HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 28.3.2014 Klo 08.30-12.30 Scandic Hotel Kajanus, alakerta
Aikataulu 09.00 Päivän agenda ja ensimmäisen istunnon anti 09.10 Hyvinvoinnin trendit 10.00 Kainuun hyvinvoinnin skenaariot 11.15 Kehittämistoimenpiteiden valinta 12.00 Yhteistyön muodot 12.30 Tilaisuus päättyy
Hyvinvoinnin kehittämishaasteet Työllisyys ja toimeentulo Työpaikkojen luominen Yrittäjyyden, yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen asenteen vahvistaminen Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden parantaminen Terveys ja toimintakyky Terveyserojen kaventaminen ja toimintakyvyn parantaminen Siirtyminen korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin Vastuun pallottelusta vastuunottoon Yhteisöllisyys ja osallisuus Toimijoiden laaja yhteistyö, jossa koordinaatiovastuu selkeästi yhdellä taholla Työttömyys ja syrjäytyminen Osallistumisen mahdollistaminen Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus
Hyvinvoinnin trendejä poimintoja 1 /3 Työllisyys ja toimeentulo ennenaikainen eläkkeelle jääminen, työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen perinteisen palkkatyön rinnalle uusia työn muotoja, osa-aikayrittäjyys etätyö, virtuaaliset työyhteisöt ylisukupolvinen köyhyys jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen vaatimus työpaikkojen, palvelujen ja asutuksen keskittyminen väestörakenteen muutos: väestön ikääntyminen, kasvavat erityisryhmät, huoltosuhteen heikkeneminen, vieraskielisen väestön osuuden kasvu talouden globalisaatio ja keskinäisriippuvuus syvenee, talouden (ja muun yhteiskunnan) muutosten nopeus kasvaa
Hyvinvoinnin trendejä poimintoja 2 /3 Terveys ja toimintakyky Teknologinen kehitys: hyvinvointiteknologia, 24/7-yhteiskunta, virtuaalipalvelut, e- palvelut, hybridi palvelut itsediagnosointi hyvinvointi - ja terveystietojen mittaaminen ja kerääminen hyvinvointierojen ja elämäntapaerojen polarisoituminen väestöryhmissä, nuorten syrjäytyminen elintavat yhä useamman kuolinsyynä (kohonnut verenpaine, tupakka, kolesteroli, lihavuus) omavastuun korostuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkiminen yksityiseltä sektorilta elinikä pitenee, virkeiden senioreiden osuus kasvaa, toisaalta erittäin iäkkäiden ja huonokuntoisten vanhusten osuus kasvaa ympäristö- ja hyvinvointipolitiikan lähentyminen (ympäristöterveys, luonto hoidon ja voimaantumisen lähteenä vihreä hoiva)
Hyvinvoinnin trendejä poimintoja 3 /3 Yhteisöllisyys ja osallisuus aktiiviset ikäihmiset yhteiskunnan voimavarana uudenlaiset yhteisöllisyyden ja kuulumisen tarpeet elämysten hakeminen kyläyhteisöt, asuinaluetoimikunnat, lähidemokratian ja vaikuttamisen esiinmarssi kaupungistuminen ja keskittäminen kotoilu, yksilöllisyys korostuu yhteiskunnassa monikulttuurisuus sosiaalinen media ja erilaiset sovellukset vuorovaikutuksen alustana ja muotona yhden asian liikkeet, paikallisuuden (lokaalin) ja maailmanlaajuisuuden (globaalin) yhdistyminen kansalaisliikkeissä, kuluttamisessa, taloudessa, yritystoiminnassa (glokaalisaatio) hyvinvointierojen ja elämäntapaerojen polarisoituminen väestöryhmissä nuorten syrjäytyminen
Globaali kohtalonyhteys Euroopan uudistumiskyvyttömyys Data vaurauden ja vallan lähteenä Superseniorit Kamppailu luonnon-varoista kiihtyy Länsimaisen työn radikaali murros Jopa 4 6 astetta kuumempi ilmasto Megatrendejä (SITRA 2013) Älyteknologia arjessa Mega-kaupungit Talousjärjestelmä oirehtii Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa Suuri vallan uusjako
Länsimaisen työn radikaali murros Länsimainen työ on murroksessa johtuen tuotannon siirtymisestä ja talouden digitalisoitumisesta. Karkea esimerkki on Kodak ja Instagram, joista edellisellä oli hyvinä vuosina 140 000 työntekijää ja jälkimmäisellä 14 vuonna 2012. Myös kysymykset vauraudenjaosta ja länsimaisen keskiluokan kriisiytymisestä ovat tämän uuden talouden kysymysten ytimessä. Muutokset myös työn luonteessa länsimaissa, yhä useamman keksittävä itselleen työ. Oletko generalisti vai aktivisti? Aasiassa samaan aikaan tapahtuva keskiluokkaistuminen.
Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Joka viidennellä suomalaisella psyykkisen sairauden diagnoosi. Masennuksen ja työperäisen pahoinvoinnin yhteen laskettu summa on 25 miljardia menetettynä työpanoksena valtion budjetista. Uudenlaiset hyvinvoinnin tarpeet: kuuluminen, osallisuus, sosiaalinen pääoma, onnellisuus, mahdollisuudet, hyvä elämä. Tarvitaan uusi käsitys hyvinvoinnista ja keinoista joilla hyvinvoinnin ongelmia ratkotaan.
Superseniorit Väestö ikääntyy nopeasti ja Suomi on tämän kehityksen etujoukoissa. Japani elää jo tätä tulevaisuutta. Superseniorit suurena kansanosana luovat uudenlaisia tarpeita, palveluja ja voivat olla merkittävä yhteiskunnallinen voima. Kronologisesta iästä toimintakykyyn liittyvään ikään ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Suuret kysymykset sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
TEHTÄVÄ 1. Trendit (30 min) Valitkaa 2 positiivista trendiä, joiden varaan voidaan rakentaa hyvinvoinnin vahvistumista Kainuussa osa-alueenne näkökulmasta. Valitkaa 2 negatiivista trendiä, joiden vaikutuksia pitää pystyä torjumaan/ pehmentämään Kainuussa, hyvinvointi Kainuussa osaalueenne näkökulmasta vahvistuisi. Valintaa ohjaavat kysymykset: Miksi tämä trendi on tärkeä Kainuussa? Miten se konkreettisesti näkyy Kainuussa? Kirjatkaa valitsemanne neljä (2+2) hyvinvoinnin trendiä A4 papereille ja tuokaa taululle yhteisesti käsiteltäväksi
TEHTÄVÄ 2. Tulevaisuuskuva (30 min) Muotoilkaa hyvinvoinnin osa-alueen tavoiteltava skenaario vuonna 2020, vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1. Tavoiteltavan skenaarion NIMI?: 2. Skenaarion lyhyt kuvaus muutamalla lauseella: avataan edellisellä kerralla tehdyt 3 nostoa miltä kainuulaisten hyvinvointi näyttää, kun nämä kehittämisongelmat on ratkaistu? 3. Skenaarion toteutumista vauhdittavat ajurit? (edellä valitut positiiviset trendit; muita mahdollisia ajureita?) 4. Skenaarion toteutumista hidastavat tai estävät rajoitteet? (edellä valitut negatiiviset trendit; muita mahdollisia rajoitteita?) 5. Mahdollisia muita skenaarioon liittyviä ja siinä huomioitavia seikkoja?
TEHTÄVÄ 3. Toimenpiteet ( 1 h) Tarvittavat hyvinvoinnin osa-alueenne toimenpidekokonaisuudet vuoteen 2020: Mitä toimenpiteitä on käynnistettävä lähitulevaisuudessa (välittömät toimet)? (muotoilkaa edellisen työpajan 3 nostoanne toimenpiteiksi, muut tarvittavat kiireelliset toimet?) Mitä on saatava aikaan seuraavien 4 5 vuoden aikana, jotta tavoiteltava skenaario saavutetaan? (miten esim. skenaarion toteutumista tukevat trendit voidaan hyödyntää)? Mitä uhkia on pystyttävä torjumaan / ongelmia ratkaisemaan seuraavien 4 5 vuoden aikana? (miten esim. skenaarion toteutumista uhkaavien trendien vaikutukset voidaan torjua)? Ketkä sen tekevät? Keitä ovat keskeiset toimijat tavoiteskenaarioon pyrkimisessä? (mainitkaa toimija ja sen rooli) Millaista skenaarion toteutumista tukevaa osaamista on Kainuussa? Mitä olemassa olevaa pitää vahvistaa? Mitä uutta pitää luoda? Muut skenaarion toteutumisen kannalta keskeiset toimenpiteet?
Hyvinvointiyhteistyö Kainuussa Tarve hyvinvointialan yhteistyölle Kainuussa? Miten yhteistyö tulisi organisoida mitä ovat keskeisimmät yhteisen tekemisen aiheet? Ehdotus: Hyvinvointiryhmän perustaminen edustajat eri hyvinvoinnin osa-alueilta valmistelevat foorumien sisältöä maakuntaohjelman toteutumisen seuranta Tuottavat asiantuntijanäkemystä Kainuun hyvinvoinnin tilasta ennakointiportaaliin ja ennakointiryhmälle Laajempi, toimijoiden yhteinen hyvinvointifoorumi 2 krt /vuodessa Koordinoija ja koollekutsuja (Kainuun liitto ja Kainuun SOTE yhteistyössä)?