Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat
|
|
- Pasi Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jari Kaivo-oja Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat Sisällys 1 Johdanto Satakunnan kehittämisen toimintalinjat Satakunnan Maakuntaohjelman trenditarkastelu PESTE-Trenditarkastelu SITRA-TRENDIT IFF-TRENDIT Maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopisteet trendianalyysissa Satakunnan tulevaisuuskuva
2 1 Johdanto Satakunnan maakuntaohjelma vuosille linjaa Satakunnan tulevaisuutta kolmella teemoituksella: Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja. Nämä kolme teemaa ankkuroivat myös Satakunnan tulevaisuuskuvaa. Satakunta rakentaa tulevaisuuttaan yhteisöllisyydelle, elinvoimalle ja ihmislähtöisille ratkaisuille. Tässä dokumentissa esitetään tarkoin rajattu trenditarkastelu valittujen kehittämislinjojen tarkastelun taustaksi. Satakunta rakentaa tulevaisuutensa kannustavalle yhteisöllisyydelle, puhtaalle elinvoimalle ja ihmislähtöisille ratkaisuille. Tulevaisuuskuva on laadittu syys-lokakuussa 2013 ja se viimeisteltiin vuoden 2014 alkupuolella. Maakuntien ja kuntien toimintaympäristö ei ole ollut erityisen vakaa ja tulevaisuuskuvan sisältöä on ollut tässä tilanteessa syytä punnita erityisen huolella. Erityisesti epävarmuudet liittyen Sote - uudistukseen ja aluerakenneuudistukseen ovat olleet mittavia ja ovat vaikuttaneet kuntien toimintaympäristöön. Ennakointi ei ole erityisen helppoa em. syistä johtuen. Voidaan todeta, että vakauden ja ennustettavuuden lisääminen korostuvat toimintaympäristössämme. Tulevaisuuskuva sisältää lyhyen katsauksen niistä keskeisistä trendeistä, jotka vaikuttavat maakunnan tulevaisuuteen valittujen kehittämislinjausten lähtökohdista. Aineistona on käytetty maakuntaohjelman laadintaprosessin tausta-aineistoa. Kannustava yhteisöllisyys sisältää yrittäjyyden tukemisen, kansainvälisen yhteistyön, vetovoimatekijöistä huolehtimisen sekä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun kehittämisen. Puhdas elinvoima sisältää uudet teknologian ratkaisut ja innovaatiot teollisuuden uusiutumiseen, metsä- ja energia-alan kehittämisen, vahvan elintarvikeketjun kehittämisen- suoraan pellolta pöytään ja pellolle sekä vesien ja luonnon hoidon. Ihmislähtöiset ratkaisut sisältävät uusien palveluratkaisujen kehittämisen, osallisuuden ja lähipäätöksenteon vahvistamisen sekä monipuolisten liikenneyhteyksien kehittämisen. 2. Satakunnan kehittämisen toimintalinjat Satakunnan kehittämisen toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin tulevaisuushaasteisiin; työikäisen väestön määrän väheneminen ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, vesien tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, julkisten palvelujen muutos sekä Satakunnan logistisen saavutettavuuden heikkoudet. Toimintalinjalla 1, kannustavaa yhteisöllisyyttä, vahvistetaan satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan työvoimapotentiaalin käyttöön. Toimintalinjalla 2, puhdasta elinvoimaa, parannetaan satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja maahanmuuttajien palveluista. Toimintalinjalla 3, ihmislähtöisiä ratkaisuja, turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. 2
3 Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja painopisteillä on synergistä vaikutusta toisiinsa. Esimerkiksi liikenneyhteydet, yhteiskuntatakuun onnistuminen ja työvoiman saaminen muualta Satakuntaan vaikuttavat oleellisesti teollisuuden ja elintarvikeketjun kehittämiseen. Kaikilla painopisteillä on välillistä vaikutusta Satakunnan maakunnalliseen vetovoimaan. Satakunnan maakuntaohjelma kytkeytyy selvästi Satakunnan teollisuusvisioon, kansalliseen kaupunkipolitiikkaan sekä maaseudun elinkeinojen ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Synergiat näiden eri visioiden ja strategioiden välillä ovat ilmeiset ja erittäin vahvat. Sekä maataloutta että teollisuutta tullaan kehittämään kunnianhimoisesti ja asettamalla poikkeuksellisen kovia tavoitteita uusien yritysten perustamiselle ja olemassa olevan yrityskannan kilpailukyvylle ja kasvulle. Tahtotila kehittyä ja parantaa maakunnan suhteellista kilpailukykyä on erittäin kova ja määrätietoinen Satakunnassa. Tämä näkyy jo nyt tilastollisissa alueellisissa vertailuissa koko Suomen aluekehityksen osalta. 3. Satakunnan Maakuntaohjelman trenditarkastelu Trendit ja toimintaympäristöstä nousevat muutokset liittyvät Satakunnassa toimiviin eri organisaatioihin ja yksilöihin. Uudet osaamiset ja uudet toimintatavat pohjustavat Satakunnan innovaatiovetoista kehitystä ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä Satakunnasta. Tahtotila Satakunnassa on olla Suomen johtavia teollisuus- ja elinkeinotoiminnan maakuntia. Maakunnallinen uudistumiskyky on tietoisesti kytketty ihmisläheisiin ja konkreettisiin toimintalinjoihin. Tahtotila ja omaehtoinen kehitys ei yksin määrää maakunnan tulevaa kehitystä, vaan maakunnan kehittämisessä on tärkeää huomioida laajemmat trendit ja kehitysaallot. Käytännönläheisyys ja konkreettisuus ovat keskeisiä ohjenuoria tässä maakuntaohjelmassa vuosille Asiat on voitava ymmärtää ja toiminnassa on oltava tulevaisuustietoisuutta, jotta tavoitteellinen toiminta olisi mahdollista. On olemassa useita trenditarkasteluita. Jos arvioidaan viime vuosikymmeninä tehtyjä trendianalyysejä, voidaan todeta, että lähes kaikissa niissä on huomioitu seuraavat neljä trendiä: Globalisaatio Väestön ikääntyminen Teknologian kehitys Verkostoituminen. Eittämättä nämä neljä keskeistä trendiä vaikuttavat myös Satakunnan tulevaan kehitykseen. Siksi maakunnan kehittämisessä on järkevää huomioida niiden vaikutus Satakunnan kehitykseen PESTE -TRENDITARKASTELU Tässä osiossa 3.1 ja trenditarkastelussa arvioidaan niin sanottuja PESTE-trendejä (PESTE: Political, Economical, Social, Technological, Ecological) tarkemmin. Poliittiset trendit ovat: Poliittinen trendi 1: Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen kylmän sodan päättymisen seurauksena; Poliittinen trendi 2: Pohjoisen ulottuvuuden ja arktisten alueiden merkityksen kasvu Eurooppalaiselle ja kansainväliselle kehitykselle; Poliittinen trendi 3: Globalisaatio ja sitä vastaava isojen valtakeskittymien desentralisaatio, kehitys kohti moninapaista globaalia taloutta; 3
4 Poliittinen trendi 4: Globaalin hallinnan instituutioiden kehittyminen ja niiden merkityksen kasvu (esim. Arktinen neuvosto ja YK) Nämä trendit ovat huomion arvoisia Suomen kannalta. Erityisesti Venäjän tuottama poliittinen trendi on erityisen huomion arvoinen Suomen arktisen strategian, Euroopan Unionin pohjoisen ulottuvuuden ja koko Suomenkin näkökulmasta. Kauppa Venäjän kanssa on ollut aivan viime aikoihin asti noususuuntaista. Taloudelliset trendit ovat seuraavanlaisia: Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu (etenkin rajalliset raaka-aineet, mm. öljy, kaasu, mineraalit, myös ravinto ja biomassa > mm. öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden lisääntyminen pohjoisessa); Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen; Talouden trendi 3: BRICSA maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ja N11-maiden taloudellisen merkityksen kasvu globaalissa taloudessa; Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden (liikkuvuuden) ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. Talouden kehityksessä korostuvat kansainvälistyminen ja kilpailu globaalissa taloudessa. Suomalaisten on verkostoiduttava, osattava kieliä ja luotava kumppanuuksia kansainvälisissä verkostoissa. Sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä trendejä ovat: Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 miljardista noin 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä; Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.); Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu; Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät; Sosiaalisen kehityksen trendi 5: Monikulttuuristen yhteiskuntien kasvu ja kehittyminen; Sosiaalisen kehityksen trendi 6: Sosiaalisen median merkityksen kasvu, web-pohjainen e- demokratia ja Euroopan uudistumis-kyvyttömyys Sosiaalinen kehitys on monin osin haasteita täynnä oleva kehityskenttä. Erityisen iso haaste on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja demokratian toimivuus ristipaineiden olosuhteissa. Teknologiakehityksen osalta huomion arvoisia trendejä ovat: Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen (mm. uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät kuljetus- ja energiateollisuuden ratkaisut); Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve; Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot); Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (Big Data, Cloud Computing, Mobil Tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.); 4
5 Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Teknologiakehitys on maailmassa kiihtyvässä vauhdissa. Keskeisiä teknologia-aaltoja ovat geeniteknologia, robotisaatio- ja automaatioteknologia, informaatioteknologia sekä nanoteknologia. Näiden teknologiaaaltojen välillä tulee tapahtumaan yllättäviäkin linkittymisiä ja konvergenssia. Nopea teknologiakehitys vaatii erityistä valppautta Satakunnassa erityisesti automaatiokehityksen, keinoälyn hyödyntämisen ja robotisoitumisen osalta. Sekä teollisuus- että palvelualojen robotisoitumine ovat voimistuvia trendejä maailmassa. Ympäristön ja kestävän kehityksen osalta huomion arvoisia trendejä ovat: Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste); Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin; Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla; Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform). Haaste saavuttaa parempi tasapaino talouden ja ympäristön kehityksen välillä ei tule poistumaan. Kestävän kehityksen haasteisiin voidaan vastata teknologian ja kulutustottumusten muutosten kautta. Kestävä kasvu on avainkysymys koko maailmantaloudessa. Vihreä kasvu luo myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. cleantech -osaamisen ja biotalouden kehittämisen osalta. Kondratieffin 6. Aallon arvioidaan nostavan kestävän talouden teknologiat ja muun osaamisen keskeisiksi liiketoiminta-alueiksi. Kuva 1. PESTE-trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta 5
6 Kuvassa 1 on esitetty eri PESTE -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta. Top 6 haasteellisinta trendiä ovat: 1. Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. 2. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. 3. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla. 4. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. 5. Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. 6. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa. Näihin trendeihin on siis Satakunnassa syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska ne ovat haasteellisimpia. Kuva 2. PESTE -trendien vahvistavuus Satakunnassa Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat PESTE trendit. 1. Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. 2. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa. 3. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. 4. Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. 5. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. 6. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla SITRA-TRENDIT Edellä on esitetty PESTE -perustrendianalyysi. Perusanalyysiä täydentäviä trendianalyysejä on esitetty esimerkiksi äskettäin Suomessa SITRA:n toimesta. Sen mukaisesti mielenkiintoisia trendejä Suomen kannalta ovat: 6
7 Globaali kohtalonyhteys Euroopan uudistumiskyvyttömyys Data vaurauden ja vallan lähteenä Superseniorit Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Länsimaisen työn radikaali muutos Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Megakaupungit Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa Talousjärjestelmä oirehtii Suuri vallan uusjako Älyteknologia arjessa. Nämä trendit tuovat eittämättä haasteita Suomelle ja Satakunnalle. Kuva 3. SITRA -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta Kuvassa 3 on esitetty eri SITRA -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta on visualisoitu kuvassa 3. Top 6 haasteellisinta SITRA - trendiä ovat: 1. Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos. 2. Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto. 3. Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat. 4. Trendi 13: Älyteknologia arjessa. 5. Trendi 4: Superseniorit. 6. Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy. Kuva 4. SITRA -trendien vahvistavuus Satakunnassa 7
8 Kuvassa 4 on esitetty visualisointi SITRA trendien vahvistavuudesta Satakunnassa. Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat SITRA trendit: 1. Trendi 13: Älyteknologia arjessa. 2. Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä. 3. Trendi 4: Superseniorit. 4. Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy. 5. Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos. 6. Trendi 9: Megakaupungit 3.3. IFF-TRENDIT Tuore trendianalyysi on Yhdysvaltalaisen Institute for the Futuren (IFF, esittämä trendianalyysi. Sen mukaisia isoja trendejä ovat seuraavat trendit: Trendi 1: Diasporien maailma: Virtuaalinen diaspora Ilmastonmuutos-diaspora Kansainvälinen diaspora Aktivistidiaspora Korporaatiodiaspora Biometriset diasporat Trendi 2: Finanssi-innovaatiot: Eri valuutat kilpailussa Uusvaluutat Pankki- ja finanssimarkkinoiden muutokset Islamilaiset pankit Sosiaalinen media Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet: Biohyödykkeet Identiteettihyödykkeet 8
9 Politiikkahyödykkeet Ruokahyödykkeet Urbaanit hyödykkeet Rahahyödykkeet Infrastruktuurihyödykkeet Oppimishyödykkeet Terveyshyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot: Uudet malliarmeijat Meemisodankäynti (pehmeä sodankäynti) Avoimen lähteen intelligence -toiminnot Kimmoisuutta lisäävät toiminnot Trendi 5: Ruokaverkostot: Maatalousmatkailu Ruuan printtaaminen Läpinäkyvä ruoka Ruuan arvoketjut Reilu lähikauppa Vertikaalinen maataloustuotanto Urbaani maatalous Uusluonnonmukaistaminen Pölyttäjien katoaminen Trendi 6: Sininen talous: Rannikkoalueiden ekosysteemipalvelut Kalakantojen aleneminen Uusiutuva merienergia Kuolleet merialueet Metaaliuhkat Syvämeren poraus Ilmastonmuutoksen geohallinta Meritutkimuksen kultakausi Trendi 7: Supersankari-organisaatiot: Avoin johtajuus Kollektiivinen sensemaking Translukutaito Kryptonumerite -osaaminen: automatisoitu kvantifiointi ja visualisointi (nopea integroitu tiedonhallinta) Beta -versiokulttuuri 9
10 Trendi 8: Neurotulevaisuus: Harhafiltterit Muistia tukevat lisälaitteet Kognitiivista kuntoisuutta ylläpitävät palvelut Onnellisuutta parantavat toimintatavat Henkinen hyvinvointiosaaminen Trendi 8: Innovaatioiden mahdollistaminen: Uusi kokemustalous, uusi normaali taso Uudet toiminnan laatuvaatimukset Osallistuttava design Uudet polut ja keinot teknologioiden omaksumisessa Nämä trendit edustavat vahvasti globaalitason näkökulmaa ja Yhdysvalloissa vallalla olevaan tulevaisuusnäkemystä. Sitran trendianalyysi ja aluksi esitetty PESTE- analyysi olivat selkeämmin Suomen tilanteeseen liittyviä. Silti nämäkin trendit tarjoavat oman hyödyllisen perspektiivin arvioida Satakunnan kehitystä lähinnä globaalista näkökulmasta. Kuva 5. IFF-trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta Kuvassa 5 on esitetty eri IFF -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta. Top 6 haasteellisinta IFF - trendiä ovat: 1. Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen. 2. Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet. 3. Trendi 5: Ruokaverkostot. 4. Trendi 1: Diasporien maailma. 5. Trendi 8: Neurotulevaisuus. 6. Trendi 6: Sininen meritalous. Kuvassa 6 on esitetty visualisointi IFF trendien vahvistavuudesta Satakunnassa. 10
11 Kuva 6. IFF-trendien vahvistavuus Satakunnan näkökulmasta Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat IFF trendit: 1. Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet. 2. Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen. 3. Trendi 5: Ruokaverkostot. 4. Trendi 1: Diasporien maailma. 5. Trendi 8: Neurotulevaisuus. 6. Trendi 2: Finanssi-innovaatiot MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT JA PAINOPISTEET TRENDIANALYYSISSA Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Kannustavaa yhteisöllisyys vahvistaa satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan työvoimapotentiaalin käyttöön. Puhtaan elinvoiman toimintalinja tavoittelee elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman lisäämistä. Puhtaalla elinvoimalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja maahanmuuttajien palveluista. Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät 11
12 liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Ihmislähtöiset ratkaisut turvaavat ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Taulukossa 1 on esitetty edellä kuvattujen trendien haasteellisuus suhteessa Satakunnan maakunnallisen aluekehittämisen painopisteisiin. 1 Taulukko 1. Trendien haasteellisuus suhteessa Satakunnan aluekehittämisen painopisteisiin PESTE-trendit PP1 PP2 PP3 PP4 PP5 PP6 PP7 PP8 Summa Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen Talouden trendi 3: BRICSA-maiden läpimurto Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste) Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform) Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen SITRA-trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2:Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa IFF-trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen SUMMA Jokaisen trendin osalta tehtiin oma haasteellisuusarvio seuraavalla arviointikehikolla. Trendiä koskeva haasteellisuusarvio: 0 = Ei mitään erityisiä haasteita, 1 = Jossain määrin haasteellinen trendi Satakunnalle, 2 = Melko haasteellinen trendi Satakunnalle, 3 = Hyvin haasteellinen trendi Satakunnalle, 4 = Erittäin haasteellinen trendi Satakunnalle. Jokaisen trendin osalta tehtiin myös oma vaikutusarvio seuraavalla arviointikehikolla: Trendin vaikutusarvio: 0 = Ei vaikutusta, 1 = Jossain määrin vaikutusta, 2 = On selvää vaikutusta, 3 = Aika merkittävä vaikutus, 4 = Erittäin merkittävä iso vaikutus. Tämän jälkeen kaikki arviot yhdistettiin eri trendien osalta. Taulukossa 1 on esitetty kokonaisarviot trendien haasteellisuudesta suhteessa Satakunnan aluekehittämisen painopisteisiin. 12
13 Taulukko 2. Trendien vahvistavuus aluekehittämisen painopisteisiin PESTE-trendit PP1 PP2 PP3 PP4 PP5 PP6 PP7 PP8 Summa Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen Talouden trendi 3: BRICSA-maiden läpimurto Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste) Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform) Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen SITRA-trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2:Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa IFF-trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen SUMMA
14 4. Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Tässä osiossa esitämme tarkempia kommentteja strategisista kohdennuksista suhteessa Satakunnan tulevaisuuskuvaan. Strategiset kommentit esitetään jokaisen trendianalyysin osalta erikseen Strategiset kohdennukset PESTE- trendien osalta PESTE trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukko 3. PESTE trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa. PESTE Trendit Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. Talouden trendi 3: BRICSA maiden läpimurto. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen. Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve. Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot). Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.). Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta. Erityisesti huomioitava seuraavien Satakunnan toimintalinjojen yhteydessä Energian tuottaminen teollisuudelle ja yrityksille kilpailukykyiseen hintaan LNG investoinnit ja niiden turvaaminen Kumppanuussuhteiden luominen erityisesti kasvaville markkinoille Satakunnan BRICSA- strategia? Liikennöintiyhteyksien systemaattinen parantaminen Mitkä ovat vihreän kasvut avaintuotteet ja palvelut Satakunnassa? Venäjä-verkostoituminen erityisesti meriklusterin osalta Satakunnassa Biotalouden liiketoimintapotentiaalin selvittäminen ja toteutus Satakunnan osalta Satakunnan Big Data- ja pilvilaskenta-strategia? (Vert. Hanko ja Kajaani) koska Satakunnassa on tarjolla energiaa datakeskuksille? Uusia niche -markkinoita Satakunnalle? 14
15 Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste). Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla. Kytkeytyminen liikennevirtoihin ja logistisiin ratkaisuihin Ekotehokkuuden parantaminen ja taloudelliset säästöt kunnissa ja yrityksissä Koulutus ja valistus asian osalta Satakunnassa 6 Kondratieffin syklin ymmärtäminen ja hyödyntäminen esim. cleantech -osaamisen osalta Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform). Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.). Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät. Satakunnan maahanmuuttopolitiikan sisältö ja sen kehittäminen kunnissa Vanhustalous uutena mahdollisuutena Satakunnassa Superseniori strategia Satakunnassa? Satakunta palvelutalouden erikoisosaajaksi Suomessa Palvelurobottistrategia Satakunnassa Hyvinvointialan, keinoälysovellutusten ja robotisaation pilotoinnit Turvaverkostot ja turvallisuuspalvelut Satakunnan Kriittisen infrastruktuurin suojelu- ja turvaratkaisut Ydinvoimaloiden turvallisuus Satakunnassa 15
16 4.2. Strategiset kohdennukset SITRA - trendien osalta PESTE trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukossa 4 on esitetty arviot erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa SITRA -trendianalyysien osalta. Taulukko 4. SITRA trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa SITRA trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2: Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa Erityisesti huomioitava seuraavien toimintalinjojen yhteydessä Satakunnan kumppanuudet ja niiden kehitys ja kansainvälisen yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen Satakunnan vaikutusvaltaiset eurovaaliehdokkaat? Datakeskuksia Satakuntaan? Energiaa on. Proaktiivinen ja aktivoiva senioripolitiikka kunnissa Luonnonvarojen ja kriittisten resurssien turvaaminen yrityksille Osaamisen laadullinen ja määrällinen ennakointi Ekotehokkaat ratkaisut Hiilineutraalius tavoitteeksi Huomion kiinnittäminen hyvinvoinnin laatuun Minkä megakaupungin kanssa Satakunnan pitäisi liittoutua? Energiaomavaraisuuden edistäminen Satakunnassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden pilottihankkeita Satakuntaan? Kokeilutalous käytäntöön Satakunnassa Suomen ja Satakunnan asema on haasteellinen. Vain älykäs erikoistuminen ja verkostoituminen voivat auttaa. Ihmisen ja älyteknologioiden yhteistyöhön kannattaa panostaa Satakunnassa (Keinoäly, robotisaatio ja ns. megatehdasmallit, laatujohtaminen tärkeitä asioita teollisuuden kilpailukyvylle) 16
17 4.3. Strategiset kohdennukset IFF- trendien osalta IFF trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukossa 5 on esitetty arviot erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa IFF -trendianalyysien osalta. Taulukko 5. IFF trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa. IFF Trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen Erityisesti huomioitava seuraavien toimintalinjojen yhteydessä Ei juuri huomioitavaa Ei juuri huomioitavaa. Jos yleinen korkotaso nousee nykyisestä alhaisesta tasosta kuten on oletettu, tämä trendi nousee merkityksellisemmäksi kuin se on nyt Suomessa ja Satakunnassa. Merkitsee käytännössä kuntasektorin ja yritysten uudenlaista yhteistyötä esim. investointien ja rahoituksen osalta. Ei juuri huomioitavaa paitsi turvallisuusorganisaatioissa. Tämä on tärkeä trendi Satakunnan elintarvikeketjun osalta. Kuntien kehittämät ruokaverkostoratkaisut voivat olla iso mahdollisuus tulevaisuudessa. Myös lähiruoka-asiat korostuvat tulevaisuudessa. Iso mahdollisuus Satakunnalle rannikko- ja Itämerimaakuntana. Satakunta tarvitsee älykästä erikoistumista ja myös erikoisorganisaatioita kilpaillakseen globaalin talouden lisäarvoverkostoissa. Neurotulevaisuus liittyy mm. oppivien robottien, keinoälyn ja automaation tulevaisuuteen. Alueet, jotka pystyvät kehittämään (vrt. Robotdalen Ruotsissa) ylivoimaista neuroverkko-osaamista ovat vetovoimaisia alueita teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta. Yhä enemmän strategisesti tärkeä trendi, joka määrää yritysten ja eri klustereiden kehittymistä Yhteenvetoa strategisista painopisteistä Edellä esitetyt trendianalyysit antavat pohjaa arvioida tarkemmin Satakunnan tulevaisuuskuvaa Mikäli niiden mukaan tullaan toimimaan ja etenemään, Satakunta tulee olemaan yhteisöllisesti vahva ja yritteliäs maakunta, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen maakunta ja myös ihmisläheinen ja lähidemokratian kannalta aktivoiva vahva kansalaisyhteiskunnan maakunta. Jotta näihin visionäärisiin tavoitteisiin päästäisiin on syytä olla johdonmukainen ja hyödyntää olemassa olevia trendejä ja mahdollisuuksia sekä toisaalta pyrkiä eliminoimaan trendien sisältämiä mahdollisia uhkia. Tämä edellyttää ns. sopeutuvaa ennakointia, suositusten sisäistämistä päätöksenteossa ja seurantaan eri toimenpideohjelmien osalta. Satakunnassa on syytä kiinnittää huomiota toimintalinjoissa datahallintaan ja isojen datojen hyödyntämiseen (Big Data, Cloud Computing, Internet of Things) ja yritysten innovaatiojohtamiseen 17
18 maakunnassa. Huomiota ansaitsee myös senior-kansalaisten aktivointi ja osallistumisen yhteiskuntaan jopa elinkeinojen kehittämisen yhteydessä. Kaikenlaista passivoitumista on syytä välttää ja edistää eri keinoin kansalaisten toimeliaisuutta. Kuten Kataisen hallituksen tulevaisuusselvityksessä Kestävällä kasvulla hyvinvointia (2013) estetään, tärkeää on kiinnittää huomiota arvokkaan elämän edistämiseen. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuuden työelämä on jotain muuta kuin se on tänään. Uusien työelämän käytäntöjen (etätyö, keinoälysovellutusten hyödyntäminen työelämässä, robotisaatio, yhteiskunnalliset yritykset jne.) ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen on tärkeää myös Satakunnassa. Ihmisten hyvinvoinnille tulee olemaan tärkeää sosiaalisten ja henkisten tarpeiden parempi huomioiminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja päihteiden käyttö vaativat omaa ohjattua hyvinvointipolitiikkaa sosiaalisten ongelmaryhmien ja syrjäytymisvaarassa olevien yksilöiden osalta. Erityisesti nuorten syrjäytyminen on syytä ottaa vakavana haasteena. Työssä olevien ihmisten kannalta korostuvat työhyvinvointiin liittyvät asiat kuten omasta (1) terveydestä ja liikunnasta huolehtiminen, (2) mielentilan ja tunteiden hallinta, (3) tunnetilojen ja stressin hallinta ja (4) työn haasteellisuus. Itsensä hoito ja itsensä johtaminen liittyvät asioina yhä enemmän omaan yksilötason hyvinvointiin. Raaka-aineiden ja resurssien turvaaminen yrityksille ja elinkeinoelämälle tulee olemaan tulevina vuosina erittäin haasteellista. Erityisesti energian hinnan pitäminen kohtuullisella tasolla ei tule olemaan helppoa. Ilmastonmuutos merkitsee paineita ympäristöpakolaisuuden laajenemiselle. On todennäköistä, että jossain vaiheessa Suomeen tulee myös merkittäviä määriä ilmastopakolaisia tai luonnonkatastrofeista kärsiviä ihmisiä. Energiatalous tulee muuttumaan monin eri tavoin. Tuulienergia, aurinkoenergia ja LNG -tuotanto voivat tarjota uusia mahdollisuuksia Satakunnalle Strategisia huomioita trendikehityksen osalta Satakunnan tulevaisuuskuva vastaa moniin keskeisiin trendeihin oivallisesti ja raikkaasti luovalla tavalla. Tärkeät asiat, kuten osaaminen, Satakunnan saavutettavuus ja energisyys ovat selkeästi esillä maakuntasuunnitelmassa. Maakuntaohjelman peruspaketti tulevaisuuskuvasta on varsin toimiva. Ihmisläheisyys ja konkreettisuus ovat tulevaisuuskuvan selkeitä vahvuuksia. Toimintalinjojen osalta hyvinvointipainotukset ovat ajankohtaisia ja varsin haasteellisia. Trendi jakamistalous (Uudet jaetut hyödykkeet) voi olla asia, johon kannattaa syventyä Satakunnassa ja kuntien maakunnallisessa yhteistyössä. Kuntien palveluiden uudistaminen edellyttää jakamistalouden trendin sisäistämistä ja hyödyntämistä. Myös teemat kuten Ruokaverkostot ja Sininen talous voisivat olla mielenkiintoisia trenditeemoja maakunnan kehittämisen kannalta. Eräs laajempi strateginen kysymys on: Tarvitseeko Satakunta ns. Supersankari-organisaatioita? Miten niitä kehitetään? Toinen iso strateginen kysymys on: Voidaanko Neurotulevaisuus-trendi ottaa tietoisesti huomioon osaamisen kehittämistyössä Satakunnassa? Asioita ja teemoja, joita kannattaa jatkossa vielä miettiä: Miten kumppanuuksia hyödynnetään tulevaisuuskuvan toteutuksessa? Kestävällä kasvulla hyvinvointi ja arvokkuus hyvinvointipolitiikan päämääränä (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteko, Valtioneuvoston selonteko 18/2013, Innovaatio-, teknologia ja tieteellisen osaamisen syventäminen (Tulevaisuusvaliokunnan esittämä Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut analyysi, Eduskunnan 18
19 tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013, ( ym. Ajankohtaiset teknologiaennakointitulokset) Biotalous isona mahdollisuutena Satakunnalle (ks. Kohti biotaloutta raportti: Venäjä ja sen tuleva politiikka arktisilla alueilla ja sen heijastusvaikutukset Satakunnalle? Venäjä 2017 selvitys, 19/ _352519&${TRIPPIFE}=PDF.pdf) Joukkoistaminen (crowdsourcing) ja sosiaalinen media aluekehittämisen mahdollisuutena (Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Ks. myös Sosiaalinen turvallisuus/turvattomuus erityishaasteena rakennemuutoksessa Green Growth Knowledge Platform ja sen kehittäminen alueellisen pilottina Satakunnassa Ks. wards%20a%20common%20approach%20on%20green%20growth%20indicators.pdf Kehityksen kuudes aalto ja Suomi (Tekes Policy Brief %/2013) Ks. _5_2013_6wave.pdf 5. Teollisuus- ja elinkeinopoliittiset visiot Edellä esitetyt trenditarkastelut tarjoavat hyvän pohjan Satakunnan teollisuus- ja elinkeinopoliittisille strategioille ja visioille. Monet talouden muutokset kuten telakkakriisi, talouden laskukausi ja koko teollisuuden rakennemuutos haastavat Satakunnan elinkeinoelämän ja sen monipuolisen teollisuuden. Talousneuvoston talousasiantuntijoiden (VM ) arvioiden mukaan tuotannon saaminen vuoden 2008 tasolle voi Suomessa viedä monta vuotta. Toipuminen finanssikriisistä on siis hidasta ja työttömyyden kasvu kolkuttaa ovelle. Tilaus määrätietoiselle maakunnalliselle talouspolitiikalle on selviö. Tavoitteena täytyy olla Suomessa ensimmäisten joukossa kun aluetaloutta nostetaan vuoden 2008 tasolle takaisin. Edessä oleva teknologiamurros, jonka arvioidaan tapahtuvan vuosien aikana, täytyy ottaa vakavasti. Osaamispääomaa on päivitettävä ja kehitettävä vastaamaan uusia osaamistarpeita. On toivottavaa, että Satakunnan teollisuuden suunta ja kehitys jatkuvat tasaisena ja muutokset ovat hallittuja. Vahvat, isot toimialat kuten teknologiateollisuus ja metsäteollisuus muodostavat alueen elinkeino- ja hyvinvointipohjan ja ovat edelleen merkittäviä alueen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittäjiä. Uudet kasvualat, kuten logistiikkapalvelut, lähiruokapalvelut, ohjelmistotoimittajat, tietoliikenne, LNG energiapalvelut, miniteollisuus sekä automaatio eivät välttämättä itsellisinä elinkeinoina nouse merkittäviksi omiksi toimialoikseen, vaan integroituvat päätoimialojen toimintaan. Niiden merkitys alueellisen kilpailukyvyn kehittäjänä on kuitenkin strategisesti aivan keskeinen tulevaisuudessa. Strategisesta näkökulmasta on tärkeää käydä aktiivista keskustelua olemassa olevien vahvojen elinkeinojen uudistamisesta ja uudistuskyvyn kehittämisestä pitkällä aikaviiveellä. Koulutus-, tieto-taito - ja 19
20 innovaatiopanostukset on kohdennettava huolella uudistumiskyvyn takaamiseksi. Viime kädessä tarvitaan uusia vientituotteita ja vetovoimaisia tietointensiivisiä palveluita. Uudessa laajaan yhteistyöhön pohjautuvassa Satakunnan Teollisuusvisiossa 2020 haetaan alueen kilpailukykyä ja kasvua yritysten omasta uusiutumisesta yli rajojen. Satakunnan Tulevaisuuskuva 2020 ja Satakunnan Teollisuusvisio on synergisiä ja toisiaan tukevia visioita, joihin kumpaankin liittyy myös huolella mietitty kokonaisstrategia. Tarvitaan olemassa olevan elinkeinorakenteen uudistamisesta, mutta myös tarkoin mietittyjä uusia avauksia. Kilpailukyvyn lisääminen uusiutumalla yli rajojen on mainio teollisuus- ja elinkeinopoliittisen vision tiivistys, joka sopii erinomaisesti Satakunnan tulevaisuuskuvaan ja sen taustalla oleviin trendianalyyseihin. Erityisen tärkeää on tukea nuoria, aloittelevia ja innokkaita start-up -yrittäjiä. Toisaalta on tärkeää saattaa kokeneet, pitkän linjan yrittäjät ja uudet yrittäjät hyvään yhteistyöhön keskenään siten että laadukas vertaistuki ja uudet ideat kohtaavat toisensa Satakunnassa. Yritysmaailman ensisijaisesti suosimia keinoja ovat yhteistyö, pitkäjänteisyys, kulkuyhteyksien kehittäminen ja verotuksen alentaminen. Jos ja kun tässä onnistutaan pitkäjänteisen politiikan avulla, edetään varmasti kohti Satakunnan positiivista tulevaisuuskuvaa. Lisätietoja: Halal, W. E. (2013) 'Forecasting the Technology Revolution: Results and Learnings from the TechCast Project', Technological Forecasting and Social Change, 80(8), Holmströn, Bengt, Korkman, Sixten, Pohjola, Matti (2014) Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset, /fi.pdf Linturi, R., Kuusi, O., Ahlqvist, T. (2013) Suomen sata uutta mahdollisuutta. Radikaalit teknologiset ratkaisut. Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013. Suomen eduskunta. Helsinki. Ks. Mulhall, D. (2002) Our Molecular Future: How Nanotechnology, Robotics, Genetics and Artificial Intelligence Will Transform Our World. Prometheus Books. MIT Technology Review, Verkkosivut: NISTEP Publications: Verkkosivut: Sitran trendilista valmistui: Robottilaakso, Robotdalen: 20
Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat
Jari Kaivo-oja Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat Sisällys 1 Johdanto... 2 2. Satakunnan kehittämisen toimintalinjat... 2 3. Satakunnan Maakuntaohjelman 2014-2017 trenditarkastelu...
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSKUVA 2020
SATAKUNNAN TULEVAISUUSKUVA 2020 Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Satakunnan Tulevaisuusfoorumi Torstai 10.10.2013 kello 8.30
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotTulevaisuusverstastyyppinen work shop 13.11.2014. VT 8 TurPo, Trendit Yrjö Myllylä
Tulevaisuusverstastyyppinen work shop 13.11.2014 VT 8 TurPo, Trendit Yrjö Myllylä Käsitteistä Vahva ennakoiva trendi: historia ja tulevaisuusosa asiantuntija-arvioon perustuen, synon. Megatrendi, otettava
LisätiedotPUHDASTA ELINVOIMAA TKI-FOORUMI Satakuntaliitto
PUHDASTA ELINVOIMAA TKI-FOORUMI 3.5.2018 Satakuntaliitto Kehittämisteemat Satakunnan Maakuntaohjelma 2018-2021 Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Toimintalinja 2 PUHDASTA ELINVOIMAA Yrittäjyys
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotSATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE
SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE Ohjausryhmän kokous 28.9.2017 TKI-FOORUMIT 2018 Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät teemaan liittyen ALUE-ENNAKOINNIN TEEMAFOORUMIT
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotEnergia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto
Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotKaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotAluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
LisätiedotKilpailu tulevaisuuden Suomelle
Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotKestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä
Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Tutkimusjohtaja, HTT, YTM, dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kestävä talous Edellyttää
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotIHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotUudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti
Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotSatakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!
Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle
KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotMitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKorkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotHYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 28.3.2014 Klo 08.30-12.30 Scandic Hotel Kajanus, alakerta
HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 28.3.2014 Klo 08.30-12.30 Scandic Hotel Kajanus, alakerta Aikataulu 09.00 Päivän agenda ja ensimmäisen istunnon anti 09.10 Hyvinvoinnin trendit
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotTKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
LisätiedotMissiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,
Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt
LisätiedotSatakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto
Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista
LisätiedotPohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotSuomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla
Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Timo Ritakallio Suomen Olympiakomitea Urheilun ja liikunnan tulevaisuusfoorumi Kokkola 12.9.2017 Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike.
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN
ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Satakunnan maakuntaohjelma vs. Aluekehitysjohtaja Katja Laitinen 20.9.2018 Älykäs erikoistuminen - Smart specialisation Euroopan Unionin ohjelmakausi 2014-2020 alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun
LisätiedotE 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma
E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotAlueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotTulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa
Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotInvestointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle
Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase
Lisätiedot