VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012"

Transkriptio

1 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUE SÄHKÖKALASTUS Aineisto ja menetelmät Tulokset Taimenen esiintyminen ja sen tila TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VIITTEET: LIITTEET: Liite 1. Sähkökalastusalojen tarkat paikat.

4

5 Kalaosasto/HH Kirjenumero 906/12 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry sai Näsijärven kalastusalueen toimeksiannosta suorittaa kolmen kalastusalueen yhteisen sähkökalastustutkimuksen vuonna Virtain, Ruoveden- Kuoreveden ja Näsijärven kalastusalueiden yhteistutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunnostettujen virtavesien kalakantojen tila. Tutkimuksessa mukana olleet virtavedet oli kunnostettu vuosituhannen taitteessa. Kunnostusten tavoitteena oli parantaa virtavesissä elävien kalojen elinmahdollisuuksia. Nyt tehtyjen sähkökalastustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kunnostutettujen virtavesien kalakannat olivat kehittyneet kunnostustoimien jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli taimen, joka ilmentää virtavesien ekologista tilaa. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään olivatko kunnostustoimet edesauttaneet taimenkantojen tilan vahvistumista sekä luontaisen lisääntymisen voimistumista. Toisaalta pyrittiin saamaan selville miten muiden virtavesissä elävien kalalajien (kivisimpun ja kivennuolisien) kannat ovat kehittyneet kunnostusten jälkeen. 2. TUTKIMUSALUE Kalastusalueet valitsivat tutkimuksessa olevat virtavedet itse. Virtavesistä pyrittiin valitsemaan kaksi sähkökalastusalaa laajemman kokonaiskuvan saamiseksi. Myllyojassa sekä Karjulanjoessa kalastettiin vain yksi sähkökalastusala. Sähkökalastusalat valittiin yhteistyössä kalastusalueiden kanssa ja ne sijoittuivat pääosin jokien kunnostetuille osuuksille. Kenttätöiden yhteydessä kalastusalueet tarjosivat talkootyön muodossa apua koealojen tarkkojen paikkojen näyttämisessä sekä muissa kenttätöihin liittyvissä töissä. Virtain kalastusalueelta sähkökalastettiin kaksi kohdetta; Koikero-oja ja Mutioja (Kuva 2.1). Koikeroojalla sähkökalastusalat olivat Louhitunkoski (Kuva 2.2) ja Teräväinen (Kuva 2.3). Tarkat sähkökalas- ( 03 ) PL 265, Tampere

6 2 tusalat on esitetty liitteessä 1. Mutiojalla sähkökalastettiin puolestaan Koivuahonkoski (Kuva 2.4) ja Koskela (Kuva 2.5). Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueelta sähkökalastettiin kolme virtavesistöä; Myllyoja, Enojoki ja Pärjänoja (Kuva 2.1). Myllyojalla sähkökalastettiin yksi koeala, joka oli Myllyojankoski (Kuva 2.6). Myllyojankosken sähkökalastusala sijoittui kunnostettujen kohteiden yläpuolelle. Sähkökalastusalan alarajana toimi maantiesilta. Enojoella sähkökalastusalat olivat Autopurkaamonkoski (Kuva 2.7) ja Myllylän niska-alue (Kuva 2.8). Pärjänojalla sähkökalastettiin puolestaan luonnontilaiselta näyttävä Törmälän alue (Kuva 2.9) sekä kunnostettu Ahtolanvirta (Kuva 2.10). Näsijärven kalastusalueella kalastettiin yksi virtavesikohde; Karjulanjoen Karjulankoski (Kuva 2.11). Toisvesi Koikero-oja Visuselkä Tarjanne Mutioja Ajosjärvi Paloselkä Myllyjoki Ruovesi Enojoki Jäminginselkä Karjulanjoki Pärjänoja Vankavesi Kuva 2.1. Tutkimuksessa mukana olevien virtavesien sijoittuminen Näsijärven reitin vesistöalueella.

7 3 Kuva 2.2. Koikero-ojan Louhitunkosken sähkökoekalastusala vuonna Koealalta ei saatu yhtään kalaa. Kuva 2.3. Koikero-ojan Teräväisen sähkökoekalastusala vuonna Koealalta saatiin eniten taimenia (10 kpl) koko tutkimuksessa.

8 4 Kuva 2.4. Mutiojan Koivuahonkosken sähkökoekalastusala vuonna Koealalta saatiin 2 taimenta. Kuva 2.5. Mutiojan Koskelan sähkökoekalastusala vuonna Koealalta saatiin 3 taimenta. Kuva 2.6. Myllyojan Myllyojankosken sähkökoekalastusala vuonna Koealalta ei saatu taimenia.

9 5 Kuva 2.7. Enojoen Autopurkaamonkosken sähkökoekalastusala Koealalta ei saatu taimenia. Kuva 2.8. Enojoen Myllylän niskan sähkökoekalastusala Koealalta ei saatu taimenia. Kuva 2.9. Pärjänojan Törmälän sähkökoekalastusala Koeala jatkui kuvassa olevasta viivasta n. 50 metriä ylöspäin. Koealalta ei saatu yhtään kalaa. Kuva Pärjänojan Ahtolanvirran sähkökoekalastusala Koealalta saatiin 1 taimen.

10 6 Kuva Karjulanjoen Karjulankosken sähkökalastusala Koealalta ei saatu yhtään taimenta. 3. SÄHKÖKALASTUS 3.1 Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen sähkökalastukset tehtiin kahden päivän aikana ( ). Koekalastusten aikana vallitsivat hyvät sääolosuhteet ja kohdevesistöjen virtaamat olivat hyvät. Runsassateisesta kesästä, johtuen kaikissa tutkituissa virtavesissä oli hyvä vesitilanne. Koealojen veden lämpötilat vaihtelivat välillä 9,8 18,9 C. Pärjänojalla veden lämpötila oli selvästi alhaisin. Suurin osa sähkökalastusaloista sähkökalastettiin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kalastuskerralla kalattomiksi todetut Koikero-ojan Louhitunkoski ja Pärjänojan Törmälä koekalastettiin kuitenkin yhteen kertaan. Myös Koikero-ojan hyvin taimenia antanut Teräväisen sähkökalastusala päätettiin kalastusalueen toimitsijoiden kanssa kalastaa vain yhteen kertaan. Tällä pyrittiin vähentämään taimenen poikasiin kohdistunutta häiriötä. Sähkökalastukset toteutettiin vesistössä kahden hengen voimin. Sähkökalastukset tehtiin akkukäyttöisellä Hans Grassl 1G-200/2-C sähkökalastuslaitteella. Sähkökalastuksissa ei käytetty sulkuverkkoja. Sähkökalastusten yhteydessä koealat valokuvattiin. Sähkökalastusten tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin ( Rapuruton leviämisen estämiseksi kahluuvarusteet sekä sähkökalastuslaitteet desinfiointiin joka vesistön välissä Virkon s- desinfiointiaineella. Taulukko 3.1. Sähkökalastusalojen pinta-alat, sähkökalastusaika ja veden lämpötilat. Vesistö Koealan nimi pinta-ala (m 2 ) Sähkökalastettu Veden lämpötila Koikero-oja Louhitunkoski ,0 Koikero-oja Teräväinen ,2 Mutioja Koivuahonkoski ,0 Mutioja Koskela, Mutioja ,0 Myllyoja Myllypuronkoski 112, ,9 Enonjoki Autopurkaamonkoski ,9 Enonjoki Myllylä, niska ,9 Pärjänoja Ahtolanvirta ,8 Pärjänoja Törmälä ,5 Karjulanjoki Karjulankoski ,6

11 Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllyojankoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealalla keskimäärin Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllyojankoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealalla keskimäärin Tulokset Sähkökalastustulosten perustella voidaan todeta, että Myllypuronkosken koealaa lukuun ottamatta sähkökalastusalojen kalatiheydet ja biomassat olivat varsin pieniä (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Koealojen kalakannan tiheys vaihteli välillä kpl/100m 2 ja biomassa välillä g/100m 2. Taimenia saatiin saaliksi Koikero-ojan, Mutiojan sekä Pärjänojan sähkökalastusaloilta. kpl/100m Kalakannan tiheys (kpl/100 m 2 ) Taimen Made Kivisimppu Säyne Särki Ahven Kuva 3.1. Tutkimuksen sähkökoekalastusalojen kalatiheys (kpl/100m 2 ) vuonna g/100m2 Kalakannan tiheys (g/100 m 2 ) Taimen Made Kivisimppu Säyne Särki Ahven Kuva 3.2. Tutkimuksen sähkökoekalastusalojen kalakannan biomassa (g/100m 2 ) vuonna 2012.

12 8 Koikero-oja Tutkituista kohteista saatiin eniten taimenia saaliiksi (10 kpl) Koikero-ojasta. Kaikki saadut taimenet tulivat Teräväisen koealalta. Louhitunkosken koealalta ei saatu yhtään kalaa. Taimen lisäksi Teräväisen sähkökalastusalalta saatiin saaliiksi myös särkiä. Muita kalalajeja ei Koikero-ojassa tavattu. Taulukko 3.2. Virtain kalastusalueella sijaitsevan Koikero-ojan kahden sähkökalastusalan saalis Koikero-oja, Louhitunkoski (100 m 2, kalastuskertoja 1) Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven Särki Säyne Made Yhteensä kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 EI SAALISTA Koikero-oja, Teräväinen (150 m 2, kalastuskertoja 1) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen ,3 0,7 6 0,9 4,0 Taimen 9 56,3 6, ,3 285,3 Taimen yhteensä 10 62,5 6, ,2 289,3 Kivisimppu Ahven Särki 6 37,5 4, ,8 141,3 Säyne Made Yhteensä ,0 10, ,0 430,7 Kuva 3.3. Virtain kalastusalueella sijaitsevan Koikero-ojan Teräväisen koealalta saatiin tutkimuksen ainut 0+ taimen. Koealalta saatiin tämän pienen yksilön lisäksi yhdeksän erikokoista taimenta, mikä osoittaa että taimenen lisääntyminen on onnistunut ojassa useana vuotena peräkkäin.

13 9 Mutioja Mutiojan molemmilta sähkökalastusaloilta saatiin saaliiksi sekä taimenia että kivisimppuja. Ylemmältä sähkökalastusalalta (Koivuahonkoski) saatiin saaliiksi kaksi taimenta ja 7 kivisimppua. Alemmalta sähkökalastusalalta saatiin puolestaan saaliiksi 3 taimenta sekä 8 kivisimppua. Taulukko 3.3. Virtain kalastusalueella sijaitsevan Mutiojan kahden sähkökalastusalan saalis Mutioja, Kuivuahonkoski (100 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen 2 22,2 2, ,8 364,0 Taimen yhteensä 2 22,2 2, ,8 364,0 Kivisimppu 7 77,8 7,0 12 3,2 12,0 Ahven Särki Säyne Made Yhteensä 9 100,0 9, ,0 376,0 Mutioja, Koskela (90 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen 3 27,3 3, ,3 606,7 Taimen yhteensä 3 27,3 3, ,3 606,7 Kivisimppu 8 72,7 8,9 27 4,7 30,0 Ahven Särki Säyne Made Yhteensä ,0 12, ,0 636,7 Kuva 3.4. Mutiojan kahdelta koealoilta saatiin taimenia yhteensä saaliiksi 5 kpl. Kokonsa puolesta nämä yksilöt olivat 2- tai 3-vuotiaita. Kuvassa kolme taimenta, jotka saatiin Koskelan koealalta.

14 10 Myllyoja Myllyojan sähkökalastusalalta saatiin tavanomaisia järvikaloja. Saalislajistoon kuului ahven, särki, säyne ja made. Koealojen vertailussa sekä kalaston tiheys että biomassa olivat Myllyojassa kaikkein korkeimmat. Kalaston suuri määrä johtuu siitä, että Myllyoja sijoittuu kahden suuren vesistön väliin (Ajosjärvi Huutonselkä). Taulukko 3.4. Ruoveden Kuoreveden kalastusalueella sijaitsevan Myllyojan sähkökalastusalan saalis Myllyoja, Myllyojankoski (112,5 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 49 37,4 49, ,6 494,2 Särki 79 60,3 79, ,1 2376,9 Säyne 1 0,8 1,0 24 0,7 21,3 Made 2 1,5 2,0 86 2,6 76,4 Yhteensä ,0 131, ,0 2968,9

15 11 Enojoki Hyvistä lähtökohdista huolimatta Enojoen sähkökalastusaloilta ei saatu saaliiksi yhtään taimenta. Tämän virtaveden saalislajisto koostui kivisimpusta, ahvenesta, särjestä ja mateesta. Enojoen ylemmältä sähkökalastusalalta (Autopurkaamonkoski) saatiin kohtalaisen paljon kivisimppuja saaliiksi (9 kpl), mutta alaosan koealalta ei saatu yhtäkään. Alueellisessa vertailussa Enojoen sähkökalastusalojen kalatiheydet ja biomassat olivat toiseksi korkeimmat Myllyojan jälkeen (Kuva 3.1 ja Kuva 3.2). Taulukko 3.5. Ruoveden Kuoreveden kalastusalueella sijaitsevan Enonjoen kahden sähkökalastusalan saalis Enojoki, Autopurkaamonkoski (120 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu 9 29,0 7,5 45 6,3 37,5 Ahven 10 32,3 8, ,4 186,7 Särki 12 38,7 10, ,3 370,0 Säyne Made Yhteensä ,0 25, ,0 594,2 Enojoki, Myllylä niska-alue (105 m 2, kalastuskertoja 1) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 14,0 60,9 13,3 264,0 34,1 251,4 Särki 6,0 26,1 5,7 200,0 25,8 190,5 Säyne Made 3,0 13,0 2,9 310,0 40,1 295,2 Yhteensä 23,0 100,0 21,9 774,0 100,0 737,1 Kuva 3.5. Enonjoen Autopurkaamonkoskesta saatiin eniten kivisimppuja (9 kpl). Koealan hyvistä lähtökohdista huolimatta koealalta ei tavattu taimenta.

16 12 Pärjänoja Pärjänojan ylemmältä koealalta (Törmälä) ei saatu saaliiksi yhtään kalaa. Tämä oli ihme, sillä virtaalue sijaitsi suojaisessa paikassa metsän keskellä ja uoma näytti päällisin puolin soveltuvan erinomaisesti taimenen elinalueeksi (Kuva 2.9). Pärjänoja saa vetensä lähteistä ja harjualueelta, minkä takia vesi oli kylmempää kuin muissa tutkimuksessa mukana olevissa virtavesissä. Pärjänojan alaosalla (Ahtolanvirta) sijaitsevalta koealalta saatiin saaliiksi yhden taimenen lisäksi, ahven, made ja särkiä. Ahtolanvirran sähkökalastusalan kalatiheys ja biomassa jäivät alhaiseksi. Taulukko 3.6. Ruoveden Kuoreveden kalastusalueella sijaitsevan Pärjänojan kahden sähkökalastusalan saalis Pärjänoja, Törmälä (90 m 2, kalastuskertoja 1) Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven Särki Säyne Made Yhteensä kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 EI SAALISTA Pärjänoja, Ahtolanvirta (160 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen 1 20,0 0, ,1 115,0 Taimen yhteensä 1 20,0 0, ,1 115,0 Kivisimppu Ahven 1 20,0 0,6 18 3,9 15,0 Särki 2 40,0 1, ,6 63,3 Säyne Made 1 20,0 0, ,3 188,3 Yhteensä 5 100,0 3, ,0 381,7 Kuva 3.6. Pärjänojan ainut taimen saatiin joen alaosalla sijaitsevasta Ahtolanvirran koealalta. Vaikka koealalla oli laajoja sora-alueita, ei sähkökalastamalla todettu taimenen lisääntymistä vuonna 2012.

17 13 Karjulanjoki Karjulanjoessa kalastettiin yksi koeala. Karhulankosken sähkökalastusalan kalatiheys ja biomassa jäivät vaatimattomalle tasolle. Saalis koostui vain 2 ahvenesta ja 8 särjestä. Muihin tutkimuksessa mukana oleviin vesistöihin verrattuna Karjulanjoen vesi oli huomattavasti humuspitoisempaa. Taulukko 3.7. Näsijärven kalastusalueella sijaitsevan Karjulanjoen sähkökalastusalan saalis Karjulanjoki, Karjulankoski (120 m 2, kalastuskertoja 2) kpl % kpl/100m 2 g % g/100m 2 Taimen 0+ Taimen Taimen yhteensä Kivisimppu Ahven 2 20,0 1, ,8 55,0 Särki 8 80,0 6, ,3 238,3 Säyne Made Yhteensä ,0 8, ,0 293,3 3.3 Taimenen esiintyminen ja sen tila Virtavesien kalataloudellista tilaa voidaan arvioida parhaiten sellaisten kalalajien avulla, jotka lisääntyvät ja viettävät koko ikänsä virtavesiympäristössä (kivisimppu ja kivennuoliainen). Toisaalta vaeltavien virtavesikutuisten kalalajien kuten taimenen poikasten esiintyminen tai esiintymättömyys ilmentää vesistön ekologista tilaa. Tavanomaisten kalalajien kuten ahvenen, särjen, salakan ja hauen, määrät koskialueilla vaihtelevat varsin paljon olosuhteiden mukaan (virtaama, koealan veden virtausnopeus, veden lämpötila ym.), siksi näiden määrät kuvaavat heikommin virtavesien olosuhteita. Sähkökalastustulosten perusteella tutkimuksessa mukana olleissa kunnostetuissa virtavesistöissä taimenkannat eivät ole vielä palautuneet hyvälle tasolle Koikero-ojaa lukuun ottamatta. Kymmenestä sähkökalastetusta koealasta neljältä saatiin saaliiksi taimenia. Tutkimuksen kokonaistaimensaalis oli 16 yksilöä, josta vain yksi oli iältään 0+ (Kuva 3.7). Toisaalta voidaan todeta, että myös kivisimppujen määrät olivat koealoilla alhaisia, mikä ilmentää, että tämänkään kannat ei vielä ole vahvalla tasolla. Koikero-oja erottui taimenkannan tilan osalta selvästi muista tutkimusvesistöistä. Teräväisen koalalta saatiin yli puolet tutkimuksen taimenista. Koealalla taimenten tiheys oli kohtalaisella tasolla (6,7 kpl/100m 2 ). Teräväisen koealalta saatiin hyvin monen kokoisia taimenia, myös 0+ ikäinen yksilö. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taimenen lisääntyminen on onnistunut tällä alueella monena vuotena peräkkäin. Koikero-ojan Teräväisen alueen muita koealoja suurempi taimenten tiheys saattaa ainakin osittain johtua lähellä sijaitsevasta Kituskosken erityiskalastuskohteesta. Kituskosken taimenistukkaat ovat saattaneet nousta Koikero-ojaan lisääntymään. Koikero-ojan tilanteessa on tosin pantava merkille, että ylemmältä koealalta ei saatu yhtään kalaa saaliiksi. Tulosten perusteella taimen ei lisäänny tällä alueella eikä alueella esiintynyt muutakaan kalaa. Ei ole tarkkaa tietoa siitä miksi näin on.

18 Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllypuronkoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealat yhteensä 14 Mutiojan taimenhavaintoja voidaan pitää myös positiivisena löytönä. Mutiojan molemmilta sähkökalastusaloilta saatiin saaliiksi taimenia. Vaikka taimenten määrä oli alhainen (5 kpl) ja saadut yksilöt edustavat vanhempia ikäluokkia voidaan todeta, että vesistö soveltuu taimenen elinalueeksi. Kenttätöiden yhteydessä havaittiin, että Mutiojan vesi oli kirkasta ja koealoilla kasvoi runsaasti vesisammalta, mitä voidaan pitää hyvänä merkkinä virtavesissä elävien kalojen kannalta. Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueelta tutkittujen virtavesien taimenkantojen tilaa voidaan pitää heikkona. Myllyojasta ja Enojoesta ei saatu yhtään taimenta saaliiksi. Pärjänojan taimensaaliskin jäi vain yhteen yksilöön. Päällisin puolin Enonjoen Autopurkaamonkoski sekä Myllylän alue soveltuisivat erinomaisesti taimenen elinalueeksi, eikä oletettavasti veden laatukaan muodosta estettä taimenen lisääntymiselle. Pärjänojan heikko sähkökalastussaalis myös ihmetyttää varsinkin kun tiedetään, että vesistön vedenlaatu on alueella sijaitsevien lähteiden ansiosta erinomainen ja vesi pysyy muita virtavesiä viileämpänä kesäkautena. Pärjäojan ylemmältä luonnontilaiselta näyttävältä koealalta (Törmälä) ei saatu yhtään kalaa saaliiksi, vaikka alue näytti erittäin hyvältä. Toisaalta myös alaosan kunnostetun jokiuoman kalakannan tila oli heikko. Alueelta saatiin saaliiksi kuitenkin yksi vanhemman ikäluokan taimen. Silmämääräisesti arvioituna Karjulanjoki eroaa muista tutkituista virtavesistä suuremman humuspitoisuuden osalta. Karjulankosken koealan kalakanta on erittäin harva, eikä alueelta tavattu taimenta tai kivisimppua. kpl/koeala Taimenen esiintyminen (kpl/koeala) Taimen 0+ Taimen > 0+ Kuva 3.7. Ensimmäisellä kasvukaudella (0+) olevien taimenten sekä vanhempien yksilöiden (>0+) määrät (kpl) eri koealoilla.

19 Louhitunkoski Teräväinen Koivuahonkoski Koskela, Mutioja Myllypuronkoski Autopurkaamonkoski Myllylä, niska Törmälä Ahtolanvirta Karjulankoski Koealat yhteensä 15 kpl/100 m Taimenen tiheys(kpl/100 m 2 ) Taimen 0+ Taimen > 0+ Kuva 3.8. Ensimmäisellä kasvukaudella (0+) olevien taimenten sekä vanhempien yksilöiden (>0+) tiheys (kpl/100m2) eri koealoilla. 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Virtavesien kunnostukset eivät yksin riitä taimenkantojen palautuksessa jos kannat olivat jo ennen kunnostustoimia heikossa tilassa. Taimenkantojen tilan parantamiseksi tulisikin nyt keskittyä heikkojen kantojen tilan vahvistamiseen. Niissä vesistöissä joissa taimenta ei havaittu, tulisi toteuttaa taimenen istutuksia esimerkiksi mätirasioilla. Istutusten tuloksellisuutta ja taimenkantojen tilan muutoksia tulisi seurata sähkökoekalastuksilla. Ensimmäisenä lähtökohtana on, että Näsijärven reittiin laskevista virtavesistä löydettyjen luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen perimä tulisi selvittää ennen istutustoimiin ryhtymistä. Taimenkantojen selvittämiseksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys keräsikin vuonna 2012 sähkökoekalastamalla saaduista taimenista DNA-näytteet. Näytteitä ei vielä ole määritetty. Erityisen mielenkiinnon kohteena on Koikero-oja, missä on arvioitu lisääntyvän alkuperäinen taimenkanta. Toisaalta myös muiden virtavesikohteista saatujen taimenten kannan määrittäminen on tärkeää alkuperäisten kantojen suojelemiseksi. Jos vesistön taimenkanta todetaan olevan Rautalammen reitin kantaa (istutuksissa käytetty kanta Näsijärven reitillä) tai sekakantaa ei istutustoimille ole estettä.

20 16 Koikero-oja Koikero-ojassa esiintyvän taimenkannan alkuperä tulisi määrittää DNA-analyysillä. Vesistöön ei suositella istutuksia luontaisen lisääntymisen onnistumisen johdosta. Koikero-ojan osalta olisi hyvä selvittää miksi ylemmältä koealalta ei saatu kalaa. Olisi hyvä tietää poikkeaako esimerkiksi ojan yläosan veden laatu ojan alaosasta. Teräväisen alueella ei suositella suurempia kunnostustoimia. Kutusoraikoiden kuntoa voidaan kohentaa lisäsoraistuksella tai olemassa olevan soraikon pöyhimisellä. Mutioja Mutiojassa esiintynyt harva taimenkanta tulisi määrittää DNA-analyysillä. Jos kannan todetaan olevan sekakantaa, voidaan vesistön taimenkantaa vahvistaa mätirasiaistutuksilla. Luontaista lisääntymistä voidaan puolestaan tehostaa kutusoraikoiden hoitamisella. Sekä Koivuahonkoskella että Koskelan alueella kutusoraikot olivat liettyneet ja heinittyneet. Myllyoja Myllyojan kunnostettu ja soraistettu jokiuoma (sillan alapuoli) on voimakkaasti pusikoitunut. Myllyojan alaosan pusikoita voisi hoitaa harvennuksella. Alaosan kutusoraikoiden tilasta ei ole tietoa. Myllyoja on yläosaltaan avointa jokiuomaa. Tätä osaa vesistöstä voisi kivetä käsin. Tämä loisi suuremmille taimenille lisää elinaluetta. Taimenen luontaista lisääntymistä voisi tehostaa Myllyojan niskaalueelle tehtävällä kutusoraikoilla. Tällä hetkellä niska-alueella ei ole soraa. Koska Myllyojassa ei ole sähkökalastuksilla havaittu taimenta, voisi vesistöön muodostaa taimenkannan mätirasiaistutuksilla. Enojoki Enojoessa ei ole havaittu taimenia sähkökalastuksissa, minkä johdosta vesistöön voisi yrittää kotiuttaa taimenta mätirasiaistutuksilla. Sekä Autopurkaamonkoski että Myllylän alue soveltuisivat mätirasiaistutuskohteiksi hyvin. Taimen luontaista lisääntymistä voisi parantaa kutusoraikoiden hoitamisella. Autopurkamonkosken niskalla sora oli liettynyt osittain. Pärjänoja Pärjänojan taimenkanta on heikko. Ei ole tarkkaa tietoa, onko Ahtolanvirrasta sähkökalastamalla saatu suurikokoisempi taimen syntynyt alueella vai onko se istutuksista peräisin. Saadun taimenen kanta tulisi määrittää DNA-analyysillä. Jos tämä yksilö todetaan olevan Rautalammen reitin kantaa tai sekakantaa voidaan taimenkantaa vahvistaa mätirasiaistutuksilla. Törmälän koealan kalattomuus tulisi selvittää. Pärjänojan taimenkannan luontaista lisääntymistä voisi vahvistaa kutusoraikoiden tekemisellä joen yläosalle. Vaikka Törmälän alue näytti päällisin puolin soveltuvan taimenen lisääntymisalueeksi, ei alueella havaittu olevan selvää kutusoraikkoa. Alueen maaperä oli pääosin hienojakoista hiekkaa. Pärjänojan alaosan Ahtolanvirran alueella on sitä vastoin runsaasti lisääntymiseen soveltuvaa kutusoraa, mutta uoma on muutoin avointa suurempia taimenen poikasille silmälläpitäen. Kesän vanhojen ja sitä suurempien taimenten elinmahdollisuuksia voisi parantaa, jos jokiuomaa kivettäisiin suuremmilla kivillä. Soveltuvaa kiviainesta oli joen rantapenkoilla.

21 17 Karjulanjoki Suurin este Karjulanjoen kalataloudellisen kehityksen ja samalla taimenkannan tilan parantamisen tiellä on Karjulankoskessa oleva pato, joka estää kalojen vapaan liikkumisen. Padon takia sen alapuolella tehtävät taimenkannan hoitotoimet kohdistuvat vain pienelle jokiosuudelle. Karjulanjoen alaosan taimenkannan tilaa voidaan parantaa istutustoimilla. Myös Karjulankosken erityiskalastuskohteen kalastussäännöillä voidaan vaikuttaa taimenkannan tilaan. Kuva 4.1. Karjulanjoen Karjulankoskessa oleva vanha voimalaitospato. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Heikki Holsti Hyväksynyt: Toiminnanjohtaja Jukka Mattila TIEDOKSI:

22 LIITE 1. Sähkökalastusalat vuonna Louhitunkoski Koikero-oja Louhitunkoski 2012.

23 Koikero-oja Teräväinen Teräväinen

24 Koskela Koivuahonkoski Mutioja Koivuahonkoski ja Koskela 2012.

25 Myllyjoki Myllykoski 2012.

26 Ahtolanvirta Törmälä Pärjänoja Törmälä ja Ahtolanvirta 2012.

27 Myllylän niska Autokorjaamonkoski Enojoki Autokorjaamonkoski ja Myllylän niska 2012.

28 Karjulanjoki Karjulankoski Karjulankoski

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17 ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15

Heikki Holsti. Kirjenumero 949/15 JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012 Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017 + Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13

Heikki Holsti 2013. Kirjenumero 1017/13 TAMPEREEN KAUPUNGIN TAAJAMA- ALUELLA SIJAITSEVIEN MYLLYOJAN, VUOHENOJAN, PYHÄOJAN JA VIINIKANOJAN VIRTAVESI-INVENTOINTI JA SÄHKÖKOEKALASTUKSET VUONNA 2013 Heikki Holsti 2013 Kirjenumero 1017/13 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!

Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTIMENPITEET VUONNA 2016 TAUSTAA Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO Ilmoita taimenhavaintosi ja ole edistämässä taimenkantojen hoitotyötä! KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN TAIMENEN KUTUHAVAINNOINTIVERKOSTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toteuttaa virtavesien

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA 2019 Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN KUNNOSTUSTALKOOT VUONNA

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018 Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Virtavesi Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kalastusaluepäivä, Jämsä 15.12.2016 Heikki Holsti DNA ja taimenkantojen hoito Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry EKOLOGIAN KERTAUSTA GEENIT JA PERIMÄN VAIHTELU OVAT AVAIN SELVIYTYMISELLE MUUTTUVISSA

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16

EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16 EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA 2018 Kirjenumero 1115/16 Kalaosasto/HH 13.1.2017 Kirjenumero 1115/16 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE

Lisätiedot

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16 BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA Heikki Holsti Kirjenumero 420/16 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTEET... 1 2. TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset

Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskus 008 Sisällysluettelo. TAUSTAA... 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. TULOKSET... 3. VESISTÖKOHTAISET TULOKSET... 3.. Espoonjoen

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen

Lisätiedot

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015 Raportti Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 1 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Pajaoja 3 3.1.1 Koeala 3

Lisätiedot

Panumaojan kunnostusraportti

Panumaojan kunnostusraportti Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,

Lisätiedot

Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä

Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä Heikki Holsti Forssa HAMK 27.4.2019 30.4.2019 KVVY koordinoi vesienhoitotyötä Loimijoen alueella Työn pohjana kuntien ja ELY-keskusten

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI Tmi Manumaa 2010 Yhteistyössä mukana: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (kalatalous) ja Urpalanjokialue Lohijoeksi ry 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Virtaveden toiminta ja kunnostus

Virtaveden toiminta ja kunnostus 14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan

Lisätiedot

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala

Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella 2017 Teksti ja kuvat: Ville Ojala Sisällys 1. Kalaisia koskia Paimionjokeen -hanke... 1 2. Mäti-istutukset... 2 3. Poikasistutukset...

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008 Helsinki huhtikuu 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 2. MENETELMÄT...4 3. SÄHKÖKALASTUSTULOKSET...6

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot