Saarijärven keskustan yleiskaava SELOSTUS Omistajaohjauksen jaosto 4.6.2012 (luonnos) Nähtävillä 20.6.- 30.9.2012 (luonnos) Kaupunginhallitus 14.4.2014 (ehdotus) Nähtävillä xx.x.- xx.x.2014 (ehdotus) Yleiskaavaehdotus 14.4.2014 Saarijärven keskustan yleiskaava, YLEISKAAVALUONNOS, SELOSTUS xx.xx.2012
Kansikuva: Saarijärven edustusmaisemiin kuuluvaa Palvasalmea keskustassa, Paavontien tuntumassa. Valokuva, 2011. Selostuksen muut valokuvat:, 2008 2011 / Minna Seppänen, Juha Vehmas, Hanna Aitoaho, Sanna Karppinen, Mikko Siitonen. Selostuksen ilmakuvat: / Lentokuva Vallas, 2008.
3 Johdanto 5 1 Yleiskaavan tavoitteet 6 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet 7 1.2 Visio 7 1.3. Tavoitteet 7 1.3.1 Strategiset tavoitteet 8 1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet 8 1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 9 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset 11 2.1 Kaavoitukselliset taustat sekä alueiden käytön ja rakentamisen muu ohjaus 12 2.1.1 Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot 12 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 2.1.3 Keski-Suomen maakuntakaavat 14 2.1.4 Yleiskaavat 19 2.1.5 Asemakaavat 22 2.1.6 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot 23 2.2 Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat 23 2.2.1 Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) 23 2.2.2 Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) 24 2.2.3 keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) 25 2.2.4 keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) 27 2.3 Yleiskaavan muut selvitykset 32 2.4 Muita selvityksiä ja suunnitelmia 33 3 Yleiskaavan lähtötiedot 34 3.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne 35 3.1.1 Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa 35 3.1.2 Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu 36 3.1.3 Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne 38 3.1.4 Väestö 38 3.1.5 Elinkeinot ja työssäkäynti 40 3.1.6 Palvelut 42 3.1.7 Asuminen 49 3.2 Ympäristö 52 3.2.1 Maisema 52 3.2.2 Luonto 56 3.2.3 Kulttuuriympäristö 59 3.2.4 Rakennettu ympäristö 69 3.2.5 Liikenne 71 3.2.6 Yhdyskuntatekniikka 78 3.2.7 Ympäristöterveys 80 4 Yleiskaavan sisältö 83 4.1 Suunnitelman yleiskuvaus 85 4.2 Yleiskaavan sisältö maankäyttömuodoittain 85 4.2.1 Keskusta ja palvelut 85 4.2.2 Elinkeinot 87 4.2.3 Asuminen 88 4.2.4 Vapaa-aika ja virkistys 91 4.2.5 Liikenne 93 4.2.6 Yhdyskuntatekniikka 95 4.2.7 Ympäristö ja luonto 96 4.2.8 Kulttuuriympäristö 97 4.2.9 Ympäristöterveys 99 5 Yleiskaavan vaikutusten arviointi 100 5.1 Tavoitteiden toteutuminen yleiskaavaluonnoksessa 101 5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009) 101 5.1.2 Saarijärven kaupungin strategiset tavoitteet 101 5.1.3 Suunnittelun yleistavoitteet 101 5.1.4 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 102 5.2 Yleiskaavan suhde aikaisempiin oikeusvaikutteisiin kaavoihin 103 5.2.1 Keski-Suomen maakuntakaava 103 5.2.2 Saarijärven keskustan asemakaavat 103 5.3 Yleiskaavan suhde lähtöaineistoihin 103 5.4 Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut 103 5.5 Kaavan toteuttaminen 104 5.5.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 104 5.5.2 Maa- ja kallioperä, vesi. ilma ja ilmasto 104 5.5.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 105 5.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne 105 6 Kaavaprosessi ja vuoropuhelu 107 6.1 Kaavaprosessin kulku 107 6.2 Toteutuneet vaiheet 107 6.3 :n työryhmä 108 6.4 Yhteystiedot 109 7 Lähteet 110
4 KAAVASELOSTUKSEN KARTTALIITTEET (A3) Liite 1. Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä, pienennös A3. Liite 2. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset, pienennös A4. Ehdotus 14.4.2014. Liite 3. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartan pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). Ehdotus 14.4.2014. Liite 4. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartta ilman pohjakarttaa, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). Ehdotus 14.4.2014. Liite 5. Saarijärven keskustan yleiskaavan pohjakartta 2014, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). KAAVASELOSTUKSEN ERILLISET LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Päivitetty 14.4.2014. Yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven keskustan yleiskaava. Maisemaselvitys.. Tapani Vuorinen 29.10.2010. keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma. 30.12.2011. keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma. Vuonna 2011 tehdyn aineiston päivitys ja täydennys. Saarijärven kaupunki ja 14.4.2014. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. ja Keski- Suomen ELY-keskus. 26.2.2010. Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus,,. Marraskuu 2013.
5 Johdanto Saarijärven keskusta sijaitsee järvien välisellä kapealla kannaksella. Pinta-alaltaan laajan Saarijärven kaupungin asukkaista yli puolet asuu keskustassa tai sen läheisyydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuria linjauksia tulevia vuosikymmeniä varten. Yleiskaavan keskeisiä sisältöjä ovat maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Yleiskaavalla on myös strateginen merkitys kaupungin ja koko seudun menestyksekkään kehittämisen välineenä. Yleiskaava palvelee mm. elinkeinojen, saavutettavuuden, asumisen, matkailun ja kaupungin imagon kehittämistä. Saarijärven keskustan yleiskaavan laadinta kirjattiin kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna 2007. Kaavan valmistelu alkoi vuonna 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuonna 2009. Valmisteluvaiheessa vuosina 2008-2011 laadittiin useita selvityksiä. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä kesällä 2012. Tämän jälkeen tehtiin täydentäviä selvityksiä ja suunnitelmia mm. valtatiestä 13, kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja luonnosta (liito-oravat ja Mustikkakorven alue). Suunnittelun aikana kaikkein keskeisimmäksi kysymykseksi nousi valtatie 13 sijainti ja siihen liittyvät muut liikennejärjestelyt. Vuonna 2014 kaavaprosessi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Julkisen nähtävillä olon, lausuntojen ja muun saatavan palautteen pohjalta kaava viimeistellään. Yleiskaavan hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto.
6 1 Yleiskaavan tavoitteet Tässä luvussa kuvataan Saarijärven kaupungin yleiskaavalle asettamat tavoitteet. Saarijärven keskustan yleiskaavan alustavat tavoitteet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä vuonna 2009. Tämän jälkeen Saarijärven keskustan yleiskaavatyön tavoitteita ja keskusta-alueiden kehittämisen strategisia linjauksia on pohdittu yleiskaavatyön ohjausryhmässä 2.3.2010 ja 21.6.2010, samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän tavoitteiden kanssa. Tavoitteita voidaan tarkentaa kaavaprosessin edetessä, eikä kaikkia tavoitteita välttämättä voida toteuttaa sellaisenaan. Kuvat: Yleiskaavan tavoitteisiin sisältyvän vision mukaan haluaa kehittyä maaseutukaupunkina. Myönteistä kaupunki-imagoa voidaan kehittää mm. vaalimalla ympäristön arvokkaiksi tunnistettuja maisemia ja miljöitä sekä täydennysrakentamalla keskustan vajaakäyttöisiä kohtia. Yläkuvassa yleiskaava-alueen Jyväskylän puoleista osaa ja kehittyviä yritysalueita valtatien 13, rautatien ja Uuraistentien varressa. Alhaalla vasemmalla Saarijärven kirkko ja urheilukenttä, oikealla yksi mahdollisuus kehittää keskustan kaupallista ydintä. Kuvat ja A-insinöörit Suunnittelu Oy.
7 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet Saarijärven keskustan yleiskaavan tavoitteiden taustaksi yleiskaavan ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustan maankäytöllisiä vahvuuksia, heikkouksia ja haasteita. Saarijärven keskustan vahvuudet maankäytöllisesti ja toiminnallisesti hyvin jäsentynyt ydinkeskusta hieno maisemarakenne, hoidettu ympäristö keskustan liikennejärjestelyt ovat toimivat keskustan perusinfra on kunnossa julkisen hallinnon ja palvelujen aluevaraukset keskusta-alueella ovat pääosin riittävät kulttuuri, rakennettu kulttuuriympäristö sekä liikuntapalvelut tasokkaita kirkon ympäristö hienoa aluetta hienot vesistöt ympäröivät keskustaa Saarijärven keskustan heikkoudet keskustassa on vääränlaista tai tehotonta rantojen maankäyttöä (teollisuusalueet rannalla) maanomistusolot ovat haasteelliset kaupunkipuisto (vihreä nauha kaupungin läpi) puuttuu valtatieympäristö Saarijärven keskustan kohdalla haasteellinen. Näkymät keskustaan valtatieltä puutteelliset ja järvinäkymät keskustasta puuttuvat ydinkeskustan erikoiskaupan näivettyminen ongelma Myllymäentien sisääntulotie ei ole edustava valtakunnallinen ja paikallinen liikenne sekoittuva erityisesti Asemankannaksella, mikä aiheuttaa ongelmia turvallisuudessa, sujuvuudessa ja kaupunkikuvassa Saarijärven keskustan haasteet keskustan sijoittuminen vesistöjen ympäröimälle kannakselle urheilukentän - kirkon ympäristön kehittäminen haasteellista keskustaan saapuminen; ympäristöjen kehittäminen sisääntuloväylillä maamerkki tarvitaan 1.2 Visio Ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustalle vision, joka varsinaisten tavoitteiden lisäksi on ohjeena yleiskaavan suunnittelulle. Visio sopii hyvin myös kaupunkikeskustan imagon ja muun kaupunkikeskustan kehittämisen perustaksi. Saarijärven keskustavisio 2030 Saarijärvi on vireä keskisuomalainen maaseutukaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, yritykset menestyvät ja jonka maisemat ja tapahtumat tunnetaan kaikkialla Suomessa. 1.3 Tavoitteet Yleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Yleiskaavan aluevarausten tulee olla riittävät vähintään tähän tavoitevuoteen saakka, ainakin asemakaavoituksella toteutettavien asuntoalueiden, yritysalueisen ja muiden merkittävien maankäyttömuotojen osalta. Saarijärven keskustan yleiskaavan maankäyttötavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: Strategiset tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet.
8 1.3.1 Strategiset tavoitteet 1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet Keskustan asukasluku vuonna 2030 Saarijärven keskustan asukasluku on noin 20 vuoden kuluttua 5600-6000 asukasta. Vuonna 2010 keskustassa asuu 5700 asukasta ja ennuste vuodelle 2025 on 5400 asukasta. Saarijärven ydinkeskustan asukasluku kasvaa, mikä edellyttää tehokasta täydennysrakentamista ja tukee palvelujen säilymistä ja monipuolistamista *. *Asumistottumuksien muutoksiin liittyvä yleinen asumisväljyyden kasvu (38 > 50 m2/hlö) vaikuttaa karkeasti siten, että tarvitaan n. 10 m2 uutta asuntokerrosalaa / 1 nykyinen asukas (5700 x 10) eli 57 000 m2. Tämä vastaa 670 keskikokoista kerrostaloasuntoa (a 85 m2) tai 230 omakotitaloa (a 250 m2). Tämän päälle pitää vielä arvioida haviteltavien uusien asukkaiden määrä. Keskimääräinen asumisväljyys Saarijärvellä on 41,5 m2 / asukas (vuonna 2010). Kaupan selvityksen kaavioissa näkyy hyvin, että asumisväljyyden kasvu on jo nyt vähentänyt keskustassa asuvien ihmisten määrää, mikä on huono mm. palvelujen kannattavuudelle. Seudullinen keskus Saarijärvi on seutukuntakeskus kaupan, palveluiden ja asumisen alalla. Saarijärvi on osa maakunnan kehityskäytävää. Saarijärvellä kehitetään tasa-arvoisesti keskustaa ja vahvoja kyläalueita sekä hyödynnetään ja etsitään vahvuuksia taajama- ja maaseutuasumisesta. Saarijärvellä tavoitteena on "Oma hyvä elämänympäristö" maakunnan keskellä. Saarijärven kilpailuvaltteja asuntomarkkinoilla ovat asumisen väljyys ja ympäristön Iapsiystävällisyys Saarijärven imagoon kuuluvat vesistömaisemat, maalaiskaupungin viihtyisyys ja kaupunkitasoiset palvelut Kaupallisen keskustan kehittäminen Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään tehokkuutta lisäämällä, mikä toteutetaan kerroslukua kasvattamalla ja täydennysrakentamalla Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään kävelykeskustana Ydinkeskustan erikoiskaupan näivettymistä estetään maankäytöllisin keinoin eli isot kaupalliset ketjut tulee voida sijoittaa myös keskusta-alueelle Tilaa vievää erikoiskauppaa kehitetään valtatien 13 varrella Saarijärven ydinkeskustan kaupallisen alueen tulee liittyä jouhevasti valtatielle 13. Keskustan asukasmäärän kasvu edellyttää keskustan erikoiskaupan kehittämistä Liikenneväylät, päälinjaukset (tarkistettu 14.4.2014) Valtatien 13 linjauksen sijainti yleiskaavassa ei muutu, mutta liittymiä voidaan kehittää. Asemankannaksen ja kaupunkikeskustan kohdalla järjestetään mahdollisuus käyttää rinnakkaistietä valtatien sijaan. Sujuva pääsy Saarijärven ydinkeskustaan tulee turvata Paavontien ja Kannonkoskentien liittymistä Rautatiealueen kaavallisessa tarkastelussa huomioidaan radan parantamisen ja tavaraliikenteen tarpeet Teollisuusalueet Teollisuus- ja yritysalueita varataan valtatien varrelle Jyväskylän suuntaan Yritysalueet sijoitetaan liikenteellisesti järkevästi Yritystontteja on tarjolla kooltaan ja luonteeltaan erilaisiin tarpeisiin Ympäristölle häiriötä aiheuttavat toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle asutuksesta ja virkistysalueista
9 Kansallinen kaupunkipuisto ja VAT alue (tarkistettu 14.4.2014) Saarijärven keskustan ja taajama-alueen läheiset puistot, vanhat kulttuurikohteet, vesistöt ja maisemat täyttävät kansallisen kaupunkipuiston kriteerejä ainakin osittain. Kansallista kaupunkipuistoa vastaavia sisältöjä kehitetään yleiskaavassa maankäytön keinoin (aluevaraukset, reitit, kohteet). Varsinaisen virallisen kansallisen kaupunkipuiston luokituksen haku jätetään erilliseksi hankkeeksi yleiskaavatyön ulkopuolelle. Jatkossa alustavaksi aluerajaukseksi esitetään laajaa kokonaisuutta Julmat lammit - Mannilan männikkö - VAT-alue - Kusiaismäki Summassaaren Haikankärki. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (VAT, rky 2009) eli Saarijärven vanha keskusta kirkon lähiympäristössä tulee huomioida yleiskaavatyössä siten, että yleiskaava ohjaa tarkemmin alueen asemakaavamuutoksia ja rakentamistapaohjeiden laadintaa. Alueesta tulee laatia esim. yleiskaavan asiakirjoihin liitettävä apukartta, jossa yksityiskohtaisemmin voidaan ohjata alueen maankäytön suunnittelua. Asuminen Asumisväljyys kasvaa yleisesti, jonka takia yleiskaavaan on varattava asumisalueita Rantoja ja rantojen läheisiä alueita hyödynnetään asuntoalueina Mannilan männikön läheisyydessä olevien asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuus on tutkittava (esim. Sistuslammen rannalla). Omarantaisten tonttien sijoitus Pikku-Pentinniemeen on myös tarkasteltava, koska alue on kaupungin omistuksessa. Mannilan männikköön liittyvän Matorannan alueen maankäytön mahdollisuuksista on esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja (ohjausryhmän kokouksessa ei muodostunut yksimielistä kantaa Matorannan maankäytölle) Matkailu, urheilu, kulttuuri Matkailun kehittämisessä huomioidaan Kolkanlahden - Summassaaren matkailukäytävä. Heramäen, keskustan, Kusiaismäen ja Summassaaren välistä yhteyttä kehitetään maankäytön keinoin Saarijärveä kehitetään monipuolisena urheilu-, liikunta ja retkeilykeskuksena (Kusiaismäessä erityisesti talviurheilu, urheilukentällä erityisesti yleisurheilulajit, uutena vesiurheilukeskus ja myös palloilulajit tulee huomioida) Saarijärveä ja kaupunkiympäristöä kehitetään kulttuuri- ja taidekaupunkina Rannat Kaupungin imagolle tärkeiden järvinäkymien avaaminen ja säilyminen huomioidaan yleiskaavoituksessa. Rantojen viheralueet ja niihin kytkeytyvät verkostot palvelevat sekä arkielämää että matkailua 1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Ydinkeskustan kehittämiskohteet (tarkistettu 14.4.2014) Keskustan kehittämisalueita ovat mm. Villenkulman ja Ilolantien ympäristö. Villenkulman "mammuttiparkkialue" on huono kohde taajamakuvassa. Nahkurintien valtatieliittymä katkaistaan ja Paavontien liittymää parannetaan Timonmäen alue varataan kerrostaloalueeksi (7 kerroksisia kerrostaloja). Saarijärven ydinkeskusta voi olla IV kerroksinen Täydennysrakentamista mahdollistetaan Linja-autoasemalle osoitetaan uusi sijainti Asemankannasta kehitetään ydinkeskustan kaupallisia palveluja täydentävänä ja tilaa vievän kaupan alueena
10 Ydinkeskustan lähestymisalueet Saarijärven keskustan lähestymisalueiden imagoa kehitetään joko luonnonelementeillä (puut, istutukset), rakenteilla (valaisimet) tai rakennuksin Lähestymisalueiden siisteyttä ja ympäristön hoitamista on kehitettävä Asuminen Keskusta-alueella huomioidaan vuokra-asuntojen riittävyys tulomuuttajien tarpeisiin Opiskelijoiden vuokra-asuntotarjontaa kehitetään Rannat (tarkistettu 14.4.2014) Saarijärvelle toteutetaan asiointisatama ja hyvä veneiden laskupaikka Laituri- ja satamapaikkoja kehitetään Rantojen saavutettavuutta ja virkistyskäytönmahdollisuuksia parannetaan (reitit, ulkoilun tukikohdat, alueet) Urheilu, kulttuuri (tarkistettu 14.4.2014) Liikuntakulttuurin aluevaraukset huomioidaan yleiskaavoituksessa (Kusiaismäki, urheilukenttä, vesiurheilukeskus (matkailustrategiasta) Kisasuojan alue on mahdollinen monipalvelu-kulttuurikeskus, joka voisi toimia seniorien palvelukeskuksena Jalkapalloilulle ja koiraurheilulle mahdollistetaan harrastuspaikkoja