Rakennelaki ja kuntauudistus Kari Prättälä 19.2.2013 Esityspaikka/tapahtuma pp.kk.vvvv Etunimi Sukunimi titteli
KUNTARAKENNE OECD:n Suomen hallinnon maa arviointi arviointi 2010 Keskushallinnon ja kunnallishallinnon yhteinen visio ii Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä Aluepohjainen kehittämismalli Pohjois ja Itä Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla? Valtion ohjausroolin parantaminen kuntahallinto kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli 27.10.2010
Selvitys kuntalain a uudistustarpeista sta VM 10/2011 Kunta- ja palvelurakenne l (Kuntalaki)komitean tulee rakentaa uuden kuntalain valmistelun pohjaksi selkeä strateginen näkemys miten kunnallishallintoa ja sen eri tehtäväalueita kokonaisuutena kehitetään. Kuntien erilaistumiskehitys on johtanut siihen, että kuntalain kehittämisessä on linjattava, millaisiin kunta- ja palvelurakenteisiin lakia luodaan.
Hallitusohjelman kuntakäsitys - tavoite Hallitus toteuttaa t tt koko k maan laajuisen kuntauudistuksen. t k Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta - muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista - vastaa itsenäisesti peruspalveluista p vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta - kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön - voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. hit k Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille ill yhteistoimintarakenteille t i i t t ill vähenee -selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. 19.2.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma
Hallitusohjelman kuntakäsitys - keinot Hallitus määrittelee kuntauudistuksen t k tarkemmat t kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla.
Pakkoliitoskeskustelu käynnisti hankkeen toimeenpanon Oikeudelliset edellytykset t Kuntarakenteen muuttaminen vastoin kuntien tahtoakin koko maan tasolla voisi olla mahdollista edellyttäen, että» perustuslain asettamat t edellytykset t kunnallisen itsehallinnolle, perusoikeuksien turvaamiselle ym. on uudessa rakenteessa otettu huomioon Edellyttäisi lakia, jossa määritelty mm.» rakenneuudistuksen tavoitteet,» kuntien vaihtoehdot ja vaikutusmahdollisuudet» prosessin kulku ja valtioneuvoston toimivalta» kuntien ja kuntalaisten oikeusturvakeinot Entä poliittiset edellytykset? Pakkoliitokset poistettiin laista vuonna 1993 onko niihin paluuta? Kuntien pakollinen yhteistyö on laajalti hyväksytty sekö on taas vaihtoehto?
tähän rakennelaissa päädyttiin Valtiojohtoinen selvitysmenettely mutta päätösvalta yhdistymisestä on kunnilla:» selvittämisvelvollisuus laissa säädettyjen kriteerien mukaisesti lain säätämässä aikataulussa» yhdistymisavustusten ja valtionosuuskompensaation menettäminen, jos esityksiä yhdistymisestä ei tehdä ennen 1.4.2014.» yhdistymisavustuksen rajaaminen koskemaan pääsääntöisesti vain kriteerit täyttäviä yhdistymisiä. Kriisikunta voidaan yhdistää vastoin ao. kuntien tahtoa
Miksi kuntarakenneuudistus on vaikeuksissa? Hallitusohjelman l vahvan peruskunnan tavoite liian yksityiskohtainen, i k i kunnianhimoinen ja vaihtoehdoton. Keinoja tavoitteen toteuttamiseen ei määritelty. Ei vaihtoehtojen tarkastelua eikä asiantuntijoiden arviota linjausten pohjana, vaan linjaukset asiantuntijoiden arvion reunaehtona Sote irtautui keväällä 2012 kuntauudistuksesta, koska 70 kunnan kuntakartta ei ollut riittävä soten pohjaksi. Nyt uudistusten keskinäinen suhde on epäselvä. Hallitus toteuttaa linjaus parlamentaarisen valmistelun sijasta loi hallituksen ja opposition sekä kuntien keskinäisen vastakkainasettelun jo hankkeen alkuvaiheessa. Kunta- valtio vuorovaikutuksen puutteellisuus valmistelussa. Valtiojohtoisuus i prosessissa säilytetty tt vaikka ratkaisuvalta on siirtynyt t kunnille.
Kuntauudistuksen tämän hetken neljä (4) keskeistä haastetta 4. Luottamus Suurten kuntaliitosten selvittämisen käynnistäminen (1) vaatii kuntaosapuolten välille vahvaa luottamusta. Epävarmuudet (2) ja kireät aikataulut (3) asettavat kuntien väliselle luottamukselle erityisiä vaatimuksia. Kaupunkiseuduilla kuntien välisessä luottamuksessa on selkeitä puutteita. Jo Paras-uudistus osoitti kuntien ja valtion välisellä luottamuksen merkityksen. 1. Selvitysalueet C Laki määrittelee selvitysalueet - tunnusteluvaihe menettää merkityksensä. HAASTEET 4. Haasteet Selvitysalueen kuntajoukkoon tulee mukaan sellaisia kuntia, joilla on vakiintunut kielteinen kanta liitokseen. Johtaa helposti vain mekaaniseen selvitykseen ja kielteiseen lopputulokseen. 3. Aikataulut 2000-luvun monikuntajakoselvitykset: selvitys- ja päätöksentekovaihe 9-2 kk ja yhdistymisen toimeenpanon valmistelu noin 12 kk. Vuoteen 2015 tähtäävien kuntajakoselvitysten pitäisi olla jo nyt käynnissä. Vuoden 2013 elokuun jälkeen tuo aikaikkuna sulkeutuu jo pienimpienkin kuntaliitosten osalta, joten tähtäin tulisi olla vuodessa 2017. 2. Epävarmuudet Mitä enemmän epävarmaa tietoa valtion toimista (esim. valtionosuudet, sote), sitä suurempi todennäköisyys, että tietopohja koetaan riittämättömäksi rakenteellisten muutosten tekemiselle. Tällä hetkellä avoimia kysymyksiä liikaa - erityisesti sote-linjauksissa.
Miten eteenpäin? Arvio rakennelailla aikaansaatavasta kuntauudistuksesta toteutuuko vahvojen peruskuntien Suomi? entä sote: vahvojen peruskuntien vai sote-alueiden Suomi? Riittävä väestöpohja vai kuntaperusteisuus etusijalla? Vuorovaikutteinen valmistelu: kunnille tieto ja välineet oman tulevaisuutensa suunnittelemiseksi Rakennelain selvitysalueet ja aikataulu realistisiksi Alueellisten erojen tunnustaminen - yhteistyön syventäminen vaihtoehdoksi silloin kun kuntaliitoksia ei saada aikaan.
The Economist, 2-8. helmikuuta 2013 raportti Pohjoismaista Pohjoismaat ovat utterly determined d in pushing throughh reforms The Nordics`success depends on their long tradition of good government, which emphasizes not only honesty and transparency but also consensus and compromise. Päättäväisesti kyllä, mutta päättäväisyys vie perille vain jos se rakentuu hyvän hallinnon perustalle:» Rehellisyys» Avoimuus» Yhteinen tahto» Kompromissihalukkuus