Luonnos 24.11.2014 Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus XX.XX.2014
1 Uuden kunnan perustaminen... 3 2 Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet... 3 3. Elinvoima... 3 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla... 4 3.2 Asukasluvun kasvuun vaikuttaminen... 4 3.3 Aluekeskusten kehittäminen... 5 3.4 Tuloksellinen edunajaminen... 5 4. Talous... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 4.1 Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteetvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole 4.1 Yhdistymisavustuksen käyttö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 5. Palvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 5.1 Palvelut ja palveluverkko... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 5.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 5.2 Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 5.3 Vapaa-aika palvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 5.2 Lähipalvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 6. Osallisuus ja lähivaikuttaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 6.1 Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminenvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole 6.2 Alueellinen vaikuttaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 7. Johtaminen ja organisaatio... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 7.1 Uuden kunnan johtamisjärjestelmä Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 7.2 Luottamushenkilöorganisaatio... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 7.3 Kunnanjohtajien asema... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 8 Henkilöstö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 8.1 Henkilöstön sijoittamisen periaatteetvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole 8.2 Palkkojen harmonisointi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 8.3 Henkilöstöohjelma ja muutostuki.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 9 Uuden kunnan valmistelu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 9.1 Yhdistymishallitus ja sen kokoonpanovirhe. Kirjanmerkkiä ei ole 9.2 Taloudenhoito ennen kuntien yhdistymistävirhe. Kirjanmerkkiä ei ole
10. Yhdistymisen muut järjestelyt... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 10.1 Sopimusjärjestelyt... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole 10.2 Yhdistymissopimuksen ja yhdistymisen arviointivirhe. Kirjanmerkkiä ei ole 1 Uuden kunnan perustaminen 2 Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet Uuden kunnan tavoitetila ja visio: Uusi kunta on kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva kaupunki, jossa on toimivat palvelut. Uudella kunnalla on terve ja kestävä kuntatalous. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät. Uuden kunnan johtaminen on vaikuttavaa ja palveluorganisaatio on tehokas. Uuden kunnan tavoitteet: 1. Uuden kunnan työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla: elinvoimapolitiikka on suunnitelmallista työpaikkamäärä kasvaa yrityselämä on monipuolista ja kasvusuunnassa osaamisen ja TKI-toiminnan edellytykset vahvistuvat korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa 2. Uuden kunnan asukasluvun kasvuun vaikuttaminen: asukasluku kasvaa asumisen vaihtoehdot erilaisissa asumisympäristöissä ovat monipuolisia julkiset ja yksityiset palvelut ovat toimivia uudessa kunnassa on myönteinen yhteistyön ilmapiiri ja kunnalla on positiivinen mainekuva 3. Uuden kunnan aluekeskusten kehittäminen: aluekeskusten elinvoima on vahvaa alueen sisäinen joukkoliikenne sekä liikenneyhteydet paranevat henkilöliikenne- ja tietoliikenneyhteydet toimivat taajamien ja kylien omat vahvuudet ovat esillä viestinnässä ja markkinoinnissa 4. Uuden kunnan tuloksellinen edunajaminen: uuden kunnan ja koko maakunnan tunnettuus on hyvä kulttuuri- ja liikuntatoiminnan tapahtumien vetovoima kasvaa alueen valtatiet, rautatiet, satama ja lentoliikenne kehittyvät korkeakouluilla, ammattikorkeakouluilla, toisen asteen oppilaitoksilla ja tutkimuslaitoksilla on vahvat toimintaedellytykset
3. Elinvoima Elinvoimapolitiikka on laajempaa kuin perinteinen elinkeinopolitiikka. Elinvoimapolitiikka ja elinvoiman johtaminen on uuden kaupungin ydintehtäviä. Elinvoima vahvistuu vuorovaikutuksessa alueen eri toimijoiden välillä. Uuden kunnan elinvoima (so. kilpailukyky, vetovoima, houkuttelevuus) muodostuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Elinvoimaan vaikuttavat ulkoiseen ja sisäiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Elinvoima voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimaan, jonka pohjalta syntyy alueen mainekuva uusien asukkaiden, yritysten ja investoijien näkökulmasta. Ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimaan liittyvät tekijät ovat vahvassa sidoksessa toisiinsa eikä niitä ole tarkoituksenmukaista kategorisesti erottaa toisistaan. Ulkoisella elinvoimalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia merkittäviä ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttavia makrotekijöitä, jotka liittyvät muun muassa elinkeino- ja toimialarakenteen-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehityksen tai saavutettavuuden, yhteyksien ja etäisyyksien suhteen tapahtuviin keskipitkän aikavälin muutoksiin. Ulkoiseen elinvoimaan liittyvien tekijöiden kohdalla on suuri riippuvuus alueen ulkopuolella tehtävistä päätöksistä ja resurssien jakamisesta. Sisäisellä elinvoimalla tarkoitetaan alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavia mikrotekijöitä, jotka liittyvät muun muassa alueen tekemiin omiin valintoihin, olemassa olevien vahvuuksien vahvistamiseen ja strategisiin painopisteisiin. Keskeiset tekijät voivat liittyä esimerkiksi palveluihin ja niiden järjestämiseen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, strategiseen ketteryyteen ja muutosherkkyyteen, alueen yhteistyörakenne- ja sopimusjärjestelyihin, alueen sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin jne. Sisäiseen elinvoimaan liittyvien tekijöiden kohdalla muutosta on mahdollista ennakoida ja muutosten sisältöön voidaan vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on alueen omissa käsissä. Uuden kunnan ulkoista ja sisäistä elinvoimaa vahvistetaan seuraavilla toimenpiteillä: 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla Uudelle kunnalle laaditaan kasvuun perustuva strategia ja sen mukainen elinvoimaohjelma. Strategiaan perustuva edunajaminen toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän, maakunnan muiden kuntien ja viranomaisten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Uuden kunnan konsernihallinnossa on kaupunkikehitysyksikkö, joka vastaa koko alueen elinkeinojen kehittämisestä ja yritysten toimintaedellytysten varmistamisesta ja maankäytön suunnittelusta. Uuden kunnan alueelle luodaan houkutteleva ympäristö yrityksille. Kunta panostaa avoimen sektorin yritysten toimintaedellytyksiin ja kasvuyritysten lisääntymiseen. Uusi kunta määrittelee elinvoimaa tukevan ja uudistavia toimintatapoja mahdollistavan hankintapolitiikan, jolla aktivoidaan myös palveluyritysten lisääntymistä ja kasvua. Uudessa kunnassa vahvistetaan edellytyksiä osaamisen ja TKI-toiminnan kehittymiselle korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulutustarjontaa kehitetään kasvavien yritysten osaamistarpeisiin. Tuetaan työllistämistä ja käynnistetään uusia kuntatyöllistämiseen liittyviä avauksia. Nuorisotakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun tulosten hyödyntäminen varmistetaan työllisyyden parantamiseksi.
3.2 Asukasluvun kasvuun vaikuttaminen Asumisen kehittämisessä hyödynnetään erilaisten asumisympäristöjen vahvuudet sekä kaupunkimaisilla että maaseutumaisilla alueilla. Vetovoimaisuutta tuodaan esiin tarjoamalla monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kehitetään ja markkinoidaan taajamia ja kyliä niiden omilla vahvuuksilla. Rakennetaan positiivista mainetta päätöksentekijöiden, kuntalaisten ja sidosryhmien yhteistyöllä ja hyvällä ilmapiirillä. Asukkaiden hyvän elämän edellytyksiä tuetaan toimivilla ja osallistavilla palveluilla sekä valinnanvapaudella. Uudessa kunnassa järjestetään toimivat palvelut hyödyntäen erilaisia ja uusia tuotantotapoja mm. sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Uuden kunnan talouden tasapainottamisella ja vastuullisella taloudenhoidolla turvataan edellytykset palveluiden järjestämiselle tulevaisuudessa. 3.3 Aluekeskusten kehittäminen Rakennemalli 2020 ajantasaistetaan ja laaditaan sen perusteella maapoliittinen ohjelma. Ohjelman toimeenpanolla ja kaavoituksella luodaan edellytykset koko uuden kunnan alueen yhdyskuntarakenteen, yrittämisen, asumisen ja liikenteen kehittymiselle. Uuden kunnan kaikkien taajamien elinvoiman ylläpitämistä ja kehittymistä tuetaan. Uuden kunnan monipuolista toimintaympäristöä ja eri alueiden vahvuuksia hyödynnetään alueen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Kunta panostaa sisäisen liikenteen toimivuuden ja kunnan eri alueiden välisen saavutettavuuden sekä tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Aluekeskuksia ja niiden elinvoimaisuutta kehitetään suunnitelmallisesti sekä mahdollistetaan kuntalaisten vaikuttaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Alueiden, kaupunginosien ja kylien identiteettiä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä vahvistetaan yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa. Aluekeskuksiin nimitetään vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnasta ja kaupunkikehitysyksikön tuesta alueelle. Uudelle kunnalle laaditaan aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kunta tarjoaa ja markkinoi eri alueilla olevia tontteja uusille yrityksille ja olemassa olevien yritysten laajennustarpeisiin. 3.4 Tuloksellinen edunajaminen Laaditaan viestintä- ja markkinointiohjelma tukemaan edunajamisen toimenpiteiden onnistumista. Saavutettavuuden ja kilpailuaseman parantamiseksi panostetaan kaupunkikeskuksen, aluekeskusten ja kasvukäytävien VT 2, VT8 ja VT 12 sekä satama- ja raideliikenteen ja lentoyhteyksien infrastruktuurin parantamiseen. Liikenneyhteyksien kehittämiseen vaikutetaan aktiivisella edunajamisella. Laadukkaat korkeakoulutuksen ja toisen asteen toimintaedellytykset turvataan.
Kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten tapahtumien näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta parannetaan. Niiden näkyvyys hyödynnetään osaksi uuden kunnan vetovoiman ja mainekuvan vahvistamista. 3.5 Elinvoimaan kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat Seuraavaan taulukkoon on kerätty yhteen elinvoima osiossa esille nostetut ohjelmat ja strategiat, joita on tehdään uudessa kunnassa. Koostetaulukossa on esitetty ohjelmat/strategiat, vastuutahot, ajankohta ja nykytilanne. Osa ohjelmista ja strategioista on sellaisia, jotka on mahdollista yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Taulukko xx. Elinvoimaan kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat OHJELMA TAI STRATEGIA VASTUUTAHO(T) AJANKOHTA) NYKYTILANNE NEUVOTTELUVAIHEEN KUNNISSA ELINVOIMAOHJELMA Perustettava 1.6.2015- - Porissa oma elinvoima-ohjelma 2014-2015 - Kasvustrategia erillinen työryhmä, 31.12.2015 - Kunnissa ei itsenäisiä kasvustrategioita - Hankintastrategia yhdistymishallitus - Hankintapalvelut järjestetty seudullisesti - Porin oma ja maakunnallinen - Edunajamisohjelma edunajamisohjelma valmisteilla - Työllisyysohjelma YHDYSKUNTARAKENNE - Rakennemalli 2020 - ajantasaistaminen - Maapoliittinen ohjelma - Aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Perustettava erillinen työryhmä, yhdistymishallitus Viestintäryhmä, yhdistymishallitus 1.6.2015-31.12.2016 1.1.2015-31.12.2016 -Rakennemalli 2020 tehty ja hyväksytty seudun kunnanvaltuus-toissa - Porilla oma maapoliittinen ohjelma - Kuntien keskusta-alueella yleiskaava - Kunnilla omia suunnitelmia