien 2004 ja 2008 tulokset on esitetty rinnakkain diagrammeina. Koealojen tiedot ja pistekoordinaatit on koottu taulukkoon 1. Koealojen sijaintia kuvaavat tarkemmat kartat on esitetty liitteessä 3. Kuva 1. Kalastotarkkailussa olleiden sähkökalastusalojen sijainti Tuusulanjoessa. Taulukko 1. Kalastoseurannassa olleiden koealojen tiedot. Koealojen alareunojen sijainti on ilmoitettu yhtenäiskoordinaatteina. Koeala nro Koealan nimi pinta-ala (m 2 ) pinta-ala (m 2 ) pvm. v pvm. v N/lat E/lon 1 Myllykylän alapuoli Myllykylänkoski Myllykylän yläpuoli Jokipuisto Hyrylän säännöstelypadon koski Myllykylän alapuoli Koeala sijaitsee rehevässä lehtonotkelmassa noin 300 m Myllykylänkosken alapuolella. Alue on varsin luonnontilainen. Pohja on pääosin tasaista hiekka- ja sorapohjaa, mutta joukossa on muutamia isoja kiviä. Lisäksi uomassa on runsaasti kaatunutta puuainesta ja juurakoita, jotka tekevät siitä melko monipuolisen kalaston viihtyvyyttä ajatellen. Alueen lajisto oli hieman muuttunut, mutta monipuolisempi kuin vuonna 2004, jolloin lajistoon kuuluivat ahven, kivisimppu, sorva ja särki. Vuonna 2008 koealan lajistoon kuuluivat särki, salakka, törö, turpa hauki ja kivisimppu sekä taimen, josta tavattiin 6
7 luonnossa syntyneitä 0+ poikasia. Kokonaistiheys ja biomassa olivat molempina tutkimusvuosina samaa suuruusluokkaa (ks. kuva 2 sekä liite 1). Koekalastusten perusteella ei voida väittää, että kunnostuksilla olisi ollut vaikutusta koealan kalastoon. Näkymä Myllykylän alapuoleiselta koealalta. 3.2 Myllykylänkoski Myllykylänkoski on louhikkoinen, osin kalliopohjainen ja melko jyrkkä muodostuen osittain sortuneista patorakenteista. Kosken niskaa on aikoinaan louhittu syvemmäksi. Alaosassa pohja on tasaista hiekkaa ja savea. Vuonna 2008 kosken kalasto oli monipuolinen. Siellä esiintyi haukea, ahventa, kivisimppua, töröä ja ankeriasta. Lisäksi koealalta saatiin luontaisesta lisääntymisestä peräisin olevia taimen 0+ ja 1+ poikasia. Myös Myllykyläntien alta kalastetulta ylimääräiseltä 150 m 2 :n koealalta saatiin taimenen 0+ poikasia 8 yksilöä ja 1+ poikasia 5 yksilöä. Kalaston yksilötiheydet ja biomassat olivat kohtalaisen suuret, mutta pienemmät kuin vuonna 2004, jolloin alueella esiintyi runsaasti ahventa. Ahvenen runsas esiintyminen saattaa johtua siitä, että vuoden 2004 laajoille peltoalueille nousseet kesätulvat aiheuttivat orgaanisen aineen hajotessa jokiveden happipitoisuuden alenemista ja ahvenet hakeutuivat Myllykylänkoskeen, missä veden hapettuminen on voimakasta. (ks. kuva 2 sekä liitteet 1 ja 2). Tutkimusvuosina vallinneet virtaamaolosuhteet ovat todennäköisesti vaikuttaneet alueen kalastossa havaittuihin muutoksiin enemmän kuin Tuusulanjoen kunnostus. 7
8 Myllykylänkosken koealuetta. Myllykylänkoskessa tavattiin kahta eri ikäryhmää olevia taimenen poikasia Myllykylän yläpuoli Koeala sijaitsee noin 200 m Myllykylänkosken yläpuolella, Alueella joki virtaa jyrkkäreunaisessa, osin kallioon louhitussa lehtokanjonissa. Pohja on tasaista kivikkoa, alaosaltaan matalia särkkiä muodostavaa hiekkaa. Vuonna 2008 alalta tavattiin ahventa, särkeä, töröä, kivisimppua sekä taimenen luonnonpoikasia ja särkeä. Lajimäärä, yksilötiheydet ja biomassat olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2004 (ks. kuva 2 ja liitteet 1 ja 2). 8
9 Myllykylän yläpuoleinen koeala sijaitsee syvässä lehtokanjonissa. Myllykylän yläpuolella asusti kookkaita taimenen poikasia. 3.4 Jokipuisto Jokipuiston koeala sijaitse puistomaisessa ympäristössä. Joen pohja on tasaista hiekkaa ja kivikkoa. Kunnostuksen yhteydessä alueen ilmettä on monipuolistettu mm. kiveämällä pohjaa ja rakentamalla uusia uomia ja saarekkeita. 9
10 Vuonna 2008 lajisto oli varsin yksipuolinen. Ahven ja särki olivat vallitsevia lajeja kuten myös vuonna Koealan lajistoon kuuluivat lisäksi hauki ja lahna. Yksilömäärät ja biomassat olivat pienemmät kuin vuonna 2004, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että kesän 2004 tulvajuoksutuksissa jokeen on huuhtoutunut paljon Tuusulan järven kalastoa, varsinkin ahvenen yksikesäisiä poikasia. Näin ollen kalastossa tapahtuneet muutokset johtuvat todennäköisesti enemmän Tuusulanjärven juoksutuksista johtuneesta virtaamatilanteesta kuin kunnostusten vaikutuksista. (ks. kuva 2 sekä liite 1). Jokipuiston kunnostettua uomaa. 3.5 Hyrylän säännöstelypadon koski Koeala sijaitsee jyrkässä hiekkareunaisessa lehtonotkelmassa. Pohja on tasaista louhikkoa ja kivikkoa. Vuonna 2008 kalasto oli hyvin monipuolinen koostuen samoista lajeista, joita Tuusulanjärvessäkin tavataan (Vesala ja Ruuhijärvi 2008). Yksilötiheydet ja biomassat olivat suuret molempina tutkimusvuosina, mutta vuonna 2008 ahvenia oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2004, mikä johtuu todennäköisesti samasta syystä kuin Jokipuiston alueellakin. Ahvenen lisäksi vuonna 2008 koealalta saatiin haukia, lahnoja särkiä, suutareita, ankeriaita sekä kaksi jokirapua (ks. kuva 2 sekä liite 1). Myöskään Hyrylänkoskessa havaittujen kalastomuutosten ei voida osoittaa johtuneen joen kunnostuksesta. 10
11 Hyrylän säännöstelypadon alapuolella sijaitseva koeala. 11
12 Kuva 2. Vuosien 2004 ja 2008 kalatiheydet ja biomassat eri koealoilla. Huomaa, että suuresta vaihtelusta johtuen diagrammien asteikot poikkeavat toisistaan. 12
13 4. Tulosten tarkastelu Tuusulanjoen kunnostusta edeltävä tarkkailu tehtiin vuonna 2004, jolloin runsaiden kesäsateiden aiheuttama virtaama joessa oli poikkeuksellisen suuri. Pelloille nousseet tulvavedet aiheuttivat todennäköisesti orgaanisen aineksen hajoamista ja jokiveden happipitoisuuden alenemista, varsinkin joen ala- ja keskiosassa, jotka virtaavat laajojen peltoalueiden halki. Happipitoisuuden alenemisesta aiheutuneita kalakuolemia ei kuitenkaan havaittu kuten Vantaanjoen pääuomassa (Saura ym. 2005). Vuoden 2004 kesätulvien vuoksi tehdyt poikkeuksellisen suuret Tuusulanjärven juoksutukset aiheuttivat sen, että Tuusulanjärven kaloja huuhtoutui runsaasti myös Tuusulanjokeen. Tämä näkyi mm. ahvenen kesänvanhojen poikasten runsaana esiintymisenä varsinkin joen yläosassa. Myös Tuusulanjärvessä yleisenä esiintyvän kuhan poikasia oli huuhtoutunut jokeen. Vuoden 2004 koekalastukset eivät olisi onnistuneet ilman, että joen virtaamaa olisi pienennetty Hyrylän säännöstelypadon avulla koekalastusten ajaksi. Myös kesä 2008, jolloin tehtiin kunnostusten jälkeinen kalastotarkkailu, kesäsateet olivat poikkeuksellisen runsaat. Tästä syystä koekalastusta jouduttiin siirtämään elokuulta syyskuulle. Koska Tuusulanjärven pinta vielä syyskuussakin oli korkealla ja virtaama joessa suuri, pienennettiin joen virtaamaa jälleen koekalastusten ajaksi Hyrylän säännöstelypadon avulla. Kaikki edellämainitut tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet joessa koekalastusten aikana havaittuun kalastoon enemmän kuin joessa tehdyt kunnostustoimenpiteet. Myöskään lajimäärissä tai yksilötiheyksissä ei voinut osoittaa olevan mitään selvää suuntaa, jonka voisi olettaa johtuvan alueella tehdyistä kunnostuksista. Tuusulanjoen koekalastuksissa saatu kalasto on samankaltainen kuin Vesistöalueen pääuomassa, Vantaanjoessa kuvastaen rehevää, savisameaa, eteläsuomalaista jokivesistöä. Yleisimmät lajit molempina tutkimusvuosina olivat ahven ja särki. Myllykylän alueen koskipaikoilla myös kivisimppu ja törö olivat tavallisia. Tosin vuoden 2004 koekalastusten lajeista törö jostain syystä puuttui kokonaan. Tämä saattoi johtua siitä, että tulvatilanteessa koskipaikkojen virtausnopeudet nousivat törölle liian suuriksi. Vantaanjoen pääuomassa ja Keravanjoessa tulvakesänä 2004 tehdyissä sähkökalastuksissa kivisimppu ja törö olivat koskipaikkojen kaksi yleisintä kalalajia (Saura ym. 2005). Siellä koekalastukset tehtiin kuitenkin ennen tulvahuippua, päinvastoin kuin Tuusulanjoessa. Kunnostuksen jälkeen taimenen luonnonpoikasia tavattiin kaikilta kolmelta Myllykylän alueella sijaitsevalta koealalta. Ennen kunnostusta taimenen luonnonpoikasia oli vain Myllykylänkoskessa (liite 2). Kunnostuksilla ei kuitenkaan ole ollut luultavasti suoraa vaikutusta taimenen lisääntymiseen, koska taimenen 0+ poikaset pysyvät ensimmäisen kesänsä synnyinkoskessaan tai sen läheisyydessä, eikä kyseisillä koskilla kunnostuksia oltu tehty. Mikäli halutaan tutkia uusien pohjakynnysten merkitystä taimenen lisääntymisalueina Tuusulanjoessa, tulisi sähkökalastuksia tehdä tulevina vuosina näillä alueilla. Tuusulanjokeen ei ole tehty taimenen pienpoikasistutuksia, joten koekalastuksissa esiintyneet taimenet ovat luontaisesta lisääntymisestä peräisin. Myös ankeriasta, joka Tuusulanjärveen tehtyjen istututusten ansiosta kuuluu alueen kalastoon tavattiin kunnostuksen jälkeen Hyrylän ja Myllykylän alueelta (liite 1). 13
14 5. Kirjallisuus Saura, A. ja Könönen, K Vantaanjoen yhteistarkkailu. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma alkaen vuodesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A. Könönen, K., Yrjölä R. ja Rinne J Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto vuonna 2004 ja pohjaeläimet vuosina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro s. Seber, G.A.F. & LeCren E.D Estimating from catches large relative to population. J. Anim. Ecol. 36, p Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulanjoen kunnostus, tarkkailuohjelma. 14 s. Moniste. Vesala, S. & Ruuhijärvi, J Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 15 s. 14
15 Liite 1. Sähkökalastustaulukot 2008 Tuusulanjoen sähkökalastukset vuonna Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylän alapuoli Päivämäärä Koealan nro 1 Koealan pinta-ala 224 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen Hauki Salakka Särki Turpa Törö Kivisimppu Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylänkoski Päivämäärä Koealan nro 2 Koealan pinta-ala 260 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen Taimen > Ahven Hauki Törö Kivisimppu Ankerias Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Myllykylän yläpuoli Päivämäärä Koealan nro 3 Koealan pinta-ala 206 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Taimen > Ahven Särki Turpa Törö Kivisimppu Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Hyrylän jokipuisto Päivämäärä Koealan nro 4 Koealan pinta-ala 150 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Ahven Hauki Särki Lahna Yhteensä Kalastuspaikka Tuusulanjoki, Hyrylän säänöstelypapäivämäärä Koealan nro 5 Koealan pinta-ala 99 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILL NAIS- PAINO KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli MASSA/ PAINO (g) (g) (N/100 m2) 100 m2 Ahven Hauki Lahna Särki Suutari Ankerias Rapu Yhteensä
16 Liite 2. Taimenten kokojakaumat 2008 Tuusulanjoen koekalastuksissa vuonna 2008 saadut taimenet ja niiden pituusjakauma. Ikäryhmä 0+ > 1+ Paikka pituus (mm) paino (g) pituus (mm) paino (g) Myllykylänkosken alapuoli 85 6 Myllykylänkosken alapuoli Myllykylänkosken alapuoli 89 7 Myllykylänkosken alapuoli 95 9 Myllykylänkosken alapuoli 80 6 Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkoski 95 8 Myllykylänkoski 97 9 Myllykylänkoski 84 6 Myllykylänkoski 89 8 Myllykylänkoski 88 9 Myllykylänkoski Myllykylänkoski Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Myllykylänkosken yläpuoli Tuusulanjoen taimenenpoikasten pituusjakauma Tuusulanjoessa syyskuussa yksilöä pituusluokka mm >165 16
17 Liite 3. Koealojen sijaintikartat Hyrylän alueen koealat. Myllykylän alueen koealat. 17
Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotPappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotJUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotUksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015
Raportti Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 1 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Pajaoja 3 3.1.1 Koeala 3
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. SEURANTASUUNNITELMA... 4 2.1. SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotSYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018
B 3093.100 Vulcan Hautalampi Oy Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 KUOPIO 21.12.2018
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotLoimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1
Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 76. Ari Haikonen
Kala- ja vesimonisteita nro 76 Ari Haikonen Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilajoessa vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kesäkuu 212 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotVantaanjoen ja Nuijajoen koskikunnostusten seuranta
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 255 Ari Saura Pasi Lempinen Kalevi Leinonen Vantaanjoen ja Nuijajoen koskikunnostusten seuranta Helsinki 2002 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 157/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Summanjoen yläosan
LisätiedotJokipuisto TUUSULANJOEN KUNNOSTUSHANKE Velvoitetarkkailun yhteenveto. Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä
Jokipuisto 9.9.29 TUUSULANJOEN KUNNOSTUSHANKE Velvoitetarkkailun yhteenveto Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä 8.12.215 TUUSULANJOEN KUNNOSTUSHANKE Velvoitetarkkailun yhteenveto
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotKoukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä
Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä Heikki Holsti Forssa HAMK 27.4.2019 30.4.2019 KVVY koordinoi vesienhoitotyötä Loimijoen alueella Työn pohjana kuntien ja ELY-keskusten
LisätiedotHARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 187/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Lisätiedot