Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 183. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 1 / 183 Kokoustiedot Aika 01.02.2017 keskiviikko klo 18:15-20:20 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen, poistui esteellisenä 21 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Ossi Keränen Markku Antinoja Petri Tuormala Leena Kaasinen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg teknisen toimen johtaja asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 2 / 183 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 6.2.2017 Seppo Salo Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 10.2.2017 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 3 / 183 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 11 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 12 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 13 1-5 Maa-aineslupa ja aloittamisoikeus Espoon kaupungin 6 Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä Nuuksion kylässä osalle kiinteistöä RN:o 25:14, osoite: Kulmakorpi, myönteinen ehdollinen päätös, pöydälle 18.1.2017 14 Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa, pöydälle 36 18.1.2017 15 6-7 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen 41 hyväksyminen, alue 421105, 42. kaupunginosa Saunalahti, pöydälle 2.11.2016 16 8-9 Espoonkartanonmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 53 asemakaavaksi, alue 512500, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia) 17 10-11 Finnsinmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle 72 asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia) 18 12-13 Holken, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, 95 alue 512300, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kvasia) 19 14-15 Mynttilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, 114 alue 512400, 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (Kh-Kv-asia) 20 16 Peuraniitty, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 135 muutokseksi, alue 160301, 55. kaupunginosa Sepänkylä (Kh-asia) 21 17 Maarinniitty III, asemakaavan muutosehdotuksen 151 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 213210, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola 22 Juvanmalmin teollisuusalue, asemakaavan 156 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 710920, 81. kaupunginosa Niipperi 23 18-19 Kilonväylä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen alue 162 240902, 26. kaupunginosa Mankkaa 24 20 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2017 käyttösuunnitelman hyväksyminen 169

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 4 / 183 11 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 25.1.2017 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 5 / 183 12 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seppo Salo.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 6 / 183 1935/2016 10.03.00 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 18.1.2017 13 Maa-aineslupa ja aloittamisoikeus Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä Nuuksion kylässä osalle kiinteistöä RN:o 25:14, osoite: Kulmakorpi, myönteinen ehdollinen päätös, pöydälle 18.1.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Pia Salonen, puh. 043 825 5417 etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle maa-aineslain 3, 6 ja 7 :ien nojalla luvan maa-ainesten ottamiseen Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osalle Nuuksion kylän kiinteistöä RN:o 25:14 maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti seuraavilla ehdoilla: Yleiset ehdot Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään 13.4.2016 päivätyn maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti piirustuksessa n:o 6512 900 osoitetulle ottamisalueelle seuraavilla ehdoilla: Ottamisalueelta saadaan puusto kaataa ottamissuunnitelmasta poiketen vaiheittain työn edetessä. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja suojattava louhintatyön ajaksi siten, ettei toiminnasta ole vaaraa alueella tai sen ympäristössä liikkuville sekä tarvittaessa asetettava valvonnan suorittamiseksi muut välttämättömät laitteet. Työmaa-alue on rajattava koko työn ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Aidat on pidettävä kunnossa. Ennen ottamistoimintaan ryhtymistä on riittävästi korkeuskiintopisteitä merkittävä maastoon selvästi ja oton ajan kestävin merkein. Alueelle on laadittava työmaasuunnitelma. Alue on pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Työmaasuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle eli Espoon ympäristökeskukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 7 / 183 Hakijan on noudatettava mitä kulloinkin lainvoimaisessa kiven louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemisestä. Mikäli maa-ainesluvan ehtoja ei noudateta tai maa-ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin, on lupaviranomaisella oikeus muuttaa lupaehtoja tai peruuttaa lupa. Lupa on voimassa päätöksen antopäivästä (julkipano) kymmenen vuotta. Ennen louhintaa Hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista tulee hulevesien 1 vaiheen käsittelyrakenne (hulevesien itäinen käsittelyrakenne) toteuttaa. Erityisesti biosuodattimen osalta ajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Biosuodatusrakenteen kasvi- ja lajityyppejä tulisi olla useampia, jotta biosuodatus on varmasti käynnissä koko ajan ja että on helposti todettavissa ph-arvojen nousu. Biosuodatusrakenteessa tulisi käyttää yhtä ainakin ph-pitoisuuteen reagoivaa indikaattorilajia. Lisäksi tulee varautua ph-pitoisuuden mittauksiin biosuodatusrakenteen kokoojakaivosta. Kulmakorventien liittymästä Kirkkonummelle päin tulee noin 200 metrin matkalle rakentaa umpinainen aita louhinta-alueen rajalle, samoin em. liittymästä etelään hulevesien käsittelyrakenteen louhinnan puoleiselle reunalle noin 50 60 metrin matkalle. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva ja aita on pidettävä kunnossa. Louhinta Ottamissuunnitelmassa osoitetulta ottamisalueelta saa louhia enintään 2 300 000 m 3 krt. Louhintatasot eivät saa ulottua ottamissuunnitelman suunnitelmapiirroksessa n:o 6512 901 esitettyjen louhintatasojen alapuolelle. Pinta- ja pohjavedet Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Hakijan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 8 / 183 Ympäristövaikutusten tarkkailuun tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tulee seurata työn toteutusta ja tarkkailun tuloksia lopullisessa tarkkailuohjemassa määritetyllä tavalla sekä ryhtyä tarvittaessa havaittujen epäkohtien edellyttämiin toimenpiteisiin. Vastuuhenkilö tulee ilmoittaa kirjallisesti valvovalle viranomaiselle. Vastuuhenkilöksi tulee ensisijaisesti nimetä lopullisen tarkkailuohjelman laatija ja toissijaisesti vastaavan pätevyyden omaava erityisasiantuntija. Hulevesien johtamispainanteet tulee toteuttaa hyvissä ajoin ennen kutakin louhintavaihetta. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9. Koska louhinta ulotetaan hyvin lähelle arvioitua pohjaveden pintaa eikä kallioperän vedenjohtavuutta ole tarkemmin selvitetty, tulee louhintavaiheiden 1 ja 2 alueelle asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Havaintoputket tulee myöhemmin liittää vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Valvonta Hankkeelle tulee nimetä yhdyshenkilö, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristökeskukseen. Henkilöllä tulee olla riittävä koulutus ja kokemus maanrakennustöistä. Alueella on suoritettava vähintäänkin vuosittainen katselmus. Katselmuksissa tulee riittävässä määrin todeta työn eteneminen, että edellytetyt tarkastusmittaukset ja -havainnot on raportoitu ao. taholle sekä, että muita lupamääräyksiä on noudatettu. Alueella tulee suorittaa louhinnan loputtua loppukatselmus ennen alueen luovuttamista rakentamiseen. Mikäli alueet luovutetaan rakentamiseen vaiheittain, katselmuksetkin tulee vaiheistaa. Valvontaviranomainen voi suorittaa alueelle katselmuksia tai edellyttää hakijaa toimittamaan tarpeellisia selvityksiä, 2 toteaa, ettei edellä mainitulla tavalla toteutettuna esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 9 / 183 Esitetty louhinta on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukaista. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen, 3 antaa edellä mainitun luvan julkipanon jälkeen, 4 antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti maa-ainesluvan mukainen louhinta ennen kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Maa-ainesluvan täytäntöönpano ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua tässä tapauksessa hyödyttömäksi, sillä alueen maankäyttötarkoitus lainvoimaisessa yleiskaavassa jo edellyttää merkittäviä muutoksia kaupunki- tai maisemakuvassa. Tarkastusmaksu: 69 000 euroa. Käsittely Olli Isotalo poistui esteellisenä 13 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Hallintolaki 28 ) Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti Stefan Ahlmanin ja Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 4 ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti louhintaa koskevat valmistelevat toimenpiteet kuitenkin siten, että louhintoja voidaan suorittaa vain tukitoiminta-alueen ja työmaa-ajoyhteyden rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ennen, kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Päätökseen lisätään puheenjohtajan esittämä liitekartta, joka piirretään puhtaaksi. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että ei hyväksytä aloitusta ennen, kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi jäsen Paula Pöntysen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 10 / 183 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle maa-aineslain 3, 6 ja 7 :ien nojalla luvan maa-ainesten ottamiseen Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osalle Nuuksion kylän kiinteistöä RN:o 25:14 maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti seuraavilla ehdoilla: Yleiset ehdot Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään 13.4.2016 päivätyn maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti piirustuksessa n:o 6512 900 osoitetulle ottamisalueelle seuraavilla ehdoilla: Ottamisalueelta saadaan puusto kaataa ottamissuunnitelmasta poiketen vaiheittain työn edetessä. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja suojattava louhintatyön ajaksi siten, ettei toiminnasta ole vaaraa alueella tai sen ympäristössä liikkuville sekä tarvittaessa asetettava valvonnan suorittamiseksi muut välttämättömät laitteet. Työmaa-alue on rajattava koko työn ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Aidat on pidettävä kunnossa. Ennen ottamistoimintaan ryhtymistä on riittävästi korkeuskiintopisteitä merkittävä maastoon selvästi ja oton ajan kestävin merkein. Alueelle on laadittava työmaasuunnitelma. Alue on pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Työmaasuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle eli Espoon ympäristökeskukseen. Hakijan on noudatettava mitä kulloinkin lainvoimaisessa kiven louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemisestä. Mikäli maa-ainesluvan ehtoja ei noudateta tai maa-ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin, on lupaviranomaisella oikeus muuttaa lupaehtoja tai peruuttaa lupa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 11 / 183 Lupa on voimassa päätöksen antopäivästä (julkipano) kymmenen vuotta. Ennen louhintaa Hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista tulee hulevesien 1 vaiheen käsittelyrakenne (hulevesien itäinen käsittelyrakenne) toteuttaa. Erityisesti biosuodattimen osalta ajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Biosuodatusrakenteen kasvi- ja lajityyppejä tulisi olla useampia, jotta biosuodatus on varmasti käynnissä koko ajan ja että on helposti todettavissa ph-arvojen nousu. Biosuodatusrakenteessa tulisi käyttää yhtä ainakin ph-pitoisuuteen reagoivaa indikaattorilajia. Lisäksi tulee varautua ph-pitoisuuden mittauksiin biosuodatusrakenteen kokoojakaivosta. Kulmakorventien liittymästä Kirkkonummelle päin tulee noin 200 metrin matkalle rakentaa umpinainen aita louhinta-alueen rajalle, samoin em. liittymästä etelään hulevesien käsittelyrakenteen louhinnan puoleiselle reunalle noin 50 60 metrin matkalle. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva ja aita on pidettävä kunnossa. Louhinta Ottamissuunnitelmassa osoitetulta ottamisalueelta saa louhia enintään 2 300 000 m 3 krt. Louhintatasot eivät saa ulottua ottamissuunnitelman suunnitelmapiirroksessa n:o 6512 901 esitettyjen louhintatasojen alapuolelle. Pinta- ja pohjavedet Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Hakijan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ympäristövaikutusten tarkkailuun tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tulee seurata työn toteutusta ja tarkkailun tuloksia lopullisessa tarkkailuohjemassa määritetyllä tavalla sekä ryhtyä tarvittaessa havaittujen epäkohtien edellyttämiin toimenpiteisiin. Vastuuhenkilö tulee ilmoittaa kirjallisesti valvovalle viranomaiselle. Vastuuhenkilöksi tulee ensisijaisesti nimetä lopullisen tarkkailuohjelman laatija ja toissijaisesti vastaavan pätevyyden omaava erityisasiantuntija. Hulevesien johtamispainanteet tulee toteuttaa hyvissä ajoin ennen kutakin louhintavaihetta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 12 / 183 Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9. Koska louhinta ulotetaan hyvin lähelle arvioitua pohjaveden pintaa eikä kallioperän vedenjohtavuutta ole tarkemmin selvitetty, tulee louhintavaiheiden 1 ja 2 alueelle asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Havaintoputket tulee myöhemmin liittää vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Valvonta Hankkeelle tulee nimetä yhdyshenkilö, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristökeskukseen. Henkilöllä tulee olla riittävä koulutus ja kokemus maanrakennustöistä. Alueella on suoritettava vähintäänkin vuosittainen katselmus. Katselmuksissa tulee riittävässä määrin todeta työn eteneminen, että edellytetyt tarkastusmittaukset ja -havainnot on raportoitu ao. taholle sekä, että muita lupamääräyksiä on noudatettu. Alueella tulee suorittaa louhinnan loputtua loppukatselmus ennen alueen luovuttamista rakentamiseen. Mikäli alueet luovutetaan rakentamiseen vaiheittain, katselmuksetkin tulee vaiheistaa. Valvontaviranomainen voi suorittaa alueelle katselmuksia tai edellyttää hakijaa toimittamaan tarpeellisia selvityksiä, 2 toteaa, ettei edellä mainitulla tavalla toteutettuna esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Esitetty louhinta on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukaista. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen, 3 antaa edellä mainitun luvan julkipanon jälkeen,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 13 / 183 4 antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti louhintaa koskevat valmistelevat toimenpiteet kuitenkin siten, että louhintoja voidaan suorittaa vain tukitoiminta-alueen ja työmaa-ajoyhteyden rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ennen, kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Päätöksen liitekartta on kokouksen pöytäkirjan liitteenä. Maa-ainesluvan täytäntöönpano ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua tässä tapauksessa hyödyttömäksi, sillä alueen maankäyttötarkoitus lainvoimaisessa yleiskaavassa jo edellyttää merkittäviä muutoksia kaupunki- tai maisemakuvassa. Tarkastusmaksu: 69 000 euroa. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Espoon Ympäristökeskus on antanut asiasta ympäristöluvan (DNo 1918/11.01.00/2016 Päätöksen antopäivä 18.10.2016), josta on valitettu Vaasan Hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on kesken. Espoon Ympäristökeskuksen antamassa ympäristöluvassa sanotaan seuraavaa: Toiminnan aloittamista koskeva päätös ja perustelut Lupa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta evätään. Kyseessä on louhinta, jossa ympäristöä ei voi saattaa ennalleen, mikäli lupahakemus kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. (YSL 199 ) Kulmakorpi I alueen louhintojen ympäristövaikutuksista on tehty ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lainsäädännön mukainen arviointi (YVA arviointi), joka on valmistunut huhtikuussa 2015. Uudenmaan ELY-keskus on antanut YVA-arvioinnista 2.5.2015 päivätyn lausunnon. Ympäristöluvasta jätetty valitusta, YVA-arviointia ja ELY-keskuksen siitä antamaa lausuntoa ei ole esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle eivätkä ne ole olleet esitysmateriaalin liitteenä. Näin ollen kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole ollut riittäviä tietoja käytettävissään asiasta päättäessään. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ei olisi tullut antaa Espoon Ympäristökeskuksen ympäristöluvasta poiketen edes rajoitettua aloituslupaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Liite 1 2016-626-M 6512-900 Nykytilanne ja louhintasuunnitelma 2 2016-626-M 6512-901 Louhinnan lopputilanne 3 2016-626-M 6512-902 Leikkaukset A-A ja B-B 4 2016-626 6512-903 Leikkaukset C-C, D-D ja E-E 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 2-2017 13 Aloituslupa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 14 / 183 Oheismateriaali Selostus - 2016-626-M Maa-ainesten ottosuunnitelma 13.4.2016 - Ympäristölupa 18.10.2016 (valitettu) - Lyhennelmät jätetyistä huomautuksista - Karttaesitys huomauttajista - Hakijan vastine lausuntoihin ja huomautuksiin Kaupunkisuunnittelulautakunta ratkaisee johtosääntöjen mukaan vaikutukseltaan merkittävät maa-ainesluvat, jotka ovat tulleet vireille ennen 1.7.2016. Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus hakee 21.4.2016 vireille tulleella hakemuksella lupaa Kulmakorven tulevan työpaikka-alueen esirakentamisen edellyttämiä louhintoja varten. Louhittavan alueen pinta-ala on 39,8 ha ja louhittava määrä on yhteensä 2 300 000 m 3 ktr. Louhittavien kerrosten paksuudet vaihtelevat alle 3 metristä enimmillään 15 metriin. Lupaa haetaan myös aloittaa työt osalla aluetta ennen kuin maa-aineslupa on lainvoimainen. Louhinta-alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Hakija Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus. Paikka Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osat kiinteistöistä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osa Nuuksion kylän kiinteistöstä RN:o 25:14.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 15 / 183 Osoite: Kulmakorpi. Kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä lähes 350 ha. Kiinteistöt omistaa Espoon kaupunki. Hankkeen taustaa Louhintahankkeen tarkoituksena on mahdollistaa alueen rakentaminen kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.8.2015 kaupunginhallitukselle esitettäväksi hyväksymässä Kulmakorpi I -nimisen asemakaavaehdotuksessa osoitetuksi työpaikka-alueeksi. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää alueen tasausta eli kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poistoa alueelta. Espoon kaupungin tavoitteena on rakentamiseen valmiiden työpaikkatonttien tarjonta katuverkon ja infrastruktuurin rakentamisen jo ollessa toteutumassa. Louhinta koskee vain tiettyjä Espoon kaupungin omistamia alueita po. asemakaava-alueella. Toimenpide Hakemusasiakirjat, annetut lausunnot sekä jätettyjen huomautusten tiivistelmät löytyvät verkosta: http://www.espoo.fi/fi- FI/Asuminen_ja_ymparisto/Luvat_ja_ohjeet/Pihan_ja_ympariston_luvat/Ma aainesten_ottaminen Pintamaat ja niiden välivarastointi Poistettavia pintamaita on arviolta 200 000 m 3. Pintamaista on meneillään PIMA-tutkimus (pilaantuneet maat) mm. alueella pitkään vuokralaisena olleen motocrossradan sekä muun yritystoiminnan (betoniasema, murskausasema, varastointia) takia. Tutkimus on valmistumassa ja alustavien tietojen mukaan alueella ei ole todettu juurikaan pilaantuneita maita. Alueelle tehdyistä kolmestakymmenestä neljästä (34) koekuopasta todettiin muutamassa ohjearvotasolla olevia öljyhiilivetypitoisuuksia tai kynnysarvotasolla olevia PAH-yhdisteitä tai metallien kynnysarvopitoisuuksia. Muilta osin haitta-aineiden pitoisuudet olivat alle kynnysarvojen. Alueella olevissa täyttökerroksissa todettiin paikoitellen jätejakeita (mm. betonia, kaakelia, tiiltä, asfaltinpaloja, rautaa). PIMA-selvitys liitetään lupa-asiakirjoihin, mikäli se valmistuu ennen hankkeen lautakuntakäsittelyä. Mikäli alueelta löytyy pilaantuneita maita, ne tullaan käsittelemään ja toimittamaan asianmukaiseen paikkaan. Puhtaat pintamaat välivarastoidaan vaiheittain ottamisalueen reunoilla tai kuljettamaan pois. Alueen puusto ja kannot poistetaan sekä kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 16 / 183 Tukitoiminta-alue ja jätehuolto Toiminnan tukitoiminta-alue sijoitetaan alkuvaiheessa vaiheen 2 varastokentän yhteyteen, myöhemmin se siirretään lännemmäksi louhinnan edetessä vaiheeseen kaksi. Tukitoiminta-alueella varastoidaan mm. poltto- ja voiteluaineita sekä työkoneet tankataan alueella. Tukitoiminta-alueen 30 cm pintarakenteen (hiekka) alle asennetaan tiivis kalvo (HPDE). Tukitoiminta-alueen reunat korotetaan ja tarvittaessa tukitoiminta-alueen hulevedet ohjataan öljynerotuskaivon kautta. Tukitoiminta-alue rakennetaan valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2019) mukaisesti. Alueen jätehuolto on käsitelty ympäristölupahakemuksessa ja - päätöksessä. Esitetty louhinta Ramboll Oy:n laatimassa 13.4.2016 päivätyssä maa-ainesten ottosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet esityslistan liitteiden piirustusten n:ot 6512 900 6512 903 mukaisesti. Louhinnan tasot perustuvat Kulmakorpi I -nimisen asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelmaan, jossa esitetyt maanpinnan tasot ovat kaavamerkintöinä alueen asemakaavaehdotuksessa (maanpinnan likimääräinen korkeustaso). Louhittavien kerrosten paksuudet vaihtelevat alle 3 metristä enimmillään 15 metriin. Louhinta on vaiheistettu viitteellisiin vaiheisiin 1-3. Vaiheistetulla louhinnalla alueen tonttien rakentaminen voidaan aloittaa louhinnan vielä jatkuessa muualla. Louhinnat on tarkoitus aloittaa hankealueen itäosasta, vanhan teollisuusalueen (mm. betoniasema) länsipuolelta. Teollisuusalueen nykyiset toiminnot (vuokrasopimukset) ovat päättyneet tai päättyvät ennen louhinnan aloittamista, joten tämä avoinna oleva alue tullaan käyttämään vaiheen 1 louhintatoiminnan varastointi- ja murskauslaitoksen sijoitusalueena. Ennen siirtymistä vaiheeseen 2 Kulmakorventie siirretään tilapäisesti jo louhitun vaiheen 1 alueelle. Asemakaavaehdotuksessa on Kulmakorventielle osoitettu uusi korkeustaso ja linjausta on tarkistettu. Alla on kuva vaiheiden 1 ja 2 sijoittumisesta sekä louhintasuunnista (ei mittakaavaa).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 17 / 183 Kuva kaupunkisuunnittelukeskus 2016 Vaiheessa 3 louhinta etenee länteen ja kohdistuu pääosin vanhan motocrossradan mukaiselle alueelle. Alla on kuva louhintavaiheen 3 alueesta ja louhintasuunnista (ei mittakaavaa) Kuva kaupunkisuunnittelukeskus 2016 Louhintamäärät vaiheittain ja pinta-alat:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 18 / 183 Ottolupaa haetaan 10 vuodeksi ja kokonaisottomääräksi 2 300 000 m 3 ktr. Arvioitu vuotuinen otto on noin 230 000 m 3 ktr. Louhinnan lopputilanne on esitetty suunnitelmapiirustuksessa numero 6512 901. Alla on louhinnan lopputilanne myös kuvana (ei mittakaavaa). Hankkeen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella ei synny pysyvää maa-ainesta (esimerkiksi sivu- tai seulontakiveä). Hulevesien hallinta Hulevesien käsittelyn ja viivytyksen yleissuunnitelma (Kulmakorpi I louhinta - louhinnan aikaisten hulevesien hallinta; Ramboll Oy huhtikuu 2015) on laadittu louhinnan aikana muodostuville hulevesille. Hulevesien viivytyksen tarkoituksena on ehkäistä haitallisia vaikutuksia hulevesiä vastaanottaville vesistöille. Louhinta-alueella muodostuvat hulevedet pyritään pitämään erillään ympäristössä muodostuvista puhtaammista vesistä. Louhinta-alueen hulevedet ohjataan altaisiin, joissa esikäsittelyssä laskeutusaltaassa kiintoaineksia saadaan poistettua ja biosuodatus jälkikäsittelyssä poistaa ravinteita sekä jäännöskiintoainesta ja mm. metalleja. Ylivuotovirtaamaa varten suunnitelmassa on esitetty erilliset viivytysaltaat. Hulevesien hallintaa varten on suunnitelmassa esitetty kuusi eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Kulmakorventien suuntaisesti itäinen hulevesien käsittelyalue, jonka kokonaispituus noin 80 metriä (laskeutusallas 10 x 38 m ja biosuodatus 20 x 35 m).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 19 / 183 Kolmannessa vaiheessa rakennetaan Ämmässuontietä vasten läntinen hulevesien käsittelyalue, jonka kokonaispituus on noin 40 metriä (laskeutusallas 5 x 17 m ja biosuodatus 8 x 20 m). Alla on kuva hulevesien käsittelyn rakenteesta (ei mittakaavaa). Maa-ainesluvan asiakirjoihin on liitetty po. hulevesien hallintasuunnitelma. Molemmilta hulevesien käsittelyalueilta vedet kulkeutuvat Turunväylän viereiseen valtaojaan, josta edelleen Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen. Louhintatyömaalla noudatetaan Espoon kaupungin ja HSY:n vuonna 2015 julkaistua työmaavesiopasta. Hakemus aloittaa työt jo valitusaikana Lupaa haetaan lisäksi maa-ainesten ottamisen aloittamiseen, mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Aloituslupaa haetaan vaiheiden 1 ja 2 alueille seuraavasti: - Korttelin 75005 T-2 alue - Korttelin 75004 T-1 alue - Kahvakujan ja Jarrukahvan mukaisille katualueille - Osalle Ajolinjaa ja Letkatielle vaiheiden 1 ja 3 rajalle asti - Kahvatielle kokonaisuudessaan - Vaiheen 2 mukaiselle alueelle nykyisen Kulmakorventien länsipuoliselle - alueelle (pääosin vaiheen 1 aluetta käytetään tässä vaiheessa vain varastointialueena) - Osalle koillisosan K-alueelle (hulevedet ohjataan ko. alueen kautta ja kallio pitää puhkaista) Alue, jolle aloittamislupaa haetaan, on pinta-alaltaan noin 17 ha. Koska kyseessä on kaava-alueen esirakentaminen, on aloittamislupa-alueen rajaus suunniteltu siten, että osa katualueista ja tonttien/kortteleiden esirakentaminen päästään aloittamaan kokonaisuuksina.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 20 / 183 Aloituslupahakemuksen alue on esitetty alla olevassa kuvassa (ei mittakaavaa). Ottamissuunnitelma (päivätty 13.4.2016) on oheismateriaalissa. Ympäristölupa Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt ko. hankkeen kiven louhintaa ja murskausta varten ympäristöluvan. Ympäristölupapäätös (oheismateriaalissa) on annettu 18.10.2016. Ympäristölupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Naapurien ja asianosaisten kuuleminen Hankkeen vireillä olosta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti kunnan virallisella ilmoitustaululla 25.5. 27.6.2016. Hanke kuulutettiin vireillä olevaksi Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 25.5.2016. Hankkeen johdosta on lisäksi kuultu kirjeellä kahtakymmentä naapurikiinteistön omistajaa. Huomautuksia jätettiin kymmenen. Lyhennelmät jätetyistä huomautuksista sekä karttaesitys huomauttajista on esityslistan oheismateriaalissa. Jätetyt huomautukset ovat kokouksessa esillä olevissa lupa-asiakirjoissa. Ympäristövaikutusten arviointi Kulmakorpi I alueen louhintojen ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lainsäädännön mukaisella kalliolouhinnan ja murskauksen arviointimenettelyllä. Arviointiselostus valmistui huhtikuussa 2015.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 21 / 183 Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus totesi 2.9.2015 antamassaan lausunnossaan mm. että maa-ainesten ottolupaa haettaessa on syytä esittää, millä tavoin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyt keinot haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on huomioitu. Erityisesti on tarpeellista esittää ne tekniset ja toiminnalliset keinot, joilla melun, pölyn ja tärinän torjunta suunnitellaan toteutettavaksi. Melun, pölyn ja tärinän torjuntaa tarkastellaan ympäristölupamenettelyssä ja ympäristölautakunnan 18.10.2016 antamassa ympäristölupapäätöksessä on teknillisiä ja toiminnallisia lupamääräyksiä haittojen minimoimiseksi. Em. ympäristövaikutusten arviointiselostus löytyy ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_ arviointi/yvahankkeet/kallion_louhinta_ja_murskaus_kulmakorven_alueel la_espoossa/kallion_louhinta_ja_murskaus_kulmakorven(29863) Alle on koottu mitä yhteysviranomainen on lausunnossaan 2.9.2015 katsonut hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavan sekä maa-aineslupahakemuksessa tai muutoin esitetty ratkaisu: Tulee huomioida myös viereisen turvapuiston toiminta - Pintamaat kootaan suojavalliksi Pintamaiden mahdollinen pilaantuneisuus - PIMA-selvitys tehdään syksyllä 2016 Jatkovalmistelussa hankealueen kallioperän vedenjohtavuutta on syytä selvittää vielä tarkemmin. - Louhinta ei ulotu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle, joten kallioperän vedenjohtavuutta ei ole tarpeen selvittää lisää. Hankealueen vieressä olevassa pohjavesien havaintopisteessä 207A havaitut epäpuhtaudet - Pohjavesiputkessa 207A on tavattu syanidia enimmillään 10 μg/l ja arseenia enimmillään 31 μg/l. Talousveden laatuvaatimus syanidin kohdalla on 50 μg/l ha arseenin kohdalla 10 μg/l. Arseenia esiintyy luonnostaan kallioperässä ja se nostaa paikoin maaperänkin arseenipitoisuuden yli pitoisuuden, jossa maaperän kunnostustarpeesta olisi tehtävä riskiarvio (asetus 214/2007). Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovesien kulkeutumisesta louhinta alueelle ja toiminta-alueen hulevesien käsittely - Hulevesien louhinnan aikaista hallintaa varten on laadittu erillinen suunnitelma (Ramboll huhtikuu 2015). Suunnitelma on liitetty lupa-asiakirjoihin. - Kulmakorven vanhan maantäyttöalueen pohjavesien päävirtaussuunta on etelään ja kaakkoon eli poispäin hakemuksen kohteena olevasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 22 / 183 alueesta. Pohjaveden virtauksen vedenjakaja sijoittuu arviolta maankaatopaikan pohjoispuolelle. - Louhinta saattaa kääntää maankaatopaikan pohjoiskärjen pohjaveden virtaussuuntaa kohti louhittavaa aluetta. Maankaatopaikka-alueelle läjitetty tuhka on kuitenkin sijoitettu maankaatopaikan eteläosaan ja tuhkan läpi suotautuneen veden kulkeutuminen louhinta-alueelle on hyvin epätodennäköistä. Ei ole siis oletettavaa, että louhinnan aikana pohjavedessä havaittaisiin kohonneita arvoja tai pitoisuuksia louhintaalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Alueella liikkuvien kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota raskaan liikenteen määrän lisääntyessä. - Maantien 110 (Nupurintie) parantaminen Karhuniityntien liittymän kohdalla ja välillä Brobackantie-Kirkkonummen raja on kuulutettu 29.4.2016 vireille. - Tiesuunnitelma tulee koskemaan mm. kevyen liikenteen väylän rakentamista puuttuvalle osuudelle Brobackantieltä Kirkkonummen rajalle. Tiesuunnitelmasta on järjestetty yleisötilaisuus 13.12.2016. Hankealueen arkeologinen inventointi on päivitettävä hyvissä ajoin ennen hankkeen mahdollista toteuttamista, jotta mahdolliset havainnot muinaisjäännöksistä voidaan huomioida louhintojen toteutuksen suunnittelussa. - Inventointi on tehty ja Espoon kaupungin museo on antanut lausuntonsa hankkeesta / inventoinnista. Hankkeen vaikutusten seuranta on syytä yhdistää alueen yhteisseurantaohjelmaan. - Hakija on sitoutunut liittymään ja maa-ainesluvan lupaehdoksi asetetaan liittyminen Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Alueen asukkaat ovat esittäneet mm. kattavaa sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia, asuinrakennusten liittämistä vesi- ja viemäriverkkoon sekä kevyen liikenteen väylän rakentamista Nupurintielle. - Espoon kaupungin terveyspalvelut on tehnyt kyselytutkimuksella terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointia. - Kolmperään on rakenteilla kaupungin vesihuolto. - Nupurintien varteen ollaan jo suunnittelemassa kevyen liikenteen väylää. Terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Veera Ruoho ja 24 muuta valtuutettua ovat 23.3.2015 tehneet valtuustoaloitteen Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien Terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista. Espoon kaupungin terveyspalvelut ovat kyselytutkimuksella 25.9. 23.10.2015 selvittänyt alueen lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 23 / 183 Kysely postitettiin 258 espoolaisella ja 88 kirkkonummelaiselle. Vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei alueella kyselyn perusteella todettu. Tutkimuksessa kuitenkin tuli selvästi esiin alueen väestön huoli melu-, pöly- ja hajuhaitoista. Espoon kaupunki ryhtyy valtuustolle 25.4.2016 annetun selvityksen mukaan toimenpiteisiin että melua ja pölyä aiheuttavat toimijat liittyisivät yhteiseen melun- ja pölyntarkkailuohjelmaan. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailu jo kauan. Syksyllä 2003 käynnistettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoimaisuuden Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2006. Vesien yhteistarkkailuun kuuluvia toimintoja ovat tällä hetkellä mm: - HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue (jätetäyttöalueet 1-3 ja kompostointialueet) - Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue - Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos - Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto - Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos - Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueet - Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue - Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Yhteistarkkailussa on lisäksi pyritty huomioimaan HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnot sekä HSY:n aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille niiltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa. Tarkkailualueella on lisäksi muita toimintoja, joille ympäristöviranomaiset eivät ole asettaneet vesistötarkkailuvelvoitteita (esimerkiksi Hyvinkään Tieluiska Oy, kantojen haketus ja mullan valmistus). Ympäristölautakunta on viimeksi 14.4.2016 merkinnyt tiedoksi Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraportti vuodelta 2015 on kokouksessa esillä olevissa lupa-asiakirjoissa. Nyt po. maa-ainesten ottamishanke esitetään liitettäväksi Ämmässuon-Kulmakorven yhteistarkkailuun ennen toiminnan aloittamista. Liittymisestä yhteistarkkailuohjelmaan tehdään myöhemmin erillinen suunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi ympäristöviranomaisille ennen toiminnan aloittamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 24 / 183 Em. tarkkailuohjelman lisäksi Kulmakorven alueella tarkkaillaan Kakarlammen vedenpinnan korkeutta. Luonto- ja kulttuuriarvot yms. Varsinaisella louhinta-alueella ei ole tiedossa sellaisia luontoarvoja, joita louhintojen yhteydessä tulisi huomioida. Kakarlammin luonnonsuojelualue Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (aluetunnus YSA012796) sijaitsee louhinta-alueesta kaakkoon. Kakarlamminsuon luonnonsuojelualueeseen sisältyy pieni, umpeen kasvava Kakarlampi sekä lampea ympäröivä, rämevaltainen Kakarlammensuo. Kakarlammen vedenpinnan korkeusvaihteluita on seurattu kaukovalvonnalla (automaatioasema) jo vuodesta 2008. Tarkkailuvelvoite on lupaehtona Takapellon alueen maa-ainesluvissa. Takapellon alueen louhinnoilla ei ole havaittu olevan vaikutuksia Kakarlampeen vaan sen vedenpinnan korkeuden vaihtelut johtuvat normaalista vuoden kierrosta (kesä-talvi). Gumbölenjoki Louhinta-alue sijaitsee Mankinjoen valuma-alueella. Louhinta-alueen eteläosassa kulkee vedenjakaja, joka ohjaa tällä hetkellä (ennen louhintoja) eteläosan vedet pieneltä alueelta etelän suuntaan Ämmässuonpuroa pitkin Loojärveen ja pohjoispuoliset vedet ohjautuvat pohjoista reittiä Nupurinjärven kautta Gumbölenjokeen. Kummallakin reitillä vedet päätyvät alempana Mankinjokeen. Louhinnan jälkeen valuma-alue muuttuu siten, että kaikki louhinta-alueen vedet ohjautuvat pohjoista reittiä Nupurinjärven ja Gumbölenjoen kautta Mankinjokeen. Suomen eliölajien uhanalaisuusluokituksen (2010) mukaan vaelluskaloista mm. meritaimen luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi sekä vaellussiika erittäin uhanalaisiksi. Molempia esiintyy Gumbölenjoessa. Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Muinaismuistot Museovirasto on 28.4.2016 suorittanut Kulmakorpi I asemakaava-alueen arkeologisen inventoinnin, eikä alueelta etsinnöistä huolimatta löytynyt muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita. Alla on kuva ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Kuvassa on esitetty suojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet. Kulmakorven asemakaava-alue on kuvassa punaisella rajauksella.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 25 / 183 Maankäyttöratkaisut Maakuntakaava Voimassa olevissa Uudenmaan maakuntakaavassa ja sen vaihekaavoissa kyseinen louhinta-alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Alla on kuva (ei mittakaavaa) vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä, johon on punaisella rajauksella merkitty po. louhinta-alue. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä 9.11. 9.12.2016. Nähtävillä ollut vaihemaakuntakaava ei po. louhintahankkeen suhteen tuo muutoksia alueen maankäyttöön.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 26 / 183 Alla on kuva (ei mittakaavaa) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Kuvassa on punaisella rajauksella esitetty po. louhinta-alue. Yleiskaava Louhinta-alue sijoittuu ympäristöministeriön 27.6.1996 vahvistamassa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osa I teollisuuden ja varastoinnin alueelle T. Alla on kuva (ei mittakaavaa) Espoon pohjoisosien yleiskaavasta osa I. Kuvassa on punaisella rajauksella esitetty po. louhinta-alue. Esitetty louhinta sijoittuu kokonaisuudessaan alueelle, joka on ensisijaisesti varattu teollisuudelle ja varastoinnille sekä niitä palveleville

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 27 / 183 tiloille. Suunnitelman mukainen louhinta ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen, vaan mahdollistaa alueen rakentamisen. Alueella on vireillä Espoon Pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 30.11.2015 ja nyt valmistellaan yleiskaavaluonnosta, joka pyritään saamaan nähtäville vuoden 2017 aikana. Maa-aineslupahakemuksen mukainen maa-ainesten otto ei ole ristiriidassa valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueelle on laadittu MRA 27 :n mukaisesti 11.8. 9.9.2014 nähtävillä ollut Kulmakorpi I -niminen asemakaavaehdotus, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.8.2015 ehdottaa kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Asemakaava-alueen maankäyttösopimusneuvottelut ovat edelleen kesken. Alla on kuva (ei mittakaavaa) Kulmakorpi I:sen asemakaavasta. Kuvassa on punaisella raidoituksella po. louhinta-alue. Pääosa louhittavasta alueesta on alueen tulevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (merkinnät T, T-1 ja T-2). Pohjoisin osa louhinta-alueesta on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (merkinnät KTY-1 ja K). Korttelialueilla on säilytettävä ja istutettava tontinosa, jolle louhintaa ei uloteta. Louhintaa on osoitettu myös suojaviheralueelle sekä istutettavalle suojaviheralueelle (merkinnät EV ja EV-1). Suojaviheralueelle EV on kaavamääräyksissä osoitettu sijainniltaan ja laajuudeltaan ohjeellinen hulevesiallas.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 28 / 183 Asemakaavamääräyksissä (12 ) todetaan, että työmaa-aikaiset hulevedet tulee käsitellä ja puhdistaa korttelialueella ennen johtamista yhteiseen hulevesijärjestelmään. Erikseen on vielä louhintalupavaihetta koskeva kaavamääräys: Rakentamisen aikaiset vedet tulee käsitellä haitattomiksi ennen niiden johtamista vesistöön. Suunnitelma rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta tulee esittää viimeistään rakennus- tai louhintalupaa haettaessa. Korttelialueille on merkitty maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusasemat vaihtelevat +54.0 +65.0. Lähes kaikki asemakaava-alueen katualueista kuuluvat louhittaviin alueisiin. Hankkeen liikennejärjestelyt on esitetty hakemuksessa. Kulmakorpi I:sen asemakaava-alue sijaitsee moottoritieluokkaisen Turunväylän (vt 1) sekä sen rinnakkaisväylän Nupurintien (mt 110) eteläpuolella. Liikenne louhinta- alueelle kulkee Nupurintieltä Ämmässuontien ja Kulmakorventien kautta. Nupurintieltä on yhteys Turunväylälle Histan eritasoliittymän kautta. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä laadittiin Kulmakorpi I liikenneselvitys ja Nupurintien tarveselvitys kaupungin ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta. Liikennettä koskevien selvitysten perusteella todetaan, että maaainestoiminnan käynnistyessä Kulmakorpi I:n alueella Nupurintielle suuntautuvaa liikennettä on hyvä ohjata mahdollisuuksien mukaan molempiin käytettävissä oleviin liittymiin: Ämmässuontien ja Kulmakorventien liittymiin. Tarpeen vaatiessa liittymiä tullaan parantamaan tehtyihin selvityksiin perustuen. Lausuntojen tiivistelmät Lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan verkosta http://www.espoo.fi/fi- FI/Asuminen_ja_ymparisto/Luvat_ja_ohjeet/Pihan_ja_ympariston_luvat/Ma aainesten_ottaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viittaa 23.8.2016 antamassaan lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Yhteysviranomaisen lausunnossa (2.9.2015) painotettiin erityisesti miten melun-, pölyn- ja tärinäntorjunta suunnitellaan toteutettavaksi. Melun-, pölyn- ja tärinäntorjunta ovat ympäristöluvassa ohjattavia seikkoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 29 / 183 Maa-aineslupahakemuksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus katsoo, että alueelle kerääntyvät hulevedet tulisi tehokkaasti hyödyntää pölyntorjunnassa ja hulevesien käsittelyn yhteydessä tulee varautua myös poistovesien ph-mittaukseen ja -säätöön. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9. ELY-keskus edellyttää hankkeen liittämistä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. ELY-keskus ottaa lausunnossaan esiin myös melutilanteen seurannan ja melun torjunnan, joita ohjataan ympäristöluvassa. Lausunnossaan ELY-keskus katsoo, että kallioperän rikkonaisuudesta, maankaatopaikan läheisyydestä ja suunnitellusta ottotasosta johtuen tulee vaiheiden 1 ja 2 alueille asentaa 1-2 uutta havaintoputkea seurantaa ja turvallisen ottotason määrittämistä varten. Toiminnassa ja lupamenettelyssä tulee huomioida Carunan vireillä oleva Espoo-Ämmässuo-Kolmiranta 110 kv:n voimajohtohanke. Mikäli otetaan huomioon lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain mukaisesti. Espoon ympäristölautakunta toteaa 10.11.2016 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Ympäristölautakunnan 6.10.2016 antamassa Kulmakorpi I-asemakaavaalueen murskausta ja louhintaa koskevassa ympäristöluvassa on esitetty yksityiskohtaiset määräykset mm. hankkeen toiminta-ajoista, melusta, jätehuollosta, päästöistä ilmaan ja pinta- ja pohjavesiin, menettelystä onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä toiminnan tarkkailuvelvoitteet. Lisäksi luvanhakija on sitoutunut ELY-keskuksen esittämiin toimiin hulevesien käsittelyn, pilaantuneiden maiden selvittämisen, pinta- ja pohjavesien tarkkailun sekä toiminnan aiheuttamien liikennejärjestelyjen osalta. Ympäristölautakunta toteaa lisäksi että lupavalmistelussa on kuitenkin syytä vielä varmistaa, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt näkökohdat otetaan lupaehdoissa riittävästi huomioon erityisesti Ämmässuo-Kulmakorpi alueelle sijoittuvien useiden toimintojen kokonaisvaikutusten osalta. Uudenmaan liitto toteaa 31.8.2016 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Ottamissuunnitelmassa on esitetty ja otettu huomioon asianmukaisesti maakuntakaavojen sisältö ja kaavoitustilan ne. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei ole maakuntakaavojen vastaista eikä vaikeuta niiden toteuttamista. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa ottosuunnitelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 30 / 183 Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoitti 31.8.2016 ettei se anna lausuntoa vireillä olevasta maa-aineslupahakemuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteaa 30.6.2016 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Alueella tehtävät toiminnot tulee suunnitella siten, että pintavesien valumat eivät heikennä Dämmanin vedenpuhdistuslaitokselta otettavan raakaveden laatua. Hanke sijaitsee Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen raakavedenoton valuma-alueella. Dämmanin vedenpuhdistuslaitos on tärkeä osa HSY:n vesihuoltoa ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Caruna Espoo Oy toteaa 8.9.2016 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Alueella sijaitsee sähkönjakeluverkosta oheiseen liitteen 1 mukaisesti. 20 kv ilmajohdot on esitetty sinisellä viivalla ja 0,4 kv ilmajohdot vihreällä viivalla. 20 kv ilmajohdon johtokatu on 10 m leveä. Mikäli maa-ainesta otetaan johtokatualueella pylvään läheisyydessä, niin johdot tulee siirtää uuteen paikkaan ennen työn suorittamista. On myös huolehdittava, että louhintatyö ei aiheuta maa-aineisten lentämistä johtoihin. Johtojen läheisyydessä työskennellessä tulee huomioida riittävä turvaetäisyys. 20 kv ilmajohdon turvaetäisyys on 2 m johdon alla ja 3 m johdon sivulla. 0,4 kv riippujohdon turvaetäisyys on 0,5 m sekä johdon alla että sivulla. Espoon kaupunginmuseo on antanut 16.9.2016 lausunnon. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta ja lausuu pyydettynä seuraavaa: Espoon kaupunginmuseo lausui 17.10.2014 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kulmakorpi 1 asemakaava-alueen louhinnan YV A-ohjelmasta, sekä 18.6.2015 YV A -selostuksesta. Lausunnoissa todetaan, että Kulmakorpi 1 asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Hankkeen ohjeellisella vaikutusalueella sijaitsevat Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemajulkaisun kohteet 224, 225 ja 226 sekä osittain 303 (Histan kartanomaisema, Histan päärakennus, Honkamajan nuorisoseurantalo sekä Kolmperän huvila-alue). Alueella suoritettiin arkeologisen kulttuuriperinnön täydennysinventointi 28.4.2016. Raportissa todetaan, että lähimmät tunnetut muinaisjäännöskohteet ovat noin 2 km etäisyydellä Kulmakorven louhinta-alueesta. Täydennysinventoinnissa hankealueelta ei löytynyt uusia muinaisjäännös- tai kulttuuriperintökohteita, joten hanke ei vaaranna arkeologista kulttuuriperintöä. Muutoin Espoon kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista suunnitelmiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 31 / 183 Hakija on antanut vastineen lausuntoihin ja huomautuksiin 13.10.2016. Vastine on oheismateriaalissa. Luvan myöntämisen edellytykset Mikäli maa-ainesten ottaminen suoritetaan päätöksessä annettavia lupaehtoja noudattaen, ei esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin eikä toimenpide vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Esitetty maa-aineshanke on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukainen. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja tulevassa toteuttamisessa on huomioitu yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämät tarkistukset ja lisäselvitykset. Tarkastusmaksu Kaupunginhallituksen 7.4.2014 tekemän taksapäätöksen (voimaan 1.6.2014) mukaisesti maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakija on velvollinen suorittamaan hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,03 euroa / kiinto-m 3, vähintään kuitenkin 1 000 euroa / lupa tai muutoslupaa kohden 0,03 euroa / kiinto-m 3, vähintään kuitenkin 500 euroa / lupa. Tarkastusmaksu: 2 300 000 m 3 ktr x 0,03 euroa / m 3 ktr = 69 000 euroa. Sovelletut oikeusohjeet - Maa-aineslaki 3, 6-7, 9-13, 16, 20-21, 23 ja 23 a. - Maa-ainesasetus 2-4, 6-8 - Maa-aineslain siirtymäsäännökset 10.4.2015/424 - Espoon kaupungin rakennusvalvonnan taksa tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä (voimaan 1.6.2014) - 8 Maa-aineslain lupien maksut

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 32 / 183 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.1.2017 9 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle maa-aineslain 3, 6 ja 7 :ien nojalla luvan maa-ainesten ottamiseen Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:385, 1:386 ja 1:390 sekä osalle Nuuksion kylän kiinteistöä RN:o 25:14 maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti seuraavilla ehdoilla: Yleiset ehdot Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään 13.4.2016 päivätyn maa-ainesten ottosuunnitelman mukaisesti piirustuksessa n:o 6512 900 osoitetulle ottamisalueelle seuraavilla ehdoilla: Ottamisalueelta saadaan puusto kaataa ottamissuunnitelmasta poiketen vaiheittain työn edetessä. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja suojattava louhintatyön ajaksi siten, ettei toiminnasta ole vaaraa alueella tai sen ympäristössä liikkuville sekä tarvittaessa asetettava valvonnan suorittamiseksi muut välttämättömät laitteet. Työmaa-alue on rajattava koko työn ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Aidat on pidettävä kunnossa. Ennen ottamistoimintaan ryhtymistä on riittävästi korkeuskiintopisteitä merkittävä maastoon selvästi ja oton ajan kestävin merkein. Alueelle on laadittava työmaasuunnitelma. Alue on pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Työmaasuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaiselle eli Espoon ympäristökeskukseen. Hakijan on noudatettava mitä kulloinkin lainvoimaisessa kiven louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemisestä. Mikäli maa-ainesluvan ehtoja ei noudateta tai maa-ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin, on lupaviranomaisella oikeus muuttaa lupaehtoja tai peruuttaa lupa. Lupa on voimassa päätöksen antopäivästä (julkipano) kymmenen vuotta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 33 / 183 Ennen louhintaa Hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista tulee hulevesien 1 vaiheen käsittelyrakenne (hulevesien itäinen käsittelyrakenne) toteuttaa. Erityisesti biosuodattimen osalta ajankohta on tärkeä, jotta suodattimelle ehtii kehittyä riittävän vahva kasvillisuus ja pieneliöstö. Biosuodatusrakenteen kasvi- ja lajityyppejä tulisi olla useampia, jotta biosuodatus on varmasti käynnissä koko ajan ja että on helposti todettavissa ph-arvojen nousu. Biosuodatusrakenteessa tulisi käyttää yhtä ainakin ph-pitoisuuteen reagoivaa indikaattorilajia. Lisäksi tulee varautua ph-pitoisuuden mittauksiin biosuodatusrakenteen kokoojakaivosta. Kulmakorventien liittymästä Kirkkonummelle päin tulee noin 200 metrin matkalle rakentaa umpinainen aita louhinta-alueen rajalle, samoin em. liittymästä etelään hulevesien käsittelyrakenteen louhinnan puoleiselle reunalle noin 50 60 metrin matkalle. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva ja aita on pidettävä kunnossa. Louhinta Ottamissuunnitelmassa osoitetulta ottamisalueelta saa louhia enintään 2 300 000 m 3 krt. Louhintatasot eivät saa ulottua ottamissuunnitelman suunnitelmapiirroksessa n:o 6512 901 esitettyjen louhintatasojen alapuolelle. Pinta- ja pohjavedet Louhinta-alueelta tulevien pintavesien puhdistus on suunniteltava siten, että taimenen ja siian elinolosuhteet Gumbölenjoessa eivät vaarannu. Hakijan on osallistuttava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Ympäristövaikutusten tarkkailuun tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tulee seurata työn toteutusta ja tarkkailun tuloksia lopullisessa tarkkailuohjemassa määritetyllä tavalla sekä ryhtyä tarvittaessa havaittujen epäkohtien edellyttämiin toimenpiteisiin. Vastuuhenkilö tulee ilmoittaa kirjallisesti valvovalle viranomaiselle. Vastuuhenkilöksi tulee ensisijaisesti nimetä lopullisen tarkkailuohjelman laatija ja toissijaisesti vastaavan pätevyyden omaava erityisasiantuntija. Hulevesien johtamispainanteet tulee toteuttaa hyvissä ajoin ennen kutakin louhintavaihetta. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 34 / 183 Koska louhinta ulotetaan hyvin lähelle arvioitua pohjaveden pintaa eikä kallioperän vedenjohtavuutta ole tarkemmin selvitetty, tulee louhintavaiheiden 1 ja 2 alueelle asentaa kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Havaintoputket tulee myöhemmin liittää vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Valvonta Hankkeelle tulee nimetä yhdyshenkilö, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa ympäristökeskukseen. Henkilöllä tulee olla riittävä koulutus ja kokemus maanrakennustöistä. Alueella on suoritettava vähintäänkin vuosittainen katselmus. Katselmuksissa tulee riittävässä määrin todeta työn eteneminen, että edellytetyt tarkastusmittaukset ja -havainnot on raportoitu ao. taholle sekä, että muita lupamääräyksiä on noudatettu. Alueella tulee suorittaa louhinnan loputtua loppukatselmus ennen alueen luovuttamista rakentamiseen. Mikäli alueet luovutetaan rakentamiseen vaiheittain, katselmuksetkin tulee vaiheistaa. Valvontaviranomainen voi suorittaa alueelle katselmuksia tai edellyttää hakijaa toimittamaan tarpeellisia selvityksiä, 2 toteaa, ettei edellä mainitulla tavalla toteutettuna esitetty maa-ainesten ottaminen aiheuta merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä sillä ole huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosvaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaaranna tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjaveden tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta. Esitetty maa-ainesten ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Esitetty louhinta on alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen mukaista. Maa-aineslain mukaista lupaa ratkaistaessa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen arviointi hankkeen vaikutuksista mm. ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen, 3 antaa edellä mainitun luvan julkipanon jälkeen,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 35 / 183 4 antaa maa-aineslain 21 :n 2 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskukselle oikeuden aloittaa aloittamisoikeutta koskevan hakemuksen mukaisesti maa-ainesluvan mukainen louhinta ennen kuin päätös on saanut lainvoiman ehdolla, että hakija sitoutuu niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheutuvat, mikäli päätös kumotaan tai lupaa muutetaan. Maa-ainesluvan täytäntöönpano ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua tässä tapauksessa hyödyttömäksi, sillä alueen maankäyttötarkoitus lainvoimaisessa yleiskaavassa jo edellyttää merkittäviä muutoksia kaupunki- tai maisemakuvassa. Tarkastusmaksu: 69 000 euroa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula teki varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattaman perustellun pöydällepanoehdotuksen, joka kuuluu: Pöydälle lisäselvityksiä varten, jotta kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttöön saadaan tarkempaa tietoa asemakaavaa koskevan maankäyttösopimuksen valmistelun hitaasta etenemisestä sekä siitä, mihin toimenpiteisiin ja mihin toimenpidetasoon aloittamisluvalla (päätösehdotuksen kohta 4) halutaan päästä. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten, jotta kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttöön saadaan tarkempaa tietoa asemakaavaa koskevan maankäyttösopimuksen valmistelun hitaasta etenemisestä sekä siitä, mihin toimenpiteisiin ja mihin toimenpidetasoon aloittamisluvalla (päätösehdotuksen kohta 4) halutaan päästä. Tiedoksi - huomauttajat - Rakennusvalvontakeskus - Ympäristökeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 36 / 183 5624/2016 10.03.01 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10 18.1.2017 14 Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa, pöydälle 18.1.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan selvityksen, 2 lausuu laaditun selvityksen perusteella seuraavaa: a) Ämmässuolle, esimerkiksi Kulmakorpi I kaava-alueelle, selvitetään tarkemmin yhteistyössä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksen kanssa, voidaanko alueelle sijoittaa pysyvä lumen vastaanottopaikka. b) Blominmäkeen tutkitaan lumenvastaanottopaikkaa sen jälkeen, kun puhdistamon louhintatyöt on saatu valmiiksi. c) Vanttilan nykyinen lumen vastaanottopaikka toimii väliaikaisena ja alueelle tutkitaan Vantinkulman asemakaavassa mm. asumista, kunnes korvaavat lumen sijoitusjärjestelyt on saatu tarkemmin suunniteltua ja toteutettua. d) Sammalvuoreen tutkitaan tulevassa kaavoituksessa, onko sinne mahdollista sijoittaa lumen vastaanottopaikka, joka palvelee Etelä-Espoon tarpeita. e) Tulevissa asemakaavoissa pyritään varaamaan enemmän lumen väliaikaiseen sijoitukseen tarkoitettuja lumitiloja. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että: Päätösehdotuksen toinen kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää laaditun selvityksen perusteella ohjeeksi jatkotoimenpiteille seuraavaa: a) Ämmässuolle, esimerkiksi Kulmakorpi I kaava-alueelle, selvitetään tarkemmin yhteistyössä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksen kanssa, voidaanko alueelle sijoittaa pysyvä lumen vastaanottopaikka b) Blominmäkeen tutkitaan lumenvastaanottopaikkaa sen jälkeen, kun puhdistamon louhintatyöt on saatu valmiiksi c) Vanttilan nykyinen lumen vastaanottopaikka toimii vain väliaikaisena ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 37 / 183 lautakunta kiirehtii asemakaavoitusta, jonka tavoitteena on toteuttaa Vantinkulman alueelle etenkin asumista. d) Sammalvuoren osalta tutkitaan, onko sinne sijoitettavissa metrotyömaalta vapautuvalle alueelle lumen vastaanottopaikka, joka palvelee Etelä-Espoon tarpeita. e) Tulevissa asemakaavoissa pyritään varaamaan enemmän lumen väliaikaiseen sijoittamiseen tarkoitettuja lumitiloja. Lumitila tulee ottaa huomioon jo asemakaavoissa yleisten alueiden ja korttelien osalta. f) Pyritään varamaan muutama pysyvä aurauslumien sijoituspaikka ja pienen rakennusoikeuden tonteille (esim. e pienempi kuin 0,8) määritetään ohje lumen pienimuotoisesta ja väliaikaisesta sijoittamisesta sekä g) Aurauslumen sulattamiseen ja/tai siirtämiseen tarkoitettuja teknisiä laitteita, kuten lumensulatuskone tai vastaavat, kehitetään ympäristöystävällisemmiksi ottaen huomioon kaupungin ilmastotavoitteet sekä Espoossa ja muualla saadut kokemukset ja kehitystyö." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan selvityksen, 2 lausuu laaditun selvityksen perusteella seuraavaa: a) Ämmässuolle, esimerkiksi Kulmakorpi I kaava-alueelle, selvitetään tarkemmin yhteistyössä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksen kanssa, voidaanko alueelle sijoittaa pysyvä lumen vastaanottopaikka b) Blominmäkeen tutkitaan lumenvastaanottopaikkaa sen jälkeen, kun puhdistamon louhintatyöt on saatu valmiiksi c) Vanttilan nykyinen lumen vastaanottopaikka toimii vain väliaikaisena ja lautakunta kiirehtii asemakaavoitusta, jonka tavoitteena on toteuttaa Vantinkulman alueelle etenkin asumista d) Sammalvuoren osalta tutkitaan, onko sinne sijoitettavissa metrotyömaalta vapautuvalle alueelle lumen vastaanottopaikka, joka palvelee Etelä-Espoon tarpeita e) Tulevissa asemakaavoissa pyritään varaamaan enemmän lumen väliaikaiseen sijoittamiseen tarkoitettuja lumitiloja. Lumitila tulee ottaa huomioon jo asemakaavoissa yleisten alueiden ja korttelien osalta. f) Pyritään varamaan muutama pysyvä aurauslumien sijoituspaikka ja pienen rakennusoikeuden tonteille (esim. e < 0,8) määritetään ohje lumen pienimuotoisesta ja väliaikaisesta sijoittamisesta sekä g) Aurauslumen sulattamiseen ja/tai siirtämiseen tarkoitettuja teknisiä laitteita, kuten lumensulatuskone tai vastaavat, kehitetään ympäristöystävällisemmiksi ottaen huomioon kaupungin ilmastotavoitteet sekä Espoossa ja muualla saadut kokemukset ja kehitystyö.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 38 / 183 Oheismateriaali Selostus - Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa 2016 Selvityksen lähtökohdat Kaupunginhallitus kehotti kokouksessaan 28.9.2015 kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja teknistä lautakuntaa yhdessä selvittämään, mihin Espoossa voidaan perustaa pysyviä lumen vastaanottopaikkoja. Selvitys on valmistunut ja asia valmistellaan kaupunginhallitukselle siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta ja ympäristölautakunta antavat selvityksestä lausunnon ja tekninen lautakunta kokoaa ne asiaa käsitellessään edelleen kaupunginhallitukselle lähetettäväksi. Edellinen selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa on vuodelta 2013. Selvityksessä ei kuitenkaan kyetty osoittamaan uutta lumen vastaanottopaikkaa Etelä-Espoon alueelle. Keskeisenä perusteena uuden selvityksen laatimiselle on ollut Turvesuon vastaanottopaikan alueelle kohdistuvat maankäytönsuunnitelmat, joiden toteutuessa alue ei ole enää käytettävissä lumenkaatoon ja myös Vanttilassa toimiva vastaanottopaikka on väliaikainen ratkaisu. Pysyviä vastaanottopaikkoja tulisi Espoossa olla 5-6 kappaletta. Työn kuluessa järjestettiin lautakuntaseminaari, jossa pohdittiin lumen vastaanottopaikoille asetettavia kriteereitä ja haarukoitiin tarkemmin mahdollisia paikkoja. Lisäksi ideoitiin vaihtoehtoisia keinoja ja muuta toimintaa vastaanottopaikkojen käyttöön. Selvityksen on laatinut työryhmä kaupunkisuunnittelukeskuksesta, kaupunkitekniikan keskuksesta, ympäristökeskuksesta ja tonttiyksiköstä. Lumen sijoittamiseen liittyvistä ongelmista Lumen vastaanottotoiminnan tarkoitus on turvata lakisääteisten kadun kunnossapitovelvoitteiden hoitaminen ja nykyisten lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä vaarantaa tämän tehtävän. Kiinteistöillä on lähes poikkeuksetta olemattomat lumitilat ja siten suurempi tarve lumenpoistoon kuin useilla katualueilla. Pysyviä lumen vastaanottopaikkoja on kartoitettu moneen kertaan. Niiden löytäminen keskeiseltä paikalta on osoittautunut haastavaksi ilman, että ne haittaavat asumista, luontoa, maisemaa, vesistöä ja maaperä olisi lumenkaatoon sopiva ja, että alueen omistaisi kaupunki. Valinnassa joudutaan siis tekemään kompromisseja. Nykyisten (Vanttila ja Turvesuo) lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä tarkoittaa, että lunta joudutaan kuljettamaan pidemmälle kuin ennen. Haasteena on löytää pysyviä lumen vastaanottopaikkoja korvaamaan poistuvat paikat. Tavoitteena olisikin, että asemakaava-

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 39 / 183 alueilla olisi useampia pienempiä lähisijoituspaikkoja, jottei lunta tarvitsisi erikseen kuljettaa pitkiä matkoja. Vastaanottopaikkojen sijoittamisen lisäksi selvityksessä on haettu myös vaihtoehtoisia tekniikoita aurauslumien hävittämiseen kaupunkialueella, kuten lumien sulattamista koneellisesti polttoaineen lämmöllä. Lumitila asemakaavoituksessa ja kadunsuunnittelussa Alueelta pois ajettavan lumen määrän minimoimiseen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota: - Lumitila tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja asemakaavoissa. Kaavaselostuksissa tulee jatkossa ottaa kantaa miten kaava-alueen lumet on ajateltu hoitaa. Löytyykö asemakaavasta lähisijoituspaikkaa vai onko tarkoitus kuljettaa lumet pois kaavaalueelta. Lähisiirtoalueiden hyödyntäminen helpottaa lumen säilytystä paikoissa, joissa lumitilaa ei ole mahdollista osoittaa kadulta. - Kiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon ajoittainen lumen läjitystarve. - Kadulla on hyvä olla edes jonkinlainen tila auratulle lumelle. Vaikka lunta jouduttaisiin kuljettamaan välillä pois, on hyvä jos aurauksen yhteydessä lumen voi jättää kadun viereen ilman että se muodostuu esteeksi. Kapeatkin välikaistat toimivat talvella lumitilana ja helpottavat aurausta. Lumitilaa tulisi olla puolet aurattavan kadun leveydestä. - Jos kadun varteen ei ole mahdollista jättää lumitilaa, tulisi kadun päässä olla mahdollisuus lumen lyhytaikaiseen säilyttämiseen. Selvityksen tuloksena ehdotus aurauslumien sijoittamisongelmaan - Kaupunki rakentaa Ämmässuolle, esimerkiksi Kulmakorpeen, pysyvän lumen vastaanottopaikan, jonne ajetaan myös kiinteistöjen lumet ja alue toimii varasijoituspaikkana runsaslumisina talvina. Asia tulee ottaa huomioon yleiskaavassa. - Vanttilan vastaanottopaikkaa sovitetaan niin, että aluetta kehitetään edelleen asumiseen ja työpaikka-alueena. Sammalvuoren ja Blominmäen kapasiteetista riippuen Vanttilan vastaanottopaikasta voidaan luopua. - Siirrettävä lumensulatuskone sijoitetaan Olarinluoman teollisuusalueelle tai vaihtoehtoisesti Karasolmuun kehä II:n jatkeelle. Mikäli lumensulatuskoneesta saadaan myönteisiä kokemuksia, kaupunki hankkii yhden sellaisen lisää. - Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistuttua, sovitetaan alueelle pysyvä lumen vastaanottopaikka. - Tulevaisuuden varalle louhitaan Malminmäkeen lumen kaatoon soveltuva kallioluola, jossa hyödynnetään jätevesitunnelin lämpöä sulatukseen. - Metrotyömaan päätyttyä Sammalvuoreen sovitetaan pysyvä vastaanottopaikka. - Mikäli Kehä II päätetään jatkaa, tulisi Karaportin lähisijoituspaikalle etsiä uusi paikka Leppävaara/Kilo/Kera alueelta. - Kulmakorpea lukuun ottamatta ehdotetut alueet olisivat noin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 40 / 183 Päätöshistoria 1 hehtaarin kokoisia tai pienempiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.1.2017 10 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan selvityksen, 2 lausuu laaditun selvityksen perusteella seuraavaa: f) Ämmässuolle, esimerkiksi Kulmakorpi I kaava-alueelle, selvitetään tarkemmin yhteistyössä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksen kanssa, voidaanko alueelle sijoittaa pysyvä lumen vastaanottopaikka. g) Blominmäkeen tutkitaan lumenvastaanottopaikkaa sen jälkeen, kun puhdistamon louhintatyöt on saatu valmiiksi. h) Vanttilan nykyinen lumen vastaanottopaikka toimii väliaikaisena ja alueelle tutkitaan Vantinkulman asemakaavassa mm. asumista, kunnes korvaavat lumen sijoitusjärjestelyt on saatu tarkemmin suunniteltua ja toteutettua. i) Sammalvuoreen tutkitaan tulevassa kaavoituksessa, onko sinne mahdollista sijoittaa lumen vastaanottopaikka, joka palvelee Etelä-Espoon tarpeita. j) Tulevissa asemakaavoissa pyritään varaamaan enemmän lumen väliaikaiseen sijoitukseen tarkoitettuja lumitiloja. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevalaisen ja jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 1.2.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 1.2.2017 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 41 / 183 4142/10.02.03/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 157 14.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 163 28.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 101 25.5.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 130 17.8.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 190 2.11.2016 15 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 421105, 42. kaupunginosa Saunalahti, pöydälle 2.11.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Aila Harmaajärvi, puh. 046 877 2123 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksesta, alue 421105, 2 hyväksyy 28.10.2015 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Saunalahdenportti-Bastvikporten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6648, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 160 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 1 860 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula teki jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, seuraavan palausehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että ehdotus ja sitä koskeva materiaali viimeistellään lautakunnan linjausten mukaisesti (liitteenä kuvat siten, että korttelin 42250 pohjoisosan kahden kerrostalon asuinkerrosmäärä on korkeintaan 5 ja teknisiä tiloja ei saa sijoittaa ylimmän sallitun kerroslukumäärän yläpuolelle) sekä esittelijän kaavamääräysten 3 :a koskevan muutoksen mukaisesti. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että: Kaava palautetaan valmisteluun siten, että kortteli 42250 rajataan pois

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 42 / 183 kaavasta. Perustelut: 4-6 -kerroksiset kerrostalot korttelin pohjoisosassa eivät sovellu ko. pientalomiljööseen. Soveltuvuutta ympäristöön ei ole pystytty ratkaisemaan lautakunnalle esitetyillä massoitteluratkaisuilla. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että asiasta on äänestettävä, koska on ehdotettu kaksi toisistaan poikkeavaa palautusehdotusta, joita molempia on myös kannatettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ensin äänestetään näiden kahden palautusehdotuksen välillä ja sen jälkeen päätetään saako voittanut ehdotus tuekseen lautakunnan enemmistön. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen palautusehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtaja Markkulan palautusehdotuksen puolesta äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Jäsen Kai Lintusen palautusehdotuksen puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtajan palautusehdotuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko tämä palautusehdotus hyväksyä ja kun sitä ei vastustettu, niin puheenjohtaja totesi sen tuleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ehdotus ja sitä koskeva materiaali viimeistellään kaupunkisuunnittelulautakunnan linjausten mukaisesti (liitteenä kuvat siten, että korttelin 42250 pohjoisosan kahden kerrostalon asuinkerrosmäärä on korkeintaan 5 ja teknisiä tiloja ei saa sijoittaa ylimmän sallitun kerroslukumäärän yläpuolelle) sekä esittelijän kaavamääräysten 3 :a koskevan muutoksen mukaisesti. Liite Oheismateriaali 6 Saunalahdenportti, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 7 Saunalahdenportti, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Saunalahdenportti, tapahtumaluettelo - Saunalahdenportti, kaavamääräykset - Saunalahdenportti, kaavakartta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 43 / 183 - Saunalahdenportti, ajantasa-asemakaava - Saunalahdenportti, korttelisuunnitelma - Saunalahdenportti, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Saunalahdenportti, pelastuspaikkakaavio puilla ja pensailla - Saunalahdenportti, Eteläviitan ja Eteläviitankujan risteys - Saunalahdenportti, ilmakuvasovitus Eteläviitta Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että rakentamattomat pääosin kolmikerroksiset tiivis ja matala korttelialueet (AO, AP ja AR) muutetaan pientalo- ja kerrostalokortteleiksi (AO, A ja AK). Pientalokortteleissa kerrosluku on kaksi ja kerrostalokortteleissa kolme-kuusi kerrosta. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy samana, kuin voimassa olevassa asemakaavassa ollen 12 765 k- m 2. Rakennusoikeus nousee korttelissa 42250 5 930 k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 4 400 k-m 2 ) ja korttelissa 42224 3 020 k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 2 240 k-m 2 ). Muissa kortteleissa rakennusoikeus vähenee ehdotuksen myötä keskimäärin 700 k-m 2 / kortteli. Alueen keskimääräinen tonttitehokkuus on e = 0.61. Kaupunkisuunnittelulautakunta kokouksessaan 28.10.2015 ei edellyttänyt tehtäväksi muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen. Ehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen asemakaavan muutosta on tarkistettu siten, että rakennusoikeutta on AK-korttelissa 42250 vähennetty 70 k-m 2 ja vastaavasti nostettu 70 k-m 2 A-korttelissa 42224. Kaavamuutoksen vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu tammikuussa 2016, minkä perusteella kaavamääräyksiin on lisätty määräys hulevesien käsittelystä rakentamisen aikana. Autopaikkamääräystä on muutettu A- ja AK-korttelien osalta ehdotusvaiheen jälkeen määräyksestä 1 autopaikka / 75 k-m 2 uuteen määräykseen 1 autopaikka / 80 k-m 2, koska alueen joukkoliikennepalvelusta on tulossa aikaisemmin tiedossa olevaa parempi. AO-kortteleissa on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 17.8.2016 tekemän päätöksen mukaisesti asemakaavan muutosta on tarkistettu siten, että AK-korttelin 42250 rakennusaloja on siirretty kauemmaksi Eteläviittakadusta. Lisäksi saman korttelin Eteläviitan puoleiseen reunaan on lisätty istutettava puurivi ja pihakannen alaisten tilojen päällekkäisten tasojen enimmäismäärä on nostettu kahteen (II). Kaupunkikuvaa koskeviin määräyksiin on lisätty määräys julkisivujen toteuttamisesta materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Pihoja koskeviin määräyksiin on lisätty määräys koskien kansipihojen ja maanvaraisten pihaosien tasoerojen rakentamista ja viereisen kallioalueen maisemallisien arvojen huomioimista. Kaavakartalta on poistettu tontin sisäiselle liikenteelle varattu alueenosa. Sisäistä kevyttä liikennettä varten on lisätty pihoja koskeva määräys toteuttaa tontin läpi pohjois-eteläsuuntainen jalankulkuyhteys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 44 / 183 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Saunalahdenportti - Bastvikporten, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6648, käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250, 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 421105. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta, SRV Yhtiöt Oyj:ltä, 28.5.2010 saapuneella muutoshakemuksella. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2011. Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston MRA 30 :n mukaisesti nähtäville 16.5.2011. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 13. 27.6.2011. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Saunalahden kaupunginosassa Kauklahdenväylän länsipuolella. Alue on Espoon kaupunginvaltuuston 8.3.2004 hyväksymää Saunalahdenportin asemakaava-aluetta. Lähialueet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 45 / 183 ovat asemakaavan mukaan vaiheittain rakentuvaa aluetta. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta aluetta. Kaavamuutosalue käsittää korttelit 42224, 42228, 42230, 42250 ja osan korttelia 42227. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 21 050 m 2 ja se on kaavamuutoksen hakijan omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Lainvoimaisessa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsipuolelle on maakuntakaavassa merkitty viheryhteystarve sekä itäpuolelle tiivistettävä taajamatoimintojen alue. Alueen eteläpuolella on Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa alue sijoittuu A2-merkinnällä osoitetulle alueelle. Merkintä A2 viittaa tiivis ja matala - asuntoalueeseen, jolle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista. Alueella on voimassa Espoon kaupunginvaltuuston 8.3.2004 hyväksymä Saunalahdenportin asemakaava. Korttelit on asemakaavassa merkitty AO (erillispientalojen)-, AP (asuinpientalojen)- ja AR (rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten)- korttelialueiksi, joille saa pääosin rakentaa kolmikerroksisia rakennuksia. AR-korttelissa 42230 kerrosluku on kaksi ja AR-korttelissa 42250 (1/2)III. Rakennusoikeutta on yhteensä 12 765 k-m 2 ja alueen kokonaispinta-ala on 21 050 m 2. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 28.10.2015. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 16.11.2015 15.12.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi lausuntoa ja kannanottoa sekä kuusi muistutusta. Muistutuksissa vastustetaan kerrostalojen rakentamista kortteliin 42250 ja koetaan, etteivät kerrostalot sovellu alueen ympäristöön. Lisäksi kerrostalokorttelin pelätään vahingoittavan viereisen Bastubergetin lähivirkistysalueen luonnonympäristöä sekä aiheuttavan ongelmia alueen liikenteen toimivuuteen. Muistutuksissa epäillään myös, ettei asemakaavamuutoksen ympäristövaikutuksia ole arvioitu riittävästi. Muistutusten jättämisen jälkeen kaavamuutosalueelle on teetetty useita ympäristöselvityksiä. Vuoden 2015 lopulla tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät rakentamisen. Helmikuussa 2016 tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan liito-oravaa ei alueella esiinny. Lisäksi kaavamuutoksen vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu tammikuussa 2016. Arvion perusteella kaavamääräyksiin on lisätty määräys rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelystä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja kaupunkitekniikan lausuntojen perusteella pelastusreittisuunnitelma on liitetty korttelisuunnitelmaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 46 / 183 korttelin 42250 osalta sekä Eteläviitta-kadun varren puuistutukset muutettu pensasistutuksiksi havainnekuvissa. Asemakaavan muutos Saunalahdenportin alueella on tavoitteena, että rakennusten mittakaava muuttuu korkeammista kerrostaloista matalammiksi pientaloiksi rantaa kohden mentäessä. Kaavamuutosalueen rakennusoikeutta on keskitetty itäosaan lähemmäksi nykyisiä kerrostalotontteja muuttamalla pientalokortteleita kerrostalo- ja pienkerrostalokortteleiksi. Vastaavasti länsiosan pientalokortteleista rakennusoikeutta on vähennetty. Itäisimpään Bastubergetin juurella sijaitsevaan AK-kortteliin 42250 saa rakentaa kolme-kuusikerroksisia kerrostaloja ja sen pohjoispuolelle Pohjoisviitan varrelle kortteliin 42224 kolmikerroksisia pienkerrostaloja. Näiden kortteleiden länsipuolella sijaitseviin AO-kortteleihin 42227, 42228 ja 42230 saa rakentaa kaksikerroksisia erillispientaloja. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy samana, kuin voimassa olevassa asemakaavassa ollen 12 765 k-m 2. Rakennusoikeus nousee korttelissa 42250 5 930 k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 4 400 k-m 2 ) ja korttelissa 42224 3 020 k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 2 240 k-m 2 ). Muissa kortteleissa rakennusoikeus vähenee muutoksen myötä keskimäärin 700 k-m 2 / kortteli. Alueen keskimääräinen tonttitehokkuus on e = 0.61. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - AO-korttelialueella 2 autopaikkaa/ asunto - A- ja AK-korttelialueella 1 autopaikka/ 80 k-m 2, kuitenkin vähintään 0.5 autopaikkaa asuntoa kohti. Pysäköinti on pientalokortteleissa tonttikohtaista. Korttelissa 42224 pysäköinti on korttelisuunnitelmassa esitetty tontilla olevalle pysäköintialueelle ja osittain asuinrakennusten maantasokerroksiin. Korttelin 42250 pysäköinti on pihakannen alla. Polkupyöräpaikkoja tulee osoittaa 1 paikka / 30 k-m 2 tai vähintään 2 paikkaa / asunto suuremman lukumäärän ollessa mitoittava. AO-korttelien rakennukset sopeutuvat ympäröiviin pientaloihin ollen väritykseltään vaaleita tai valkoisia. Katot ovat lapekattoja. A- ja AK-kortteleissa rakennusten julkisivumateriaali on tiiltä tai rappausta. Kompassireitin varrella olevat rakennukset rakennetaan kiinni katuun, jotta reitin kaupunkimainen luonne vahvistuu. Kaavamuutoksessa alueelle on asetettu hulevesimääräys, joka velvoittaa hulevesien hallittuun viivytykseen. Sitova tonttijako Kaavamuutosalueelle tulee sitova tonttijako kortteliin 42250.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 47 / 183 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu arkkitehtitoimisto Ark7:n toimesta korttelisuunnitelma. Maanomistajan, SRV Yhtiöt Oyj:n, on tarkoitus jatkaa kortteleiden jatkosuunnittelua korttelisuunnitelman pohjalta. Perittävät maksut Hakija on maksanut vuonna 2011 kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.10.2015 157 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 421105, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.5.2011 päivätyn ja 14.10.2015 muutetun Saunalahdenportin - Bastvikportenin asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6642, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi pöydällepanoehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 48 / 183 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2015 163 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 421105, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.5.2011 päivätyn ja 14.10.2015 muutetun Saunalahdenportin - Bastvikportenin asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6642, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavamääräysten autopaikkamääräyksiin (1 ) lisätään: A-korttelin vaadituista autopaikoista vähintään 75 % tulee sijoittaa autokatoksiin, -talleihin tai asuinrakennusten 1. kerrokseen. - kaavamääräysten kaupunkikuvamääräyksiin (3 ) lisätään: A-korttelin erillisissä autokatoksissa ja -talleissa tulee olla viherkatto. Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti, että: Kortteli 42250 rajataan pois kaavasta. Perustelut: 4-6 -kerroksiset kerrostalot eivät sovellu ko. pientalomiljööseen ja estävät tehokkaasti itäpuolella sijaitsevan Bastubergetin puistoalueen käyttöä alueen asukkaiden toimesta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi jäsen Lintusen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Jäsen Lintunen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 49 / 183 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 421105, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.5.2011 päivätyn ja 14.10.2015 muutetun Saunalahdenportin - Bastvikportenin asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6642, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jäsen Lintunen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Korttelia 42250 koskeva muutosehdotus ei täytä maankäytön ja rakennuslain 54 :ssä asetettuja edellytyksiä asemakaavan sisältövaatimuksille. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.5.2016 101 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksesta, alue 421105, 2 hyväksyy 28.10.2015 päivätyn ja 25.5.2016 muutetun Saunalahdenportti - Bastvikporten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6648, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250, 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 160 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa eli yhteensä 1 860 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että asia palautetaan käsiteltäväksi 17.8.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen siten, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään eri vaihtoehtoja korttelin 42250 osalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 50 / 183 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian käsiteltäväksi 17.8.2016 pidettävässä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa siten, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetään eri vaihtoehtoja korttelin 42250 osalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.8.2016 130 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksesta, alue 421105, 2 hyväksyy 28.10.2015 päivätyn ja 25.5.2016 muutetun Saunalahdenportti - Bastvikporten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6648, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250, 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 160 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa eli yhteensä 1 860 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätettäväksi tuodaan ratkaisu, joka tuottaa ehdotettua paremmin hyvän kaupunkiympäristön ja jossa ehdotettua paremmin otetaan huomioon lähialueen asukkaiden muistutuksissa esitetyt näkökohdat siten, että jo toteutettujen pientalojen itäpuolella (korttelin 42250 eteläosassa) oleva massoittelu toteutetaan ehdotettua ja myös voimassa olevaa asemakaavaa kevyempänä ja kauempana Eteläviitta-kadusta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 51 / 183 Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätettäväksi tuodaan ratkaisu, joka tuottaa ehdotettua paremmin hyvän kaupunkiympäristön ja jossa ehdotettua paremmin otetaan huomioon lähialueen asukkaiden muistutuksissa esitetyt näkökohdat siten, että jo toteutettujen pientalojen itäpuolella (korttelin 42250 eteläosassa) oleva massoittelu toteutetaan ehdotettua ja myös voimassa olevaa asemakaavaa kevyempänä ja kauempana Eteläviitta-kadusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.11.2016 190 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Saunalahdenportin asemakaavan muutoksesta, alue 421105, 2 hyväksyy 28.10.2015 päivätyn ja 2.11.2016 muutetun Saunalahdenportti - Bastvikporten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6648, joka käsittää korttelit 42224, 42227, 42228, 42230 ja 42250, 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue 421105. Muutokseen sisältyy sitova tontinjako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 160 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 1 860 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Suvi Karhun kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia päätettiin jättää pöydälle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 52 / 183 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 53 / 183 234/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 115 8.6.2016 16 Espoonkartanonmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 512500, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoonkartanonmäen asemakaavaehdotuksesta, alue 512500, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Espoonkartanonmäki-Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6983, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512500. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 54 / 183 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen Liite Oheismateriaali Selostus 8 Espoonkartanonmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 9 Espoonkartanonmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Espoonkartanonmäki, tapahtumaluettelo - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 1 - Espoonkartanonmäki, kaavamääräykset 2 - Espoonkartanonmäki, kaavakartta - Espoonkartanonmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Espoonkartanonmäki_havainnekuva Espoonkartanonmäen asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Espoonkartanonmäen tavoitteena on säilyttävän asemakaavan keinoin suojella Espoon kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 10 400 k-m 2, josta uutta on noin 1 600 k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 43 ha.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 55 / 183 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 43,1 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartanoon liittyviä viljelysmaita ja muita rakennuksia. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle. Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 56 / 183 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavaratkaisu on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman 2015. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 17.2.2010.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 57 / 183 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Espoonkartanonmäki oli ehdotuksena nähtävillä samaan aikaan Finnsinmäki I:n, Mynttilän ja Holkenin ehdotusten kanssa 15.8. 13.9.2016. Ehdotuksesta jätettiin 5 lausuntoa ja 1 muistutus. Kaavaratkaisua on tarkistettu viranomaispalautteen perusteella. Muu osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.7.2009 ja muutettu 19.2.2010. Espoonkartanonmäen asemakaava oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Mynttilän valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5-22.6.2010 Asukastilaisuus pidettiin 1.6.2010 ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Espoonkartanonmäen asemakaavaratkaisu on luonteeltaan säilyttävä ja suojeleva. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa. Ratsastustoiminnan laajentamismahdollisuuksia on suunniteltu yhteistyössä ratsastusyrittäjän ja tiloja suunnittelevan asiantuntijan kanssa. Asemakaava Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunniteltu rakentaminen osaksi historiallista kokonaisuutta. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 43,1 ha. Rakennusoikeutta on noin 10 400 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 0.02.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 58 / 183 Korttelialueet SR-1 - Rakennussuojelun korttelialueet 2 720 k-m 2 Espoon kartano pihapiireineen sekä Kuninkaankartanontien eteläpuolinen mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1). Rakennussuojelun korttelialueille ei osoiteta paikkoja uusille rakennuksille. E-1 ja E-1/s - Ratsastustoiminnan korttelialueet 7 660 k-m 2 Finnsintien molemmin puolin osoitetaan korttelialueet ratsastustoiminnalle (E-1 ja E-1/s). Finnsintien itäpuolinen ratsastustoiminnan korttelialue osoitetaan säilytettäväksi (/s). Ratsastustoiminnan korttelialueille osoitetaan vähäistä uudisrakentamista, jota ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Muut alueet MA - Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet Kuninkaankartanontien varren viljelysalueet osoitetaan maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). MY - Maa- ja metsätalousalue Kartanon pohjoispuolinen metsäalue säilyy maa- ja metsätalousalueena (M-1), jota määrätään hoidettavaksi niin, että metsäinen siluetti ja luonne maisemassa säilyvät. VL-1 - Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään Kehä III:n varteen osoitetaan Mankinjoen ja Gumbölenjoen virtavesiympäristöön VL-1-alue. EV - Suojaviheralue Kehä III:n melualueelle osoitetaan kapea suojaviheralue. Suojelukohteet Espoonkartanonmäki on perusratkaisultaan suojelukaava. Rakennussuojelun korttelialueiden lisäksi Finnsintien itäpuolinen ratsastustoiminnan korttelialue osoitetaan säilytettäväksi (käyttötarkoitusalueen /s). Kaikilla korttelialueilla suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Kartano pihapiireineen sekä kartanon mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi (SR-1). Kartanon pihapiirissä, myllyn vierellä ja hevostallin itäpuolella on tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka on osoitettu sm-merkinnöin. Ratsastustoiminnan korttelialueiden pohjoisreunalla molemmin puolin Finnsintietä on osoitettu säilytettävä liito-oravan elinympäristö (s-1). Kaava-alueen keskiosaan ratsastusmaneesin kaakkoispuolelle sekä kaava-alueen eteläreunaan on osoitettu eko-1-merkinnällä säilytettävä liito-oravan kulkuyhteys.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 59 / 183 Mankinjoki on osoitettu merkinnällä w-1 - Ohjeellinen vesialue. Kalaston elinolosuhteiden heikentäminen on kielletty. Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin nykyisiin teihin, jotka parannetaan kaduiksi. Joitakin uusia tonttikatuja tarvitaan luomaan ajoyhteydet kaavan mukaisille korttelialueille Kuninkaankartanontien toimiessa alueellisena kokoojakatuna. Alueen läpi kulkeva Kuninkaankartanontie toimii yhteytenä suunnittelualueelle lännestä Finnsinmäki I:n kaava-alueelta sekä etelästä Kauklahden suunnasta. Finnsintie osoitetaan jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle varatuksi kaduksi. Kuninkaankartanontien varteen osoitetaan uusi jalankulku- ja pyörätie. Historiallisten kivisiltojen kohdalla jalankulku ja pyöräily ohjataan ajoradalle ja ajoneuvoliikennettä rauhoitetaan esimerkiksi korotuksin ja kavennuksin. Kivisiltojen eteläpuolelle jokivarteen muodostuu myös uusia kevyen liikenteen reittejä. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui 21.12.2010 (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kustannuksia. Espoonkartanonmäki kytkee toisiinsa ja Kauklahteen muut Espoonkartanon alueen asemakaavat, joten aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuuden kannalta perusteltuja. Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen Asemakaavakarttaan sekä asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty joitakin tarkistuksia nähtävilläoloajan 15.8. 13.9.2016 jälkeen. Merkittävimmät muutokset: - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti kaava-alaueen itäreunassa suhteessa Mynttilän asemakaavaan, siten, että kaava-alueen raja kulkee pitkin katualueen ja SR-1-korttelialueen välistä rajaa. - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti kaava-alaueen länsireunassa suhteessa Finnsinmäki I:n asemakaavaan, siten, että Finnsinmäkeen suunniteltu pumppaamo mahtuu suunniteltuun paikkaansa. - E-1- ja E-1/s-alueiden pohjoisosassa olevalta liito-oravien elinympäristöltä on osoitettu ekologinen yhteys laajempiin viheralueisiin eko-1-merkinnällä. - Virtavesiympäristön suojelua on täsmennetty VL-1-alueen määräyksen ja Mankinjoen w-1-merkinnän osalta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 60 / 183 Päätöshistoria - Alueella olevat maanalaiset johdot, paineviemäri ja kaasuputki, on merkitty asemakaavakarttaan. - Alueen nimistöä on täydennetty. Edellä lueteltujen muutosten lisäksi on tehty lukuisia pieniä tarkennuksia yksityiskohtiin. Kokonaisuutena kaavan nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole niiden perusteella tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Sopimusneuvottelut Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2008 6 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 61 / 183 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa 12.11.2008 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 10 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2020-2030), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 62 / 183 huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 63 / 183 Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 64 / 183 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 5 Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista (2007-2008), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta (20.11.2003), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista (16.2.2006). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella (2020-2030). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 65 / 183 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 66 / 183 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 3 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 67 / 183 suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1. 6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 68 / 183 kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 69 / 183 sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 70 / 183 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 115 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Espoonkartanonmäki - Esbogårdsbacken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6986, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512500,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 71 / 183 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 72 / 183 5020/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14 4.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 23 25.2.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 8.6.2016 17 Finnsinmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh. 043 825 2869 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnsinmäki I:n, asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 512600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacka I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512600. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 73 / 183 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 10 Finnsinmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 11 Finnsinmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnsinmäki I, tapahtumaluettelo - Finnsinmäki I, kaavamääräykset I - Finnsinmäki I, kaavamääräykset II - Finnsinmäki I, kaavakartta - Finnsinmäki I, ajantasa-asemakaava - Finnsinmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Finnsinmäki I, havainnekuva Finnsinmäen asemakaava-alue (Finnsinmäki I) on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Finnsinmäestä yhdessä Mynttilän ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 37 600 k-m 2. Kaava-alueen laajuus on noin 47 ha.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 74 / 183 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella ja on kooltaan noin 47,3 ha. Ympäröivä alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella on Espoon kartano siihen liittyvine viljelystiloineen ja muine rakennuksineen. Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alue ulottuu kaava-alueelle. Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen länsireunassa ja pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 75 / 183 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voima-linja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavaratkaisu on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman 2015. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Asemakaava Pienellä osalla keskellä suunnittelualuetta on voimassa 14.4.1982 hyväksytty asemakaava, jonka osalta vähäinen osa virkistysaluetta muutetaan katualueeksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 17.2.2010.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 76 / 183 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 27 ) Finnsinmäki I oli ehdotuksena nähtävillä samaan aikaan Espoonkartanonmäen, Mynttilän ja Holkenin ehdotusten kanssa 15.8. 13.9.2016. Ehdotuksesta jätettiin kuusi lausuntoa ja kuusi muistutusta. Kaavaratkaisua on tarkistettu asukas- ja viranomaispalautteen perusteella. Muu osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.7.2009 ja jota on muutettu 19.2.2010. Finnsinmäki I oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, jonka valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5-22.6.2010. Valmisteluaineistosta jätettiin 19 mielipidettä ja yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa, joista Finnsinmäen aluetta koskevia oli 10 mielipidettä ja kaikki 9 lausuntoa ja kannanottoa. Mynttilän kaava-alue jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, Espoonkartanomäki, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Finnsinmäki I:n kaava-alueeseen liitettiin valmisteluaineistona 2.-15.3.2013 MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos. Finnsinmäki, asemakaavan muutoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana yksi mielipide. Asukastilaisuus pidettiin 1.6.2010 ja siellä saatua palautetta on pyritty huomioimaan jatkosuunnittelussa. Finnsinmäen osallisia on tavattu useita kertoja paikallisen asukasyhdistyksen kokouksissa sekä maastokäynneillä. Yleisperustelu Finnsinmäki I:n kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Finnsinmäen alueelle. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. VAT-alueen määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta siten että alueen ominaispiirteet eivät tuhoudu. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat myös suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista selkeästi suurempaa tehokkuutta. Ympäristön

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 77 / 183 häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja huomioitu kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 47,34 ha. Rakennusoikeutta on noin 37 600 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 0.08. Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa asuinpientalojen korttelialueita (AO), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP) sekä asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita myös päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka mittakaavaltaan ovat pientalojen kaltaisia. Asuinkortteleiden lisäksi alueella on YL/s-alue, jolla sijaitsee Järvikylän/Träskbyn koulu sekä YL-alue, joka varataan päiväkodin rakentamiseksi. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. A - Asuinrakennusten korttelialueet 13 400 k-m 2 Suunnittelualueen tehokkain asuinrakentaminen painottuu alueen keskiosiin, uuden Kansaonopistontien sekä Kuninkaankartanontien varrelle osoitettuihin A-kortteleihin, joiden tehokkuus vaihtelee välillä e = 0.25 - e = 0.30. Asuinrakennusten korttelialueiden rakentamista ohjataan asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin tavoitteena pienimittakaavaiset pihapiirit ja vaihteleva kokonaisuus. AP - Asuinpientalojen korttelialueet 37 900 k-m 2 Asuinpientalojen korttelialueiden tehokkuus vaihtelee välillä välillä e = 0.20 - e = 0.25. AP-korttelit toteutuvat todennäköisesti osin paritalo- ja osin rivitalotyyppistä rakentamista noudattaen. Myös AP-korttelialueilla tavoitellaan pienimittakaavaisten pihapiirien muodostamia kokonaisuuksia. AO ja AO/s - Erillispientalojen korttelialueet 13 100 k-m 2 Erillispientalojen korttelialueet muodostavat suuren osan Finnsinmäen rakennetusta ympäristöstä. Näillä AO- ja AO/s-kortteleilla tehokkuus vaihtelee välillä e = 0.10 - e = 0.20. AO-alueita ovat pääosin nykyisten pientalojen täydennysrakennettavat ympäristöt sekä niihin liittyvät uuden rakentamisen alueet. AO-alueista itäisin osoitetaan säilytettäväksi AO/s-alueeksi ja sillä oleva rakennus on merkitty suojeltavaksi sr-merkinnällä. YL ja YL/s - Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet 2 550 k-m 2 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet sijoittuvat suunnittelualueen pohjoisosaan. Träskbyn vanhan koulun alue osoitetaan säilytettäväksi YL/s-alueeksi, johon tavoitellaan asukas- ja kulttuuritoimintaa. Linus Sundellin tien itäpuolella olevalle YL-alueelle on suunniteltu rakennettavaksi päiväkoti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 78 / 183 Muut alueet VL/s Kansanopistonmäen, Gustavsronpuiston ja Espoontallonkallion lähivirkistysalueet osoitetaan säilytettäviksi niiden merkittävien luonto- ja maisema-arvojen vuoksi. SM-1 Alueen eteläosassa sijaitsee Mankbyn keskiaikainen kylämäki, joka osoitetaan asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (SM-1). Muinaismuistoalueelle on suunniteltu pienimuotoista arkeologista puistoa, jota varten on osoitettu rakennusala pienelle rakennukselle. LP-1 Kuninkaankartanontien ja Järvikyläntien liittymän viereen on sijoitettu yleinen pysäköintialue, jonka toteutusta ohjataan asemakaavamääräyksin. LT Maantien alueita ovat Kehä III ja Kauklahdenväylän-Lapinkyläntien alue. Suojelukohteet Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla / s-kaavamerkinnöillä ja sr-määräyksillä. Suojellut rakennukset on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Suojelukohteita ovat myös alueen muinaismuistot, jotka on osoitettu sm-1-merkinnöin. Eteläosassa suunnittelualuetta oleva muinaismuistoalue (SM-1) sekä säiltettäviksi merkityt virkistysalueet (VL/s) ovat myös suojelukohteita. Liikenne Alueen katuverkko perustuu Kuninkaankartanontiehen, joka säilyy joukkoliikenteen liikennöitävänä alueellisena kokoojakatuna. Uutta maankäyttöä palvelevat Kuninkaankartanontiehen liittyvät uudet tonttikadut. Vanha Finnsintie säilyy pääosin jalankululle, pyöräilylle ja tontille ajolle tarkoitettuna katuna. Katujen varsilla sijaitsevat jalankulku- ja pyörätiet täydentävät kevyen liikenteen verkkoa. Yleistä pysäköintiä on osoitettu LP-alueelle Kuninkaankartanontien ja Järvikyläntien liittymän yhteyteen. Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui 21.12.2010 (Pöyry Finland Oyj).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 79 / 183 Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia, joita pyritään kattamaan maankäyttösopimustuloilla. Suunnittelualueen sijainnista ja suhteellisen matalasta tehokkuudesta johtuen kaukolämpöverkon laajentuminen alueelle on epätodennäköistä. Maalämmön ja aurinkoenergian soveltuvuutta lämmitykseen on tutkittu ja energia-asioita ohjataan asemakaavamääräyksin. Muutokset nähtävilläoloajan jälkeen Asemakaavakarttaan sekä asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin on tehty joitakin tarkistuksia nähtävilläoloajan 15.8. 13.9.2016 jälkeen. Merkittävimmät muutokset: - Tonttikatujen Linus Sundellin tie sekä Kaipuunkuja sijaintia ja muotoa on tarkistettu maastokäyntien ja osallisten kanssa käydyn keskustelun perusteella. - Linus Sundellin tien muutoksen myötä Träskbyn koulun alue on osoitettu säilytettäväksi YL/s-korttelialueeksi, jonka itäpuolelle on osoitettu päiväkotia varten erillinen YL-korttelialue. - Korttelin 70007 rajautumista kaava-alueen pohjoispuoliseen avoimeen maisemaan ohjataan täsmentynein kaavamääräyksin, jotka koskevat tontin reunoille istutettavaa/säilytettävää puiden ja pensaiden muodostamaa reunavyöhykettä. - Historiallisten Finnsintien, Vanhan Finnsintien ja Vanhan Ryttarsintien katualuevarauksia on levennetty siten, että laajempi alue säilytetään. - Kaavarajausta on muutettu vähäisesti suhteessa Espoonkartanonmäen asemakaavaan, mutta Finnsinmäen alueelle suunniteltu pumppaamo voidaan mahduttaa kaava-alueelle. - Kortteleissa 70005 ja 70008 rakentamista on ohjattu pienimittakaavaisiin pihapiireihin ohjaamalla tarkemmin rakennusten sekä leikki- ja oleskelualueiden sijoittumista. - Alueen nimistöä on täydennetty. Edellä lueteltujen muutosten lisäksi on tehty lukuisia pieniä tarkistuksia rakennusaloihin, liittymien paikkoihin ym. yksityiskohtiin. Kokonaisuutena kaavan nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 80 / 183 Päätöshistoria vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole niiden perusteella tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimusten tulee olla allekirjoitettuina ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2008 6 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa 12.11.2008 pidettävään kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 81 / 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 10 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2020-2030), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 82 / 183 tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 83 / 183 eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 84 / 183 koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 5 Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista (2007-2008), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta (20.11.2003), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista (16.2.2006). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella (2020-2030). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 85 / 183 maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 86 / 183 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 3 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 87 / 183 huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1. 6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 88 / 183 lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 89 / 183 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 90 / 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2015 14 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400 ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 511101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 ja 4.3.2013 päivätyn ja 26.1.2015 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit 70003 70013, 70050 70052 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 91 / 183 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 25.2.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 23 Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 25.2.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400 ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 511101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 ja 4.3.2013 päivätyn ja 26.1.2015 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit 70003 70013, 70050 70052 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Karhun kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 92 / 183 periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Palautti kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: - korostetaan alueen merkitystä hyvänä pientaloalueena, joka lisää monipuolisuutta Espoossa tarjolla oleviin asumismahdollisuuksiin; - osoitetaan asemakaava-alueen hyvät yhteydet Mankin asemalle ja Kauklahden keskustaan. Mankin aseman osalta osoitetaan periaatteellisella tasolla vaihtoehtoisia ratkaisuja tehostaa merkittävästi seisakkeen lähialueiden maankäyttöä asumiseen; - asemakaavoituksella turvataan edellytykset ratsastustoiminnan jatkumiselle alueella; - selvitetään edellyttääkö kartanon ydinalueen tuleva toiminta toiminnallisia tilavarauksia, kuten autopaikkoja ja kevyenliikenteen yhteyksiä Finnsinmäki I kaava-alueelle. Kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia; - tutkitaan Y-korttelin sijainti esitettyä paremmin Espoonkartanontien ja Järvikyläntien risteyksen tuntumassa; - arvioidaan onko ehdotettujen rakennusoikeuksien määrän uudelleen sijoittelulla paremmin korostettavissa suuren peltoaukeaman kulttuurimaisemallista merkitystä; - korostetaan Espoonkartanontien (nykyisen Kuninkaankartanontien) roolia vain paikallisena katuna siten, että sen kulttuurihistoriallisuus vaikuttaa selkeästi katusuunnitteluun; - tätä asemakaava-aluetta laajempi kaavarunko ajantasaistetaan ja tuodaan lautakunnan käsittelyyn.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 93 / 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 116 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512600, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 3 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbackan I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512600,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 94 / 183 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 95 / 183 944/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 113 8.6.2016 18 Holken, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 512300, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 521300, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Holken-Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512300. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: (Espoonkartanon ja sen lähialueiden neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 96 / 183 ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: (Espoonkartanon ja sen lähialueiden neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Holken, muistutusten lyhennelmät vastineet, ei julkinen 13 Holken, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Holken, tapahtumaluettelo - Holken, kaavamääräykset - Holken, kaavakartta - Holken, havainnekuva - Holken, muistutusten lyhennelmät vastineet, julkinen Holkenin asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Holkenin alueesta yhdessä Espoonkartanon alueen muiden kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta 10 490 k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä 25.2.2015, mm. että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon myös Holkenin asemakaavan uudelleen valmistelussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 97 / 183 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Holken - Holken, asemakaava 70. kaupunginosa, Espoonkartano. Osa kortteleita 70014 70015, 70017-70018, katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustus numero 6279, alue 512300. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2006-2007 nimikkeellä Holken selvitysalue sekä valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa 3.9.2008. Alueen nykytila Alue sijaitsee Kauklahdessa Kehä III:n pohjoispuolella. Suunnittelualue käsittää Espoonkartanon kartanokeskuksen itäpuolisen mäkialueen sekä osan Kehä III:n alueesta. Suunniteltava alue on pinta-alaltaan noin 16 ha. Maisemakuvassa Holken liittyy osaksi laajempaa Espoonkartanon aluetta. Holkenin mäkialue rajaa kaukomaisemassa avoimia maisematiloja metsäisellä silhuetillaan. Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkäpiirteinen ja etenkin Holkenin korkein kallioselänne muodostuu maisemakuvassa merkittäväksi. Alueella sijaitsee ainoastaan yksi rakennus - Holkenin 1900-luvun alussa rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas hirsihuvila pihapiireineen. Alueen eteläosassa sijaitsee pääosa Gumbölenjoen luonnonvaraisesta jalopuumetsiköstä, joka on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 26.9.2002 rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 98 / 183 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskee erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset. Niissä korostetaan mm. asuntorakentamisen edellytysten luomista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat on kaavan kannalta myös keskeinen aihepiiri. Asemakaavan tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Asemakaavaa koskee myös elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi asemakaavan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnon- ja suojelualueiden välillä. Asemakaava edistää voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavassa Holkenin alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi ja Kehä III moottoriväyläksi. Maakuntakaavassa on myös osoitettu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 99 / 183 suunnittelu-alueen kautta kulkeva viheryhteystarve. Alueen länsipuolella sijaitsee kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä valtakunnallisesti merkittävä Espoonkartanon ydinalue. Kaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Nyt laadittu asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 18.9.2007 sekä toinen viranomaisneuvottelu 17.2.2010. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä (MRA 32 ) 15.8. 13.9.2016. Nähtävillä olon aikana jätettiin yksi muistutus ja kahdeksan lausuntoa ja kannanottoa. Saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pidettiin hyvänä, että Espoonkartanon aluetta suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin suppea-alaisemman Holkenin asemakaavan joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämistä sekä kulttuuri- ja luontoarvoja voidaan tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen tiettyihin kortteleihin rakennettavien asuntojen käyttöönottoa. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille koetaan tärkeiksi. Muistutettiin luontoarvojen riittävästä huomioimisesta. Kaavakarttaan on tehty muutoksia kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.6.2016 tekemän päätöksen sekä saadun palautteen perusteella. Mm. joidenkin kortteleiden käyttötarkoitusmerkintää ja korttelialueiden rajoja on muutettu ja luonnonsuojeluarvojen säilymisen varmistavia aluevaruksia ja kaavamerkintöjä on lisätty. Kaavakarttaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 100 / 183 Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Holkenin alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kaavoituksen yleistavoitteena on kehittää Kauklahden paikalliskeskusta "vehreä pikkukaupunki" -teeman puitteissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.12.2007 asemakaavoituksen jatkosuunnittelun pohjaksi seuraavat lähtökohdat: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että rakentaminen on sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa ja että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Koska alue kuuluu olennaisesti Espoonkartanon kokonaisuuteen, Holkenin alueen jatkosuunnittelussa on hyödynnetty ja sovellettu Espoonkartanon ideakilpailusta saatuja periaatteita ja näkökohtia. Espoonkartanon alueen kokonaisuutta on kaavoitettu kokonaisuutena siten, että rakentuu oletettavasti pidemmän aikavälin kuluessa viihtyisä ja omaleimainen asuinalue, jonne voi sijoittua myös työtiloja ja pienyrityksiä. Virkistysalueet ovat lähellä, hyvin saavutettavissa, ja lähipalveluita on sekä Espoonkartanon alueella että Kauklahdessa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 16 hehtaaria. Rakennusoikeutta on yhteensä 10 490 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0.07. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin 10 000 k-m 2. Korttelialueet Rinteeseen uuden Holkenintien molemmille puolille sijoittuu korkeatasoisia asuinpientalojen korttelialueita. Korttelialueet on esitetty asuinpientalojen korttelialueeksi, johon voi rakentaa enintään kaksiasuntoisia kytkettyjä taloja tai erillispientaloja (AP-1), asuinpientalojen korttelialueeksi, jossa julkisivujen suurinta pituutta ohjataan asemakaavassa (AP-2) ja erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Holken pihapiireineen on esitetty merkinnällä AO/s erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Itse rakennus on merkitty suojelumerkinnällä, sr-2: "Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siihen saa tehdä muutoksia, jotka ovat ristiriidassa alkuperäisen arkkitehtuurin kanssa. Korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa." Lisäksi korttelialueelle sijoittuu luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota tulee hoitaa niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu. Alue toimii myös luonnonsuojelulailla suojellun eliön kulkuyhteytenä, mikä osoitettaan kaavakartalla. Lepakon ja liito-oravan elinpiirien suojelu on huomioitu korttelialueella aluevarauksin, kaavamerkinnöin ja -määräyksin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 101 / 183 Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavassa ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Turvallisen ja terveellisen elinympäristön muodostuminen edellyttää, että korttelien 70014 ja 70017 asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ohjaava kaavamääräysten pykälä koskee kaikkia rakennuskortteleita (1 ): Aluetta tulee säilyttää, hoitaa ja uudistaa niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Maaston muotoilut tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristöön sovittaen. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Virkistys- ja suojelualueet Alueen keskeisimmät virkistysalueet ovat pohjoisosassa sijaitseva Jaakkolanmäki (VL-4) sekä Holkenin päärakennuksen lounaispuolelle sijoittuva Pytinginpelto (VP-1). Pytinginpelto jatkuu Gumbölenjoen tuntumassa virkistysalueena (VL-2). Tämä luonnontilainen alue toimii samalla Holkeninlehdon luonnonsuojelualueen (SL -1) suojavyöhykkeenä asutuksen suuntaan. Luonnonsuojelu on huomioitu asemakaavassa tarkoituksenmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Muut alueet Suunnitelma sisältää osia Kehä III:n maantienalueesta alikulkuineen (LT) sekä sen varrelle esitetyt suojaviheralueet (EV -1). Kehä III:n varteen osoitetaan meluesteet laaditun tiesuunnitelman perusteella. Liikenne Kaava-alueelle osoitetaan uusi tonttikatu Holkenintie, joka palvelee uutta maankäyttöä. Holkenintie liittyy Mynttilän asemakaava-alueella Vähän- Myntin tiehen, jolta on yhteys Mynttiläntien alueelliselle kokoojakadulle ja edelleen Kauklahteen sekä Kehä III:n eritasoliittymään. Kaava-alueen länsipuolella Holkenintie yhdistyy nykyiseen Peringintiehen. Peringintie muuttuu kaduksi ja sen eteläosa katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä siten, että läpiajoliikenne Kuninkaankartanontieltä Holkenintielle ei ole mahdollista. Katuyhteyden katkaiseminen voidaan tehdä vasta sitten kun korvaava katuyhteys Vähän-Myntin tielle on rakennettu. Kaava-alueen pohjoisosan korttelit liittyvät suoraan Vähän-Myntin tielle. Holkenintien eteläpuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi Holkenintien eteläpuolisten asuinkorttelien eteläpuolelle osoitetaan kevyen liikenteen reitti Holkeninpolku.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 102 / 183 Päätöshistoria Yleistä pysäköintiä voidaan rakentaa jonkin verran katujen varsille. Joukkoliikenneyhteydet ovat Kuninkaankartanontien varressa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueelle on laadittu ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty suunnittelun edetessä. Espoon Holken esisuunnitelman ympäristövaikutusselvitys (Pöyry 18.1.2007). Esisuunnitelman ympäristövaikutusselvityksen täydennys (8.2.2007 Pöyry). Asemakaavaehdotuksen suhde esisuunnitelmasta laaditun ympäristövaikutusselvityksen tuloksiin (8.4.2009 Pöyry). Täydennys Holkenin ympäristövaikutusselvitykseen (8.5.2009, Pöyry). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaava on kaavataloudellisesti haasteellinen johtuen suurehkosta infrastruktuurin rakentamistarpeesta. Maankäyttösopimusneuvotteluilla hanke on kuitenkin mahdollista saada kaavataloudellisesti positiiviseksi. Asemakaava kannustaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma (Sito Oy, 2017). Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.12.2007 10 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakeisuus sekä sen volyymi perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 103 / 183 2 Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle. 3 Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavalla luonnonsuojelualueena sekä huomioidaan riittävän laaja puskurivyöhyke luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille. 4 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 5 Alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet. 6 Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi esityslistan päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan seuraavasti: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtaja Markkulan sekä jäsen Lahden kannattaman, että esityslistan päätöskohta 1 täydennetään kuulumaan: Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten ja luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että esityslistan päätösehdotuksen kohta 3 muutetaan kuulumaan: Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. Jäsen Hannula ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana uudeksi päätöskohdaksi 4 seuraavaa: Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 104 / 183 1. toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan. 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön. Jäsen Lindberg ehdotti puheenjohtajan sekä jäsen Lahden kannattamana, että edellä mainittua päätöskohtaa 4 täydennetään siten, että sen kolmanneksi kohdaksi lisätään: Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva APalue muutetaan erillispientalojen alueeksi. Jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että esityslistan päätöskohta 5 muutetaan kuulumaan: Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin tulee selkeyttää. Alueelle tulee laatia ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Edelleen jäsen Häggman ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta: kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. Jäsen Kivekäs ehdotti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergiä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän tekemä korjaus sekä tehdyt ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on sisällytetty pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat lähtökohdat Holkenin asemakaavoituksen pohjaksi: 1 Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi alueeksi siten, että alueen rakentamisen sijoittelu ja määrä perustuvat riittäviin selvityksiin ja ovat sopusoinnussa alueen valtakunnallisten, kulttuurihistoriallisten sekä luonnonarvojen kanssa siten, että alueen metsäinen silhuetti säilyy. 2 Koska alue kuuluu Espoonkartanon ideakilpailualueeseen, jatkosuunnittelussa ja Holkenin asemakaavaa valmisteltaessa hyödynnetään ja heijastetaan ideakilpailusta saatuja jatkosuunnittelun tuloksia myös Holkenin alueelle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 105 / 183 3 Gumbölenjoen luonnonvarainen jalopuumetsikkö, joka on rajattu luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitetuksi suojelluksi luontotyypiksi turvataan kaavassa luonnonsuojelualueena ja huomioidaan riittävän laajalla puskurivyöhykkeellä luonnonsuojelualueen ja korttelialueiden välille ottaen huomioon jokilaakson jyrkkä rinnemaasto ja maaperäolosuhteet. 4 Asemakaavaehdotuksen laadintaa varten suunnitellaan Espoonkartanon ideakilpailun alueen kokonaisuuden kannalta 1. toimiva liikennesuunnitelma siten, että myös Holkenin alueen joukkoliikennetarpeet ja kevyenliikenteen yhteydet Gumbölenjoen yli jalkapallohallille ja edelleen Kauklahteen hoidetaan 2. tarvittavat palvelut, kuten koulut ja päivähoito hoidetaan. Tällöin esimerkiksi Holkenin alueelle suunniteltua yhteisötilaa voidaan laajentaa myös päivähoitokäyttöön 3. Holkenin puuhuvilan itäpuolella oleva AP-alue muutetaan erillispientalojen alueeksi. 5 Tutkitaan tarkemmin 55 db:n raja ennustetilanteessa sekä tutkitaan meluntorjuntakeinot ja ratkaistaan oikea-aikainen melusuojaus siten että, ohjearvot eivät ylity. 6 Kaava-alueella kulkeva ekologinen viheryhteys ja kulkuyhteydet ympärillä oleviin virkistysalueisiin selkeytetään. Alueelle laaditaan ohjeellinen kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 7 Laaditaan tarvittavat maankäyttösopimukset. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2009 / 8 8 kaupunkisuunnittelulautakunta järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue 512300 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 1.6.2009 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 106 / 183 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että asemakaavaehdotusta tarkistetaan seuraavasti: 1. korttelin 70015 asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä 3. määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että 1. korttelin 70015 asuinrakennukset muutetaan erillispientaloiksi ja Holkenintien varteen osoitettu asuinrakennus poistetaan 2. katuyhteys alueelle osoitetaan myös Mynttiläntieltä 3. määräyksiin lisätään tai sopimuksella määritellään velvoite alueen toteuttamisesta ekotehokkaasti 4. kaava-aineistoa täydennetään osoittamalla alueen läheisyyteen suunnitellun koulun ja päiväkodin sijainnit. Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.10.2009 / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue 512300 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 12.10.2009 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 107 / 183 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi liitteenä olevan kaavamääräyksen 16 kuulumaan: Asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että 1. lautakunta tekee lisäpäätöksen: Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 2. esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Nähtävilläolon aikana korttelin 70015 rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi. 3. lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista. Lisäksi varapuheenjohtaja Elo ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että nähtävilläolon aikana varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen että varapuheenjohtajan tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Holkenin valmisteluaineistosta, alue 512300

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 108 / 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 / 6 2.1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 21.10.2009 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300 siten muutettuna (kaavamääräyksen 16), että asuintalot tulee suunnitella passiivi/matalaenergiataloina koko alueelle laadittavan energiasuunnitelman mukaisesti. Kaavan nähtävilläolon aikana kaavamääräyksen sisältöä täsmennetään ja kehitetään yhteistyössä ympäristöministeriön, maanomistajan ja kaupungin omien asiantuntijoiden kanssa 2.2 Holkenin kaava-alueen ajoneuvoliikenteen katuyhteys suuntautuu alueelle Vähän-Myntintien kautta. Kyseisen kadun linjaus määritellään yksityiskohtaisemmin Holkenin kaava-alueen ulkopuolisilta osin Mynttilän (512400) asemakaavoitusprosessin yhteydessä huomioiden samalla myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelma. Lautakunta kiirehtii tätä koskevia toimenpiteitä. 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävilläolon aikana korttelin 70015 rakennusten sijoittelua, väljyyttä ja muotoa kehitetään kartanon ja mäen miljööseen paremmin sopivaksi sekä varmistetaan, että marrasjoulukuussa valmistuvan Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - vyöhykkeen luontoselvityksen tulokset tulevat huomioiduksi Holkenin alueen jatkosuunnittelussa Esityslistatekstiin lisätään virkamiestyönä tarvittava selostus koskien näitä muutoksia, annettuja lisäselvityksiä ja AH-korttelialueen käyttöä alueen yhteisenä toimintatilana ja päivähoidon paikallisena tilana. Lisäpäätöksistä aiheutuvat korjaukset tehdään tarvittavilta osin virkamiestyönä ennen nähtäville asettamista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 512300 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 109 / 183 erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 / 4 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 512300 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsenten Seppä ja Syrjänen kannattamana, että asia jätetään pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista. Puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen katuyhteys ratkaistaan alusta lähtien Vähän-Myntin tien kautta. Tämä tarkoittaa Holkenin kaavan käsittelyn liittämistä ajallisesti Mynttilän kaavan valmisteluun. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että koska pöydällepanoehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävä jaa, ja ne, jotka kannattavat pöydällepanoa, äänestävät ei.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 110 / 183 Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Pöntynen, Rastimo ja Rauhanen eli kuusi (6) jäsentä ja pöydällepanoehdotuksen puolesta (ei), äänestivät jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Lahtinen, Oila, Seppä ja Syrjänen eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi Kemppi-Virtasen pöydällepanoehdotuksen tulleen hyväksytyksi seitsemällä äänellä kuutta vastaan (7/6). Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.9.2010 / 6 Asia jätettiin pöydälle siten, että pöydälläolon aikana alueen liikenteen osalta selvitetään katuyhteyden toimivuus ennen lopullisen Vähän-Myntin tien yhteyden saamista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Holkenin asemakaavaehdotuksesta, alue 512300, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikön estyneenä ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Asia käsiteltiin asian 10 jälkeen. Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo uudisti 22.4.2010 :ssä 4 tekemänsä ja jäsen Klarin kannattaman palautusehdotuksensa. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Rastimo, Rauhanen ja Pöntynen eli kuusi (6) jäsentä sekä sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Holma, Kemppi-Virtanen, Lahtinen, Oila, Seppä ja Vilo eli seitsemän (7) jäsentä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 111 / 183 Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta vastaa (7/6) hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunginhallitus 20.6.2011 239 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus: 1 hyväksyy liitteenä olevan maankäyttösopimuksen, sekä kaupungin että Pohjolan Kiinteistökehitys Oy:n tulee allekirjoittaa sopimus ennen kaavan käsittelemistä valtuustossa, 2 esittää, että valtuusto hyväksyy 18.2.2008 päivätyn ja 29.3.2010 muutetun Holken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, joka käsittää korttelit 70015-70019 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet 70. kaupunginosassa (Espoonkartano), alue 512300. Käsittely Häggman teki seuraavan palautusehdotuksen: Kaupunginhallitus palauttaa Holkenin asemakaavan kaupunkisuunnittelulautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi siten, että ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyä varmistetaan seuraavat asiat; 1) Holken asemakaava-alue 512300 liitetään ajallisesti ja tosiasiallisesti Espoonkartanon alueen kaavoituksen muihin kaava-alueiden valmisteluun (Mynttilä 512400, Espoonkartanonmäki 512500, Finnsinmäki 512600). 2) Espoonkartano-alueen kaikista kaava-alueista laaditaan liikennesuunnitelma ja raideliikenneyhteysratkaisu, sekä selvitetään kunnallistekniikkainvestoinnit ja jätevesiviemärien linjaukset jätevedenpuhdistuslaitokselle, alueen tarvittavat palvelut, sekä ylempien kaavojen viheryhteyksien ja virkistysreittien turvaamisen kaavoituksessa. Kaikista kaava-alueesta tulee lisäksi laatia hulevesisuunnitelmat ja ilmastomuutosselvitykset, sekä huolehtia virallisten luonnonsuojelualueiden ja VAT-alueiden säilymisestä." Kuronen Hertellin ja Gestrinin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 112 / 183 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Häggmanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kurosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 113 Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Palautetaan siten, että Espoonkartanon alueen kaavat tuodaan tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena Kaupunginhallitukseen valtuustosopimuksen mukaisessa aikataulussa. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512300, 2 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet kohdat: kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa 70017 kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi/pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä ja autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 113 / 183 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. 2 hyväksyi MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 18.2.2008 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Holken - Holken, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6279, 70. kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512300, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 päätti, että nähtävillä olon aikana selvitetään, voidaanko korttelissa 70017 kytkettävien pientalojen AP-1 rakennusrajaa joiltakin osin siirtää lännemmäksi / pohjoisemmaksi asumisen hyvän elinympäristön edellytysten kärsimättä, jotta viheralue VL-2 laajenee toimien ehdotettua enemmän SL-1 luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 114 / 183 11/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 114 8.6.2016 19 Mynttilä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 512400, 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (Kh-Kv-asia), pöydälle 1.2.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäälllikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Mynttilän asemakaavaehdotuksesta, alue 512400, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Mynttilä-Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano ja 44. kaupunginosassa Kauklahti, alue 512400. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 115 / 183 ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtajan Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi seuraavan lisätoimenpiteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitellystä kokonaisuudesta: Espoonkartanosta ja sen lähialueista (neljä asemakaavaa) tehdään osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia tiivis esittely, jossa osoitetaan ainakin seuraavat asiat: a) aluekokonaisuuden perustelut kytkeytymisenä Kehä 3:een ja Kauklahteen; b) valmistelun eri vaiheet sekä pääperiaatteet ja käytännöt, joihin on päädytty; c) keskeisimmät tiedot luontoarvoista ja luontoselvityksistä sekä niiden perusteella tehdyistä ratkaisuista; d) suhde Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyöhön. ja muilta osin asia jätettiin pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan 14.2.2017 pidettävään kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 14 Mynttilä, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 15 Mynttilä, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Mynttilä, tapahtumaluettelo - Mynttilä, kaavamääräykset - Mynttilä, kaavakartta - Mynttilä, havainnekuva - Mynttilä, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Mynttilän asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Mynttilästä yhdessä Espoonkartanon, Finnsinmäki I:n ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 22 975 k-m 2. Mynttilän ja Espoonkartanon asemakaava-alueiden välistä rajaa on muutettu vähäisesti kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnsinmäki I:n asemakaavan palautuspäätöksessä 25.2.2015, mm. että kartanon ydinalueen toiminnallinen konsepti ja käyttötarkoitukset tulee ratkaista, jotta viereisten alueiden asemakaavoitus ei heikennä ydinalueen kehittämismahdollisuuksia. Tämä on otettu huomioon Mynttilän asemakaavan valmistelussa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 116 / 183 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Mynttilä - Myntböle, asemakaava, 70. Kaupunginosa, Espoonkartano ja 44. Kaupunginosa, Kauklahti. Korttelit 70016, 70019 70024, 70036, osa kortteleita 70014 70015, 70017 70018, katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet, piirustusnumero 6584, alue 512400. Aloite ja vireilletulo Kaavahankeen valmistelu on käynnistynyt vuonna 2007 järjestetyn yleisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman pohjoispuolella ja on kooltaan noin 39 ha. Alue on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista ympäristöä, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 117 / 183 Alueen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Alueen pohjoispuolella kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista maatalousympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskee erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset. Niissä korostetaan mm. asuntorakentamisen edellytysten luomista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat on kaavan kannalta myös keskeinen aihepiiri. Asemakaavan tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Asemakaavaa koskee myös elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi asemakaavan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnon- ja suojelualueiden välillä. Asemakaava edistää voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 118 / 183 Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaa-kuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Vireillä oleva Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Blominmäen osayleiskaava sijaitsee Länsi-Espoossa Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman 2015. Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Alueella ei ole asemakaavaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä (MRA 27 ) 15.8. 13.9.2016. Nähtävillä olon aikana jätettiin neljä muistutusta ja yksitoista lausuntoa ja kannanottoa. Saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pidettiin hyvänä, että Espoonkartanon aluetta suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin eri kaava-alueilla tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutuksia on voitu arvioida kokonaisvaltaisemmin. Myös asemakaavan joukkoliikenteen, katuverkon ja palvelujen järjestämistä sekä kulttuuri- ja luontoarvoja voidaan tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Tuotiin esiin, että melusuojaus tulee olla toteutettuna Kehä III:n varrella ennen tiettyjen korttelien uusien asuntojen käyttöönottoa. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet nykyisille kouluille nähtiin tärkeiksi. Esitettiin sijainteja teknisille laitteille. Muistutettiin luontoarvojen riittävästä huomioimisesta. Kolmessa muistutuksessa otettiin kantaa yksityisten

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 119 / 183 tiloille osoitettuihin suojelumerkintöihin ja aluevarauksiin sekä rakennusoikeuden määrään ja merkitsemistapaan. Kaavakarttaan on tehty muutoksia saadun palautteen pohjalta. Mm. aluevarauksia ja korttelialueiden rajoja on tarkistettu luonnonsuojeluarvojen säilymisen turvaamiseksi. Rakennusoikeuden merkitsemistapaa ja rakennussuojelukohteiden rakennusoikeuden ja kerrosluvun osoittamistapaa on muutettu vähäisesti. Näistä periaatteista on neuvoteltu rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon edustajien kanssa. Mynttilän ja Espoonkartanonmäen välistä kaava-alueen rajaa muutettiin vähäisesti, jotta Peringintien luonteen säilymisen edellytykset paranevat. Kaavakarttaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Mynttilän kaavaehdotus on osa laajempaa Espoonkartanon alueen muutosta tiiviimmin asutuksi alueeksi. Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa suunnitellut asuinkorttelit osaksi historiallista kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Mynttilän alueelle. Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta. Alueen sisäisen liikenneverkon pohjana on alueen nykyinen tiestö täydennettynä uusilla katuyhteyksillä. Alueen lähipalvelut sijaitsevat pääosin Kauklahdessa, mutta maankäytön kehittymisen myötä myös Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäki I:n kaava-alueilla. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat mittavia panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista suurempaa tehokkuutta. Ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset ja suojauskeinot on selvitetty ja otettu huomioon kaavaratkaisussa. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 36 hehtaaria. Kokonaisrakennusoikeus on noin 22 975 k-m 2, minkä lisäksi saa säilyttää ja korjata suojeltaviksi osoitetut rakennukset tietyillä korttelialueilla ja mikä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 120 / 183 vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.07. Asuinrakennusoikeutta osoitetaan noin 20 100 k-m 2. Korttelialueet Alueelle osoitetaan pääasiassa erillispientalojen korttelialueita (AO ja AO/s-1), mutta myös kytkettyjen pientalojen korttelialueita (AP-1 ja AP-2). Kaavaehdotukseen osoitetaan myös asuinrakennusten korttelialueita (A), joissa voi sijaita päällekkäisiä asuntoja, mutta jotka ovat mittakaavaltaan pientalojen kaltaisia. Alueen eteläosassa sijaitsee Espoon kartanoon kuuluvia alueita, jotka osoitetaan asemakaavassa rakennussuojelun korttelialueeksi (SR-1) sekä pientaloasumiselle (AO/s-1 ja AP-2). Tavoitteena on, että kartanon toiminta voi kehittyä ja arvokkaat rakennukset ja ulkotilat säilyvät. Alueella sijaitsee suojeltavia rakennuksia ja pihapiirejä, muinaismuistoja sekä historiallisesti arvokkaita, vanhoja tielinjauksia ja siltoja. Nämä on huomioitu asemakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaisilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä /s-1 ja sr ja sr-1, sm-1 ja st, ss-2. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavassa ohjeistetaan rakennustapaa, rakennusten mittakaavaa, väritystä ja kattomuotoa. Myös pihojen luonteesta ja kasvillisuudesta on kaavamääräyksiä. Turvallisen ja terveellisen elinympäristön muodostuminen edellyttää, että korttelien 70014, 70017 ja 70018 uusia asuntoja ei saa ottaa käyttöön ennen Kehä III:n melusuojauksen toteuttamista. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä ohjaava kaavamääräysten pykälä koskee kaikkia rakennuskortteleita (1 ): Aluetta tulee säilyttää, hoitaa ja uudistaa niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Maaston muotoilut tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristöön sovittaen. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Suojelukohteet Rakennussuojelu Alueen historiallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan asemakaavalla rakennussuojelumerkinnöillä, sr ja sr-1. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat pihapiirit suojellaan aluemerkinnällä /s-1. Luonnonsuojelu Alueella sijaitsee Gumbölenjoen laaksossa kaksi suojelualuetta, Mynttilänkosken jokilaakson luonnonsuojelualue ja Gumbölen vaahterametsikön suojeltu luontotyyppi. Lisäksi alueella on liito-oravan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 121 / 183 elinpiirejä, jotka sijoittuvat pääosin edellä mainituille suojelualueille. Nämä suojelualueet osoitetaan asemakaavassa luonnonsuojelualueiksi (SL-1). Eläinten kulkuyhteydet huomioidaan asemakaavassa tarkoituksenmukaisilla aluevarauksilla. Liito-oravan elinalueita ja kulkuyhteyksiä osoitetaan kaavakarttaan aluevarauksilla (s-1 ja eko-1). Virkistysalueet Alueelle osoitetaan luonteeltaan erilaisia virkistysalueita (VL, VL-1, VL-2 ja VL-3), jotka palvelevat alueen asukkaita ja toimivat yhtenäisenä viheryhteytenä alueella liikkuville eläimille. Virkistysalueet toimivat siten myös osana laajemman alueen ekologista verkostoa. Muut alueet Viheralueita, jotka sijaitsevat liikennealueiden läheisyydessä, osoitetaan suojaviheralueiksi (EV ja EV-1). EV-1-merkinnällä osoitettu alue toimii myös luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Asemakaavassa Kehä III osoitetaan maantienalueeksi (LT) laaditun aluevaraussuunnitelman ja Kehä III:n meluesteiden tiesuunnitelman pohjalta. Liikenne Asemakaavan katuverkko perustuu pääosin olemassa oleviin yksityisteihin, jotka muuttuvat katualueeksi. Mynttiläntie toimii alueellisena kokoojakatuna, joka tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä tulee jatkumaan pohjoiseen Forsbackan ja Maasin alueelle. Kuninkaankartanontien ja Mynttiläntien katualueet on mitoitettu joukkoliikenteen liikennöitävyys huomioiden. Vähän-Myntin tien linjaus muuttuu hieman ja katualuetta jatketaan pohjoispäästään. Näin on voitu vähäisesti lisätä alueen maankäyttöä osoittamalla pientalotontteja melualueen ulkopuolelle. Peringintie muuttuu kaduksi ja sen eteläosa katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä siten että läpiajoliikenne Kuninkaankartanontieltä Holkenintielle ei ole mahdollista. Katuyhteyden katkaiseminen voidaan tehdä vasta sitten kun Holkenin kaava-alueelle sijoittuva korvaava katuyhteys Vähän-Myntin tielle on rakennettu. Asemakaava parantaa erityisesti alueen kevyen liikenteen verkostoa ja yhteyksiä Kauklahden asemalle. Yleistä pysäköintiä on osoitettu LP-alueelle sekä kadunvarsipysäköintinä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 122 / 183 Päätöshistoria Ympäristövaikutusselvitys Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui 21.12.2010 (Pöyry Finland Oyj). Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Ottaen huomioon kaava-alueen koko sekä sijainti, on hanke aikaansaamistaan infra-kustannuksista huolimatta kaupungille kaavataloudellisesti positiivinen, mikäli maankäyttösopimusneuvottelut ovat kaupungin kannalta edullisia. Asemakaava kannustaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysrakentamisohjeisto Mynttilän asemakaavaehdotuksen alueelle. Tavoitteena on antaa ohjeita tuleville rakentajille alueen rakentamistavasta sekä historiallisten arvojen huomioon ottamisesta rakentamisessa. Ohjekortteja päivitetään asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2008 6 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä-asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 123 / 183 Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa 12.11.2008 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 10 Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2020-2030), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 124 / 183 käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 125 / 183 Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 126 / 183 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista (2007-2008), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano-Järvikylä alueelta (20.11.2003), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista (16.2.2006). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella (2020-2030). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 127 / 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 5 ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 128 / 183 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 3 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 129 / 183 sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1. 6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 130 / 183 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 131 / 183 kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 132 / 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2016 114 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 133 / 183 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512400, 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päätti, että autopaikkamääräystä muutetaan siten, että kytkettyjen pientalojen osalta autopaikkojen minimivaatimus on kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto, 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400, 3 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 8.6.2016 muutetun Mynttilä - Myntböle, asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6584, 70. Kaupunginosassa Espoonkartano, alue 512400, 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 134 / 183 - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 135 / 183 3082/2014 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 160 14.9.2016 20 Peuraniitty, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 160301, 55. kaupunginosa Sepänkylä (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Teija Patrikka, puh. 043 825 3628 Jenni Saarelainen, puh. 043 824 5106 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Peuraniityn kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue 160301, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.9.2016 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Peuraniitty-Renängen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7002, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue 160301, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 5 600 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 766,67 euroa, eli yhteensä 6 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että Muutetaan kaavamerkintöjä seuraavasti: Poistetaan KTY-1 korttelinosan tmi-rakennusalan päädyistä merkinnät, joilla määrätään julkisivupinnan ja vesikaton ylimmäksi ehdottomasti käytettäväksi korkeusasemaksi + 30. Lisätään tmi-rakennusalan LPA-korttelialueen puoleiselle rakennusalan rajalle merkintä, joka velvoittaa julkisivupinnan ja vesikaton ylimmäksi korkeusasemaksi + 27. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattupäätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 136 / 183 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 16 Peuraniitty, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Peuraniitty, tapahtumaluettelo - Peuraniitty, kaavamääräykset 1 - Peuraniitty, kaavamääräykset 2 - Peuraniitty, kaavakartta - Peuraniitty, ajantasa-asemakaava - Peuraniitty, havainnekuva - Peuraniitty, vaiheistuskaaviot Tarkoituksena on käyttötarkoitusta muuttamalla parantaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta ja täydentää keskeneräistä kaupunkirakennetta. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvin saavutettavalla alueella ja edesauttaa pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa Espoolle asetettujen asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista. Alue sijoittuu MAL 2016-2019 -sopimuksessa määritellylle seudun ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle ja asemakaavoituksen ensisijaiselle kohdealueelle. Toteuttamattomaksi jäänyt toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen, toimitilarakennusten ja autopaikkojen korttelialueiksi sekä katu- ja suojaviheralueeksi. Kokonaiskerrosala on 16 850 k-m 2, josta uutta asuinkerrosalaa 10 850 k-m 2. Toimitiloille varataan 6 000 k-m 2, mistä enintään 600 k-m 2 voidaan käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueen rakennusoikeus pienenee 7 113 k-m 2. Lautakunta edellytti 14.9.2016 hyväksyessään kaavaehdotuksen nähtäville, että ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä: - Selvitetään tarvetta muutoksiin, joilla rakentamisen toteutettavuutta edistetään koko kaava-alueella siten, että rakentaminen muodostuu samalla melusuojaksi Turunväylän liikenteelle. - Pysäköinnin sijoittelua ja maisemointia pitää parantaa ehdotetusta. Asuinrakennusten ja toimistokorttelin osalta selvitetään mahdollisuus hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. LPA-alue jäsennellään puu- ja pensasistutuksin. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdollisen pikaraitiotien vaikutus alueen haluttavuudelle asuin-, työpaikka- ja palvelualueena. Osa rakentamisesta voidaan suunnitella myös kevytrakenteisesti siten, että se kannattaa pikaraitiotien mahdollisesti toteutuessa asemakaavoittaa uudelleen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 137 / 183 Lautakunnan 14.9.2016 päätöksessään edellyttämiä selvityksiä ja muutoksia on tehty. Kaavaan on muun muassa lisätty asuinkerrostalojen rakentamisjärjestystä koskeva määräys ja mahdollisuus käyttää toimitilakorttelinosan kerrosalasta enintään 10 % myymälätilaksi. Tarkistuksia ja selvityksiä on tarkemmin kuvattu nähtävilläolon jälkeiset muutokset ja selvitykset -osiossa sekä kaavaselostuksessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Peuraniitty - Renängen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7002, käsittää korttelin 55008 tontin 4, sekä katualueet 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue 160301. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut tontin 4 maanomistajaa edustavalta YIT Rakennus Oy:ltä 23.6.2014. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 26.11.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 17.11.2014. Alueen nykytila Kaava-alue sijoittuu Turunväylän moottoritien ja Stensinsillan lähelle noin puolen kilometrin päähän Turunväylän ja Kehä II:n liittymästä, Sepänsolmusta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 138 / 183 Kaava-alueeseen kuuluu korttelin 55008 tontti 4 sekä osa Stensintien katualuetta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,8 ha. Tontin 4 omistaa kaavamuutoksen hakija ja katualueen kaupunki. Rakentamaton tontti 4 on maisemakuvaltaan avointa peltoa. Tontin pohjoisosassa kasvaa pieni koivikko. Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Pääosalla aluetta maasto on tasaista ja maaperä savikkoa. Tontin itärajalta maasto nousee Stensintielle, joka on noin seitsemän metriä tonttia korkeammalla. Viereisille tonteille on 2000-luvulla rakennettu pari- ja rivitaloja sekä kaksi nelikerroksista kerrostaloa. Lähialueen rakennuskanta on pientalovaltaista. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Kauniaisten keskustan ja Nihtisillan alueilla. Stensintien pohjoispuolella toimii Smedsby daghem. Ymmerstan päiväkotiin on matkaa noin 2,5 km. Korttelia 55008 rajaavat Stensintie, Peuramäentie ja Peuramäenkuja. Stensintie toimii alueellisena kokoojakatuna Mankkaan ja Sepänkylän-Kauniaisten välillä. Kaava-alueen eteläpuolella suojaviheralueen erottamana kulkee Turunväylän moottoritie, jonka Stensinsilta, Stensintien jatke, ylittää. Stensintien nykyinen liikennemäärä on noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Turunväylän noin 60 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueelle leviää Turunväylän tieliikennemelua. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Stensintiellä. Alueelta on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Kauniaisten keskustaan ja Nihtisiltaan. Kauniaisten rautatieasemalle on matkaa noin 1 km. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa kaavamuutosalue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle kahden moottoriväylän (Turunväylä ja Kehä II) ja eritasoliittymän tuntumaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue sijoittuu tiivistettävien alueiden tuntumaan, ja sen läheisyyteen on linjattu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Läheisen eritasoliittymän yhteyteen on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikka sekä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Vireillä olevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan nähtävänä olleessa kaavaehdotuksessa ei ollut kaavamuutosaluetta koskevia merkintöjä. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP). Yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen, jonka ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 139 / 183 haittaa pääkäyttötarkoitukselle. Alueella ei ole sallittua yli 2 000 k-m² vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentaminen. Alueen itäpuolella on raidevaraus (raitiotie). Alueen välittömään läheisyyteen on osoitettu asunto- ja työpaikka-alueita. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Asemakaava Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa: alue 160300 (Peuraniitty ja siihen liittyvä Sepänkylä I 55. kaupunginosa K55008 sekä katu- ja erityisalueet asemakaavan muutos ja asemakaava) sekä alue 240900 (Kilonväylä asemakaava ja Lystimäki, Seilimäki-Lukupuro asemakaavanmuutos). Kaavamuutosalue on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT) ja katualueeksi. Stensintien katualue on asemakaavassa nykyistä katualuetta laajempi, sillä alueella varaudutaan Stensintien linjauksen muuttamiseen. Muu osa korttelista 55008 on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR). KT-korttelialueen tehokkuusluku on 0,7 jolloin tontin 4 rakennusoikeus kerrosalana on noin 23 693 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on Turunväylän suuntaisella rakennusalan osalla IV ja Palomiehentien suuntaisella osalla VIII. Autopaikkoja tulee rakentaa toimistoja, muita liiketiloja sekä työtiloja varten 1 ap / 70 k-m 2 ja varastotiloja varten 1 ap / 200 k-m 2. Ajoyhteys on sallittu vain Stensintieltä. Asemakaavassa on määräyksiä melusuojauksesta, rasitesopimuksista, asuntojen ja virkistyskäyttö- sekä sosiaalitilojen rakentamisesta sekä istutuksista ja julkisivuarkkitehtuurista. Asuintalojen (AKR) korttelinosa oli määrätty rakennuskieltoon siihen saakka, kunnes toimistorakennusten (KT) korttelinosa on rakentunut asemakaavan mukaisesti, enintään kuitenkin kolmen vuoden ajan päätöksen antopäivästä lukien. Kortteli rajautuu etelässä suojaviheralueeseen (EV). Kaava-alueen länsirajalla on Peuramäenkujan eteläpäässä varaukset yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) sekä suojaviheralueelle (EV), joka liittyy laajempaan puistoalueeseen (Peuramäki, Peuramäenpelto). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 3.-31.10.2016. Nähtävänäoloaikana saatiin seitsemän lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksia ei tehty. ELY-keskus toi esiin valtion tehneen rahoituspäätöksen Turunväylän meluesteiden ja lisäkaistojen rakentamisesta ja totesi meluesteiden toteutuessaan vaikuttavan alueen melutasoihin. ELY-keskus esitti tarkennuksia meluntorjuntaa koskeviin kaavamääräyksiin. HSY huomautti, että asemakaavan vahvistumisen jälkeen on varattava riittävästi aikaa sen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 140 / 183 toteuttamisvastuulle kuuluvan hulevesiviemärin siirrolle. Kauniaisten kaupunki piti hyvänä, että kauan käyttämättä ollut alue saadaan rakentamisen piiriin ja piti meluntorjunnan vuoksi pakottavaa vaiheistusta kiitettävänä. Nähtävilläolon jälkeiset muutokset ja selvitykset Kaavakarttaan on tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen ja saatuun palautteeseen perustuen seuraavasti: - Toimitilarakennusten korttelialueen (KTY-1) käyttötarkoitukseen on lisätty mahdollisuus käyttää kerrosalasta enintään 10 % myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Pysäköintipaikkoja koskevia määräyksiä on tämän vuoksi täydennetty. - Asuinkerrostalojen rakentamisjärjestyksestä on annettu kaavamääräys. Määräys perustuu vaiheistusta selvittäneeseen melutarkasteluun. - 1 on lisätty velvoite toteuttaa likimäärin puolet AK-korttelialueen autopaikoista katettuina. - 3 on täydennetty LPA-korttelialueen autosuojien rakentamistapaa koskevilla määräyksillä, joilla pyritään lisäämään viihtyisyyttä. - 4 :ään on lisätty LPA-korttelialueen istutuksia ja pintamateriaaleja koskeva määräys, jonka mukaan niiden tulee olla sellaisia, että ne pehmentävät näkymiä asunnoista LPA-korttelialueelle. LPA-korttelialue on määrätty jäsennettäväksi puu- ja pensasistutuksin enintään 30 autopaikan suuruisiin osiin aiemman 40 sijasta. - 6 :n rakennuslupavaiheen meluselvitystä koskeva määräys on täydennetty ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti koskemaan myös AK-korttelialueen sisätiloja. - Toimitilarakennuksen päädyiltä on poistettu äänitasoerovaatimus meluselvitykseen perustuen. - On tehty teknisiä tarkistuksia. Kaavan vaiheittain toteuttamisesta siten, että saavutetaan asumista koskevat melun ohjearvot, on lisäselvitetty ja kaavaan on lisätty asuinkerrostalojen rakentamisjärjestystä koskeva määräys: Asuinkerrostalojen rakentaminen tulee aloittaa rakentamalla ensin LPA-korttelialueen puoleiset kerrostalot. Kaavaan on lisätty pysäköinnin maisemavaikutuksia koskevat määräykset: - Likimäärin puolet AK-korttelialueen autopaikoista tulee toteuttaa katettuina. - LPA-korttelialueelle rakennettavat yksikerroksiset autosuojat tulee jakaa enintään 16 autoa käsittäviin kokonaisuuksiin. - LPA-korttelialueella tulee autosuojien materiaalien, pintakäsittelyiden ja värien avulla luoda korttelialueesta omaleimainen, rytmikäs ja tunnistettava kokonaisuus asuinkerrostalojen kanssa. Yksitoikkoiseen vaikutelmaan johtavaa liiallista toistoa on vältettävä. - LPA-korttelialueen istutusten ja pintamateriaalien tulee olla sellaisia, että ne pehmentävät näkymiä asunnoista LPA-korttelialueelle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 141 / 183 - LPA-korttelialueen puu- ja pensasistutuksiin velvoittava määräys on muutettu muotoon: LPA-korttelialuetta tulee jäsentää pensas- ja puuistutuksin enintään 30 autopaikan suuruisiin osiin. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmaa on täydennetty lisäämällä pysäköinnin maisemointia koskevia ohjeita. Vastaavasti kaavan havainnekuvaa on korjattu. Kaavaehdotuksessa on edellä mainittujen uusien määräysten lisäksi seuraavat pysäköintialueiden maisemointia koskevat määräykset ja merkinnät: - Pysäköintialueet tulee jäsennöidä puu- tai pensasistutuksin. - KTY-1 -korttelialueella tulee LPA-korttelialueen puoleisille piha-alueille istuttaa puita. - KTY-1 -korttelialueella tulee pysäköintialueet ja muut liikennöitävät alueet erottaa suojaviheralueesta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja päärakennuksen arkkitehtuuriin soveltuvalla aidalla sekä puu- ja pensasistutuksilla. Aitaa tulee jaksottaa istutuksilla, materiaalivaihdoksilla ja aukotuksilla. - Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikkitai oleskelualueina tai pysäköintiin on istutettava. - Tontin ja yleisen alueen rajapinta tulee toteuttaa luontevasti ja laadukkaasti. - Autosuojien kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana viherkattorakenteena. - LPA-korttelialue ja KTY-1 -korttelialue tulee erottaa toisistaan ajoneuvoliikenteen ja häikäisyn estävällä rakenteella, jonka osana tulee käyttää tarkoitukseen sopivaa kasvillisuutta. - KTY-1-korttelialueen lounaisosa on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Kaavamuutos mahdollistaa toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY-1) toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kaava sallii nähtävänäolon jälkeen tehdyn lisäyksen myötä myös enintään 10 % KTY-1 -korttelinosan kerrosalasta käytettävän myymälätiloiksi. Toimitilarakennusten korttelialueelle on tarkoitus rakentaa pienvarastoja ja niihin liittyviä toimistotiloja omine sisäänkäynteineen. Varastojen asiakaspysäköinti ajoittuu myös iltoihin ja viikonloppuihin, joten vuorottaispysäköinti asuntojen kanssa ei toimi hyvin. Ajojärjestelyiden selkeyden ja liikenneturvallisuuden vuoksi toimitilojen ja asumisen autoliikenne on eriytetty omille tonttialueilleen. Vuorottaispysäköinnillä tavoitellaan yleensä pienempää autopaikkamäärää ja rakennettujen autopaikkojen tehokkaampaa käyttöä. Tällä hetkellä alueen tärkeä houkuttelevuustekijä ovat hyvät maantieliikenneyhteydet ja mahdollisuus järjestää autopaikka maantasossa mahdollisemman monelle auton käyttäjälle. Toteutuksessa kiinteistöt voivat keskinäisillä sopimuksilla mahdollistaa tarvittaessa vuorottaispysäköintiä. Pikaraitiotien toteuttaminen muuttaa suuresti alueen saavutettavuutta ja joukkoliikenteen palvelutasoa. Pikaraitiotien toteuttaminen on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 142 / 183 todennäköisesti niin kaukana tulevaisuudessa, että sen toteuttamisvaiheessa on tarkoituksenmukaista tehdä tarvittavat asemakaavamuutokset. Tällöin myös käyttötarkoituksia ja pysäköintijärjestelyjä voidaan muuttaa. Kaavaehdotukseen lisätty mahdollisuus käyttää KTY-1 -korttelialueella 10 % kerrosalasta myymälätiloiksi parantaa alueen suunnittelujoustoa mahdollistaen esimerkiksi alle 600 k-m 2 suuruisen paikallista tarvetta palvelevan päivittäistavaramyymälän. Kaava ei ota kantaa kevytrakenteisuuteen. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu ja kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Voimassa oleva asemakaava on jäänyt pitkäaikaisesti toteuttamattomaksi. Toimistokorttelinosan käyttötarkoitusta muuttamalla pyritään parantamaan asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta ja täydentämään keskeneräistä kaupunkirakennetta. Osalle aluetta mahdollistetaan asuinkerrostaloja. Melusuojauksen sisältävällä kaavaratkaisulla voidaan liikennemelulle alttiille alueelle sijoittaa asumista. Asuinkerrostalojen korttelialue on sijoitettu pohjoisosaan. Eteläosaan on liikennemelun leviämisen estämiseksi rakennettava Turunväylän suuntainen toimitilarakennus, jonka tulee olla valmis ennen asuntojen käyttöönottoa. Uusien asuinkerrostalojen pysäköintiä varten alueen keskelle, osittain melualueelle on osoitettu autopaikkojen korttelialue (LPA). Voimassa olevaan kaavaan verrattuna enimmäiskerroslukua madalletaan yhdellä kerroksella. Enimmäiskerrosluku VII sijoittuu kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle korostamaan korttelin kulmaa Palomiehentielle ja Stensinsillalle päin. Uusia korttelialueita varten on suunniteltu uusi Stensintieltä alueelle johtava tonttikatu, Peuraniitty. Ajoneuvoliittymien järjestäminen Peuramäenkujalle on edelleen kielletty. Katualueilla on ohjeellinen varaus mahdolliselle raitiotielle, joka ylittäisi Turunväylän ja liittäisi alueen Suurpellon ja Keran suuntiin. Stensintien ja uuden tonttikadun väliin on osoitettu suojaviheralue (EV), jolle on sijoitettu ohjeellinen tila alueellista hulevesien käsittelyä varten. Kokonaiskerrosalasta 16 850 k-m 2 on osoitettu asuinkerrostaloja varten 10 850 k-m 2 ja toimitilarakennuksia varten 6 000 k-m 2. Alueen rakennusoikeus pienenee 7 113 k-m 2. Koko kaava-alueen aluetehokkuus on voimassa olevan asemakaavan mukaan e a = 0.62 ja kaavamuutoksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 143 / 183 mukaan e a = 0.45. Osa tontista 4 on kaavamuutoksessa osoitettu uutena katu- ja suojaviheralueena. Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asuinkerrostalojen korttelialueelle on osoitettu kerrosalaa yhteensä 10 850 k-m 2 jakaen se usealle rakennusalalle. Kaavamääräys mahdollistaa lisärakennusoikeutta erilaisille apu- ja yhteistiloille. Rakennusalat rajaavat korttelialuetta niin, että keskelle muodostuu suojaisa korttelipiha. Kerrostalojen rakentamisjärjestyksestä annetun määräyksen avulla vaiheittain rakennettaessa saadaan hoidettua melusuojaus. Piha tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tonttijaosta riippumatta eikä korttelialueen tontteja saa aidata toisiaan vasten. Hulevedet pyritään hallitsemaan niiden syntypaikoilla kiinteistökohtaisten hulevesien viivytysratkaisujen avulla. Pihamaalla on ohjeelliset sijainnit talousrakennuksille ja hulevesirakenteille. Julkisivumateriaaleista määrätään: Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Asuinkerrostalojen katutason julkisivut tulee suunnitella siten, etteivät ne anna umpinaista vaikutelmaa. Asuinkerrostalojen julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää rappausta tai puhtaaksi muurattua tiiltä. Vierekkäisten rakennusten tulee olla keskenään erisävyisiä. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Toimitilarakennusten korttelialue KTY-1 Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kerrosalaa on osoitettu 6 000 k-m 2. Kerrosalasta saa enintään 10 % käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Myymälätilamahdollisuus palvelee paikallisia tarpeita. Tmi-merkinnällä osoitettu rakennusalan osa tulee olla valmis ennen asuntojen käyttöönottoa ja myös sen korkeutta on säädelty meluntorjunnan vuoksi, tästä tarkemmin jäljempänä melu-kohdassa. Alueen lounaisosa on osoitettu istutettavana alueen osana, jonka vierelle on esitetty tilaa sijainniltaan ohjeellista hulevesirakennetta varten. Julkisivumateriaaleista ja pihajärjestelyistä on annettu määräyksiä. Rakenteellista rajausta edellytetään sekä pohjoispuoliselle LPA-alueelle että Turunväylän puoleiselle rajalle. Pysäköintialueet tulee jäsennöidä puu- ja pensasistutuksin ja rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin tulee istuttaa. LPA-korttelialueen eli asuinkerrostalojen puoleisille piha-alueille tulee istuttaa puita. Pohjoisosan kautta on esitetty kaukolämpöjohtoa varten maanalaisen johdon varaus. Korttelialueelle on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen enintään 15 m korkean mainostornin paikka. Autopaikkojen korttelialue LPA Alue on varattu pelkästään korttelin 55008 AK-korttelinosan käyttöön sekä liikenneturvallisuus- että toiminnallisuussyistä. Alueen eteläraja tulee erottaa KTY-1 korttelinosasta ajoneuvoliikenteen ja häikäisyn estävällä rakenteella, jonka osana tulee käyttää tarkoitukseen sopivaa kasvillisuutta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 144 / 183 Autopaikkojen ryhmittelystä, autosuojien rakentamistavasta, istutuksista ja pintamateriaaleista on annettu määräyksiä. Suojaviheralue EV Suojaviheralueelle on osoitettu ohjeellinen hulevesirakenne alueellista hulevesien käsittelyä varten. Alueella viivytetään yleisiltä katu- ja puistoalueilta valuvia hulevesiä sekä poikkeustapauksissa myös yksityisten kiinteistöjen hulevesiä niiden hallintaratkaisujen kapasiteetin loppuessa. Suojaviheralue yhdistyy kaava-alueen ulkopuoliseen Turunväylän suuntaiseen suojaviheralueeseen ja sen hulevesijärjestelyihin. Viivytetyt hulevedet johdetaan edelleen Turunväylän alittavaa rumpua pitkin Suurpellon suuntaan. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä on selvitetty rummun kuntoa ja kapasiteettia ja todettu nykyisen ratkaisun toimivan tulevaisuudessakin, mutta rumpua voidaan saneerata esimerkiksi Turunväylälle suunniteltujen parannustöiden yhteydessä. Katualueet ja liikenne Korttelialueita varten on suunniteltu uusi tonttikatu, Peuraniitty, joka liittää alueen Stensintielle ja sitä kautta muuhun liikenneverkkoon. Kaavaan liittyy katukartta, jossa on esitetty katujen alustavat liikennejärjestelyt: Peuraniityn katualueella on varauduttu 6 m ajorataan mahdollisen varastotoiminnan takia. Asuinrakennusten kohdalla ajoradasta on erotettu erillinen jalkakäytävä. Ajoradan ja jalkakäytävän väliin on esitetty erotuskaista, johon voidaan sijoittaa valaisinpylväät. Toimitilarakennusten kohdalla erotuskaistaa ei ole, vaan jalkakäytävä on esitetty kiinni ajorataan. Peuraniityn päähän on esitetty kääntöpaikka. Peuraniityn ja Stensintien katualueilla on ohjeellinen varaus mahdolliselle raitiotielle, joka ylittäisi Turunväylän ja Peuraniityn sillalla liittyen Stensintien ja Palomiehentien liittymään. Raitiotielinja yhdistää Suurpellon ja Keran toisiinsa. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä alueelle laadittiin liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu. Liikenne-ennusteen mukaan Stensintien liikennemäärä on noin 9 800 ajoneuvo vuorokaudessa ja Turunväylän noin 92 000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Toimivuustarkastelujen mukaan suunnittelualueen maankäyttö ei aiheuta sujuvuusongelmia katuverkolla. Raitiotien toteuduttua Stensintien ja Palomiehentien liittymään toteutetaan liikennevalo-ohjaus, jolla parannetaan raitiotieliikenteen sujuvuutta. Pysäköinti Lähiympäristössä yleistä pysäköintiä on Peuramäentiellä. Lisäksi Peuramäentien ja Vasaramäen kulmauksessa on rakentamaton yleisen pysäköinnin alue noin 500 m päässä. Uuden kadun, Peuraniityn, varteen on mahdollista suunnitella pysäköintipaikkoja yleiseen käyttöön. Kaava-alueella on rakennettava autopaikkoja seuraavasti:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 145 / 183 - asumista varten vähintään 1 ap / 70 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - toimistoja ja liiketiloja varten vähintään 1 ap / 50 k-m 2 - varastoja varten vähintään 1 ap / 200 k-m 2. Pyöräpysäköintipaikkoja on toteutettava seuraavasti: - asumista varten vähintään 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. - toimistotiloja varten vähintään 1 pp / 50 k-m 2 (puolet näistä katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan). - myymälätiloja varten vähintään 1 pp/ 40 k-m 2. Kaikkien asiakaskäyttöön tarkoitettujen pyöräpaikkojen tulee sijaita sisäänkäyntien läheisyydessä. Näiden lisäksi tulee toteuttaa katettuja ja lukittavissa olevia pyöräpaikkoja henkilökunnan käyttöön. - varastoja varten vähintään 1 pp / 2 000 k-m 2. Luonnonarvot Alueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Rakentamattomalle peltoalueelle rakennetaan asuinkerrostalojen, toimitilarakennusten ja autopaikkojen korttelialueet sekä suojaviheralue, joten avoin maisematila muuttuu sulkeutuneeksi. Kaupunkirakennetta eheyttävä kaavaratkaisu mahdollistaa osittain alueen pohjoisosassa sijaitsevan koivikon säilymisen, mutta rakennustöiden johdosta osa puustosta joudutaan todennäköisesti kaatamaan. Rakentamisen myötä läpäisemättömän pinnan määrä lisääntyy alueella. Alueella viipyy nykyisellään lähialueelta tulevia hulevesiä. Kaavassa esitetään tilavarauksia hulevesien käsittelylle, joten alueen tulvatilannetta ei huononneta kaavaratkaisulla. Melu Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu meluselvitys. Selvityksen mukaan melusuojaustoimenpiteiden avulla kaava-alue voidaan toteuttaa niin, että meluohjearvot täyttyvät. Asuinkerrostaloja suojataan liikennemelulta niiden ja Turunväylän väliin sijoitettavalla rakennusmassalla, jonka tulee olla kyllin pitkä ja korkea. Toimitilakorttelinosan pidempää rakennusalaa koskee määräys: Toimitilarakennuksen rakennusala. Rakennus muodostaa esteen maantieliikennemelun leviämiselle. Rakennuksen tulee olla valmis ennen AK-korttelialueen asuntojen käyttöönottoa. Rakennuksen tai rakennusten tulee jatkua yhtenäisesti koko Turunväylän puoleisen rakennusalan rajan pituudella. Vesikaton ja julkisivupinnan ylimmäksi korkeusasemaksi on kolmelle sivulle merkitty + 30.0 (N2000), mikä vastaa noin 12 m korkeutta maanpinnasta. Asuinkerrostalojen pihamaiden melusuojaus edellyttää toimitilarakennuksen lisäksi, että eteläisimpien kerrostalojen väleihin rakennetaan toisiinsa kiinni ulottuva parveke- ja terassivyöhyke.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 146 / 183 Nähtävänäolon jälkeen meluselvitystä on täydennetty rakentamisen vaiheistusta selvittäneellä lisätarkastelulla. Mikäli kerrostalot rakennetaan eri vaiheissa, saattaisi syntyä tilanne, jossa oleskeluun tarkoiteluilla ulkoalueilla ei saavutettaisi melutason ohjearvoja. Tämän välttämiseksi määrätään: Asuinkerrostalojen rakentaminen tulee aloittaa rakentamalla ensin LPA-korttelialueen puoleiset kerrostalot. Rakentamalla eteläisimmät kerrostalot ensin saadaan kaikissa vaiheissa asuinkerrostalojen korttelinosan pihamaalle syntymään melulta suojattua pihaa. Asuinkerrostalojen rakennusaloille on merkitty ääneneristävyysvaatimukset meluselvityksen perusteella. Stensintien puolella on V - VII-kerroksisilla rakennusaloilla annettu sekä julkisivu- että parvekerakenteita koskeva ääneneristävyysmääräys. Myös toimitilakorttelinosan Turunväylän puoleisille rakennusaloille sekä osalle AK-korttelinosan nelikerroksisten rakennusalojen rajoja on esitetty ääneneristävyysvaatimukset. Meluntorjunnasta ja vaiheistuksesta on lisäksi annettu erillisiä määräyksiä (6 ): Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit on suojattava meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin. Haettaessa rakennuslupaa AK- korttelialueelle on osoitettava meluselvityksellä että parvekkeille, terasseille sekä leikki- ja oleskelualueille tai sisätiloille asetetut melun ohjearvot eivät ylity. Mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65 db päiväaikainen keskiäänitaso, tulee asuntojen avautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan. Meluesteenä toimivan KTY-korttelialueen tmi-rakennusala tulee rakentaa ennen AK-korttelialueen asuntojen käyttöönottoa. Ohjeellisena tulevaisuuden varauksena esitetyn raitiotien aiheuttaman melun torjuntakeinot suunnitellaan myöhemmin raitiotiesuunnitelmien tarkentuessa. Torjuntakeinona voi olla esimerkiksi siltarakenteeseen liittyvä melukaide. Ilmanlaatu Suunnittelussa on huomioitu HSY:n ohjeistus ilmalaatuvyöhykkeistä. HSY:n ohjeen mukainen asumisen minimietäisyys ajoradan reunasta on 63 metriä ja suositusetäisyys 150 metriä Turunväylän vuoden 2035 liikenne-ennusteen (92 000 ajoneuvoa/vrk) mukaan arvioituna. Minimietäisyyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi muutettaessa kaavoja jo rakennetuilla alueilla ja täydennysrakentamisessa. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys Turunväylän ajoradan reunaan on noin 120 metriä ja maantiealueen reunaan noin 95 metriä. Näin ollen minimietäisyys Turunväylään toteutuu. Stensintien osalta minimietäisyys (ennuste noin 10 000 ajon/vrk) on 7 m ja suositusetäisyys 20 m. Stensintien osalta suositusetäisyys täyttyy. Koska suositusetäisyys Turunväylään ei kaikilla rakennusaloilla toteudu, kaavamuutoksessa on annettu määräyksiä tuloilmanotosta: Tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien epäpuhtauksien takia. Tuloilma on suodatettava käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. VI tai VII kerrosta sallivilla rakennusaloilla sekä LPA-korttelialueen viereisillä IV kerrosta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 147 / 183 sallivilla rakennusaloilla tulee tuloilman otto sijoittaa pihan puolelle ja mahdollisimman korkealle vähintään neljännen kerroksen korkeuteen. Nimistö Uuden tonttikadun nimenä on Peuraniitty, Renängen. Nimi on alueella käytetyn nimistön jatkumoa. Alue on Peuramäkeä, joka perustuu vanhaan paikannimistöön. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Kaavatyön yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma (Arkkitehdit Casagrande Oy 29.8.2016, 1.2.2017), ja kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (Arkkitehdit Casagrande Oy 1.2.2017) sekä seuraavat selvitykset: - Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma (WSP, 11.3.2016), joka sisältää seuraavat selvitykset: - Liikenteen toimivuustarkastelut, WSP Finland Oy, 28.5.2015 - Meluselvitys, WSP, 6.9.2015, lisätarkastelu rakentamisjärjestyksestä 23.12.2016 ja 30.12.2016 Liikenteen toimivuustarkastelujen mukaan kaavamuutoksen toteuttaminen ei tuota ongelmaa alueelle johtavan katuverkon liikenteelliselle toimivuudelle. Tieliikennemeluselvityksen mukaan toimitilarakennus muodostaa tehokkaan melusuojan asuinkerrostalojen piha- ja oleskelualueille sekä julkisivuille. Asuinhuoneistojen suunnittelussa on otettava huomioon, ettei huoneisto saa avautua yksistään julkisivulle, johon kohdistuu yli 65 db keskiäänitaso. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma, jossa on todettu, että Turunväylän alittavan rummun kapasiteetti riittää rakentamisen myötäkin, sillä alueella tullaan toteuttamaan kiinteistökohtaisia hulevesien viivytysratkaisuja. Rumpua voidaan kuitenkin peruskorjata esimerkiksi Turunväylälle suunniteltujen parannustöiden yhteydessä, sillä rummun kunnon on todettu heikentyneen. Turunväylän viereisellä EV-alueella tulee viivyttää mitoitussadetta harvemmin toistuvan sateen hulevesiä sekä yleisiltä katu- ja puistoalueilta tulevia hulevesiä, jotta Turunväylän alitse ja edelleen Suurpellon suuntaan johtava linja välittää hulevedet hallitusti. Kaavatalous Kaava-alue on suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa. Kaavan aiheuttamat kustannukset koostuvat pääasiassa uuteen katuun ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 148 / 183 vesihuoltoon liittyvistä töistä. Asemakaavamuutoksen mukaisen rakentamisen kunnallistekniikan kustannusten on arvioitu olevan noin 1,4 milj. euroa. Käyttötarkoituksen muuttuminen pääosin asumistarkoitukseen tuo maankäyttösopimustuloja kaupungille. Kaavamuutoksen yhdyskuntataloudelliset hyödyt muodostuvat ennen kaikkea vajaakäyttöisen kaupunkirakenteen kehittämisestä sekä asukasmäärän ja asuntotuotannon kasvusta. Kaavamuutos toteuttaa osaltaan Espoon kaupungille MAL-sopimuksessa asetettuja asuntotuotantotavoitteita. Asuntotuotanto turvaa yritysten työvoiman saantia ja vaikuttaa siten kaupungin kilpailukykyyn Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman 1.2.2017 on laatinut Arkkitehdit Casagrande Oy. Perittävät maksut Hakija on maksanut 29.12.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.9.2016 160 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Peuraniityn valmisteluaineistosta, alue 160301, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 14.9.2016 päivätyn Peuraniitty - Renängen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7002, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue 160301, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuulu:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 149 / 183 Ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään tarvetta muutoksiin, joilla rakentamisen toteutettavuutta edistetään koko kaava-alueella siten, että rakentaminen muodostuu samalla melusuojaksi Turunväylän liikenteelle. Pysäköinnin sijoittelua ja maisemointia pitää parantaa ehdotetusta. LPA-alue jäsennellään puu- ja pensasistutuksin. Asuinrakennusten ja toimistokorttelin osalta selvitetään mahdollisuus hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdollisen pikaraitiotien vaikutus alueen haluttavuudelle asuin-, työpaikka- ja palvelualueena. Osa rakentamisesta voidaan suunnitella myös kevytrakenteisesti siten, että se kannattaa pikaraitiotien mahdollisesti toteutuessa asemakaavoittaa uudelleen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettua, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Peuraniityn valmisteluaineistosta, alue 160301, 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 14.9.2016 päivätyn Peuraniitty - Renängen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7002, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue 160301, 3 ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään tarvetta muutoksiin, joilla rakentamisen toteutettavuutta edistetään koko kaavaalueella siten, että rakentaminen muodostuu samalla melusuojaksi Turunväylän liikenteelle. Pysäköinnin sijoittelua ja maisemointia pitää parantaa ehdotetusta. Asuinrakennusten ja toimistokorttelin osalta selvitetään mahdollisuus hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. LPA-alue jäsennellään puu- ja pensasistutuksin. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdollisen pikaraitiotien vaikutus alueen haluttavuudelle asuin-, työpaikka- ja palvelualueena. Osa rakentamisesta voidaan suunnitella myös kevytrakenteisesti siten, että se kannattaa pikaraitiotien mahdollisesti toteutuessa asemakaavoittaa uudelleen. 4 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 150 / 183 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 151 / 183 4830/2015 10.02.03 21 Maarinniitty III, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 213210, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineeseen, joka ilmenee asian liitteestä. Mielipide on annettu Maarinniitty III:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 213210, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 1.2.2017 päivätyn Maarinniitty III-Marängen III asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7014, joka käsittää korttelin 16132 tontin 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213210, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Pirjo Kemppi-Virtanen poistui esteellisenä 11 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Hallintolaki 28 ) Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että Lisätään kaavamääräyksiin ( 3) seuraavat lauseet: Rakennuksessa tulee käyttää luonnonkiveä. Tontin ja katualueen rajalle tulee rakentaa matala luonnonkivipintainen muuri. Lisätään kaavakarttaan istutettava alue Tietäjäntien varrelle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattupäätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 152 / 183 Liite Oheismateriaali Selostus 17 Maarinniitty III, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Maarinniitty III, tapahtumaluettelo - Maarinniitty III, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava - Maarinniitty III, kaavamääräykset - Maarinniitty III, havainnekuva - Maarinniitty III, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena mahdollistaa enimmäkseen viisi kerrosta korkean asuinrakennuksen rakentaminen nykyisen kolmekerroksisen toimistorakennuksen paikalle. Vuonna 1973 valmistunut rakennus puretaan. Nykyinen rakennusoikeus on 5760 k-m 2. Uusi asuntorakentamisen rakennusoikeus on 6130 k-m 2 ja liikerakentamisen rakennusoikeus on 70 k-m 2. Rakennusoikeus nousee 440 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Maarinniitty III - Marängen III, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7014, joka käsittää korttelin 16132 tontin 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 213210. Aloite ja vireilletulo Aloite kaavan muuttamisesta on tullut muutosalueen yksityiseltä maanomistajalta. Kaavoitushakemus on saapunut 9.11.2015. Kaava on kuulutettu vireille 10.8.2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 153 / 183 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 30.5.2016. Alueen nykytila Nykyinen toimistorakennus on kolme kerrosta korkea. Ensimmäisen kerroksen julkisivu on sisäänvedetty niin, että 2. kerros muodostaa katon autopaikoille rakennuksen kaikilla sivuilla. Rakennuksen kerrosala on 5 805 m 2. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Eero Miikkulainen ja Pentti Korhonen. Tontin ja kadun rajapinnassa kasvaa koristepihlajia, muuten tontin maanpinta on asfaltoitu. Lähimmät rakennuksen suunnittelualueen ympärillä lännessä ja etelässä ovat asuinkerrostaloja, pohjoisessa ja idässä toimitilarakennuksia. Tontin itäpuolella on laaja pysäköintialue. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on nykyisellään säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Kaava-alueen viereiset asuntoalueet ovat kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen, kun yleiskaavarajauksen pinta-alasta yli puolet on pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Asuminen ei saa haitata yleiskaavan pääkäyttötarkoitusta. Voimassa oleva asemakaava sallii kaavamuutosalueen tontille asumista. Kortteli sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien, palvelujen ja asumisen läheisyyteen. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolassa korkea eikä alueen asuntorakentaminen vähennä kaavan työpaikka-aluevarantoa merkittävästi. Alueella on voimassa Maarinniitty III, muutos asemakaava, alue 213209 (hyväksytty kaupunginhallituksessa 7.5.2012.). Tontti 3 on asuin-, asuintyötila-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-1). Kaava mahdollistaa asumista olemassa olevaan kolmekerroksiseen toimistorakennukseen. Autopaikat saadaan sijoittaa tontin ulkopuolelle, saman korttelin toisen tontin alueelle. Tontin rakennusoikeus on 5 760 k-m 2. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 30.5.2016 MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.8. 13.9.2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 154 / 183 Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide, jonka mukaan olisi väärin tuoda alueelle lisää 5-kerroksia tai korkeampia taloja. Mielipiteen mukaan liikenne tulee lisääntymään liikaa ja matalan asuntoalueen luonne tulee häiriintymään korkeasta rakentamisesta. Vastineessa painotettiin, että kaavaehdotuksen mukaisesti rakennettava asuinkerrostalo jatkaa ja edelleen yhtenäistää katukuvaa, joka on rakentunut Tietäjäntien itäpuolelle 2000-luvun alusta lähtien. Korttelin rakentamisen vaikutus Tietäjäntien tai Kalevalantien liikenteeseen on vähäinen. Korttelin liikenne-tuotos on noin 104 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Asemakaavan muutos Kaavamuutos mahdollistaa enimmäkseen viisi kerrosta korkean asuinkerrostalon rakentamisen. Pieni osa rakennuksesta on 7-kerroksinen. Maantasokerrokseen tulee 70 k-m 2 liiketilaa. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen ja rakennuksen alle. Tietäjäntien varteen tulee istuttaa puurivit. Julkisivujen tulee olla pääosin valkoisia. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutos käsittää vain korttelin 16132, tontin 3 eikä kaavalla muuteta katualueita. Suunnitelmien mukaan korttelialueelle tulee 61 autopaikkaa ja naapuritontille (tontti 2) 10 autopaikkaa. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Yleistä pysäköintiä on Tietäjäntien ja Valkjärventien varrella sekä yleisellä pysäköintialueella Valkjärventien itäpäässä. Yleisen pysäköinnin tarve ei ole olennaisesti muutu. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3 802 m 2. Korttelin rakentamistehokkuutta e = 1.63. Rakennusoikeus on 6 200 k-m 2. Uusia asukkaita tulee noin 120, kun lasketaan 1 asukas / 50 k-m 2. Selvitykset Kaavamuutosta varten tehtiin hulevesiselvitys, jossa esitetään tontin hulevesiratkaisuksi viivytyssäiliöitä. Liikenteen meluselvityksen mukaan kaikki parvekkeet tulee lasittaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 155 / 183 Sopimusneuvottelut Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos sijoittuu alueelle, jossa on valmis kunnallistekniikka. Kaavan hyväksyminen mahdollistaa maankäyttöneuvottelujen perusteella sovittujen korvausten keräämisen kaupungille. Alueen toteutuksen myötä lisääntyvä asukasmäärä kasvattaa mahdollisesti kaupungin tuloja verotuksen kautta, samalla se aiheuttaa mahdollisesti kuluja kunnallisen palvelutuotantovelvoitteen myötä. Tontti on liitetty kaukolämpöön ja uudisrakennuksen lämmitysenergiantarve on mahdollista toteuttaa kaukolämmöllä. Kattopintaa voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon, jolloin aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen tai kiinteistösähköntarpeen kattamiseen. Kesäaikaiselta asuntojen ylilämmöltä voidaan suojautua passiivisin keinoin; länsisivuihin tehtävin parvekkein. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaavamuutosta varten laadittiin viitesuunnitelma, jossa on esitetty alustavasti mm rakennusten julkisivuratkaisut, pyöräpaikoitus ja pelastuspaikat. Perittävät maksut Hakijat ovat 30.6.2016 maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Vastine mielipiteen jättäneelle - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Hallintoyksikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY Vesi/ kirjaamo, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Tekninen ja ympäristötoimi tonttiyksikkö, kannanottopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 156 / 183 637/2015 10.02.03 22 Juvanmalmin teollisuusalue, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 710920, 81. kaupunginosa Niipperi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 1.2.2017 päivätyn Juvanmalmin teollisuusalue-juvamalmens industriområde asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7029, 81. kaupunginosassa Niipperi, alue 710920. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Juvanmalmin teollisuusalue, tapahtumaluettelo - Juvanmalmin teollisuusalue, kaavamääräykset - Juvanmalmin teollisuusalue, kaavakartta - Juvanmalmin teollisuusalue, ajantasa-asemakaava - Juvanmalmin teollisuusalue, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen rakennusoikeutta lisäämällä. Alueen pääkäyttötarkoitus ja kerrosluku säilyvät ennallaan. Käyttötarkoitusta laajennetaan siten, että rakennetusta kerrosalasta enintään 25 % saadaan käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotilojen lisäksi tontilla sijaitsevan laitoksen näyttely- ja myyntitiloja varten. Rakennusoikeuden määrä kasvaa noin 1 450 k-m 2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 157 / 183 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Juvanmalmin teollisuusalue-juvamalmens indutriområde, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7029, käsittää osan korttelia 81003, 81. kaupunginosassa Niipperi, alue 710920. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan muutokseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu 31.8.2016. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Niipperissä Juvanmalmin teollisuusalueen eteläosassa osoitteessa Juvan teollisuuskatu 12. Kaavamuutosalue on osa Juvanmalmin teollisuusaluetta, joka on Espoon merkittävimpiä teollisuuden ja varastoinnin alueita. Korttelin 81003 tontin 4 omistaa Kiinteistö Oy Espoon Juvan teollisuushalli. Alue on rakennettu kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeutta on käyttämättä noin 530 k-m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1968 valmistunut teollisuus-/varastohalli, jossa on eri toimijoiden tiloja. Rakennus on osittain kaksikerroksinen ja osa tiloista sijaitsee kellarikerroksessa. Kulku maanalaiseen kellariin tapahtuu rakennuksen pohjoispuolelta ajoluiskaa pitkin. Alueen eteläosassa sijainnut kallio on louhittu ja tontti on aidattu verkkoaidalla. Juvan teollisuuskadun puolella kaavassa on merkintä 9 metriä leveästä puilla ja pensailla istutettavasta alueen osasta, jossa sijaitsee vaahterarivi. Kulku kaavamuutosalueelle on järjestetty rasitteella pohjoispuolisen tontin 81003/5 kautta. Rasiteyhteyden lisäksi tontin kaakkoiskulmasta on suora ajoyhteys Juvan teollisuuskadulle. Tontin autopaikoista 36 kpl on sijoitettu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 158 / 183 erillisellä rasitesopimuksella tontin 81003/5 puolelle. Muilta osin pysäköinti on järjestetty omalla tontilla. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaavamuutosaluetta ympäröi kaavan mukaisesti toteutuneet teollisuus- ja varastokäytössä olevat tontit. Kaavamuutosalue rajautuu etelässä Juvanmalminpuistoon. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T), joka varataan ensisijaisesti teollisuudelle ja varastoinnille sekä niitä palveleville tiloille. Alueella voidaan sallia myös suuria varastoja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Asemakaava Alueella on voimassa Juvanmalmin teollisuusalue -niminen asemakaavan muutos (lainvoima 24.10.1983). Siinä tontti 81003/4 on osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvun e = 0.50 mukaan kerrosluvun ollessa kaksi (II). Tontin itäreunassa kulkee noin 9 metriä leveä puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 2 kutakin asuntoa kohti - 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m 2 kohti - 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m 2 kohti - 1 kutakin varastokerrosalan 150 m 2 kohti Rakennuslupaviranomainen voi myöntää lykkäystä 20 %:lle autopaikkojen rakennusvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lykkäyksen kohteena oleville autopaikoille tulee

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 159 / 183 rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoittaa oma alueensa, autopaikkojen tuleva toteutustapa ja liikennejärjestelyt. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 8.8.2016. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 19.9.2016 mennessä. Mielipiteitä, kannanottoja tai lausuntoja ei jätetty. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen rakennusoikeutta lisäämällä. Alueen pääkäyttötarkoitus ja kerrosluku säilyvät ennallaan. Myös rasitteet autopaikoille ja kulkuyhteydelle jäävät ennalleen. Käyttötarkoitusta laajennetaan siten, että rakennetusta kerrosalasta enintään 25 % saadaan käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotilojen lisäksi tontilla sijaitsevan laitoksen näyttely- ja myyntitiloja varten. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 14 580 m 2. Kokonaiskerrosala on 8 748 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e = 0.60. Asemakaavamuutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1 458 k-m 2. Korttelialueet Suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimisto-, näyttely- ja myyntitiloja varten. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0.60 mukaan. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi (II). Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +51.6. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään: - 2 ap / asunto - toimistotilat 1 ap / 50 k-m² - liiketilat 1 ap / 60 k-m 2 - teollisuus- ja näyttelytilat 1 ap / 100 k-m² - varastotilat 1 ap / 150 k-m² Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa vähintään: - 2 pp / asunto. - Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan, - 1 pp liiketilojen 50 k-m² kohti. - Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 160 / 183-1 pp toimistotilojen 80 k-m² kohti. - Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa, - 1 pp teollisuus- ja näyttelytilan 1 000 k-m² kohti. - Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa, - 1 pp varastotilan 2 000 k-m² kohti. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. Autopaikkoja saa sijoittaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Asuinrakennuksen ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 dba. Kaavamuutosalueen itärajalla kulkee 9 metriä leveä puilla ja pensailla istutettava alueen osa, johon on istutettava puita enintään 3 m etäisyydelle toisistaan. Ne osat tontista, joita ei käytetä huoltoajoon, pysäköintiin tai rakentamiseen on istutettava puilla ja pensailla. Ulkovarastointiin käytettävät alueet on aidattava. Liikenne Asemakaavan muutoksessa ajoneuvoliittymät säilyvät ennallaan, eikä alueen katuihin tai muihin järjestelyihin tule muutoksia. Rakennusoikeuden kasvamisen myötä liikenne saattaa kasvaa hieman mutta se ei ole niin suurta, että sitä voitaisiin pitää merkittävänä tai haitallisena alueen liikenneverkolle. Autopaikat tullaan sijoittamaan tontille maantasoon nykyisenlaisesti sekä rakennuksen kellaritiloihin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää valmiiksi rakennettuja teknisiä verkostoja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 161 / 183 Perittävät maksut Hakija on maksanut 1.9.2016 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 162 / 183 4620/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 117 8.6.2016 23 Kilonväylä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen alue 240902, 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Ross Snell, puh. 046 877 3240 Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutus on annettu Kilonväylän asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 240902, 2 hyväksyy 8.6.2016 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Kilonväylä-Kiloleden asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6964, 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 240902. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 18 Kilonväylä, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 19 Kilonväylä, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kilonväylä, tapahtumaluettelo - Kilonväylä, kaavamääräykset - Kilonväylä, kaavakartta - Kilonväylä, ajantasa-asemakaava - Kilonväylä, havainnekuva - Kilonväylä, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa huoltoaseman rakentaminen Kehä II:n Kokinkylänsolmun viereen. Rakennusoikeus kasvaa 1 000 k-m².

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.02.2017 Sivu 163 / 183 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kilonväylä - Kiloleden asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6964, käsittää katu- ja virkistysalueet 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue 240902. Muodostuu uusi kortteli 26184. Aloite ja vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi 1.6.2015 alueen Oy Teboil Ab:lle huoltoasematoimintojen suunnittelua varten. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 2.9.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kehä II:n Kokinkylänsolmun eritasoliittymän vieressä Mankkaanlaaksontien ja Kokinkyläntien risteysalueella. Alue liittyy liikenneverkkoon Kokinkyläntien kautta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,6 ha. Alue on rakentamaton ja alueella on lehtomaista lehtipuukangasta, jonka keskellä on pieni niittylaikku. Suunnittelualueella kasvaa kookkaita vaahteroita sekä muuta lehtipuustoa. Osa alueesta on ollut vanhaa tonttia, ja maastossa on edelleen nähtävissä vanha kivijalka sekä joitain puutarhalajeja. Maasto nousee kohti pohjoista ja rajautuu pohjoisessa kallioalueeseen, jonka laella kasvaa erilaisia sammalia ja mäntyjä. Suunnittelualueella ei ole todettu tavallisesta poikkeavia luontoarvoja. Alueella sijaitsee