Ammatillisen koulutuksen reformi Opetusneuvos Jukka Lehtinen Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä 2.2.2016 Congress Paasitorni, Helsinki
Ratkaisujen Suomi: neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta 27.5.2015 Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 28.9.2015
27.5.2015
Tilannekuva
Hallituksen strategia muodostuu kahdessa vaiheessa 1. Strateginen hallitusohjelma 2. Hallitusohjelmaa täsmentävä toimintasuunnitelma ja koko julkisen talouden kattava julkisen talouden suunnitelma, jotka sovitetaan yhteen sisällöllisesti ja ajallisesti 6
Suomi 2025 yhdessä rakennettu Pärjäämme vähemmällä säätelyllä. Kilpailukykymme rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle ja ennakkoluulottomalle uudistamiselle. Hyödynnämme kokeiluja ja digitalisaatiota. Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Tulot ja menot ovat tasapainossa. Emme elä velaksi. Olemme osaamisen, yrittäjyyden, tasa-arvon ja välittämisen yhteiskunta.
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassa Kymmenen vuoden tavoitteet (10 20 vuotta) Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet (3 4 vuotta) Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Kärkihankkeet 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (1) Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (2) Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.
Ammatillisen koulutuksen säästöt Investointien takuukorotus poistuu: yksikköhinnan pieneneminen leikkaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien saamaa rahoitusta vuodesta 2016 lukien noin 39 milj. euroa. (-20 M vuodesta 2015 lukien) Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 milj. euron säästöä vuodesta 2017 lukien. Vuonna 2018 poistuu nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennettava lisärahoitus (yhteensä 18,7 milj. euroa). Kokonaissäästö noin 248 miljoonaa euroa (+ indeksileikkaukset)
Miksi reformi tarvitaan? Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Vähemmällä tehtävä enemmän Tuottavuus- ja tehokkuusloikka (= uudet ajattelu- ja toimintatavat)
Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen koulutus mitä tavoitellaan? nopeampaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen opintopolkujen rakentamista yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti ottaen huomioon työnantajan tarpeet joustavia, monipuolisia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisen tehostamista keskittymistä koulutuksessa yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen koulutusprosessien ja resurssien käytön tehostamista - koulutusaikojen lyhentäminen painopisteen siirtämistä osaamisen laadun varmistamiseen koulutuksen sisällön tai keston tarkastelun sijaan ammatillisen koulutuksen roolin vahvistamista työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa.
Osaamisperusteisuus koulutuksen järjestäjän toiminnassa työelämän ja oppijoiden tarpeet ohjaavat toimintaa - tarjontalähtöisestä toiminnasta kysyntälähtöisyyteen opetus(aika)keskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja asiakaslähtöiseen ajatteluun koulutuksen järjestämismuoto- ja tutkinnon suorittamistapakeskeisestä toiminnasta oppimis- ja osaamiskeskeiseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan ryhmäkeskeisistä koulutusratkaisuista yksilölliset valinnat mahdollistaviin opintopolkuihin oppiaineista ja opetussisällöistä oppimistuloksiin opintoviikkoihin pohjaavasta opetuksen suunnittelusta osaamisen hankkimisen tueksi ja osaamisen varmistamiseksi tarvittavaan opetukseen ja ohjaukseen koulutustarpeisiin vastaamisesta osaamisen ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen.
Osaamisperusteisuus koulutuksen järjestäjän toiminnassa mihin vaikuttaa? Toimintaprosesseihin ja pedagogisiin käytäntöihin Opetushenkilöstön tehtäväkuviin ja toimintamuotoihin Opetushenkilöstön osaamisvaatimuksiin Koulutuksen järjestäjän organisaatiorakenteeseen Resurssien käyttöön (rahoitus, henkilöstö) Työelämäyhteistyöhön Asiakkaille tarjottaviin palveluihin Tietojärjestelmiin Koulutuksen järjestäjän toimintajärjestelmään ja laadunhallinnan menettelyihin
Uudistukseen ei lähdetä nollapisteestä Ammatillinen tutkintojärjestelmä on osaamisperusteinen Henkilökohtaistamis- ja osaamisen tunnustamisprosessit olemassa ja käytössä Digitaalisuus on vahva osa ammatillista koulutusta: opintopolku.fi palvelu käytössä ja edelleen kehittymässä Todennetun osaamisen rekisterin valmistelu käynnissä Paljon osaamisperusteisia ja asiakaslähtöisiä toimintaprosesseja ja - malleja käytössä Työelämäyhteydet vahvoja Laatutyö etenee Vahvaa osaamista läpi kentän Valmiutta toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen
Reformin valmistelun alustava aikataulu 9/2015 Valmistelutyö käynnistetty 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu 3/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 1-5/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 4-6/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset Eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 11/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t Eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan
AM-reformin valmistelu käytännössä Ammatillisen koulutuksen reformille on asetettu seurantaryhmä ja projektiryhmä 12.11.2015 Seurantaryhmä kattaa kaikki keskeiset sidosryhmät Tehtävänä seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida eri toimenpiteiden vaikutuksia Projektiryhmän tehtävänä on koordinoida ja organisoida reformin toimenpiteiden valmistelua sekä huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa Projektiryhmä muodostuu OKM:n, OPH:n ja TEM:n virkamiehistä. Projektiryhmä asettaa virkamiesjaostoja asioiden valmistelua varten
AM-reformin valmistelu käytännössä Vuorovaikutteinen valmisteluprosessi Syksyn 2015 aikana toteutetaan idea- ja aloitekierros reformin toimeenpanoon liittyen AMKE:n kysely OPH:n kysely AM seminaari Ideoiden ja aloitteiden hyödyntäminen valmistelussa - täsmennetyt esitykset reformin toimeenpanosta Luonnokset julkiseen konsultaatioon työpajoja eri sidosryhmien kanssa verkkopohjaiset kommentointi- ja palautefoorumit Viimeistellyt hallituksen esitykset lausuntokierrokselle Tarvittavat muokkaukset lausuntopalautteen pohjalta
Vuoden 2017 säästöjen toteuttaminen Säästö toteutettaisiin ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta Uusi mekanismi, jolla yksikköhinnan ja opiskelijamääräleikkausten sijaan rahoituksen määrä sidottaisiin koulutuksen järjestäjän enimmäisopiskelijamäärään tietyllä osuudella Koulutuksen järjestäjä saisi rahoitusta enintään n. 88-90 % järjestämislupansa mukaisesta enimmäisopiskelijamäärästä koulutuksen järjestäjä päättäisi, missä suhteessa säästö toteutetaan opiskelijamäärän tai yksikköhinnan puitteissa. Enemmän liikkumavaraa ottaa toimintaympäristön olosuhteita huomioon toiminnan sopeuttamisessa alempaan rahoitustasoon Siirtymävaiheen ratkaisu, jolla valmistaudutaan vuoden 2018 rahoitusuudistukseen OKM:n tarkoituksena tuottaa alkutalvesta järjestäjäkohtaiset laskelmat
Muuta ajankohtaista OKM:ssä olevien järjestämislupahakemusten käsittely Opetushallinnon ohjaus- ja säätelypalvelu (Oiva) otetaan käyttöön Tutkintojärjestelmän kehittämistyö (TUTKE 3) etenee Uusien tutkintotoimikuntien asettamista valmistellaan Näyttötutkintosihteeristön perustaminen etenee, perustetaan OPH:n yhteyteen 1.8.2016 Laadunhallintajärjestelmien arvioinnin raportti julkistettu tilanne hyvä! Työvoimakoulutuksen siirtäminen TEM:stä OKM:öön vuodesta 2018 alkaen Todennetun osaamisen rekisterin valmistelu käynnistynyt tavoitteena ottaa rekisteri käyttöön asteittain vuodesta 2018 lukien Turvapaikanhakijatilanne varautuminen tulevaan
OPH:n verkkoaivoriihen tuloksia: Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? Ammatillisen koulutuksen kehittäminen: Työelämälähtöisyys korostuu, kaikkien toimijoiden näkökulmista. Tärkeiden aiheiden kärkeen nousevat osaamisperusteisuuden toteuttaminen ja koulutuksen laatu. Reformin toimenpiteiden arviointi: keskeisintä ketterän työelämäyhteyden ja osaamisperusteisuuden toteuttaminen käytännössä. Arviointi ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta: Varovaisen positiivista, osin epävarmuutta. Osa osallistujista näkee reformissa paljon mahdollisuuksia. Huolenaiheina korostuvat resurssien riittävyys, lähiopetuksen tulevaisuus ja esimerkiksi pienten koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset. Muutosehdotukset: Täysin uusia kokonaisuuksia ei erotu esimerkiksi reformiin verraten. Yksinkertaisempi ja selkeämpi rahoitusmalli, joka ohjaa kokonaisuuden näkökulmasta vaikuttavimpaan toimeenpanoon kaikkien osallisten yhteistyönä on keskeistä. 22
Millaisia taitoja ja kyvykkyyksiä tarvitaan? Aiempaa tärkeämpiä taitoja ja ominaisuuksia ovat kyky jatkuvaan oppimiseen analyyttinen päättelykyky tiedon hankinta- ja hallintataidot kriittinen ajattelu mielikuvitus ja luova ongelmanratkaisu yrittäjyystaidot itsetuntemus tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot digitaalinen lukutaito 23
Työelämäyhteistyön tunnussanoja jatkuvuus, pitkäjänteisyys systemaattisuus kumppanuus luottamus tavoitteellisuus vastavuoroisuus suunnitelmallisuus räätälöinti, yksilöllisyys laatu rajojen madaltuminen innovointi, yhdessä kehittäminen, uskallus?
KIITOS! 25