METALLI TEAM PUU TEOLLISUUSLIITTO Esitys uudeksi liitoksi Projektihallitus
TEOLLISUUSLIITTO Esitys uudeksi liitoksi Projektihallitus
SISÄLTÖ 1. Miksi uusi ammattiliitto? 1 2. Aiesopimuksesta liittoesitykseen 2 3. Teollisuusliitto pähkinänkuoressa 5 4. Liittojen yhdistämisen menettelytapa ja aikataulu 6 5. Vastuullisesti vahvan strategia 7 6. Hallintorakenne ja päätöksenteko 9 7. Sektorit ja työehtosopimuksista päättäminen 11 8. Talouden peruslinjaukset 13 9. Edunvalvonnan peruslinjaukset 14 10. Työympäristötoiminta 16 11. Lasiasiat ja oikeudellinen toiminta 16 12. Tutkimustoiminta 16 13. Kansainvälinen toiminta 17 14. Järjestö- ja aluetoiminta 17 15. Yhteiskuntavaikuttaminen ja teollisuuspolitiikka 19 16. Viestintä 19 17. Koulutus ja ammatillinen edunvalvonta 20 18. Henkilöstö- ja hallintopalvelut 21 19. Henkilöstö 22 20. Liiton toimintojen suunnittelu ja organisointi 23 21. Teollisuuden työttömyyskassa 24 22. Säännöt 24 Esitys uudeksi liitoksi 1. Miksi uusi ammattiliitto? Metallityöväen Liitto ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Puuliitto ry ovat vahvoja SAK-laisia teollisuusliittoja, joiden toimialojen osuus Suomen tavaraviennistä on noin 75 prosenttia. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin aiheuttanut liittojen toimialoille rakennemuutoksia, jotka ovat liittojen jäsenille merkinneet työttömyyttä ja epävarmuuden lisääntymistä. Liitoille ja työttömyyskassoille muutokset ovat merkinneet jäsenmäärien laskua. Kolmen liiton työmarkkinoilla olevien määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana pudonnut 80 000 jäsenellä eli miltei kolmanneksella. Nykyinen liittojen jäsenmaksutulo ei kata varsinaisen toiminnan menoja. Liittojen järjestäytymisperusta on vahva mutta järjestäytyminen ei ole enää vanha itsestäänselvyys, epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyö lisääntyvät myös teollisuudessa. Ay-liikkeen aiemmat saavutukset koetaan nykyään niin itsestään selviksi, ettei pelkkä niiden puolustaminen riitä motivoimaan jäseniä toimintaan. Samanaikaisesti suomalainen ay-liike kohtaa ammattiliittojen ulkopuolelta tulevia pyrkimyksiä heikentää ay-toimintaa, sopimisen kulttuuria ja suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Vahvakaan ammattiliitto ei ole näiden haasteiden ulkopuolella. Vaikka teollisuuden painoarvo taloudessa ja työllistäjänä on pienentynyt, nojaavat Suomen vientitulot ja hyvinvoinnin rahoituspohja edelleen teollisuuden tuotteisiin ja niihin liittyvään palvelutuotantoon. Muuttuneesta tilanteesta kertoo kuitenkin julkisen ja yksityisen palvelusektorin roolin kasvu työmarkkinoiden keskusjärjestöissä. Omaa kieltään työmarkkinamuutoksista kertoo myös työnantajakeskusjärjestö EK:n muuttunut rooli. Suomalaisessa työmarkkinakentässä ammattiliittojen fuusiot eivät ole uusi asia ja omilla sektoreillaan vahvat ammattiliitot kuten JHL, PAM ja PRO ovat syntyneet 2000-luvulla fuusioiden kautta. On tullut selväksi, että jäsenten etujen tehokas ajaminen ja puolustaminen vaativat suurempaa voimaa kuin liitoilla on tällä hetkellä. Tämä edellyttää ay-liikkeeltä itseltään uudistumista ja omien rakenteiden uudelleen arviointia. Yhteistyön muodollinen lisääminen ei riitä. Kolmen teollisuusliiton yhdistämisen kautta syntyvän Teollisuusliiton tavoite on asetettu tulevaisuuteen, työmarkkinoilla olevien jäsenten edunvalvonnan tehostamiseen ja teollisuusliittojen painoarvon turvaamiseen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Yhdistymisen toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt sekä syntyvät synergiaedut merkitsevät vahvempaa ammattiliittoa ja työttömyyskassaa, jotka pystyvät nykyrakenteita paremmin ja tehokkaammin vastaamaan tuleviin haasteisiin ja kehittämään toimintaansa. Tavoite on kova kun nykyistä pienemmillä jäsenmaksuosuuksilla katetaan nykyistä tehokkaampi ay-toiminta. 3
2. Aiesopimuksesta liittoesitykseen Neljän teollisuusliiton yhdistämiseen tähtäävä aiesopimus valmisteltiin ja hyväksyttiin liittojen hallituksissa helmi-maaliskuussa 2016. Samalla käynnistettiin hankkeen selvitystyö yhdessätoista liittojen toimistojen välisissä työryhmissä, joihin osallistui 90 liittojen ja työttömyyskassojen asiantuntijaa. Selvitystyön väliraportti valmistui lokakuussa 2016. Raportti sisälsi projektihallituksen yhteenvedon liittojen hallituksille ja valtuustoille, jotka esittivät raporttiin liittyvät kommentit ja muutosehdotuksensa. Vaikka neljän liiton valtuustot päättivät jatkaa teollisuusliiton valmistelua väliraportin ja siihen esitettyjen kommenttien pohjalta, jäi Paperiliitto liittohankkeesta pois joulukuussa 2016. Koska perusteet ja aiesopimuksen periaatteet liittojen ja työttömyyskassojen yhdistämiselle olivat edelleen olemassa, päätettiin tammikuussa 2017 jatkaa hanketta kolmen liiton ja kolmen työttömyyskassan voimin. Liittojen yhteinen projektihallitus on tätä liittoesitystä tehdessään huomioinut liittojen hyväksymän aiesopimuksen periaatteet ja aikataulun sekä liittojen väliraporttiin esittämät asiat. Jäljempänä olevassa liittoesityksessä on kuvattu Teollisuusliiton toimintaa ja tavoitteita, päätöksentekoa ja hallintoa sekä liiton palveluja, toimintaorganisaatiota, resursseja ja henkilökuntaa. Liittoesitys sisältää ensimmäistä liittokokouskautta 2017 2023 koskevan toimenpide- ja talousohjelman sekä liiton tulevan strategian peruspiirteet. Projektihallituksen esitys uudeksi Teollisuusliitoksi on kokonaisuus, josta liittojen hallinnot päättävät kevään 2017 aikana. Projektihallitus tekee tämän esityksensä uudeksi liitoksi yksimielisesti. 3. Teollisuusliitto pähkinänkuoressa Uusi ammattiliitto kokoaa merkittävän osan teollisuus- ja vientialojen työntekijöistä. 226 000 jäsenellään liitto on Suomen suurimpia ammattiliittoja ja edustaa noin 23 prosenttia keskusjärjestö SAK:n jäsenmäärästä. Liitto solmii 33 työehtosopimusta 17 eri työnantajaliiton kanssa. Päivittäistä edunvalvontaa työpaikoilla hoitaa 9 000 työpaikkojen luottamushenkilöä. Yhdistyvien liittojen henkilöstömäärä on 240. Liitossa on 715 ammattiosastoa, joiden jäsenistä on naisia 56 000 (25 %), miehiä 170 000 (75 %) ja alle 30-vuotiaita 24 000. Opiskelijajäseniä liitossa on 8 700. 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 93% Liittojen jäsenmäärä 71% 50 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Metalli TEAM Puu Kuva 1. Liittojen kokonaisjäsenmäärän kehitys 2005 2016. Jäsenmäärä laskenut 35 000 jäsenellä ja työmarkkinoilla olevien osuus pudonnut 71 prosenttiin kokonaisjäsenmäärästä. 250 000 243169 Työttömyyskassojen jäsenmäärä 2005-2016 Työttömyyskassojen jäsenmäärä 200 000 150 000 161282 100 000 50 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Metalli TEAM Puu Kuva 2. Työttömyyskassojen (työmarkkinoiden käytettävissä olevien) jäsenmäärän kehitys 2005 2016. Jäsenmäärä laskenut 81900 jäsenellä eli yli 30 prosentilla. 4 5
4. Liittojen yhdistämisen menettelytapa ja aikataulu Liittojen hyväksymän aiesopimuksen perusteella Teollisuusliitto ry perustetaan nykyisen Metallityöväen Liitto ry:n yritys- ja yhteisötunnukselle. Metallityöväen Liitto ry on vastaanottava sääntönsä ja nimensä Teollisuusliitto ry:n säännöiksi muuttava yhdistys, johon purettavien TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Puuliitto ry:n ammattiosastot omilla päätöksillään liittyvät. Kaikki uudet ammattiosastot hyväksytään Teollisuusliitto ry:n jäseniksi sellaisenaan 30.10.2017 mennessä. Metallityöväen Liitto ry:n nimi ja sääntömuutokset tehdään liiton ylimääräisessä liittokokouksessa 17. 18.5.2017. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Puuliitto ry:n liittofuusion toteuttavat päätökset tehdään liittojen valtuustoissa 17.5.2017. Teollisuusliitto ry:n ja samalla uuden liiton ensimmäinen yhteinen liittokokous on 28. 30.11.2017, jolloin liitolle valitaan liittojen yhteisen projektihallituksen esittämällä tavalla nykyisten kolmen liiton edustajista koostuva hallinto liittokokouskaudelle 2017 2023. Teollisuusliitto ry:n ensimmäinen varsinainen liittokokous on vuonna 2023. 5. Vastuullisesti vahvan strategia Yli 220 000 jäsentä, tuhannet aktiivit sekä asema Suomen suurimpana vientialojen liittona tuovat Teollisuusliitolle valtaa, voimaa ja huomioarvoa. Niiden mukana tulee suuri vastuu. Ensi sijassa Teollisuusliitto on toiminnastaan, edunvalvonnan tuloksista ja jäsenten hyvinvoinnin edistämisestä vastuussa omille jäsenilleen. Teollisuusliiton toiminnan vastuullisuus ulottuu työpaikoilta myös yhteiskunnan ja talouden kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseen. KESTÄVÄ KIVIJALKA Vastuullinen ja vahva toiminta edellyttää uudelta liitolta kestävää kivijalkaa, yhdessä omaksuttuja arvoja, toimintatapoja ja tavoitteita. Tärkeimpänä on usko liiton jäsenten yhteisvoimaan, mikä syntyy järjestäytymisestä ja organisoidusta toiminnasta. Liitossa jäsenet voivat vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihinsa, muuttaa maailmaa. Yhteisvoimaa pitää vaalia ja liitto on vahva vain niin kauan, kuin sillä on vahva järjestäytymispohja sekä jäsenistö, joka toimii yhdessä yhteisten tavoitteiden puolesta. Teollisuusliitossa uskomme kädenpuristuksen voimaan sekä jäsentemme kyvykkyyteen. Työpaikoilla ja työmarkkinoilla liiton voima perustuu jäsenten yhteiseen tahtoon, neuvottelutaitoon, kykyyn sopia vaikeistakin asioista ja kunnioituksesta sopimuksia kohtaan. Kaikessa toiminnassa liiton tärkein voimavara tulee jäseniltä. Teollisuusliiton jäsenillä on osaamista, kokemusta ja näkemystä niin työpaikkojen, teollisuuden kuin yhteiskunnankin kehittämiseen. Teollisuusliiton kivijalkaa pitävät koossa yhteiset toimintatavat. Vastuullinen ja vahva toiminta edellyttää uskallusta toimia uudistajana sekä uudistua itse. Yhteisvoima toimii vain, jos jokaista jäsentä kohdellaan tasaveroisesti. Sopimisen ja yhteiskuntavaikuttamisen lähtökohtana on, että liitto tekee rehtiä ja aktiivista yhteistyötä. Työelämän asiantuntijana liiton kaikkien toimijoiden on kehitettävä ja jaettava asiantuntemustaan. Liiton toiminta rakentaa tulevaisuutta, ja siksi sen on edistettävä hyvää työelämää ja kestävää kehitystä. Yhteiset tavoitteet ovat osa liiton toiminnan kivijalkaa. Tavoitteet perustuvat liittoprojektin selvitysvaiheessa tehtyihin analyyseihin. Ne ovat vastaus edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja muissa toiminnoissa nähtyihin ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Strategiset tavoitteet ovat myös valintoja: juuri näihin asioihin meidän kannattaa keskittyä, muuta toimintaa unohtamatta. Kuva 3. Yhdistymisen aikataulu ja menettelytapa. KOLME ENSIMMÄISTÄ TAVOITETTA Ensimmäisellä liittokokouskaudellaan Teollisuusliitto 1. tuo lisää turvaa ja mahdollisuuksia jäsenten elämään, 2. parantaa suomalaisen teollisuuden elinvoimaa ja työllisyyttä sekä 3. tekee päivityksen ay-toimintaan. Tavoitteet ovat strategisia: ne ovat lähivuosien tärkeimmät asiat jäsenille ja uudelle liitolle, ja niiden toteuttamiseen laitetaan paljon paukkuja. Ensimmäisenä tavoitteena on antaa työntekijöille enemmän tukea ja varmuutta. Töissä pärjääminen ei ole tänä päivänä helppoa. Vaatimukset kasvavat, kun tekniikka kehittyy. Uranvaihdos, työttömyys ja jatkokoulutus voivat tulla melkein kenen tahansa eteen. Siksi tärkeintä on turvata toimeentulo ja parantaa työelämän hyvinvointia. Maamme teollisuus on kutistunut jo pitkään. Teollisuuspolitiikka, joka olisi synnyttänyt työpaikkoja kunnolla, on puuttunut. Vientiteollisuuden ongelmat ovat näkyneet karusti kansantaloudessa. Toisena tavoitteena on, että Teollisuusliitto kokoaa yhteen vaikutusvaltansa ja ajaa aktiivisesti omia ratkaisumallejaan teollisuuden edistämiseksi. Uusia, hyviä työpaikkoja syntyy ammattitaidon ja investointien varaan. Kolmas tavoite on vastaus siihen, että järjestäytyminen ja ay-toiminta eivät ole nykyihmiselle mitään itsestäänselvyyksiä. Kun jäsenmäärä laskee, yhteisvoima kärsii. Kun aktiivisuus heikkenee, luottamustehtävät kasaantuvat entistä harvemmille. Tilanteen kääntäminen vaatii omien toimintatapojen päivittämistä. On ensiarvoista, että aluetoimistot ja aktiivit tekevät järjestämistyötä yhdessä. Samoin luottamushenkilöiden tukea täytyy lisätä, jotta tehtävistä tulee houkuttelevampia. 6 7
Kolme tavoitetta ovat lähtöpiste. Niiden toteuttamiseen tähtäävä päivittäinen työ ja isommat hankkeet suunnitellaan liittokokouskauden aikana. Hankkeet ovat useita liiton toimintoja yhdistäviä kokonaispanostuksia, jotka voivat kestää koko liittokokouskauden tai olla lyhempiä. Tärkeää on, että tavoitteet kulkevat läpi organisaation ja niiden toteuttaminen ymmärretään koko liiton tehtäväksi. Koska tavoitteisiin palataan joka vuosi toiminnansuunnittelussa, strategia elää ja rullaa eteenpäin aktiivien ja henkilökunnan rinnalla. Liiton valtuustolla on iso rooli strategian päivittämisessä: esimerkiksi kevätkokouksessa voidaan arvioida, pitääkö johonkin tavoitteeseen satsata lisää. Suunnittelutyö Teollisuusliiton strategian toteuttamiseksi aloitetaan jo vuoden 2017 aikana, jotta työhön päästään heti liiton ensimmäisenä toimintavuotena. Strategian alla kulkee Teollisuusliiton ensimmäisen liittokokouskauden siirtymä- ja rakennusvaiheen toimenpide- ja talousohjelma. Vastuullisesti vahvan strategian tarkemmista linjauksista päättää Teollisuusliiton liittokokous marraskuussa 2017. TEOLLISUUSLIITTO VASTUULLISESTI VAHVA USKOMME TOIMIMME Yhteisvoimaan Työntekijät voivat yhdessä muuttaa maailmaa, ja ammattiliitto on siihen paras väline. Kädenpuristukseen Tasapuolinen ja ennakoiva sopiminen luo menestyviä työpaikkoja ja eheän yhteiskunnan. Neuvokkuuteen Korkea osaaminen ja luovuus ovat suomalaisen teollisuuden tärkein voimavara. 8 Uskallamme uudistaa ja uudistua. Pidämme jokaista jäsentämme yhtä tärkeänä. Teemme rehtiä ja aktiivista yhteistyötä. Edistämme hyvää työelämää ja kestävää kehitystä. Kehitämme ja jaamme asiantuntemusta. TAVOITTELEMME TOTEUTAMME (aihioita jatkotyöstöä varten) Turvaa ja mahdollisuuksia työntekijöille Työntekijät tarvitsevat tukea ja varmuutta työelämän muutoksissa Elinvoimaa ja työpaikkoja teollisuuteen Teollisuuden kasvu luo hyvinvointia koko Suomeen Päivitys ay-toimintaan Uudet toimintatavat lisäävät vetovoimaamme Toimeentulon turvaaminen Työturvallisuuden ja työntekijöiden terveyden edistäminen Ammatillisen osaaminen kehittäminen Työllistävää kasvua teollisuuteen Maanlaajuisen vaikuttamiskoneiston pystyttäminen Vaivaton ja osallistava jäsenyys Digiajan jäsenpalveluiden kehittäminen Houkuttelevat luottamustehtävät Muuttuva työ muuttuvassa ammattiliitossa 6. Hallintorakenne ja päätöksenteko LIITTOKOKOUS Teollisuusliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää joka viides vuosi kokoontuva varsinainen liittokokous, johon edustajat valitaan vaalipiirikohtaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Varsinaisen liittokokoukseen tehtäviin kuuluu mm. arvioida edellisen liittokokouskauden toiminta, käsitellä ammattiosastojen ja liiton hallituksen tekemät esitykset, päättää tulevan liittokokouskauden keskeiset linjaukset ja valita liitolle valtuusto ja hallitus päätettyä linjaa toteuttamaan. Liittokokousedustajat varsinaiseen liittokokoukseen valitaan vaalipiireittäin niin, että vaalipiiristä valitaan yksi edustaja kutakin alkavaa 300 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohti. Vaalipiirijaon perustana ovat liiton sektorien sopimusalat. Vaalipiirijaolla turvataan alueellinen, sopimusala- ja sektorikohtainen kattavuus niin, että yli 600 jäsenen sopimusaloille muodostetaan sopimusalan jäsenmäärän mukaan yksi valtakunnallinen tai kuusi alueellista tai valtiollisten vaalien mukaiset (tällä hetkellä 12) alueelliset vaalipiirit. Liittokokousedustajien vaalissa ovat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet. Vaalit toimitetaan postitse, tietoliikenneyhteyden välityksellä, erillisissä äänestystilaisuuksissa tai näiden yhdistelmällä. Liittokokousedustajien vaalista määrätään tarkemmin liiton valtuuston hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä. Erillisellä siirtymämääräyksellä on päätetty, että liiton ensimmäinen varsinainen liittokokous on vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Edustajat tähän kokoukseen valitaan vaalilla, jonka äänestys- ja vaalijärjestys vahvistetaan valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa vuonna 2021. Ensimmäinen liittokokous marraskuussa 2017 Teollisuusliiton ensimmäiseen yhteiseen liittokokoukseen 28. 30.11.2017 liitot valitsevat yhteensä 658 liittokokousedustajaa projektihallituksen esityksen perusteella seuraavasti: Metalli 422 edustajaa, TEAM 139 edustajaa, Puuliitto 97 edustajaa. Kokouksessa valitaan Teollisuusliiton puheenjohtajat, hallitus ja valtuusto toimikaudelle 2017 2023 sekä päätetään mm. uuden liiton strategiasta. VALTUUSTO Uuden liiton marraskuun 2017 liittokokous valitsee valtuustoon toimikaudelle 2017 2023 projektihallituksen esityksen perusteella puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja lisäksi 79 muuta valtuuston jäsentä ja heille jokaiselle kolme varajäsentä. Valtuutetut valitaan liiton neljästä sektorista seuraavasti: kemian sektori 16 valtuutettua, teknologiasektori 47 valtuutettua, puutuotesektori 9 valtuutettua, erityisalojen sektori 11 valtuutettua. Valtuustoon valitaan yksi valtuutettu kunkin sektorin alkavaa 2000 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohti. Valtuuston valinnassa otetaan huomioon sektoreiden sopimusalojen edustavuus, alueellinen kattavuus ja tasa-arvo. Valtuuston jäsenten on oltava ammattiosastojen vaalikelpoisia jäseniä. Jos valtuuston jäsen siirtyy pysyvästi eläkkeelle, pysyvästi pois liiton järjestämisalalta tai pysyvästi pois edustamansa sektorin sopimusalalta, hänen jäsenyytensä valtuustossa lakkaa välittömästi ja varajäsen kutsutaan hänen tilalleen. Valtuusto käyttää liittokokousten välisenä aikana Teollisuusliiton korkeinta päätösvaltaa. Valtuusto päättää muun muassa liiton sektorirakenteen muutoksista, valitsee sektorijohtokunnat ja hyväksyy vaalijärjestyksen ja ammattiosaston mallisäännöt. Valtuusto päättää myös työehto- ja sopimustoimintaan ja työtaisteluihin liittyvistä asioista ja käsittelee keskusjärjestötasolla syntyneet keskitetyt työmarkkinaratkaisut. Valtuuston kevätkokous pidetään kalenterivuoden ensimmäisellä puoliskolla, jolloin käsitellään mm. hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta sekä päätetään liiton strategiaan liittyvistä asioista. Valtuuston syyskokous on kalenterivuoden toisella puoliskolla, jolloin käsitellään mm. hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle sekä päätetään jäsenmaksujen suuruudesta. 9
HALLITUS Teollisuusliiton marraskuun 2017 liittokokous valitsee 28-jäseniseen hallitukseen toimikaudelle 2017 2023 puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja 24 muuta hallituksen jäsentä ja heille jokaiselle kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenten on oltava ammattiosastojen vaalikelpoisia jäseniä. Jos hallituksen jäsen siirtyy pysyvästi eläkkeelle, pysyvästi pois liiton järjestämisalalta tai pysyvästi pois edustamansa sektorin sopimusalalta, hänen jäsenyytensä hallituksessa lakkaa välittömästi ja varajäsen kutsutaan hänen tilalleen. Hallitus johtaa ja koordinoi liiton toimintoja, valmistelee esitykset valtuustolle ja liittokokoukselle sekä vastaa niiden tekemien päätösten toteuttamisesta. Hallituksen tehtävänä on mm. valvoa, että liiton ja ammattiosastojen toimintaa johdetaan sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti ja että liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta hoidetaan liitolle edullisella tavalla. Hallitus päättää liiton kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä sekä päättää henkilökunnan rekrytoinnin päälinjat, ottaa ja erottaa liiton työntekijät ja sopii heidän työehdoistaan, ellei ole siirtänyt tehtävää kokonaan tai osittain liiton johtoryhmälle. Hallitus nimeää liiton johtoryhmän jäsenet ja sektorijohtajat, tarvittavat jaostot ja työryhmät sekä päättää niiden tehtävistä. Hallitus päättää myös työehtoneuvottelukuntien tehtävistä ja kokoonpanosta sekä sääntöjen mukaisesti työehto- ja sopimustoimintaan, työtaisteluihin ja liiton avustuksiin liittyvistä asioista. Lisäksi hallitus käsittelee ja päättää muut sille osoitetut tai esille tulevat asiat. JOHTORYHMÄ Liiton hallituksen alaiseen johtoryhmään kuuluvat liiton puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja sekä hallituksen johtoryhmään erikseen nimeämät henkilöt. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella esitykset hallitukselle ja toimeenpanna hallituksen päätökset. TYÖRYHMÄT JA JAOSTOT Teollisuusliittoon perustetaan pysyviä, tilapäisiä ja projektiluonteisia työryhmiä ja jaostoja, joiden tehtävistä ja kokoonpanosta päättää liiton hallitus. Uuden liiton alkuvaiheessa perustettavia jaostoja ovat ainakin nuoriso-, tasa-arvo-, koulutus-, työympäristö- ja ruotsinkielinen jaosto. Liiton hallintomalli LIITTOKOKOUS joka 5. vuosi, vaaleilla 1/300 edustajaa vaalipiireistä VALTUUSTO pj, 3 vpj + vähintään 50 1/2000 valtuute ua sektoreista KEMIA Johtokunta HALLITUS pj, 3 vpj + 11 24 muuta jäsentä JOHTORYHMÄ hallituksen puheenjohtajat + erikseen nimetyt TEKNO Johtokunta PUU - TUOTE Johtokunta 11 tes 3 tes 4 tes 10 Tesneuvo elukunnat Tesneuvo elukunnat Tesneuvo elukunnat ERITYIS- ALAT Johtokunta Tesneuvo elukunnat 15 tes Kuva 4. Teollisuusliiton hallinnon ja sektorien perusrakenne. 7. Sektorit ja työehtosopimuksista päättäminen SEKTORIT Teollisuusliitto harjoittaa edunvalvontaa ja työehtotoimintaa organisoituneena sektoreihin, joiden rakenteesta ja kokoonpanosta päättää liiton valtuusto. Sektoreihin kuuluvat liiton kaikki 33 sopimusalaa ja liiton aloittaessa toimintansa sektoreita on neljä: Kemiansektoriin kuuluu 11 sopimusalaa, Teknologiasektoriin 3 sopimusalaa, Puutuotesektoriin 4 sopimusalaa ja Erityisalojen sektoriin 15 sopimusalaa. Tes-nk Sekt-jk KEMIAN SEKTORI (16 valtuuston jäsentä) 31.12.2016 Työnantajalii o 3-5 2 Kemian perusteollisuuden työehtosopimus 3 155 Kemianteollisuus ry 5-7 3 Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus 8 937 Kemianteollisuus ry 3-5 1 Öljy- ja maakaasu- ja petrokemianteollisuuden tes 1 503 Kemianteollisuus ry 1-3 1 Jalometalliala 245 Kemianteollisuus ry 1-3 1 Veneteollisuus 527 Kemianteollisuus ry 1-3 1 Harja- ja sivellinalat 60 Kemianteollisuus ry 3-5 1 Kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimus 1 187 Kenkä- ja Nahkateollisuus ry 3-5 1 Kumiteollisuuden työhehtosopimus 1 482 Kumiteollisuus ry 3-5 1 Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus 2 491 Tekstiili- ja lasialojen liitto TL ry 1-3 1 Autonrengasalan työehtosopimus 801 Autonrengasliitto ry 5-7 4 Auto- ja konealat 9 769 Autoalan keskusliitto ry 17 30 157 Tes-nk Sekt-jk TEKNOLOGIASEKTORI (47 valtuuston jäsentä) 31.12.2016 Työnantajalii o 5-9 11 Teknologiateollisuus 90 914 Teknologiateollisuus ry 3-5 1 Kaivosala 1 598 Teknologiateollisuus ry 3-5 1 Pelti- ja teollisuuseristysala 1 028 Teknologiateollisuus ry 13 93 540 Tes-nk Sekt-jk PUUTUOTESEKTORI (9 valtuuston jäsentä) 31.12.2016 Työnantajalii o 5-9 4 Mekaaninen metsäteollisuus 10 327 Metsäteollisuus ry 1-3 1 Bioteollisuus 115 Metsäteollisuus ry 1-3 1 Metsäteollisuuden korjaamot 196 Metsäteollisuus ry 5-7 3 Puusepänteollisuus 6 234 Puusepänteollisuus ry 9 16 872 Tes-nk Sekt-jk ERITYISALOJEN SEKTORI (11 valtuuston jäsentä) 31.12.2016 Työnantajalii o 3-5 1 Metsäala 1 671 Yksityismetsätal.työnantajat ry 1-3 1 Taimitarha-ala 225 Yksityismetsätal.työnantajat ry 3-5 1 Metsäkoneala 1 374 Koneyrittäjien liitto ry 1-3 1 Turvetuotantoala 62 Koneyrittäjien liitto ry 1-3 1 Maaseutuelinkeinot 784 Maaseudun työnantajaliitto ry 1-3 1 Turkisala 113 Maaseudun työnantajaliitto ry 3-5 1 Puutarha-ala 1 041 Maaseudun työnantajaliitto ry 1-3 1 Viher- ja ympäristörakentamisala 227 Maaseudun työnantajaliitto ry 1-3 1 Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala 283 Suomen Lasitus- ja hiomoliitto ry 3-5 2 Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimus 3 704 Suomen Tekstiili & Muoti ry 3-5 1 Tekstiilihuoltoalan työehtosopimus 1 281 Yleinen teollisuusliitto ry 5-7 3 Kirjatyöntekijöiden työehtosopimus 6 113 Medialiitto ry 3-5 1 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n tes 1 274 Medialiitto ry 1-3 1 Jakajien työehtosopimus 992 Medialiitto ry 3-5 1 Huolto ja kunnossapito 1 569 Palta ym 18 20 713 Kuva 5. Liiton sektorirakenne, valtuustopaikkojen jakaantuminen, sopimusalat ja jäsenmäärät, sektorijohtokunnat, tes-neuvottelukunnat ja sopimusalan työnantajaliitot. 11
SEKTORIJOHTOKUNNAT Valtuuston valitsemiin 9-18 jäsenisiin sektorijohtokuntiin valitaan vähintään yksi jäsen sektorin jokaiselta sopimusalalta. Sektorijohtokunnan toimintaa johtaa ja siitä vastaa hallituksen valitsema sektorijohtaja. Sektorijohtokunta vastaa sektorinsa alakohtaisista työehtosopimustavoitteista ja -neuvotteluista, käsittelee neuvottelutulokset ja tekee niistä esitykset liiton hallitukselle sekä osallistuu työtaistelutoimenpiteiden ja liiton toimintasuunnitelman valmisteluun. Sektorijohtokunnat toimivat asiantuntijoina oman sektorinsa edunvalvonnan kehittämiseen ja toimialoihin liittyvissä mm. elinkeino- ja koulutuspolitiikkaa koskevissa asioissa. Sektorijohtokunnan tarkemmista tehtävistä päättää liiton hallitus. TYÖEHTONEUVOTTELUKUNNAT Liiton hallitus nimeää sektorijohtokunnan esityksestä jokaiselle sopimusalalle työehtoneuvottelukunnat, jotka vastaavat työehtosopimusten neuvottelemisesta ja päättävät neuvottelutuloksen esittämisestä sektorijohtokunnalle. Työehtoneuvottelukuntien tarkemmista tehtävistä päättää liiton hallitus ottaen huomioon sopimusalojen neuvottelukäytännöt. TYÖEHTOSOPIMUKSISTA PÄÄTTÄMINEN Työehtosopimusten tekemisestä päättää Teollisuusliiton valtuusto tai hallitus. Tes-tavoitteiden asettamisesta päättää ammattiosastojen tekemien aloitteiden perusteella ja sektorijohtokunnan esityksestä liiton hallitus, joka sektorijohtokunnan esityksestä päättää myös liiton solmimien työehtosopimusten irtisanomisesta. Jos sektorijohtokunta sopimusalan työehtoneuvottelukunnan esityksestä toteaa neuvottelutuloksen syntyneeksi, päättää liiton hallitus sen hyväksymisestä uudeksi työehtosopimukseksi. Hallitus voi myös siirtää asian käsittelyn valtuustolle tai järjestää neuvottelutuloksesta neuvoa-antavan liittoäänestyksen. Kun liittoäänestys on suoritettu, jatkotoimista päättää hallitus, joka voi myös siirtää jatkotoimista päättämisen valtuuston tehtäväksi. Työtaistelun toimeenpanemisesta ja lopettamisesta päättää liiton hallitus tai valtuusto, joiden päättämä työtaistelu on ammattiosastojen jäseniä sitova. Työtaisteluavustuksen perusteesta, suuruudesta, suorittamistavasta ja maksamisesta päättää sääntöjen perusteella liiton hallitus. Keskusjärjestötasolla syntyneen keskitetyn työmarkkinaratkaisun käsittelee liiton valtuusto. 8. Talouden peruslinjaukset SIIRTYMÄKAUSI Teollisuusliitto ry:n aloittaessa toimintansa käynnistyy siirtymäkausi, jonka aikana liittofuusiosta saatavat hyödyt ja synergiaedut kasvavat suunniteltuun suuruusluokkaan. Tämän kauden pituudeksi arvioidaan ensimmäinen liittokokouskausi 2017 2023. Siirtymäkaudella voidaan enintään 50 % sijoitustoiminnan tuotoista käyttää varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen tilanteessa, jossa jäsenmaksutuotot eivät siihen riittäisi. Arvion mukaan toiminnalliset synergiaedut ovat vuosi tasolla 1 2 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyvät synergiaedut vaihtelevat vuosittain riippuen henkilökunnan eläköitymisestä. Tämän hetken arvio on, että siirtymäkauden loppupuolella saadut synergiaedut henkilöstön osalta ovat yhteensä 3 4 miljoonaa euroa. TEOLLISUUSLIITON TALOUSTOIMINNOT Liiton taloutta ja siihen läheisesti liittyviä toimintoja sekä omaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti oman henkilöstön voimin liiton hallinnon päättämien suuntaviivojen mukaan. Hallinto vahvistaa toiminnan kannalta välttämättömien ja oleellisten toiminta- ja menettelytapaohjeiden hyväksymisellä ja toteutumisen valvonnalla sen, että liiton taloudenhoidossa noudatetaan aina ja kaikissa tilanteissa voimassa olevaa lainsäädäntöä, liiton sääntöjä ja yleisesti hyväksyttyjä muita periaatteita. Riippumattomalla tilintarkastustoimella varmistetaan mm. kulloinkin voimassa olevan kirjanpitolainsäädännön määräysten toteutuminen ottaen huomioon myös sen, että liitto on kooltaan merkittävä talousyksikkö. JÄSENMAKSU Teollisuusliiton jäsenmaksu on yksi (1,0) prosentti, josta ammattiosastoille palautettava osuus on 0,18 prosenttiyksikköä. Liiton kokonaisjäsenmaksu muodostuu liiton 1 prosentin ja työttömyyskassan jäsenmaksusta. Uuden työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksuja. Vuoden 2015 tasossa nykyisten kolmen liiton jäsenten yhteenlaskettu jäsenmaksu alenee uudessa liitossa vuositasolla noin 3,4 miljoonaa euroa ja jäsenmaksun poistuminen työttömyyskassaetuuksista merkitsee noin 1,8 miljoonan euron lisäosuutta päivärahan saajille. Ammattiosastojen suhteellinen osuus jäsenmaksusta kasvaa ja liiton osuus pienenee. VARAINHOIDON JA SIJOITUSTOIMINNAN PERUSLINJAUKSET Teollisuusliiton sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa hyvä tuotto liiton sääntöjen ja hallituksen määrittelemien ohjeiden puitteissa. Sijoitustoiminnassa noudatetaan lakia, voimassa olevia säännöksiä, sijoitussuunnitelmaa ja liiton hallituksen hyväksymää talousohjesääntöä. Sijoitustoiminnan riski- ja tuottotasoa määritettäessä kiinnitetään huomiota toiminnan jatkuvuuden kannalta oleellisiin seikkoihin. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti pitkän aikavälin tuotto ja riskien hallinta sekä otetaan huomioon ja ennakoidaan kassavirrat. Sijoitustoiminnan vastuullisuus arvioidaan erikseen. Sijoitustoiminnan laatua ja sisältöä seurataan säännöllisellä ja laajuudeltaan koko toiminnan kattavalla järjestelmällä siten, että hallinto on selvillä riittävällä tarkkuudella sijoitusomaisuuden riskeistä ja tuottokehityksestä. 12 13
LIITTOJEN OMAISUUDEN SIIRTÄMISEN LINJAUKSET Liittojen omaisuus siirretään vastaanottavaan liittoon vastikkeetta kirjanpitoarvoilla. Kiinteistö- ja asuntoosakkeiden ja kiinteistöjen osalta siirroista laaditaan asianmukaiset luovutuskirjat ja kiinteistöille haetaan lainhuuto vastaanottavalle liitolle. Hyvissä ajoin ennen siirtoja ja niihin liittyvää päätöksentekoa liitot hankkivat asiakokonaisuudesta verottajan siirtojen verottomuutta koskevan ennakkopäätöksen myös varainsiirtoveron osalta. Tarkemmasta omaisuuden siirtoon liittyvästä päätöksenteosta, käytettävistä dokumenttimalleista ja siirron aikataulutuksesta laaditaan erillinen ohjeistus. LIITON LOMA- JA VAPAA-AJAN KOHTEITA KOSKEVAT PERUSLINJAUKSET Liittojen omistuksessa olevat loma- ja vapaa-ajan kiinteistöt sekä samassa tarkoituksessa hankitut osakkeet ja osuudet siirtyvät muun omaisuuden mukana uuteen liittoon. Siirtymävaiheessa uutta omaisuutta ei hankita eikä toisaalta olemassa olevasta ole erityistä syytä luopua nopeutetussa aikataulussa. Keskeinen tavoite on saada vuokraus-, varaus-, ym. järjestelmät toimimaan mahdollisimman joustavasti viimeistään vuoden 2018 alussa. Joitain lomakohteita (esim. Holiday Club -kohteet) voidaan asianmukaisten hallinnon päätösten jälkeen ottaa yhteisen hakumenettelyn ja käytön piiriin jo vuoden 2017 aikana. LIITON VAKUUTUKSET Jäsenten, henkilöstön, omaisuuden ja toiminnan turvaamisen kannalta pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2017 keväällä. Metalliliitto toteuttaa kilpailutuksen yhteisesti sovittavien periaatteiden sekä vakuutussisältöjen ja -lajien mukaan. ICT-ASIAT Uuden teollisuusliiton aloittaessa toimintansa ICT- eli tieto- ja viestintäteknologiatoiminnot integroidaan suurimmalta osaltaan Metalliliiton nykyisin toimiviin järjestelmiin. Tärkeimmät taloushallinnon järjestelmät sekä jäsentietojärjestelmä ovat samat kuin liitoissa aiemminkin käytössä olleet. Puuliitossa ja TEAMissa käytössä olleiden muiden järjestelmien toimivuus turvataan ylimenokauden ajaksi. TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELU VUODELLE 2018 Uuden liiton vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelma valmistellaan vuoden 2017 kevään ja syksyn aikana niin, että asiasta päättää uuden liiton valtuusto joulukuussa 2017. Teollisuusliiton taloustoiminnot organisoidaan liiton keskustoimistoon omaksi yksikökseen. 9. Edunvalvonnan peruslinjaukset Teollisuusliiton edunvalvontatoiminnan keskeinen tehtävä on parantaa liiton jäsenten toimeentuloa, työllisyyttä ja ostovoimaa sekä turvata kaikkien sopimusalojensa oikeudenmukaiset työehdot, turvallinen työympäristö ja oikeudenmukainen kohtelu työelämässä. Edunvalvonta on ajantasaista ja kykenee reagoimaan nopeasti ja joustavasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Edunvalvontaan asetettuja tavoitteita ajetaan parantamalla liiton neuvottelemia työehtosopimuksia, vaikuttamalla työlainsäädännön sisältöön sekä valvomalla lainsäädännön ja työehtosopimusten ehtoja tehokkaasti. Edunvalvonnan tavoitteita ajetaan myös edistämällä jäsenten etujen mukaista teollisuus-, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikkaa mm. yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin. SEKTORIT Sopimustoiminta jakautuu liitossa kemia-, teknologia-, puutuote- ja erityisalojen sektoreihin. Sektorit hoitavat itsenäisesti omaan sektoriinsa kuuluvat sopimusasiat liiton sopimustoiminnan yhteisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Liitto neuvottelee kaikille edustamilleen aloille työehtosopimukset. Liiton työehtosopimusten neuvotteleminen, tulkinta, soveltaminen, kehittäminen ja erimielisyyksien ratkominen tehdään ensisijaisesti sopimusalakohtaisesti. Sektorien sopimusaloille nimetään sopimusasiantuntijat ja työehtoneuvottelukunnat. Yhteisten linjausten ja kehittämisen toteutuminen edellyttää tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Sektorijohtajat varmistavat sektoreiden välisen ajantasaisen tiedonvaihdon ja yhteisten linjausten eteenpäinviemisen. TES-NEUVONTA JA ERIMIELISYYSASIOIDEN KÄSITTELY Erimielisyysasioita neuvotellaan työpaikalla neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Tarvittaessa voidaan työpaikkatason erimielisyysasioiden ratkaisemiseksi pyytää apua sektoreiden asiantuntijoilta tai aluetoimitsijoilta. Työpaikoilla erimielisiksi jääneitä riita-asioita käsittelevät sektoreiden asiantuntijat, liiton lakimiehet ja työympäristöasiantuntijat. Aluetoimistojen ja sektoreiden asiantuntijat antavat työehtosopimuksiin liittyvää neuvonta- ja tulkintapalveluita, jotka ovat luottamusmiesten ja jäsenten helposti saatavissa ja saavutettavissa. EDUNVALVONTAA TUKEVAT TOIMINNOT Omina yksikköinään toimivat työympäristö-, lakipalvelut-, tutkimustoiminta-, kansainvälinen edunvalvonta- ja koulutustoiminta sekä liiton yhteiskuntavaikuttaminen tukevat liiton edunvalvontaa poikkileikkaavasti kaikilla sektoreilla kukin oman roolinsa mukaisesti. Työympäristöyksikön asiantuntijat toimivat kiinteässä yhteistyössä eri sektoreiden kesken työympäristöasioihin liittyvissä kysymyksissä. Oikeudellisen yksikön henkilöstö perehtyy eri sektoreiden erityiskysymyksiin ja osallistuvat tarvittaessa eri sektoreiden neuvottelutoimintaan ja oikeusapua koskevien asioiden arviointiin. Tutkimusyksikkö tuottaa ennakoivaa ja ajankohtaista, tutkimukseen perustuvaa tietoa liiton edunvalvonnan ja muun toiminnan tarpeisiin. Kansainvälinen edunvalvonta on kansallisen edunvalvonnan jatke, jossa liitto osallistuu kansainvälisten verkostojen toimintaan, Eurooppa-tason vuoropuheluun ja teollisuuspoliittiseen vaikuttamiseen. Ammatillisen edunvalvonnan tehostamiseksi nimetään jokaisesta sektorista ammatillisen edunvalvonnan vastuuhenkilö, joka kehittää vastuualueensa mukaisia asioita yhdessä koulutusyksikön asiantuntijoiden kanssa. Alueellinen ja paikallinen edunvalvonta toteutetaan osaltaan aluetoimistoissa, joissa on riittävä osaaminen toimialueen sopimusaloista ja joista liiton kaikki jäsenet saavat sektorista ja sopimusalasta riippumatta asiantuntevaa palvelua. Teollisuusliiton edunvalvontatoiminnot organisoidaan neljään sektoriin. Edunvalvontaa tukevat toiminnot ovat poikkileikkaavia. 14 15
10. Työympäristötoiminta Teollisuusliiton työympäristötoiminta parantaa työpaikkojen työolosuhteita, työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten työssä jaksamista sekä oikeus- ja sosiaaliturvaa. Työympäristötoiminta pitää sisällään työsuojelun ja -hyvinvoinnin, työelämän kehittämisen, sosiaalipoliittiset, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat. Työympäristökysymysten merkitys lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, kun työelämän vaatimukset kiristyvät, vanhuuseläkeikä nousee ja osatyökykyisten sekä ikääntyneiden irtisanottujen mahdollisuuksia päästä lisäpäivien kautta eläkkeelle vaikeutetaan. Hyvä työturvallisuuskulttuuri, työntekijöiden hyvinvointi sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus heijastuvat suoraan työn tuloksellisuuteen. Työympäristötoiminnan painopisteitä ovat työympäristöasioiden pitäminen sopimustoiminnan keskiössä, vahva vaikuttaminen lainsäädäntöön ja yhteiskuntapolitiikkaan sekä tehokas tuki työpaikoille ja jäsenille. Tässä tarkoituksessa liiton työympäristöyksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä liiton sektoreiden kanssa sekä osallistuu tarpeen mukaan työehtoneuvotteluihin ja liiton edunvalvonnan ja yhteiskuntavaikuttamisen linjausten valmisteluun sekä toimialaansa koskevien neuvontapalveluiden järjestämiseen. Teollisuusliiton työympäristötoiminta on edunvalvontaa tukevaa ja omaan yksikköön liiton keskustoimistoon organisoitua toimintaa. 11. Lakiasiat ja oikeudellinen toiminta Teollisuusliiton oikeudellinen toiminta on edunvalvontaa tukevaa ja ammattitaitoista liiton sektorit läpileikkaavaa toimintaa, jossa painopisteinä ovat työ- ja sosiaalioikeuteen, palkkaturvaan ja työsuhteen ehtojen oikeudellisiin tulkintoihin liittyvät asiat. Työehtosopimusten ja työ- ja sosiaalioikeuden lainsäädännön kehittäminen edellyttää uuden liiton oikeudelliselta toiminnalta sopimusten, lainsäädännön ja niiden tulkintojen ajantasaisuutta. Suuri erimielisyysmuistioiden ja oikeusapuhakemusten määrä puolestaan edellyttää hyvin organisoitua yhteistyötä sektoreiden sopimusasiantuntijoiden kanssa. Teollisuusliiton ammattiosaston jäsen voi saada liitolta avustusta sellaisten oikeudellisten asioiden hoitamisessa, jotka ovat aiheutuneet työsuhdeasioissa tai hänen toiminnastaan liitossa ja ammattiosastossa. Teollisuusliiton hallitus päättää oikeusavun myöntämisen periaatteista ja vahvistaa tarkemmat oikeusapu- ja menettelytapaohjeet. Liiton oikeudellinen yksikkö osallistuu sektoreiden ja sopimusalojen kehittämis- ja neuvottelutoimintaan sekä työriita-asioiden käsittelyyn varmistaen, että oikeusavun myöntäminen tapahtuu yhtäläisin perustein. Oikeudenkäynnit hoidetaan pääosin liiton omien lakimiesten voimin. Teollisuusliiton laki- ja oikeudellisten asioiden hoitaminen on edunvalvontaa tukevaa ja omaan yksikköön liiton keskustoimistoon organisoitua toimintaa. 12. Tutkimustoiminta Teollisuusliiton tutkimustoiminnalla tuetaan edunvalvontatyötä ja liiton päätöksentekoa, teollisuuspolitiikan linjaamista sekä liiton muiden toiminta-alueiden ja sektoreiden työtä. Tässä tarkoituksessa liiton tutkimustoiminta tuottaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa teollisuusliiton moniin tarpeisiin. Pitkäjänteisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen seuranta tukee liiton linjauksia ja päätöksentekoa sekä auttaa ennakoimaan tulevaa. Tietoa käytetään liiton teollisuus- ja elinkeinopolitiikan valmistelussa ja yhteiskuntavaikuttamisessa, koulutustoiminnassa, edunvalvontatyössä ja viestinnässä. Teollisuusliiton jäsenistölle, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnattujen kyselyjen ja haastattelujen tavoitteena on saada tietoa mm. paikallisen sopimisen käytännöistä, kilpailukykysopimuksesta ja vuokratyövoiman käytöstä. Tietoja hyödynnetään edunvalvonnan eri tilanteissa ja mm. työehtosopimusneuvotteluissa. Lisäksi tutkimustoiminta tuottaa ajantasaista tietoa työsuojelutoiminnan, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön, järjestämistyön ja liiton oman toiminnan kehittämisen tarpeisiin. Tutkimustoimintaan sisältyy teollisuusliiton eri toimialojen, sektoreiden ja sopimusalojen kehityksen seuranta ja ennakointi. Tilastoista saatavien tietojen tueksi ja parhaan työntekijälähtöisen kuvan aikaan saamiseksi teollisuusliiton tutkimustoiminta on yhteydessä työpaikkoihin, luottamusmiehiin ja liiton sektoreiden asiantuntijoihin. Teollisuusliiton tarpeisiin ja liiton luottamusmiesten työtä tukemaan julkaistaan säännöllisesti tarvittava määrä talous- ja työllisyystilanteen toimialoittaista kehitystä kuvaavia raportteja. Lisäksi teollisuusliiton tutkimustoiminnan kautta avustetaan luottamusmiehiä työpaikkojen kriisi- ja muutostilanteissa tarpeen mukaan tuotetuilla talousraporteilla ja liiketoiminta-analyyseilla, joista on luottamusmiehille apua myös paikallisessa sopimisessa. Teollisuusliiton tutkimustoiminta on edunvalvontaa tukevaa ja omaan yksikköön liiton keskustoimistoon organisoitua toimintaa. 13. Kansainvälinen toiminta Teollisuusliiton kansainvälinen toiminta perustuu liiton edunvalvonnan keskeisiin linjauksiin, joita ohjaa teollisuusliiton strategia. Liiton kansainvälinen edunvalvonta on kansallisen edunvalvonnan jatke, jossa sektorikohtaiset tarpeet huomioidaan ja sektoreiden erityisosaaminen hyödynnetään toiminnan sisällössä ja toteutuksessa. Teollisuusliiton EU-edunvalvontaan vaikuttavat EU:n teollisuus-, energia-, ympäristö-, liikenne-, rakenne- ja integraatiopolitiikka, joihin vaikuttaminen tapahtuu kansainvälisten järjestöjen komiteoissa ja työryhmissä koordinoidusti liittojen, keskusjärjestöjen ja niiden Brysselin toimiston kanssa. Liiton kansalliset asiantuntijat käsittelevät edellä mainittuja asiakokonaisuuksia teollisuus-, sopimus- ja yrityspolitiikkaan sekä sosiaalidialogeihin liittyvässä valmistelutyössä ja kokouksissa. Liitto vaikuttaa työlainsäädännössä tapahtuvaan kehitykseen yhteistyössä SAK:n ja Teollisuuden palkansaajat TP:n kanssa. Teollisuusliitolla on yrityksissä noin 200 nimettyä EWC-edustajaa ja EWC-toiminnan kansallinen koordinointi toteutetaan yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien kanssa. Teollisuusliiton solidaarisuustoimintaa toteutetaan niillä yhteisillä periaatteilla ja resursseilla, joilla liitot ovat toimineet tähänkin saakka. Kehitysyhteistyöhankkeet toteutetaan liiton omaa asiantuntemusta hyödyntämällä lähtökohtaisesti SASK:in ja kansainvälisten federaatioiden kautta. Teollisuusliiton kansainvälinen toiminta organisoidaan ja koordinoidaan liiton keskustoimiston kansainvälisen toiminnan yksikön kautta. 14. Järjestö- ja aluetoiminta JÄRJESTÖTOIMINTA ON LIITON PERUSTOIMINTAA Järjestötoiminnan tarkoituksena on koota sopimusalojensa palkansaajat ja opiskelijat yhteistoiminta- ja edunvalvontajärjestöksi. Monimuotoinen ja muuttuva työelämä haastaa perinteisen järjestötoiminnan tekemisen ja toteuttamisen muodot nyt ja tulevaisuudessa. Perusasiat kuitenkin pysyvät: liiton neuvottelu- ja edunvalvontakyky perustuu viime kädessä siihen, kuinka vahva ja uskottava järjestöorganisaatio liitolla on työpaikoilla, ammattiosastoissa, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Järjestötyön tukemiseksi perustetaan tarpeelliset jaostot ja työryhmät. 16 17
KESKUSTOIMISTO Keskustoimisto johtaa, ylläpitää ja toteuttaa osaltaan liiton järjestötoimintaa. Keskustoimiston tehtäviin kuuluu myös mm. järjestämistyön ja aluetoiminnan johtaminen, sääntöjen tulkinta, ammattiosastojen sääntömääräisen toiminnan tukeminen, keskeisten liiton jäsendemokratiaan liittyvien vaalien ja valintojen ohjeistus ja sääntötulkinnat, järjestötoiminnan tietojärjestelmien ylläpito ja kehitys, työtaistelu- ja painostustoimien johtaminen. JÄSENREKISTERI Keskustoimisto yhdessä aluetoimistojen kanssa ylläpitää liiton- ja ammattiosastoiden jäsenrekisteriä. Keskustoimiston ja aluekeskusten jäsenneuvojat hoitavat jäsenyyksiin liittyviä asioita, vastaavat jäsenyys- ja jäsenetu asioiden tiedottamisesta liiton jäsenille, ammattiosastojen toimihenkilöille, luottamusmiehille ja liiton henkilökunnalle. TYÖPAIKKATOIMINTA JA JÄRJESTÄMINEN Työpaikkojen monimuotoisuus, työpaikkarakenne, muuttuva toimintaympäristö ja työntekemisen muodot haastavat järjestö- ja edunvalvontatyön totutut rutiinit teollisuusliiton työpaikoilla. Luottamusmiesten ja muiden aktiivien työkalupakki vaatii uusia työkaluja, ammattiosaston tukea ja vahvan liiton. Aktiivinen järjestötyö pitää ulottua myös niihin työntekijöihin, joiden työ on liikkuvaa, yksintyöskentelyä, projekti- tai vuokratyötä. Järjestötyön ytimessä on järjestäminen ja järjestämisen ytimessä on liiton aktiivijäsen. Järjestämisen ideana on saada työntekijät toimimaan yhdessä työpaikkansa asioiden parantamiseksi järjestäytymällä ja järjestämällä työpaikka valitsemalla sinne luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. ALUETOIMISTOT Aluetoimistot toteuttavat liiton tarkoitusta alueellisesti. Aluetoimistojen tehtävänä on huolehtia siitä, että jäsen, luottamusmies ja ammattiosaston aktiivi saa tarvitsemansa liiton tuen ja neuvot läheltä. Uuden liiton aluetoimistojen palvelut ovat tehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuja. Uudella liitolla on syntyessään 14 aluetoimistoa. Metalliliiton ja Puuliiton nykyisiä aluetoimistoja ja -toimintoja voidaan yhdistää jo vuosien 2017-2018 aikana. Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin sopimusosaamista ja järjestökentän ja- työn osaamista pyritään sijoittamaan aluetoimistoihin tarkoituksenmukaisella tavalla. SIIRTYMÄAIKA Ensimmäisen liittokokouskauden aikana vuoteen 2023 mennessä suunnitellaan ja toteutetaan aluetoimistoverkoston uudistus. Suunnittelun lähtökohtana on perustaa 6-8 laajan palvelutason aluekeskusta, joissa jäsenille tarjotaan monipuolista, tehokasta ja nykyaikaista jäsenpalvelua. AMMATTIOSASTO Ammattiosasto on Teollisuusliiton järjestäytymisen ja paikallistoiminnan perusyksikkö, joka kokoaa työntekijät yhteen joko työpaikoittain, alueittain, sopimusaloittain tai valtakunnallisesti. Liittojen yhdistyessä jokainen ammattiosasto siirtyy Teollisuusliiton jäseneksi sellaisenaan. Liiton yli 700:n ammattiosaston toiminnan ja paikallisen yhteistyön kehittäminen lähtee ammattiosastoista ja niissä toimivista ihmisistä itsestään, vahvan liiton tuella. Teollisuusliiton tavoitteena on kehittää ammattiosastojen toimintaa, siten että ne kykenevät ylläpitämään ja vahvistamaan vastuualueensa työpaikkojen järjestöllistä voimaa ja edunvalvontakykyä. ALUETOIMINTA Teollisuusliiton aluetoiminta organisoituu toiminta-alueittain, jotka kattavat maantieteellisesti 1 3 valtakunnallista vaalipiiriä. Toiminta-alueilla on liiton kaikkien sektoreiden ja useimpien sopimusalojen työpaikkoja ja ammattiosastoja. Aluetoiminnan suunnittelua koordinoidaan yhteistyössä liiton järjestötoiminnan suunnittelun kanssa ottaen huomioon liiton strategia ja valtuuston asettamat toiminnan painopisteet. Toiminta-alueiden sisällä ammattiosastojen verkostoitumista ja yhteistyötä tuetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Järjestämis- ja jäsenhankintatyö on osa aluetoimintaa. Painopisteenä on työpaikkatason järjestäminen ja ammattiosastojen kehittäminen. Tavoitteeksi asetetaan ensivaiheessa järjestäytymisasteen laskun pysäyttäminen ja toisessa vaiheessa järjestäytymisasteen kasvattaminen. Teollisuusliiton järjestötoiminta organisoidaan liiton keskustoimistoon ja aluetoimistoihin. 15. Yhteiskuntavaikuttaminen ja teollisuuspolitiikka Vientialojen suurimpana liittona Teollisuusliitto on suomalaisen työmarkkinakentän voimakkaimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja toimijoita. Jäsenten edunvalvonnan näkökulmasta uusi liitto panostaa voimakkaasti yhteiskuntavaikuttamiseen, teollisuuspoliittisten tavoitteidensa edistämiseen ja näihin oleellisesti liittyvään ulkoiseen tiedotustoimintaan. Vaikuttamisen tavoitteena on tukea perinteistä edunvalvontaa ja kaikkia muita uuden teollisuusliiton tavoitteita ja toimintoja. Yhteiskuntavaikuttaminen (ykv) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, virkamiesvalmisteluun, mediaan ja yleiseen mielipiteeseen. Se pitää sisällään kansainvälisen, erityisesti EU-vaikuttamisen pääosin yhteistyössä muiden liittojen ja keskusjärjestöjen kanssa. Yhteiskunnallisen päätöksenteon alueellistuminen merkitsee uuden liiton toiminnassa myös alueellisen yhteiskuntavaikuttamisen merkityksen kasvua. Ykv-toiminnan osalta voidaan myös puhua lobbauksesta. Toiminnalla reagoidaan liiton ja sen jäsenten, mutta myös koko teollisuuden ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin asioihin. Ennalta reagoiden voidaan vaikuttaa asioihin jo niiden varhaisessa ja lopputuloksen kannalta merkittävässä valmisteluvaiheessa. Toiminta on pitkäjänteistä ja sen tulokset saattavat näkyä vasta vuosien kuluttua liiton jäsenten arjessa. Toiminnan on oltava hyvin ammattimaista ja tehokasta. Tavoitteena on nousu keskeisimmäksi työntekijäpuolen vaikuttajaksi ja yhteiskunnallisen agendan aktiiviseksi määrittäjäksi. Vahva teollisuus- ja elinkeinopoliittinen osaaminen tulee esiin yhteiskuntavaikuttamisen kautta. Eväitä tähän antaa liittojohdon, sektoreiden ja tutkimusosaston kanssa tehtävä yhteistyö, joka sisältää mm. liiton elin keino-, talous- ja teollisuuspoliittisten tavoitteiden muotoilun. Liiton teollisuuspolitiikalla vaikutetaan maassa tehtäviin teollisuuspoliittisiin ratkaisuihin niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäyksellä. Erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat mm. energiapolitiikka, verotus ja lupapolitiikka. Kantavana tavoitteena on, että suomalaisella teollisuudella säilyvät kilpailukykyiset olosuhteet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Teollisuusliitto tekee yhteistyötä saman tavoitteen jakavien tahojen kanssa. Teollisuusliiton yhteiskuntavaikuttaminen ja ulkoinen viestintä on liiton johtoa ja edunvalvontaa tukevaa omaan yksikköön liiton keskustoimistoon organisoitua toimintaa. 16. Viestintä Teollisuusliiton viestinnän linjaukset ovat osa teollisuusliiton strategiaa ja tukevat sen toteuttamista. Uuden liiton viestintä on suunnitelmallisesti ohjattu ja hallittu kokonaisuus, joka on korkeatasoista, ajantasaista ja ammattimaisesti hoidettua. Kolmen liiton viestintäyksiköiden yhdistämisellä saadaan tehokas ja osaava kokonaisuus. Viestinnässä hyödynnetään liiton eri alojen ja sektoreiden asiantuntijoita. 18 19
Koska ammattiliiton julkisuuskuva syntyy pitkälti viestinnän avulla, rakennetaan uudelle liitolle nykyaikainen ilme ja viestintää toteutetaan monikanavaisesti nykyaikaista verkkoviestintää tehokkaasti hyödyntäen. Liiton graafisen ilmeen ja viestinnän välineiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään ulkopuolisen viestintä- ja/tai mainostoimiston apua. Viestinnän pääkohderyhmät ovat jäsenet, aktiivit, mahdolliset jäsenet, media ja muut sidosryhmät. Jäsenlehti toimii sähköisen viestinnän rinnalla keinona tavoittaa kaikki jäsenet. Jäsenlehteä julkaistaan myös painettua lehteä suppeampana verkkolehtenä osana verkkosivuja. VIESTINNÄN VÄLINEET Teollisuusliiton viestinnän keskeiset välineet ovat jäsenlehti, verkkosivut, sosiaalinen media ja sähköinen uutiskirje sekä markkinointi. Jäsenlehti on valtakunnallinen ja journalistisin periaattein toimitettu, avoin, kriittinen, keskusteleva, taustoittava ja yhteiskunnallisesti kantaa ottava. Verkkoviestinnässä huomioidaan kaikki liiton jäsenet, alueet, sektorit ja toimialat. Verkkosivut ovat käyttäjäystävälliset ja vuorovaikutteiset. Verkkosivut jakautuvat julkiseen osaan ja extranettiin, joiden kohderyhmät ovat jäsenet, aktiivit, potentiaaliset jäsenet, media ja muut sidosryhmät. Sivustot sisältävät tarpeen mukaiset kieliversiot ja kohderyhmittäiset sisällöt. Teollisuusliitto toimii aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti sosiaalisessa mediassa Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa. Ne ovat luonteeltaan jäsenkunnan osaryhmiä tavoittavia aktivoivia ja sitouttavia välineitä, joiden kautta liitosta lähetyt viestit voivat levitä eteenpäin jäsenten omissa sosiaalisen median ja muissa verkostoissa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään myös alueellisesti. Teollisuusliiton viestinnän kokoama ja toimittama sähköinen uutiskirje täydentää verkkosivuja aktiivien sektori- ja jäsenryhmäkohtaisen palvelun välineenä. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, osastojen toimihenkilöt, nuoret ja maahanmuuttajat. SISÄINEN TIEDOTUS Teollisuusliiton toiminnan tehokkuus on suorassa yhteydessä sisäisen viestinnän onnistumisen kanssa. Onnistunut sisäinen viestintä edellyttää koko organisaation sitoutumista ja mm. vastuuhenkilöiden nimeämistä yksiköittäin sekä sisäistä intranettiä, joka mahdollistaa helpon tiedonkulun, tiedon esteettömän saatavuuden ja tehokkaan vuorovaikutuksen. Teollisuusliiton viestintä ja tiedotus organisoidaan liiton keskustoimistoon sähköiseen ja printtiviestintään, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja ulkoiseen tiedotukseen sekä markkinoinnin koordinointiin. 17. Koulutus ja ammatillinen edunvalvonta Teollisuusliiton koulutustoiminta jakaantuu kahteen päätoiminta-alueeseen: ammattiyhdistyskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen edunvalvontaan. Ammattiyhdistyskoulutuksen tärkein tavoite on osaamisen tuottaminen uuden liiton luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja ammattiosastojen muiden aktiivien tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen korkeatasoiset opiskelumahdollisuudet turvataan kaikissa työuran vaiheissa. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Uusi teollisuusliitto on suomalaisen ay-liikkeen merkittävimpiä kouluttajia sekä volyymiltään että asiantuntemukseltaan. Teollisuusliiton järjestämä työnantajan tukema ja liiton järjestökoulutustuen piirissä oleva koulutus järjestetään opistokoulutuksena valtakunnallisella tasolla liiton opistossa Murikassa sekä sen etäpisteessä liiton keskustoimistolla Helsingissä. Tämän lisäksi liitto järjestää valtakunnallista viikonloppukoulutusta sekä lyhytkestoista ja liiton alueellisten toiminta-alueiden tarpeista lähtevää aluekoulutusta. Valtakunnallisilla viikonloppukoulutuksilla ja aluekoulutuksilla on hyvin samankaltaiset tavoitteet, mutta niiden organisointivastuu voi poiketa toisistaan. Liiton tukemana järjestävät ammattiosastot yksin tai yhdessä omista tarpeistaan lähtevää paikalliskoulutusta. Perinteisen lähiopetuksen lisäksi järjestetään liiton organisoimaa verkkokoulutusta. KOULUTUKSEN SUUNNITTELU Liiton järjestämä opisto- ja viikonloppukoulutus suunnitellaan keskitetysti perustettavien koulutustiimien (edunvalvonta, järjestö, työympäristö), Murikan, liiton sektoreiden, yksiköiden ja alueiden asiantuntijoiden kesken sekä tarvittavalla tavalla perustettavan koulutusjaoston yhteistyöllä. Murikan koulutussuunnittelu on osa liiton suunnittelujärjestelmää, jossa koulutuksen käytännön suunnittelu ja toteutus tehdään Murikassa. Koulutuksessa ja sen sisällöissä huomioidaan mm. ruotsinkielisen jäsenistön, liiton tasa-arvotyön, nuoriso-, nais- ja kulttuuritoiminnan tarpeet. AMMATILLINEN EDUNVALVONTA Teollisuusliitto aloittaa toimintansa vuoden 2018 koulutuspoliittisessa murrosvaiheessa, jossa hallitusohjelman ammatillisen koulutuksen reformi alkaa vaikuttaa täydellä teholla ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat miljoonien rahoitusleikkaukset. Erityishaasteen tuo aikuiskoulutus ja koulutuksen painopisteen siirtyminen yhä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi. Syntyvä tilanne korostaa Teollisuusliiton yhteiskuntavaikuttamisen merkitystä liiton jatkaessa aikaisempaa suuremmalla painoarvolla koulutuspoliittista vaikuttamista keskusjärjestöissä ja Teollisuuden palkansaajissa. Onnistuakseen ammatillisen koulutuksen edunvalvonta edellyttää monitasoista, aktiivista ja asiantuntevaa vaikuttamista ja vuorovaikutusta mm. keskusjärjestössä, opetusviranomaisissa, oppilaitoksissa ja erilaisissa työryhmissä. Samalla ammatillisen koulutuksen edunvalvonta sisältää myös konkreettista yksittäisten jäsenten neuvontaa, yhteistyötä liiton sektoreiden, ammattiosastojen ja luottamusmiesten kanssa. Ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan tärkeimpiä vaikutuskanavia opetushallinnon kanssa ovat osaamisen ennakointifoorumit, tutkintotoimikunnat (2018 eteenpäin työelämätoimikunnat). Alueilla korostuu yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten kanssa. Ammatillisten opintojen painopisteen siirtyminen työelämälähtöiseksi edellyttää puolestaan tiivistyvää yhteistyötä työnantajien kanssa. Ammatillinen edunvalvonta on entistä tärkeämpi ja jäsenten arkeen vaikuttava osa sektoreilla ja alueilla toteutettavaa päivittäistä edunvalvontaa. Sektoreilla ja alueilla on myös paras käytännön tuntemus alan erityispiirteistä ja työpaikkojen ammatillisen osaamisen vaatimuksista. Näiden tarpeiden välittyminen eteenpäin mm. SAK:n ja opetusviranomaisten suuntaan sekä laajemmaksi yhteiskuntavaikuttamiseksi toteutetaan uuden liiton koulutusyksikön koordinoimana. Teollisuusliiton koulutustoiminta ja ammatillinen edunvalvonta organisoidaan liiton keskustoimiston koulutusyksikköön ja liiton Murikka-opistoon. 18. Henkilöstö- ja hallintopalvelut Uusi Teollisuusliitto, sen hallinto- ja toimisto-organisaatio on kooltaan yhdistyviä liittoja suurempi. Liiton hallintorakenne tulee sektoripohjaisuuden myötä muuttumaan vanhasta ja liiton toimisto-organisaatio tullaan rakentamaan uuden liiton toimintatarpeiden mukaisesti. Uusi tilanne haastaa myös hallinto- ja toimistopalvelut kehittämään toimintaansa. Hallintopalveluiden tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset toimintaedellytykset uuden liiton johtamiselle, toiminnalle ja kehittämiselle. Jo uuden liiton valmistelun eri vaiheista lähtien tulee varmistaa hallinnollisten päätösten ja päätösprosessien sujuvuus ja seuranta sekä tuottaa uuden liiton toiminnan vaatimat erityis- ja asiantuntijapalvelut. 20 21