JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012 2015 Suunnitelma Tanja Räty Laura Hokkanen 12.4.2011
SISÄLLYS 1. YHTEENVETO 3 2. OHJELMAN OSAPUOLET 3 3. OHJELMAN TAUSTAT, TAVOITTEET JA TYÖSUUNNITELMA 4 3.1 Ohjelman yhteys Jyväskylän kaupunkistrategiaan 4 3.2 Ohjelman kohdealueen nykytila, tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet sekä keskeiset kehitystarpeet 4 3.3 Ohjelman tavoitteet 6 3.4 Ohjelman työsuunnitelma 6 4. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 7 5. OHJELMAN YHTEISTYÖ 7 6. OHJELMAN TYÖTAVAT JA ORGANISOINTI 8 7. OHJELMAN VAIKUTTAVUUS JA SEN MITTAAMINEN 9 2
1. YHTEENVETO Ohjelman nimi: Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Ohjelmatyön tavoite: Ohjelmatyön tavoitteena on kartoittaa lasten ja nuorten osallisuuden nykytila Jyväskylän kaupungin palveluissa sekä nostaa esiin mahdollisia kehittämisen paikkoja. Ohjelma on tarkoitus laatia poikkihallinnollisena yhteistyönä. Ohjelman kokonaisaikataulu: Ohjelman suunnittelu sekä lasten ja nuorten mielipiteiden kartoittaminen aloitetaan syksyllä 2010. Ohjelma työstetään vuoden 2011 aikana ja siinä ehdotetut toimenpiteet suositellaan pantavan toimeen vuodesta 2012 lähtien. 2. OHJELMAN OSAPUOLET Ohjelman valmistelun toteuttavat Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut ja innovaatiopalvelut yhteistyössä kaupungin palvelualueiden sekä jyväskyläläisten lasten ja nuorten kanssa. Ohjelman koordinointi- ja kokonaisvastuussa ovat nuoriso- ja innovaatiopalvelut. Ohjelman valmistelun vastuu- ja yhteyshenkilöinä toimivat: Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän kaupunki Nuorisopalvelut p. 014 266 4241 gsm 050 570 8972 tanja.raty@jkl.fi Laura Hokkanen tutkimuskoordinaattori Jyväskylän kaupunki Innovaatiopalvelut p. 014 266 1592 gsm 040 353 6616 laura.hokkanen@jkl.fi 3
3. OHJELMAN TAUSTAT, TAVOITTEET JA TYÖSUUNNITELMA 3.1 Ohjelman yhteys Jyväskylän kaupunkistrategiaan Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma niveltyy osaksi Jyväskylän kaupungin sekä sivistyspalvelujen palvelualueen strategioita. Kaupunginvaltuuston 22.3.2010 hyväksymän kaupunkistrategian 1 kuudes teema on Jyväskyläläisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Teeman strategisiin toimintalinjoihin ja tavoitteisiin on listattu mm. kuntalaisten osallisuusmuotojen ja suoran demokratian vahvistaminen toimenpiteinä ja kehityshankkeina mainitaan mm. lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen (esimerkiksi lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston toimintatapojen kehittäminen). Kaupunginhallituksen hyväksymä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisohjelma vuosille 2010 2013 nostaa myös esiin lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen tärkeyden. Toimenpiteinä mainitaan mm. oppilaskuntien, Lasten Parlamentin ja nuorisovaltuuston työskentelyn kehittäminen ja vakiinnuttaminen. 3.2 Ohjelman kohdealueen nykytila, tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet sekä keskeiset kehitystarpeet Osallistuminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa sekä itseään että muita koskevaan päätöksentekoon. Vaikuttaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että osallistuvalla toiminnalla saadaan aikaan tuloksia 2. Tavoitteena on siis saada aikaan tunne siitä, että ollaan osallisena. Lasten ja nuorten kuten kaikkien kuntalaisten kuulemisen ja osallisuuden tulee olla järjestelmällistä ja suunniteltua. Kuntalain 27 velvoittaa valtuuston huolehtimaan siitä, että asukkailla ja palvelunkäyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Nuorisolain 8 täsmentää, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää, koska heillä ei ole mahdollisuutta äänestää omia edustajiaan tai itse asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Heidät on huomioitava siis muilla keinoin esimerkiksi osallistuvan demokratian kanavia käyttäen. Osallistuva demokratia tarkoittaa sitä, että kansalaiset ottavat osaa poliittiseen päätöksentekoon muutoinkin kuin äänestämällä. Vaalidemokratiaa voidaan (ja sitä tulisi) täydentää keinovalikoimalla, jolla mahdollistetaan vaikuttaminen poliittisiin prosesseihin myös vaalien välillä tapahtuu tämä sitten kansanäänestysten, aloitteiden, järjestötoiminnan tai muiden kanavien kautta 3. Osallistumisen keinovalikoiman täydentäminen antaa osallistumisen mahdollisuuden myös niille kuntalaisille, joilla ei vielä ole oikeutta äänestää, mutta joilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lasten ja nuorten osallisuus on tärkeä väline Jyväskylän kaupungin palveluiden suunnittelussa. Kaupungissa toimii tällä hetkellä lasten parlamentti (7 13-vuotiaat) ja nuorisovaltuusto (13 20-vuotiaat), jotka menetelminä mahdollistavat osaltaan lasten ja nuorten osallisuuden toteutumisen. Kaupunkiorganisaation sisällä on ollut käytössä erilaisia lasten ja 1 http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/37511_jkl_strategia_20100322.pdf 2 ks. Paunikallio, Merja 2000: Maaseudun voimavara nuorten halu osallistua kotikuntansa kehittämiseen, s. 24. 3 ks. esim. Grönlund, Kimmo 2006: Osallistuva demokratia. Teoksessa Borg, Sami (toim.) 2006: Suomen demokratiaindikaattorit, s. 71. 4
nuorten osallistumismenetelmiä, mutta usein nämä yhteistyöprojektit ovat olleet yksittäisiä ja kestoltaan rajattuja, eikä projekteja ole tuotteistettu pysyviksi toimintamalleiksi. Vahva peruste lasten ja nuorten osallisuuteen tulee Suomen perustuslain (11.6.1999/731) pykälästä 6 ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (1989, suomessa voimaan 1991) artiklasta 12, joissa kummassakin painotetaan lapsen oikeutta vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Näiden lisäksi lasten ja nuorten osallisuus on nostettu esiin useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä asiakirjoissa. Esiin voisi nostaa mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (2007 2011) ja Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman (2007 2011). Lissabonin sopimus (voimaan 1.12.2009) on vahvistanut erilaisten kansainvälisten asiakirjojen merkittävyyttä kunnallishallinnossa. Näitä asiakirjoja ovat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi mm. Euroopan komission valkoinen kirja EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet (2001), Euroopan neuvoston Nuorten osallistumisoikeuksien peruskirja (2003) ja Euroopan unionin nuorisopoliittinen strategia (2009). Edustuksellinen demokratia ei tänä päivänä ole ainoa tapa, jolla kuntalaiset kokevat voivansa ja haluavansa vaikuttaa asioihin. Korkean paikallisdemokratian mittareina voidaan pitää korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi aktiivisesti osallistuvia kuntalaisia. Lapset ja nuoret tarvitsevat tässä tutkimusten mukaan tukea, sillä kansainvälisessä tarkastelussa suomalaiset nuoret ovat tietoisia vaikuttamisen tavoista, mutta eivät ole kiinnostuneita käyttämään annettuja mahdollisuuksia 4. Tutkimukset viestittävät myös, että Suomen yläkouluikäiset (12 16-vuotiaat) nuoret kokevat koulussa olevan liian vähän opetusta siitä miten kunnissa tehdään päätöksiä 5 ja suuren osan kotikaupungistaan muualle muuttaneiden alle 29-vuotiaiden kokevan opiskelukaupungissaan vaikuttamisen haastavaksi 6. Kunnallisen päätöksenteon itselle vieraaksi tunteminen ei tarkoita sitä, ettei osallistuminen kiinnostaisi, vaan että omanlaista kanavaa vaikuttamiselle ei ole löytynyt. Kuntalaisten erilaisten vaikutuskanavien varmistaminen edustuksellisen päätöksenteon täydentäjänä on tärkeää. Erityisen tärkeää on rakentaa kanavia yhdessä heidän kanssaan. Edustuksellista demokratiaa täydentävät osallistumismuodot mahdollistavat myös yksilöllisemmän ja lyhytjänteisemmän osallistumisen. Tulevien sukupolvien, lasten ja nuorten, on tunnistettava itsessään asukkaan, äänestäjän, vaikuttajan ja osallistuvan kuntalaisen rooleja, jotta demokratian toimivuus olisi turvattu. Näiden roolien tunnistamiseen tarvitaan koko kaupunkiorganisaation läpäisevää osallisuuteen kasvattavaa otetta. Näin ollen myös Jyväskylän kaupungissa on tarve ohjelmalle, joka selkeyttäisi ja lasten ja nuorten osallisuuden paikat kaupungin palvelujen suunnittelemisessa ikäkausittain. Osallisuusmahdollisuuksien näkyväksi tekemisen kautta voidaan myös löytää kehittämisen paikkoja. 4 ks. esim. Suoninen A., Kupari P. ja Törmäkangas K. 2010: Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 tutkimuksen ensituloksia. 5 ks. Unicef: Tutkimus yläkoululaisten osallistumisesta ja ihmisoikeustiedosta, Suomen maaraportti (2009-2010) http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/suomen_maaraportti_unicef_- _Yhteispohjoismainen_tutkimus_Lapsen_oikeudesta_osallistua.pdf 6 ks. Feldmann-Wojtachnia E., Gretschel A., Helmisaari V., Kiilakoski T., Matthies A-L., Meinhold-Henschel S., Roth R. ja Tasanko P. 2010: Youth participation in Finland and in Germany. Status analysis and data based recommendations. s. 39 5
3.3 Ohjelman tavoitteet Ohjelman tavoitteena on arvioida Jyväskylän kaupungin palveluiden lasten ja nuorten osallisuutta ja mallintaa jo olemassa olevia osallistavia käytäntöjä näkyviksi. Tavoitteena on myös yhdessä kaupungin palvelualueiden kanssa nostaa esiin asioita, joiden kehittäminen mahdollistaa lasten ja nuorten osallisuuden mm. heitä koskevien tilojen, palveluiden ja ympäristön suunnittelussa aikaisempaa paremmin. Valmistelutyön tuloksena on ohjelma, jonka avulla hahmotetaan millaisia osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja Jyväskylän kaupunki tarjoaa päiväkoti-, alakoulu-, yläkoulu- ja toisen asteen iässä oleville kuntalaisille. Ohjelma tuottaa toimenpiteinään ehdotuksia työkaluista, joiden avulla lasten ja nuorten osallisuus palveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa tulee järjestelmällisemmäksi sekä näkyvämmäksi. 3.4 Ohjelman työsuunnitelma 6
4. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Osallisuuskasvatuksen koordinaattorin palkkakustannukset: 3727,50 (yksi päivä viikossa 10,5 kuukauden ajan) Tutkimuskoordinaattorin palkkakustannukset: 997,50 (yksi päivä kuukaudessa 10,5 kuukauden ajan) Matkakorvaukset ja kulut: 500 Osallisuuskasvatuksen koordinaattori 200 Tutkimuskoordinaattori 200 Opiskelijat Ulkopuoliset kouluttajat (palkkiot): 15 h x 30 = 450 Vuokrakustannukset: Nuorten neuvonantajaryhmän kokoukset 10 kk x 20 = 200 Keskustelu- ja palautetilaisuudet palvelualueiden kanssa 12 h x 40 = 480 Ohjausryhmän kokoukset 10 h x 15 = 150 Toimintakulut ja materiaalit: Toisenlainen dokumentointitapa esimerkiksi internetissä 500 Tulosteet ja kopiot, toimistotarvikkeet 500 Elintarvikkeet (kokoukset) 1000 YHTEENSÄ: 8905 Ohjelmatyön vastuu- ja yhteyshenkilöinä toimivat osallisuuskasvatuksen koordinaattori Räty ja tutkimuskoordinaattori Hokkanen tekevät hanketyön osana normaalia työtään. Muulta osin rahoitus tulee nuorisopalvelujen talousarviosta. 5. OHJELMAN YHTEISTYÖ Tavoitteena on luoda kaupunkiorganisaation sektorirajat ylittävä ohjelma, joten sen valmistelussa keskeistä on poikkihallinnollinen yhteistyö. Lasten ja nuorten osallisuutta kartoitetaan ja kehittämiskohtia etsitään tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin palvelualueiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten osallisuusohjelman kanssa samanaikaisesti valmistellaan myös Jyväskylän kaupungin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistusta. Ohjelman tuottamat osallistumismahdollisuuksien kartoitukset sekä kehittämisehdotukset tuovat hyötyä myös kaupunkiorganisaation muutosta valmisteltaessa, erityisesti mietittäessä lapsia, nuoria, kuntademokratiaa ja osallisuutta. 7
Lasten ja nuorten osallisuusohjelmia ei ole juurikaan kaupunkitasolla tehty. Ohjelmatyön suunnitteluvaiheessa haetaan kuitenkin tietoa muiden kaupunkien vastaavista ohjelmista ja / tai toimintamallien kehittämisestä. Suunnitteluvaiheessa kartoitetaan myös yhteistyötä Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa ja etenkin mahdollisia yhtymäkohtia lapsivaikutusten arviointiin. Näiden lisäksi kartoitetaan mahdollinen valmisteluvaiheen yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa. 6. OHJELMAN TYÖTAVAT JA ORGANISOINTI Ohjelman valmistelun työsuunnitelma on kuvana nähtävissä kohdassa 3.4. ja tämän kappaleen tehtävänä on avata jokaista valmisteluosiota vähän laajemmin. Ohjelman valmistelu alkaa marraskuussa 2010 kartoituksella lasten ja nuorten koetuista vaikuttamismahdollisuuksista. Eri menetelmin (esimerkiksi sähköinen kysely) kerätään tietoa siitä, miten lapset ja nuoret näkevät vaikutusmahdollisuutensa itseään koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa, sekä siitä, mihin he haluaisivat vielä päästä vaikuttamaan. Lasten ja nuorten koettujen ja toivottujen vaikutusmahdollisuuksien kartoituksen jälkeen ohjelman valmistelutyö jatkuu keräämällä palvelualueilta tietoa niistä jo käytössä olevista menetelmistä, joiden kautta lapsen ja nuoret otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun. Palvelualueiden ja luottamushenkilöiden lähetekeskustelussa (elokuu 2011) käydään läpi lasten ja nuorten mielipiteitä suhteessa palvelualueiden koontiin ja pohditaan kehittämisen kohteita. Tämän jälkeen ohjelmatyön vetäjät työstävät kerätystä materiaalista koonnin ja toimintaehdotukset, jotka käydään läpi palvelualueiden palautekokouksessa (lokakuu 2011). Palautekokouksen jälkeen koonnin ja ideoinnin dokumentointi jatkuu. Kootun aineiston perusteella valmistellaan ehdotus Jyväskylän kaupungin lasten ja nuorten osallisuusohjelmasta. Syksyllä 2011 kaupungin palvelualueille, luottamushenkilöille sekä jyväskyläläisille lapsille ja nuorille järjestetään ohjelman tarkistuskokous (joulukuu 2011), jossa esitellään ohjelman luonnos ja arvioidaan sitä. Ohjelman vetäjät työstävät tarvittavat viimeiset muutokset. Tarkistuksen jälkeen ohjelma lähtee esittelykierroksille toimielimiin ja lausuntokierrokselle Lasten Parlamenttiin ja nuorisovaltuustoon (tammikuu 2012). Tavoitteena on, että ohjelma viedään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi huhtikuussa 2011. Jyväskylän kaupungin lasten ja nuorten osallisuusohjelman halutaan olevan sekä helposti lähestyttävä että helposti löydettävissä (niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin). Ohjelmasta julkaistaan paperiversio, mutta tavoitteena on löytää myös uudenlainen ohjelman esittämisen tapa. Tämän toteutusmalli on vielä avoin, mutta sitä kehitetään yhteistyössä nuorten kanssa. Itse ohjelman valmistelussa on myös ajatuksena käyttää uudenlaisia ja osallistavia työskentelymenetelmiä. Ohjelmatyölle kootaan ohjausryhmä ja laaditaan oma viestintäsuunnitelma. Hankkeen ohjausryhmä tulee toimimaan koko hankkeen ajan ja siihen kutsutaan mukaan edustajat kaupungin palvelualueilta ja hallintokeskuksesta, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Lasten 8
Parlamentin projektikoordinaattori, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan nimeämä edustaja sekä kehittämisjohtaja Tapio Soini ja nuorisojohtaja Antti Kolu. Työn valmistelua seuraamaan ja kommentoimaan kootaan nuorten ryhmä (huhtikuu 2011), joka osaltaan takaa lasten ja nuorten äänen kuulumisen jo koko valmisteluvaiheen ajan. 7. OHJELMAN VAIKUTTAVUUS JA SEN MITTAAMINEN Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma 2012 2015 toimii strategisena asiakirjana auttaa hahmottamaan nuorisolain 8 :n toteutumisen Jyväskylän kaupungissa. Ohjelmassa esiin nostettuja toimenpide-ehdotusten toimeenpano alkaa vuonna 2012. Ohjelma toimii aineistona valmisteltaessa Jyväskylän kaupungin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiorakennetta. Ohjelman tuottamat osallistumismahdollisuuksien kartoitukset sekä kehittämisehdotukset tuovat hyötyä erityisesti, kun mietitään lapsia, nuoria, kuntademokratiaa ja osallisuutta. Ohjelmatyön valmistelun aikana esiin nousseet koulutustarpeet auttavat osallisuuskasvatuksen koordinaattoreita suunnittelemaan sekä suuntaamaan koulutuksia lasten ja nuorten osallisuudesta kaupunkiorganisaatiossa niitä tarvitseville. Jotta ohjelma ei jäisi irralliseksi paperiksi, siihen liitetään myös tavoitteiden / ehdotettujen toimenpiteiden seuranta ja arviointi tietyllä aikajänteellä. 9