Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN Kaavaselostus, ehdotus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12.5.2014
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I Kuopio Heinäveden reitin rantayleiskaavan muuttaminen SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 1.2 Yleiskaavan muutos ja laajennus... 1 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen... 2 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 2.1.1 Alueiden yleiskuvaus... 2 2.1.2 Ympäristö... 2 2.1.3 Maanomistus... 2 2.1.4 Arkeologia... 2 2.1.5 Luonnonsuojelualueet... 3 2.1.6 Rakennettu ympäristö... 3 2.2 Suunnittelutilanne... 3 2.2.1 Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta... 3 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet... 6 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve... 6 3.2 Yleiskaavamuutokset kohteittain... 6 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 3.3.1 Osalliset... 13 3.4 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 13 3.4.1 Vireilletulo... 13 3.4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 3.4.3 Viranomaisyhteistyö... 14 4 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET... 14 4.1 Kaavan rakenne... 14 4.2 Aluevarausten pääperustelut... 15 4.2.1 Loma-asuntoalueet... 15 4.2.2 Maa- ja metsätalousalue... 15 4.2.3 Suojelualueet... 16 4.2.4 Liikenne... 16 4.2.5 Yleismääräykset Heinäveden reitin rantayleiskaavan alueella... 16 4.3 Kaavan vaikutukset... 18 4.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 18 4.3.2 Vaikutukset liikenteeseen... 19 4.3.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 20 4.3.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 20 4.3.5 Vaikutukset maisemaan... 20 4.3.6 Taloudelliset vaikutukset... 20 4.3.7 Sosiaaliset vaikutukset... 20 5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 20 6 TOTEUTTAMINEN... 21 7 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN... 21 Liitteet: - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja määräykset - Kaavaluonnoksen palaute ja vastineet
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 ( 21 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen laadinnan käynnistämisestä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 25.4.2014. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 27.10-28.11.2014. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk.2015 pp.kk.2015. 1.2 Yleiskaavan muutos ja laajennus Kaavamuutos koskee tiloja 432-3-111 (Töykkää), 90-432-3-103 (Kielokallio), 90-432-3-110 (Hiekkaranta), 90-432-3-88 (Mäntyniemi) ja (90-432-3-91 Kallioranta) Kitusenniemen Pieni-Haapolahdessa, 408-1-74 (Vuorela) Häntäniemessä, tilan 893-1-10 (Humala) palstoja Vihtarinniemessä ja Kohmanniemessä sekä tilan 417-22-7 (Hyvönniemi) palstoja Keskisalossa ja Takkaniemessä sekä lähialueen saarilla. Tilalta 408-1-74 (Vuorela) on tarkoitus siirtää yksi loma-asunnon rakennuspaikka tilalle 432-3-111 (Töykkää). Samalla läheisien lohkotilojen 90-432-3-103 (Kielokallio) ja 90-432-3-110 (Hiekkaranta) rakennuspaikkojen sijoittelua tarkistetaan. Näiden tilojen alueilla ristiriitoja kiinteistöjaotuksen ja kaavan rakennuspaikkojen sijainnin suhteen. Lisäksi tilat 90-432-3-88 (Mäntyniemi) ja (90-432-3-91 Kallioranta) ovat mukana kaavamuutoksessa, koska edellä esitettyjen muutosten vuoksi Pienen Haapolahden pohjoisrannalle muodostuu kuuden rakennuspaikan kortteli, johon nämä tilat kuuluvat, vaikkei niihin mitään muutoksia kohdistukaan. Metsähallituksen omistaman tilan 893-1-10 Kohmanniemessä sijaitsevasta palstasta osa on suojeltu, ja palstalle osoitetut 4 lomarakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää muille Metsähallituksen omistamille tiloille. Vihtarinniemen, Keskisalon ja Takkaniemen alueella on luonnonsuojelualueiden rajauksissa tapahtunut muutoksia. Rajaukset on tarkoitus päivittää kaavassa ajantasalle. Alueen rantarakennuspaikkojen sijoittelua on tarkoitus myös muuttaa siten, että rakennuspaikat muodostavat suurempia kokonaisuuksia ja ovat helpommin toteutettavissa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 ( 21 ) Kuva 1: Muutosalueiden likimääräinen sijainti on esitetty punaisilla ympyröillä. 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen 2 Lähtökohdat Rantayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena. 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueiden yleiskuvaus 2.1.2 Ympäristö 2.1.3 Maanomistus Muutosalueet ovat suurelta osin tai maa- ja metsätalous käytössä. Alueille on osoitettu lomarakennuspaikkoja, mutta niitä ei ole vielä rakennettu. Metsähallituksen luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue on laajentunut Vihtarinniemessä ja Kohmanniemessä. Nämä muutokset osoitetaan myös kaavassa. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Tuolloin on inventoitu ja osoitettu luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet, eikä niitä kaavamuutosalueella ole suojelualueiden lisäksi havaittu. Biologi Jari Kärkkäinen on käynyt 10.9.2013 inventoimassa muutosalueet, joihin rakennuspaikkoja ollaan siirtämässä. Alueet ovat normaalia talousmetsää, eikä uusia arvokkaita luontokohteita löytynyt. Tilat 432-3-111 (Töykkää) Kitusenniemen Pieni-Haapolahdessa ja 408-1-74 (Vuorela) Häntäniemessä ovat Heinäveden kunnan omistuksessa. Tila 893-1-10 (Humala) Vihtarinniemessä ja Kohmanniemessä sekä tila 417-22-7 (Hyvönniemi) Keskisalossa ja Takkaniemessä ovat Metsähallituksen omistuksessa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 ( 21 ) 2.1.4 Arkeologia 2.1.5 Luonnonsuojelualueet 2.1.6 Rakennettu ympäristö Alkuperäisessä kaavassa on osoitettu tiedossa olevat muinaisjäännökset kaava-alueella. Tarvetta muinaisjäännösinventoinnille tämän kaavan yhteydessä ei ole ilmennyt. Kaavamuutosalueilla ja laajemminkin Kermajärvellä on laajoja suojelualueita/suojeluun varattuja alueita. Kaavamuutosalueen suojeluun varatut alueet ovat kaikki Metsähallituksen omistuksessa, mutta niitä ei ole vielä perustettu luonnonsuojelualueiksi. Nyt laadittavan kaavamuutoksen yhteydessä suojelualueiden rajaukset päivitetään viimeisimpien linjausten mukaiseksi. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue ja sen ympäristö on haja-asutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on paikoin muita loma-asuntoja ja harvakseltaan asuinrakennuksia. Palvelut Alueen palvelut haetaan Heinäveden taajamasta. Liikenne Muutosalueille on olemassa kattavat tieyhteydet. Tekninen huolto Muutosalueilla ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Etelä-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö 4.10.2010 Heinäveden reitin rantayleiskaava Etelä-Savon ympäristökeskus vahv. 2.7.2002 Rakennusjärjestys Valtuusto hyv. 28.5.2001 2.2.1.1 Etelä-Savon maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Savon maakuntakaavan 29.5.2009. Kaava on ympäristöministeriön vahvistama (4.10.2010). Kaavassa metsähallituksen tilojen 893-1-10 ja 417-22-7 alueiden osilla on Kermajärven Naturaaluetta ja luonnonsuojelualuetta (SL). Muille alueille ei kohdistu aluevarauksia tai muita merkintöjä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 ( 21 ) Kuva 2: Ote maakuntakaavasta. Muutoskohteet ja alueet on osoitettu punaisin nuolin ja ympyröin. Maakuntakaavan merkinnät: SL LUONNONSUOJELUALUE 2.2.1.2 Heinäveden reitin yleiskaava Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. nat NATURA 2000-VERKOSTOON KUULUVA ALUE Merkinnällä osoitetaan Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet. Alueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 2.7.2002 vahvistettu Heinäveden reitin rantayleiskaava. Häntäniemen alueelle on tehty yleiskaavan muutos 19.3.2012. Otteet voimassa olevasta yleiskaavasta ilmenevät oheisista kuvista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 ( 21 ) Tila 408-1-74 Tila 432-3-111 417-22-7 893-1-10 417-22-7 893-1-10 Tilat 893-1-10 ja 417-22-7 Vihtarinniemessä ja Keskisalossa
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 ( 21 ) 893-1-10 Tilan 893-1-10 palsta Kohmanniemessä, joka on Heinäveden reitin rantayleiskaavan laatimisen jälkeen päätetty suojeltavan siltä osalta, jolle osoitetut 4 rakennuspaikkaa ovat sijoittuneet. Lomarakennuspaikat on tarkoitus siirtää Vihtarinniemen/Keskisalon alueelle. Voimassa olevassa Heinäveden reitin rantayleiskaavassa muutosalueille on osoitettu loma-asuntojen alueita, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, luonnonsuojelualueita, virkistysalueita ja venevalkamia. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Luonnonsuojeluun varattuja alueiden rajauksia on Metsähallituksen toimesta tarkistettu, jonka myötä neljä rakennuspaikkaa on Kohmanniemestä tarpeen siirtää Vihtarinniemeen/Keskisaloon. Myös Vihtarinnimen ja Keskisalon alueille jo osoitettujen rantarakennuspaikkojen sijoittelua on tarkoitus muuttaa siten, että rakennuspaikat muodostavat suurempia kokonaisuuksia ja ovat helpommin toteutettavissa. 3.2 Yleiskaavamuutokset kohteittain Yleiskaavamuutokset kohdistuvat Heinäveden reitin alueelle seuraavasti: Muutosalue 1. Tilan 893-1-10 Humala Kohmanniemen, Lehtosaaren ja kolmen pienemmän, nimettömän saaren palstojen alueita osoitetaan SL-merkinnällä luonnonsuojelualueiksi. Metsähallituksen aikomuksena on perustaa alueet luonnonsuojelualueiksi. Alueet ovat myös maakuntakaavassa SL-alueita.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 ( 21 ) Voimassa oleva kaava Kaava muutoksen jälkeen
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 ( 21 ) Muutosalue 2. Muutosalueista toinen kokonaisuus on laajin. Se käsittää mm. Vihtarinniemen ja Keskisalon alueen ja sisältää useita muutoksia. Nyt muutoksenalaisena olevalle Metsähallituksen omistamalle alueelle (osat tiloista 893-1-10 Humala ja 417-22-7 Hyvönniemi) on osoitettu alkuperäisessä Heinäveden reitin rantayleiskaavassa yhteensä 32 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksen myötä alueelle osoitetaan yhteensä 36 rakennuspaikkaa, sillä Kohmanniemestä siirretyt rakennuspaikat on osoitettu tänne. Ennen muutosta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 ( 21 ) RA/3,M -> SL (-3) M-> RA/4 (+4) RA/2 ->RA/3 (+1) VR ja LV-1 -> SL RA/2 ->RA/3 (+1) M->RA/1 (+1) Tiivistys Tiivistys, + ja yht+2ra-paik. 2 paikkaa (+2) LV-> SL RA/1 ->M (x2) (-2) RA/1 Tiivistys ->M (x2) (-2) RA/1-> RA/2 (+1) Tiivistys RA/4-> RA/5 (+1) LV-2 siirto Muutoksen jälkeen Muutoksen jälkeen kartassa on osoitettu tekstisoikioilla tapahtuneet muutokset. Rakennuspaikkojen siirtoja sisältävissä muutoksissa on alimmaisella rivillä tapahtuneiden siirtojen määrä kokonaisuudessaan. Vähennyksiä on yhteensä 7 ja lisäyksiä yhteensä 11, koska 4 rakennuspaikkaa on siirretty Kohmanniemestä (muutosalue 1). Tekstisoikioiden avulla osoitettujen muutosten lisäksi SL-alueen rajaa on tarkastettu vastaamaan maakuntakaavan SL-alueiden sekä valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien mukaisia rajauksia. Sen seurauksena M-alueita on laajoilla alueilla muutettu SL-alueiksi ja yksittäisissä kohteissa rajauksia on tarkennettu toisin päin. Muutosalue 3. Kaavamuutoksella tilan 893-1-10 Humala Vasarasaaren käsittävän palstan VR-alue osoitetaan SL-alueeksi. Alkuperäisessä kaavassa saarelle on osoitettu retkisatama ja retkeily- ja ulkoilualue. Sittemmin Metsähallitus on varannut Vasarasaarta laajemmin suojelutarkoituksiin, joten VR-alue muutetaan SLalueeksi. LV-1 alue säilyy retkisatamakäytössä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 ( 21 ) Ennen muutosta Muutoksen jälkeen Muutosalue 4. Muutosalueella 4. on voimassa olevassa kaavassa tilojen 408-1-74 Vuorela, 408-1-75 Kalliotöyräs ja 408-1-76 Harvalahti alueella yhteensä kaksi lomaasunnon rakennuspaikkaa, joista toinen on rakennettu. Alueelle on tehty 19.3.2012 :n 19 kohdalla hyväksytty kaavamuutos, jonka mukainen seuraava kuva on. Rakennuspaikat on sijoitettu silloisen kiinteistöraja-aineiston mukaisesti tiloille 1:74 ja 1:75. Tarkistusmittauksen jälkeen lohkotilat ovat kuitenkin siirtyneet itään päin. Rakennettu rakennuspaikka sijaitsee yksityisen omistamalla tilalla 1:75 ja siirrettävä rakentamaton rakennuspaikka kunnan omistamalla tilalla 1:74. Kaavamuutoksella jätetään rakennettu rakennuspaikka tilalle 1:75 ja siirretään tilan 1:74 rakennuspaikka muutosalue 5:n yhteydessä esitettävälle tilalle 432-3-111 (Töykkää). Ennen muutosta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 ( 21 ) Muutoksen jälkeen Muutosalue 5. Muutosalueella 5. osoitetaan kolme aiemmin maa- ja metsätalousalueeksi osoitettua saarta SL-merkinnällä luonnonsuojelualueiksi Metsähallituksen uusien suojelulinjausten mukaisesti. Saaret ovat Korpisaari, Sammakko ja Pikku-Sammakko. Lisäksi osoitetaan Pieneen Haapolahteen tilalle 432-3-111 Töykkää muutosalue 4:ltä siirrettävä rakennuspaikka. Samalla alueen rakennuspaikkojen sijoittelua tarkennetaan suhteessa nykyiseen kiinteistöjaotukseen. Kaava suhteessa nykyiseen kiinteistöjaotukseen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 ( 21 ) Edellisessä kuvassa nähdään nykyisen kiinteistöjaotuksen ja kaavan olevan hieman ristiriidassa keskenään. Kaavan rakennuspaikat eivät osu kiinteistöille, niin kuin on tarkoitettu. Siniset nuolet edellisessä kuvassa osoittavat kahden lohkotilan alueet, joiden rakennuspaikkojen sijaintia on tarve korjata. Läntisemmän lohkotilan (90-432-3-103 Kielokallio) rakennuspaikka on kaavassa hieman liian idässä suhteessa tilaan. Itäisemmän lohkotilan (90-432-3-110 Hiekkaranta) alueelle on jäänyt kiinteistöjä muodostaessa kaksi rakennuspaikkaa, kun tarkoituksena on ollut yhden rakennuspaikan osoittaminen lohkotilalle. Edellä kuvatut ristiriidat kiinteistöjaotuksen ja voimassa olevan kaavan välillä korjataan tämän muutoksen yhteydessä. Näin yhden rakennuspaikan siirron myötä Pienen Haapolahden pohjoisrannalle muodostuu kuuden rakennuspaikan kortteli. Rakennuspaikan siirtoa suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimuksiin on arvioitu kohdassa 4.4.2. Ennen muutosta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 ( 21 ) Muutoksen jälkeen 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan tekninen lautakunta Viranomaiset (Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä- Savon maakuntaliitto, Savonlinnan maakuntamuseo, Museovirasto, Liikennevirasto) 3.4 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 3.4.1 Vireilletulo Vireilletulosta kuulutettiin samalla kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 ( 21 ) 3.4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.4.3 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 27.5. 26.6.2013. OAS:stä on saatu lausunnot Savonlinnan maakuntamuseolta, Museovirastolta, Liikennevirastolta, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskuksilta, Metsähallitukselta Keski-Savon ympäristötoimelta ja tekniseltä lautakunnalta. Saatujen lausuntojen perusteella OAS on täydennetty osallisten sekä osallisten vaikutusmahdollisuuksien osalta. Muut lausunnoissa esille tulleet seikan on huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 27.10-28.11.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin palautteena 10 lausuntoa. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaavaan tehty seuraavia muutoksia: - Lisätty sähköverkon rakentamiseen (johdot, muuntamot) ja ylläpitoon tarvittavien alueiden varaamisen tarve kaavaselostukseen. - Yleismääräyksissä jäteveden imeytysasioihin liittyvä viranomainen on vaihdettu ympäristöviranomaisesta asiaa hoitavaksi viranomaiseksi. - OAS on päivitetty. - Arvioitu rakennuspaikan siirtoa Häntäniemestä Pieneen Haapolahteen suhteessa MRL:n 73 :n sisältövaatimuksiin. - Otettu kaavaan mukaan tilat 90-432-3-103 (Kielokallio) ja 90-432-3-110 (Hiekkaranta), joiden rakennuspaikkojen sijoittelua on korjattu. Näiden tilojen alueilla on ristiriitoja kiinteistöjaotuksen ja alkuperäisen kaavan rakennuspaikkojen sijainnin suhteen. - Lisäksi tilat 90-432-3-88 (Mäntyniemi) ja (90-432-3-91 Kallioranta) on otettu mukaan kaava-alueeseen. Kaavamuutosten vuoksi Pienen Haapolahden pohjoisrannalle muodostuu kuuden rakennuspaikan kortteli, johon nämä tilat kuuluvat, vaikkei niille muutoksia kohdistukaan. - Lisätty kaavaselostukseen vesiliikenteen aiheuttaman aallokon ja rantaeroosion huomioimisen tarve, kun suunnitellaan rakentamista vesiväylän läheisyyteen. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2014. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 25.4.2014. 4 YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET 4.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella siirretään rakennuspaikkoja ja tarkastetaan luonnonsuojelualueiden rajauksia Metsähallituksen linjausten mukaisiksi. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkojen tai rakennusoikeuksien lukumäärää yleiskaavaan nähden.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 ( 21 ) 4.2 Aluevarausten pääperustelut 4.2.1 Loma-asuntoalueet Erityisesti Vihtarinniemen ja Keskisalon alueilla vesiväylän läheisyyteen rakennettaessa on huomioitava vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja rantaeroosio. Kaavan kaikki rakennuspaikkojen siirrot kohdistuvat loma-asunnon rakennuspaikkoihin. 4.2.2 Maa- ja metsätalousalue Rakennusalueiden ja luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 ( 21 ) 4.2.3 Suojelualueet 4.2.4 Liikenne SM-merkinnöillä on osoitettu alueelta tunnetut muinaisjäännökset. Kaavamuutoksella on poistettu joitakin satama- ja valkama merkintöjä, jotka sijoittuvat luonnonsuojeluun varatuille alueille. Yksi veneiden säilytyspaikka on myös siirretty olevan tilanteen mukaisesti tilan 893-1-10 alueella Kokonkankaalla. 4.2.5 Yleismääräykset Heinäveden reitin rantayleiskaavan alueella Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan, eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta- tai peltoalueille. Uudet rakennuksen on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusryhmien yhteyteen. Varsinkin loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maaston sopivuuteen ja riittävän suojapuuston jäämiseen rantaviivan ja rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Tavanomaisten omarantaisten lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan perusteella. Mikäli olemassa olevan rakennus-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 ( 21 ) paikan rantaviivan pituus tai rakennuspaikan pinta-ala ei täytä kunnan rakennusjärjestyksen ehtoja, tulee rakennuspaikan kokonaiskerrosala kyseisellä rakennuspaikalla harkita tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä. Rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä, siten kuin siitä on erikseen säädetty. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu väliväylämerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. Tilalta muodostettavien uusien saarirakennuspaikkojen käyttöön tuleva venevalkama on osoitettava ensisijaisesti kyseessä olevan kantatilan mantereen alueelta. M-, M-1-, MT, MU ja SL-alueilta in rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti A-, RA- ja RM- alueille. M-, M-1, MT ja MU alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ellei kaavassa ole toisin osoitettu. VESI- JA JÄTEHUOLTO: Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja, että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöihin, ellei kiinteistö liity kunnallistekniikkaan. Vesikäymälöitä ei sallita rakennettavaksi saaristoon tai paikkoihin, joissa jätesäiliön tyhjennys ei ole mahdollista. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelma ja mahdollisen vesikäymälän rakentaminen on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Ns. harmaat jätevedet voidaan imeyttää maahan mikäli olosuhteet ja maaperä ovat soveltuvat. Imeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähemmäksi
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 18 ( 21 ) rannasta tai vesipisteestä kuin ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 metriä. Imeytykseen vaaditaan asiaa hoitavan viranomaisten lupa. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa muodostettaessa. MAISEMAN- JA METSÄNHOITO: Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Varsinkin laivaväylän tuntumassa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema-arvoihin. Metsänhoidossa noudatetaan metsäkeskus Tapion metsänhoitosuosituksia sekä metsälakia. LS, VR, M-1 ja MU alueilla sekä sm- vyöhykkeillä tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisema-arvot MT-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävän suojavyöhykkeen muodostaminen. 4.3 Sähköverkon tarpeiden huomioiminen Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Verkkoyhtiö käyttää alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat tilaa seuraavasti: 20 kv:n keskijännitejohdon johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) 0,4kV/20kV:n pylväsmuuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä 0,4 kv pienjännitejohdon tai -kaapelin johtoalueen leveys 2 metriä (1 metri johdon molemmin puolin) 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 4.4.1.1 VAT vuoksi 4.4.1.2 Toimiva-aluerakenne Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Kaava ei myöskään vaaranna Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä tai kylä- ja kulttuuriympäristöjä. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja jotka olisivat irrallaan olevasta rakenteesta. 4.4.1.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 ( 21 ) 4.4.1.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisten jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen monella alueella. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. 4.4.2 Maankäyttö- ja rakennuslain 73 sisältövaatimusten toteutuminen Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti Häntäniemestä Pieneen Haapolahteen kohdistuvaa rakennuspaikan siirtoa suhteessa maankäyttö ja rakennuslain 73 sisältövaatimuksiin. Sisältövaatimukset on esitetty numeroituna ja kunkin jälkeen on arvioitu siirtoa suhteessa ko. sisältövaatimukseen. 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; Rakennuspaikka sopeutuu Pienen Haapolahden rantamaisemaan ja ympäristöön paremmin, kuin Häntäniemeen (sijainti ennen kaavamuutosta). Häntäniemessä sijainti on maisemallisesti arvokkaaksi arvotettujen kallioiden välissä. Pieni Haapolahti taas on jo rakentamisen piirissä ja näin ollen hyvää aluetta rakentamisen keskittämiseen. Pienessä Haapolahdessa ei myöskään ole erityisiä maisema-, luonto- tai kulttuuriarvoja, joihin rakentamisella olisi vaikutusta. Pienen Haapolahden alue on Häntäniemeä parempi myös olevan infrastruktuurinsa puolesta. Rakennuspaikan vieressä on tie ja muuntaja, joten tien ja sähköverkon rakentamistarpeita ei ole. 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon Luonto- tai maisema-arvoja ei Pienessä Haapolahdessa ole, toisin kuin Häntäniemessä. Virkistystarpeita ajatellen Pienessä Haapolahdessa rakentamisen piiriin tuleva alue ei ole merkittävä. Lähialueen muut rakennuspaikat ovat omarantaisia. Vastaava, reilun sadan metrin vapaan rantaviivan jakso jää lahden perälle tämän tilan alueelle. Lähialueella on laajoja metsäalueita, jotka sopeutuvat Vesiensuojelun ja rakennuspaikan vesihuollon järjestämisen kannalta Pieni Haapolahti on parempi paikka, sillä Häntäniemi on kallioista aluetta. Pieni Haapolahti pienenä lahden pohjukkana ei ole ideaalisin paikka keskittää rakentamista, jos mietitään koko suurta Kermaa vesistönä. Toisaalta kun kaavan mukainen tilanne on jo tiivis, ei nykytilanteeseen tuo suurta muutosta osoittaa yksi rakennuspaikka lisää. Jätevesien käsittelyn vaatimukset ovat nykyisin sellaiset, ettei yhden loma-asunnon voi katsoa juurikaan lisäävän esimerkiksi ravinnekuormaa lahden alueella. Ei myöskään voi katsoa, että esimerkiksi maisema muuttuisi yhden rakennuspaikan myötä oleellisesti, varsinkin kun molemmin puolin siirtoaluetta on jo rakentamista. Maastoltaan Pieni Haapolahti on rakentamiselle otollisempaa aluetta kuin kallioinen Häntäniemi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 20 ( 21 ) 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Yhtenäisellä rakentamattomalla ranta-alueella ei laissa tarkoitettane siirtoalueen tyyppisiä alueita. Tällä hetkellä välillä, johon siirrettävä rakennuspaikka sijoittuu, on noin 185 metriä rakentamatonta aluetta. Kun siitä vähennetään välillä jo voimassa olevan kaavan mukaan oleva käyttämätön uusi rakennuspaikka (vie noin 80 metriä rantaa), jää jäljelle noin 105 metriä rakentamatonta rantaa. Vastaava reilun sadan metrin vapaan rantaviivan jakso jää lahden perälle tilan 3:111 alueelle. Kun rakennuspaikka siirretään Pieneen Haapolahteen, jää Häntäniemeen vastaavasti yhden rakennuspaikan verran enemmän vapaata rantaviivaa. 4.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksen rakennuspaikkojen siirrot eivät aiheuta liikennevaikutuksia muutoin kuin yksityistietasolla. Rakennuspaikkojen siirrot on tehty alueille, joille pystytään tekemään yksityistieyhteys, eivätkä ne ole kaukana olevista teistä. 4.4.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. 4.4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 4.4.6 Vaikutukset maisemaan 4.4.7 Taloudelliset vaikutukset 4.4.8 Sosiaaliset vaikutukset Luonnon monimuotoisuus ei vähene, rakennuspaikat on sijoitettu arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Yleiskaavalla ja yleiskaavamuutoksella rakennuspaikkoja siirretään hieman verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan ja osoitetaan rakennuspaikkoja olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen. Kaavamuutoksella ei näin ollen ole merkittäviä muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, sillä uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Kaavamuutos ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä ei vähene kaavamuutoksen myötä. 5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Heinäveden reitin rantayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 21 ( 21 ) 6 TOTEUTTAMINEN Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN Kaavamuutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 25.4.2014. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä pp.kk.2014 pp.kk.2014. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015. Kuopiossa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Pasi Ronkainen Suunnittelija, LuK