JÄSEN- YHTEISÖT 2010 Esittelyssä jäsenyhteisöt Liikenneturvallisuutta yhteisvoimin 56 erilaista yhteisöä samalla asialla
Liikenneturvallisuutta yhteisvoimin! Liikenneturva tekee aktiivista liikenneturvallisuustyötä kouluttaen, valistaen, tiedottaen ja kampanjoiden. Koko Suomen kattavassa toiminnassa meitä on kaikkiaan 47 liikenneturvallisuuden monipuolista ammattilaista 12 aluetoimistossa. Lisäksi aluetoimistojen alaisuudessa toimii lähes sata vapaaehtoista kouluttajaa ympäri Suomea. Sekään ei riitä, vaan liikenneturvallisuuden viestin tehokkaaseen eteenpäin viemiseen tarvitsemme ehdottomasti myös 56 jäsenyhteisömme kanssa tehtävää yhteistyötä. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä liikenneturvallisuus syntyy yhteisvoimin. Teksti: tuija holttinen kuva: matti immonen 2 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Tien päällä Liikenteessä turvallisesti Liikenneturva on vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 56 eri aloja edustavaa jäsenyhteisöä. Se toimii läheisessä yhteistyössä näiden ja alan viranomaisten kanssa. Liikenneturvan toiminnasta säädetään lailla ja toimintaa valvoo liikenne- ja viestintäministeriö. Tieliikenneturvallisuuden valistusorganisaationa Liikenneturvan tehtävänä on vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ihmisten liikennekäyttäytymiseen tiedottamalla, kampanjoimalla, tukemalla eri ikä- ja tienkäyttäjäryhmien liikennekasvatusta sekä jatkokouluttamalla kuljettajia. Tutkimustoiminnalla hankitaan taustatietoja oman työn tukemiseksi. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 3
Sisällys JÄSENYHTEISÖT 2010 8 2 Liikenneturvallisuutta yhteisvoimin 16 10 Tapiolan moottoripyöräkoulutus 14 Ikäautoilijat kuntokurssille 16 Väsymystä on vaikea valvoa tanja mikkola juuso aranko 10 20 Ilmastonmuutos ja liikenneturvallisuus 22 Suomalaisen liikenteen kipupisteet? 26 Turvallinen auto katsastajan silmin VAKIOT 5 Pääkirjoitus: Matti Järvinen 6 Lyhyesti ILKKA SUOMINEN shutterstock 24 8 Henkilö: Pauli Karjalainen 24 Henkilö: Jiri Kattelus 26 a-katsastus 29 Näkökentässä: Silja Siltala 4 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010 30 Svensk resumé
Pääkirjoitus Liikenne vilkku Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303 s-posti: etunimi.sukunimi@ liikenneturva.fi www.liikenneturva.fi Päätoimittaja Matti Järvinen Toimitussihteeri Kare Ojaniemi Toimituskunta Matti Järvinen, Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen, Tuula Taskinen, Kaisa Hara, Sirpa Rajalin, Antero Lammi, Pia Gästrin, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Taitto Legendium Oy / Pauliina Sjöholm Melkonkatu 28 D, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 420 Kansi Kuva: Jari Härkönen Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, 00421 Helsinki Faksi 020 7282 303 s-posti: tarja.hamalainen@ liikenneturva.fi Painatus SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, 00011 Posti Puh. 020 4517 188 faksi 020 4517 578 ISSN 0355-6689 57. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Yhteen hiileen Suomesta puuttuu järjestäytynyt vapaaehtoinen liikenneturvallisuustyö. Vai puuttuuko? Yksinomaan tieliikenteen turvallisuuteen keskittyneitä kansalaisjärjestöjä on varsin vähän. Meillä ei myöskään ole tapahtunut samanlaista liikenteen uhrien järjestäytymistä kuten monessa muussa Euroopan maassa. Heidän asioitaan hoitavat meillä vammaisjärjestöt. Vapaaehtoista työtä tehdään kuitenkin paljon. Liikennealan etu- ja kansalaisjärjestöissä turvallisuus on sisäänrakennettu osa toimintaa. Harvassa ovat muutkaan alan järjestöt ja yhteisöt, joilla ei olisi jonkinlaista yhtymäkohtaa turvallisen liikkumisen tarpeeseen. Se kuvaa hyvin potentiaalia, joka etenkin liikennevalistuksessa on käytettävissä. Turvallisuusnäkökulman esillä pitäminen on viime kädessä tahdon asia. Tarvitaan ihmisiä, joilla on tahtoa, intoa ja peräänantamattomuutta puolustaa sitä. Hyvänä esimerkkinä ovat kunnissa työskentelevät ihmiset, jotka eri hallinnon aloilla omassa työssään edistävät turvallisia ratkaisuja. Heidän sitoutumisessaan on nähtävissä vapaaehtoisuuden voimaa. Liikenneturva toimii vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä. Sen tehtävänä on opastaa ja yhteensovittaa 56 jäsenyhteisönsä yhteistyötä. Jäsenten erilaisuus on johtanut siihen, että käytännössä yhteistyö on sujunut parhaiten parin kolmen järjestön yhteenliittymän kanssa kerrallaan. Jäsenyhteisöjen merkitys Liikenneturvalle on ainakin kahdenlainen. Ne toimivat omaan jäsenistöönsä päin luotettavana kanavana turvallisuusviesteille. Samalla niillä on myös tarjottavana asiantuntemusta tieliikenteen ja liikkumisen arjen ongelmien ratkaisemiseksi. Liikenneturvan puitteissa jäsenyhteisöt ovat puhaltaneet yksituumaisesti yhteiseen turvallisuuden hiileen. Sillä on ollut ja on jatkossa tärkeä merkitys tieliikenteen turvallisuusvalistuksen kannalta. Valtion liikennehallinnon keskittyessä tieliikenteen vapaaehtoisen turvallisuustyön merkitys kasvaa. Sitä tarvitaan entistä enemmän muistuttamaan tieliikenteen merkityksestä, virittämään tienkäyttäjien aktiivisuutta puuttua turvallisuuspuutteisiin ja tarjoamaan eväitä omasta turvallisuudesta huolehtimiseksi. Liikenneturva Matti Järvinen toimitusjohtaja JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 5
juuso shutterstock aranko Motoristien ajokausi päättyy AKT ry liputtaa 0-toleranssin puolesta 0 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi kertoo AKT:n olevan liikenteessä 0-toleranssin kannalla. Liikenteen päihteettömyys näkyy myös monen muun Liikenneturvan jäsenyhteisön työssä. Terveysalan järjestöistä muun muassa Terveys ry nostaa säännöllisesti esiin liikenneraittiusasioita ja osallistuu myös Aamulla kiität kaveria -liikenneraittiuskampanjaan. Myös ruotsinkielinen raittiusliitto Nykterhetsförbundet Hälsa & Trafik on käynnistänyt nimien keräyskampanjan, jolla vaaditaan promillerajaa alennettavaksi. Sen vaatimuksena on, että moottoriajoneuvon kuljettajan olisi aina oltava raitis. Lisäksi järjestö alentaisi rangaistavan rattijuopumuksen rajaa Suomessa 0,2 promilleen. www.aamullakiitatkaveria.fi Talviteloille siirtyvillä moottoripyöräilijöillä on pian aikaa paneutua Liikenneturvan koulutusaineistoon Mitä moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista voidaan oppia? Koulutusmalliin ei kuulu rataharjoittelua, joten se toimii myös räntäsateessa. Moottoripyöräkerho 69 ry:n koulutusvastaava Markku Ahlsten kertoo vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön ja koulutuksen olevan erityisen tärkeää motoristeille. Ajokorttiin tähtäävä koulutus antaa ajamiseen tarvittavat perusvalmiudet ja luvan jatkuvaan opiskeluun. Moottoripyöräkerho 69 ry onkin jo vuodesta 1978 järjestänyt Ennakoiva ajo- ja myöhemmin Motoristi Survival -koulutuksia. tuula taskinen Taksiliitto kiinnostunut koulukuljetusten turvallisuudesta Liikenneturvallisuuskysymyksissä aktiivisen Suomen Taksiliitto ry:n viestintä päällikkö Nina Nizovsky nostaa esiin liiton ajankohtaisina teemoina turvavyön käytön ja koulukuljetusten turvallisuuden edistämisen. Liikenneturvallisuuden tulevaisuuden haasteina hän mainitsee nuorten kuljettajien onnettomuusalttiuden sekä etenkin alempitasoisen tieverkoston kunnon heikkenemisen. Liikenneturvallisuus on hyvin tärkeä asia ammatikseen liikenteessä oleville, siis myös takseille, Nizovsky muistuttaa. shutterstock Rengasratsia kuuluu syksyyn Tänä vuonna Rengasratsia kehotti autoilijoita ratsaamaan renkaansa syyssateiden varalle. Autoilijoille viestittiin, että erityisen kuuman kesän polttavat tienpinnat ovat saattaneet jättää renkaat yllättävän huonoon kuntoon. Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat kampanjoineet rengasturvallisuuden puolesta syksystä 1997 lähtien. Valtakunnallisesti toteutettava kampanja on suuri ponnistus yhteistyötahoilta ja vaatii runsaasti käsipareja ja suunnittelua. Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi kiittää yhteistyötahoja ja toteaa, että Liikenneturvalle kampanjoinnin perimmäinen tarkoitus on muistuttaa kuljettajia turvallisesta ajotyylistä. Kuljettajan on ennakoimalla varattava itselleen ja muille tilaa ja aikaa toimia vaaratilanteessa. 6 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Vain joka kolmas käyttää turvavyötä linja-autossa tuula taskinen lyhyesti Eri pohjoismaiden asukkaiden liikennekäyttäytymistä mitanneen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset käyttivät harvakseltaan turvavyötä linja-autossa. Vielä julkaisemattomassa Nordiska Trafik säkerhets rådetin (NTR) pohjoismaisessa kysely tutkimuksessa 33 prosenttia suomalaisista kertoi käyttävänsä turvavyötä linjaautossa. Osuus oli Pohjoismaiden alhaisin. Vöiden käyttö tuli pakolliseksi linja-autoissa vappuna 2006. Turvavyötä on käytettävä aina, kun penkistä sellainen löytyy. Vuoden liikenneturvalllisuusideaa etsitään Koulujen liikenneturvallisuusviikolla 13.9.2010 käynnistyneen Vuoden Liikenneturvallisuusidea -kilpailun takana on Michelin Nordic. Yhteistyökumppaneiksi se on kutsunut Autoliiton ja Tekniikan maailman. Kilpailussa nuoret halutaan itse luomaan ideoita ja samalla pohtimaan liikenneturvallisuuttaan. Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi odottaa kilpailun ideoita mielenkiinnolla. Tuomaristoon kuuluva Lammi uskoo nuorten ideoihin. Kilpailun tarkoitus on pysäyttää nuoret hetkeksi pohtimaan, miten heihin itseensä voisi vaikuttaa. Kilpailussa idea voi olla mitä tahansa konkreettisesta toimenpiteestä lauluun, runoon tai vaikka veistokseen. shutterstock Nuorista ammattikuljettajista mittaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo innostui täjä Scanian mukaan kuljettaja Driver (YETD) -kisasta. Kisajärjes- nuorten kuljettajien taitoja mittaavasta Young European Truck turvallisuuden, on tärkein yksittäinen tekijä taloudellisuu- den ja ympäristöystävällisyyden takaajana. Kilpailun tavoite olikin polttoainetalouden parantaminen, liikenneturvallisuustietoisuuden lisääminen ja kuljetuksista aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentäminen. Liikenneturvan lisäksi mukana olivat jäsenyhteisöistämme SKAL ja Rahtarit ry. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 7
Nolla tapaturmaa työmatkoilla Turvallinen työympäristö on jokaisen yrityksen tavoite. Metsäteollisuusyritys UPM:llä tehdään sitkeästi työtä, jotta työmatkaliikennekin sujuisi ilman onnettomuuksia. teksti: marjo tiirikka kuvat: tanja mikkola ja shutterstock Keväällä 1996 UPM:n Tarraprojektin työsuojelupäällikkönä toiminut Pauli Karjalainen sai vaikean tehtävän: hänen piti viedä kuolinviesti työmaan säiliöonnettomuudessa menehtyneen työntekijän kotiin. Karjalainen lupasi omaisille tehdä kaikkensa, jottei vastaavaa enää sattuisi. Tapahtuma sai miehen sitoutumaan lopullisesti tapaturmien torjuntatyöhön ja samalla tiellä hän on edelleen. 8 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Henkilö Pauli Karjalainen UPM:n Työterveys- ja työturvallisuuskehityspäällikkö Suomen Metsäteollisuuden TTT-ryhmän puheenjohtaja Suomen Nolla tapaturmaa -foorumin puheenjohtaja 2003 2010 Liikenneturvan jäsenyhteisö Työsuojelupäälliköt ry:n varapuheenjohtaja Pauli Karjalainen on työsuojelun näköalapaikalla. Tapaturmat eivät kuulu työntekoon, eikä niitä saisi sattua ainuttakaan, UPM:n Suomen toimintojen Työterveys- ja työturvallisuuskehityspäällikkönä toimiva Karjalainen toteaa. Metsäammattilaiset oppiin UPM:n tavoitteena on olla yksi parhaista metsä teollisuusyrityksistä turvallisuudessa ja työhyvinvoinnissa. Työtapaturmien ehkäisy työ on tuottanut tulosta, sillä esimerkiksi viime vuonna Suomessa tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti laski merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Suuryrityksessä tapaturmien välttäminen kokonaan on kuitenkin vaikeaa. Jo pelkästään Suomessa UPM:llä on yli 10 000 työntekijää. Torjuntatyö on tarkoitus ulottaa myös liikennepuolelle kaikkiin työkseen ajaviin metsäammattilaisiin, joita yrityksessä on kaikkiaan noin 300. Aiemmin ennakoivan ajon koulutusta on annettu lähinnä auton- ja kuorma-autonkuljettajille. Pauli Karjalainen, UPM:n yritysturvallisuusjohtaja Mikko Viitasaari ja Liikenneturvan edustajat ideoivat yhdessä työliikenteeseen riskienhallintakoulutuksen, jossa ensin koulutettiin eri puolilla Suomea työskentelevistä UPM Metsän työsuojeluvaltuutetuista tuki- ja yhdyshenkilöitä. Varsinaiset koulutustilaisuudet metsäammattilaisille aloitettiin vuoden 2009 syksyllä ja yhä jatkuvat koulutukset on tarkoitus saattaa loppuun ensi talven aikana. Vaarojen ehkäisyä keskustelemalla Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut yhdessä selvittää työliikenteen tyypilliset Tapaturmat eivät kuulu työntekoon, eikä niitä saisi sattua ainuttakaan. vaaratilanteet ja keinot ehkäistä niitä. Koulutuksissa on myös käsitelty liikenteeseen liittyviä terveydentilasta ja iästä aiheutuvia riskejä. Liikenteessä ilmenneitä riskitekijöitä on selvitetty keskustelemalla, ja niiden on todettu vaihtelevan jonkin verran alueittain. Pohjanmaalla vaaranpaikat liittyvät pitkiin ajomatkoihin suhteellisen tasaisella maalla. Keski-Suomessa taas matkat ovat lyhyempiä, mutta maasto mäkisempää. Tämä vaikeuttaa näkemistä ja metsään voi juuttua nelivetoinenkin auto. Kun auto jää maastoon kiinni, kuski yrittää yleensä selviytyä ensin yksin tilanteesta. Ikään kuin olisi noloa pyytää apua. Vaara jäädä ajoneuvon alle on kuitenkin suuri, joten kiinni jäädessä kannattaa aina turvautua toisten apuun. Merkittäväksi riskitekijäksi metsäteillä osoittautui myös se, että kuljettajat vilkuilevat satunnaisesti sylissään tai viereisellä penkillä olevaa karttaa. Reittiin pitää tutustua ennen matkaan lähtöä, eikä katsoa karttaa kesken matkan. Ylipäätään työmatkoilla tärkeintä on ennakointi kuten muussakin liikenteessä. Karjalainen yllättyi myönteisesti, kun työntekijät avautuivat kertomaan kiperistäkin tilanteista. Yleensä paljon ajavat eivät välttämättä kehtaa paljastaa, millaisiin tilanteisiin ovat joutuneet. Koulutuksissa nousi esiin inhimillisyys: ei ole asiaa, josta ei kaverille voisi puhua. Kun vaikeista vaaratilanteista uskalletaan lopulta avautua, niistä oppivat muutkin, Karjalainen kertoo. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 9
Katse irti vaarasta Tapiola-ryhmän koulutustilaisuudessa Lopen Räyskälässä havainnollistettiin, kuinka pienet asiat voivat tehdä moottoripyöräonnettomuudessa eron elämän ja kuoleman välillä. teksti: Saku Schildt kuvat: Juuso aranko 10 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Mikä pelastaa moottoripyöräilijän hengen tilanteessa, jossa tielle ryntää hirvi, ja aikaa tör mäykseen on silmänräpäys? Kysymykseen ei ole yhtä vastausta, mutta niinkin odottamaton tekijä kuin oikeaan paikkaan kohdistettu katse voi ratkaista kuljettajan kohtalon. Sellainen tosielämän esimerkki löytyy, että moottoripyöräilijä oli väistänyt vaaratilanteessa tieltä autiolle, tasaiselle nurmelle, jossa oli tasan yksi tolppa pystyssä. Kuski täräytti tietenkin siihen, ajokouluttaja Kari Pesonen havainnollisti koulutustilaisuuteen saapuneille kuudellekymmenelle motoristille. Miksi näin kävi? Kuljettajan katse jäi tähän tolppaan, ja pyörä suuntasi sitä kohti kuin maaliinhakeutuva ohjus. Katse täytyy pitää aina siellä, minne aikoo väistää. Muuten rytisee varmasti. Väistö työntämällä Lopen kunnassa Räyskälän lentokentällä järjestetyssä koulutuksessa oli mukana motoristeja kokeneista konkareista ensimmäistä kesäänsä pyörän selässä viettäviin aloittelijoihin. Koulutuspäivän aluksi puolet ryhmästä suuntasi lentokentän rullausteille harjoittelemaan ajoa käytännössä, ja toinen puoli osallistui Liikenneturvan isännöimään keskustelutilaisuuteen. Alku Kouluttajat näyttävät miten jarrutusmatka pitenee, kun nopeus kasvaa. iltapäivästä osat vaihtuivat, ja lopuksi ajokouluttajat pitivät vielä havaintoesityksen jarrutusmatkoista eri nopeuksilla. Käytännön osuudessa moottoripyöräilijät harjoittelivat väistämistä työntöohjauksen avulla, oikeaoppista jarruttamista sekä hidasajoa. Työntöohjaus tarkoittaa yksinkertaisesti moottoripyörän ohjaustangon hienovaraista työntämistä siltä puolelta, johon haluaa ajoneuvon kallistuvan ja nopeat väistöliikkeet tehdään aina kallistamalla. Tämä on ihan normaali juttu, jota kaikki moottoripyörällä ajaneet ovat tiedostamattaan tehneet. Muistatte vaan pitää katseen siellä, minne olette menossa, ajokouluttaja Pesonen ohjeisti ryhmäläisiä. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 11
Kokeneetkin motoristit myöntävät, että taitojen kertaaminen on tarpeellista. Harjoitus aloitettiin maltillisesti kuudenkympin vauhdissa. Nopeutta sai korottaa sitä mukaa kun jutun juoni tuli tutuksi, ja pian moottoripyöräilijät kaarsivat neljän muovitötterön muodostaman esteen ohi kuin vihellellen. Hienovaraista jarrutusta Jarrutusrastilla ajokouluttaja Ari Parkkonen painotti herkeämättä, kuinka jarrutusliikkeet täytyy tehdä nykimisen sijaan rauhallisesti ja katse tulee pitää tiukasti kauempana tiessä. Helposti sanottu, vaikeammin tehty. Lähes kaikki kuljettajat huomasivat jo 40 km/h aloitusnopeudella, että silmät kääntyvät huomaamatta etupyörään. Hallittu jarrutusliikekin lipeää tämän tästä hätäilyksi. Eipä olla turhaan täällä treenaamassa, naurahti eräs kuljettaja Parkkosen evästäessä häntä suorituksen jälkeen. Hidasajo-rastilla puolestaan luovittiin verkkaisesti monimutkaisen, kaarteita ja ympyräajoja sisältäneen radan läpi. Rasti saattoi olla päivän haastavin, sillä hidasajo jää monilla motoristeilla liian vähälle harjoittelulle. Suurin osa ajasta tien päällä kun vietetään taajamien ulko puolella. Viisaat päät yhteen Terve itsesuojeluvaisto on vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä ajotaito. Koulutuspäivän teoriaosuus toteutettiin Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammin ja koulutusohjaaja Toni Vuoriston johdolla. Liikenneturva on koonnut kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien raporteista esimerkkitapauksia, joista ryhmä sai valita yhden seitsemästä esimerkkitapauksesta, jonka yksityiskohtia pohdittiin yhdessä. Tavallisesti näissä tilaisuuksissa joku kokenut ammattilainen vain sanelee, että näin ja näin tulee toimia. Me haluamme, että porukka miettii itse, mitä vaaratilanteessa olisi voitu tehdä toisin, Vuoristo kertoi. Kouluttajat myös laajensivat näkökulmaa varsinaisen onnettomuustilanteen ulkopuolelle. Mitä tapahtuman estämiseksi olisi voitu tehdä jo kauan ennen onnettomuutta? 12 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Mitä jäi mieleen? Tapiolan koulutuspäivä tuli motoristien mielestä tarpeeseen ja tärkeiden asioiden kertaamista pidettiin tärkeänä. Motoristin turvallisuus on kiinni kuljettajan tarkkaavaisuudesta ja ennakointikyvystä. Teksti: Saku Schildt Kuvat: Juuso Aranko Lasse Lundelin, eläkeläinen Päivä on selkeyttänyt pyörän käyttäytymistä. Olen aloittanut moottoripyöräilyn alle parikymppisenä, mutta aina oppii uutta. Mielestäni jarrutuksen harjoitteleminen oli parasta. Oli opettavaista kuulla, että katse täytyy pitää jarruttaessakin tietyssä kohtaa. Kyllä liikenneturvallisuus on Suomessa ihan kunnossa, kunhan muistaa väistää oikealta tulijoita. Timo Suhonen, toimitusjohtaja (Aton Oy) Todella miellyttävä päivä. Olen vasta alkanut harrastaa moottoripyöräilyä, ja mielestäni on todella tärkeää, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään. Aloin harrastajaksi melkein vahingossa: olin ostamassa skootteriin takapaksia, ja siinä lähtikin kokonainen moottoripyörä mukaan. Jarrutusrasti tuntui tärkeimmältä, myös työntöohjaus oli mielenkiintoista. Liikenneturvallisuus on Suomessa suht hyvällä tolalla. Suurin osa tielläliikkujista ajaa turvallisesti. Tänäänkin tuli kuitenkin esille, miten turvaton ajoneuvo moottoripyörä lopulta on, ja miten itsesuojeluvaisto on tärkeää. Riitta Yliviikari, vakuutuspäällikkö (Turva) Päivä on tuntunut tosi antoisalta. Kaikki ei tule motoristilta luonnostaan, vaan asioita täytyy opetella. Monilla rasteilla painotettiin, ettei katsetta saa pitää väistämisen kohtessa, vaan siellä, minne ollaan menossa. Motoristin tule varjella itse itseään. Omalla käyttäytymisellä vaikuttaa parhaiten omaan turvallisuuteen. Tietenkin motoristi voi joutua myös tiedostamattaan vaaran paikkaan. Ari Miettinen, taloussihteeri (Ilmailualan Unioni) Päivä on tuntunut hyvältä. Jarrutusharjoitelu oli mielenkiintoista, kun pääsi kokeilemaan kunnolla lukkiutumattomia jarruja asfaltilla. Se jäi erityisesti mieleen, että on tärkeää pitää katse riittävän kaukana. Turvallisuuden tunteessa on suuri ero, kun hyppää autosta moottoripyörän selkään. Autoilijat voivat tehdä yllättäviäkin liikkeitä varsinkin, jos puhuvat kännykkään samalla. Silloin tulee yllättäviä kaistanvaihtoja ja sellaista. Osallistujat seurasivat ohjaajien ja toistensa ideoita valppaasti. Useita ehdotuksia kyseenalaistettiin, ja Lammi ja Vuoristokin joutuivat tarkentamaan neuvojaan, kun motoristit soimasivat esimerkiksi suositeltuja huomioliivejä niiden huonon istuvuuden vuoksi. Tässä näkee, ettei ohjeiden suora saneleminen toimi. Täälläkin on joukossa monta keski-ikäistä yritysjohtajaa ja kokenutta motoristia, jotka lähinnä tuhahtaisivat, jos kaltaisemme nuoret kaverit alkaisivat käskyttää heitä, Lammi tuumasi. Itsesuojelu on tärkeintä Tapahtumaa koordinoinut Tapiolan liikenne turvallisuuspäällikkö Markus Nieminen oli tyytyväinen päivän antiin. Edellisvuonna järjestettiin neljä vastaavanlaista pienempää tapahtumaa eri puolilla Suomea, mutta tällä kertaa panostettiin yhteen suurempaan koulutuspäivään. Asiakkaat ovat kertoneet, että koulutuspäivien opeille on löytynyt todellista käyttöä. Esimerkiksi työntöohjaus on tullut tarpeeseen peuraa väistäessä, Nieminen sanoi. Mallikelpoinen työntöohjaus ja oikeaan paikkaan suunnattu katse ovat kuitenkin asioita, jotka auttavat enää viime tingassa. Ajokouluttajat painottivat useaan otteeseen, että terve itsesuojeluvaisto on vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä ajotaito. Ylinopeus, kärsimättömyys ohitustilanteissa ja turhien riskien ottaminen ovat rakennuspalikoita murhenäytelmälle, kun ajetaan ajoneuvoa, jonka kuljettaja kärsii törmäystilanteessa takuuvarmasti autokuskia enemmän. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 13
Ajotaito säilyy ajamalla ja kurssilta saa petrausta taitoihin Maanteillä ja kaupungeissa ajelee paljon autoilijoita, joiden ajolupa on hankittu viitisenkymmentä vuotta sitten. Kokemus ja taidot pitävät toki mainiosti tiellä, mutta liikenteessä huomioitavia seikkoja voi myös kerrata ikäautoilijan kuntokurssilla. teksti: TUIJA HOLTTINEN kuvat: PAULIINA SJÖHOLM Liikkuminen on monelle ihmiselle elinehto. Elämänpiirin liiallinen kaventuminen huonon liikuntakyvyn, hankalien liikenneyhteyksien tai puuttuvan ajoluvan takia tiputtaa ikäihmisen helposti pois sosiaalisesta elämästä. Siksi monet ikäihmiset pitävät ajokortista tiukasti kiinni. Neljän seinän sisälle ei ole mitään syytä jäädä jumittamaan, rohkaisee Liikenneturvan ikäautoilijakursseja vetävä liikennekouluttaja Matti Joki. Jos ajotaito on tallella, sitä on hyvä käyttää suhteellisen säännöllisesti. Ajotaidon hiipuminen onkin sitten toinen juttu. Ajokortti on voimassa siihen asti kun sen haltija täyttää 70 vuotta. Silloin kortti on uusittava. Lääkärintodistuksella ja kahden henkilön todistuksella henkilön ajokuntoisuudesta kortin saa uusittua viiden vuoden päähän. Lääkärin määräyksestä tarkistusväliä voidaan lyhentääkin. Mikäli terveydentilassa tapahtuu ajokykyyn vaikuttavia muutoksia, Matti Joki kehottaa omaisia puuttumaan asiaan. Vaikka ikäkuljettaja itse olisi kuinka jääräpäisesti sitä vastaan. Turvallisuuden suhteen ei turhia riskejä kannata ottaa. Joki sanoo ihmettelevänsä sitä, ettei ajokortin uudistuksessa vaadita minkäänlaista ajokoetta tai lisätunteja autokoulussa. Ei voida sanoa, että ikäautoilija olisi huono kuljettaja. Kokemus ja ikävuosien tuoma maltti ovat hyviä ominaisuuksia liikenteessä. Mutta joskus ajotavoissa voi olla liiallistakin rutiinia, tällöin asioita jää huomaamatta. Keskittyminen ja ympäristön havainnoiminen ovat kuitenkin juuri niitä tärkeimpiä seikkoja liikenteessä. Tärkeintä on ennakointi Perusohje liikenteessä pärjäämiseen niin nuorille kuin vanhoillekin on ennakointi. Vaikka itse ajaisi varovasti ja virheettömästi, kaikki muu mitä liikenteessä tapahtuu, pitää sisällään yllätyksiä ja äkillisyyttä. Tämä on se yleinen ennakoinnin filosofia, mikä sopii kaikenikäisille tiellä liikkujille, Matti Joki muistuttaa. Ikäihmisten ajokurssilla ajankohtaiseksi tulee myös oma itsetuntemus. On olennaista osata tunnistaa oma ajokuntonsa. Väsyneenä, sairaana tai huonolla kelillä liikkeelle lähtö autolla kannattaa siirtää parempaan ajankohtaan. Ajokyvyn arviointi ulkopuolisen silmin Iän ja ajovuosien karttuessa ajotapojaan voi virkistää ikäautoilijoiden kurssilla. 14 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
On olennaista osata tunnistaa oma ajokuntonsa. Myös liikennemerkkeihin ja sääntöpuolelle on tullut uudistuksia, jotka kerrataan ikäautoilijoiden kurssilla. Matti Joki mainitsee esimerkiksi risteysajamiseen ja polkupyöräilijöiden sääntöihin tulleet muutokset. Into oppimiseen ei laannu iän myötä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL järjesti ikäautoilijoille kurssipäivän lokakuussa. EKL:n koulutussihteeri Petra Toivonen kertoo, että kurssi suunnattiin 65 vuotta täyttäneille kuljettajille, jotka halusivat kerrata tietojaan ja taitojaan liikenteessä. Kurssilla käsiteltiin muun muassa ikääntymisen vaikutuksia autolla ajoon ja iäkkäille tyypillisiä vaaratilanteita. Olemme EKL:ssä työstämässä elinikäisen oppimisen -strategiaa, joskin käytännössä sitä on toteutettu toiminnassamme aina. Uusien asioiden opiskelu ja tietenkin jo olemassa olevien taitojen, kykyjen ja mahdollisuuksien säilyttäminen on ikäihmiselle tärkeää. Yksi merkittävä ja säilytettävä taito Toivosen mielestä on kyky pystyä liikkumaan ja päästä liikkeelle. Sekä oman fysiikan että kulkuvälineiden puolesta. Meillä on monta projektia, jotka liittyvät liikuntaan tai tasapainoon sekä liikkumiseen paikasta toiseen. Elämä kaventuu ihan valtavasti, jos joutuu jäämään liikkumismahdollisuuksien rajoittumisen takia kotiin. Terveys vaikuttaa liikenneturvallisuuteen Liikenneturvan jäsenyhteisöistä tienkäyttäjien terveyden kanssa tekemisissä ovat muun muassa Aivovammaliitto ry, Invalidiliitto ry, Mannerheimin Lastensuojelu liitto, Hälsa och Trafik rf, Suomen Lääkäriliitto ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Eläkkeensaajien keskusliitto ry sekä Terveys ry. Terveys ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula kertoo, että Terveys ry parantaa tielläliikkujien turvallisuutta ensisijaisesti edistämällä liikenneraittiutta koulutusten (liikennekurssit kouluissa ja oppilaitoksissa sekä seminaarit), tapahtumien, erilaisten aineistojen ja yhteistyöverkostoissa toimimisen avulla. Järjestön toiminnassa ja tapahtumissa (mm. Ajokuntotapahtumat) viestitään vahvasti myös riittävän levon ja oikean ravitsemuksen merkityksestä liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Noin joka 550. autonkuljettaja Suomen 0 liikenteessä on rattijuoppo ja liikenteen uhreista noin 20 prosenttia saa surmansa rattijuopumusonnettomuuksissa. Terveys ry:n Puhalla nolla -kampanjoinnin painava sanoma on, että alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen. Päihteiden lisäksi väsymys, alhainen verensokeri ja mielialatekijät voivat heikentää kuljettajan ajokuntoa, Hannula toteaa. Kantavana ajatuksena EKL:n kursseilla on, että siellä käyvät aktiiviset henkilöt jakavat saamiaan oppeja ja vinkkejä eteenpäin oman alueensa kerhoissa. Meillä on yli tuhat kerhoa ympäri Suomea erilaisista teemoista. Ihmiset ovat todella innostuneita kehittämään itseään vielä ikääntyneinäkin. Ei into oppimiseen mihinkään katoa, Petra Toivonen muistuttaa. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 15
16 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Välitä väsymyksestä! Myös ammattikuljettajaa voi ramaista. Alan järjestöt herättelevät kuljettajia koulutuksillaan. Teksti: tuija holttinen kuvat: shutterstock Miten väsymystä voidaan valvoa? Igor Radun on tutkinut monipuolisesti väsymysongelmia liikenteessä. Hänen tutkimuksensa nostaa esiin väsymyksen oireiden tunnistamisen vaikeuden. Suurin osa rattiin nukahtaneista (74 %) kertoi tehneensä jotain nukahtamisen estämiseksi. Uneliaisuuden merkkejä ei tunnuta kuitenkaan otettavan tarpeeksi vakavasti vaan niitä vähätellään. Lisäksi väsymykseen käytään usein tehottomia tai liian vähäisiä keinoja, sillä suurin osa kuljettajien tekemistä toimenpiteistä väsymyksen tunteen yllättäessä tehdään autossa ajon aikana ilman pysähdyksiä. Ajon keskeyttäminen, kahvin tai muun kofeiinipitoisen juoman nauttiminen ja nokosten ottaminen ovat ainoita suositeltavia vastatoimia väsymykseen. Parasta olisi pysäyttää matkanteko kokonaan ja nukkua väsymys pois. Väsymystä voi myös ennaltaehkäistä jo ennen matkalle lähtöä nukkumalla riittävän pitkän yöunen ennen matkaa, suunnittelemalla tulevan matkan etu JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 17
käteen taukoineen sekä juomalla tauoilla kofeiinipitoisia juomia. Nukkuminen auttaa väsymykseen Huomioi väsymys Ammattikuljettajat lienevät keskimääräisesti hyviä pysymään valveilla väsyneenäkin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n viestintäpäällikkö Kirsi Heikkilä sanoo väsymyksen ja sen tunnistamisen olevan vahvasti esillä heidän koulutuksissaan. Raskaan liikenteen kuljettajien ammattipätevyysjatkokoulutuksessa on pakollisena osiona ennakoivan ajon koulutus, jossa väsymyksen tunnistaminen on yksi teema. Myös SKAL:n Litra päivässä -ennakoivan ajotavan koulutuksessa väsymystä käsitellään hyvinkin runsaasti. Myös Rahtarit ry:n toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Lehtinen kertoo, että heillä kuljettajakoulutuksessa sekä osastojen koulutuksessa väsymystä käsitellään useassa vaiheessa. Kuljetusalan järjestöjen yhteinen kampanja Tonneittain vastuuta (2006 2008) sekä Virkeänä ratissa kiinnittävät jäsenten huomiota asiaan. Ensin mainitussa oli Liikenneturvakin mukana. Kenen vastuu? Kenellä sitten on vastuu kuljettajan väsymystilasta ja sen arvioinnista? Suomen tieliikennelaki kieltää väsyneenä ajamisen, mutta kyseistä lakia on lähes mahdotonta valvoa. Väsymyksen tason toteamiseen kun ei ole olemassa yksiselitteistä laitetta. Anna-Kaisa Lehtisen mukaan vastaus lähtee kuljettajan omasta tuntemuksesta. Minun tulee itse pystyä tunnistamaan väsymykseni. Tosin ajo- ja lepoaikalainsäädäntö määrää kuljettajan vuorokausirytmin ja rajoittaa tavallaan kuljettajan itsemääräämisoikeutta sekä hänen päätäntävaltaansa. Digitaalisen ajopiirturin tultua käyttöön kuljettajat toteavat olevan hyvin vaikeaa levätä silloin kun oikeasti väsyttää. Laki on pakottava ja sanelee lepoajat tarkasti, ottamatta huomioon henkilön tarpeita. Vuorokautinen ajoaika saattaa tulla täyteen myös keskellä kirkasta päivää, jolloin pitäisi alkaa vuorokausilevolle. Väkisinmakuuta, kertoo Lehtinen kuljettajien todenneen. Puun ja kuoren välissä Lehtisen mukaan kuljettajat ja kuljetusyrittäjät ovat puun ja kuoren välissä. Kuljettajaa 18 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
ja hänen toimintaansa rajoittavat ja määräävät muun muassa ajo- ja lepoaikalaki, digipiirturi, valvonta, kuljetuksen antajat, tavaran vastaanottajat, muut tienkäyttäjät, teiden kunto ja kunnossapito, liikenneolosuhteet sekä omat ja läheisten odotukset. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi kommentoi väsymyksen olevan erittäin merkittävässä asemassa, kun puhutaan ammattiliikenteen turvallisuudesta. Hänen mukaansa näköpiirissä ei ole uusia toimintamalleja, jotka vähentäisivät väsymystä. On historiallinen tosiasia, että ammattikuljettajat pitävät pitkiä työpäiviä normaalina. Käytännössä ammattikuljettajat lienevät keskimääräisesti aika hyviä pysymään valveilla väsyneenäkin. Lepo- ja työaikamääräyksiä kuitenkin noudatetaan ja niiden rikkomisesta tulee aina sakkoa. Sulasalmen mukaan väsyneenä ajaminen johtuu paljolti työnantajan suunnittelemista ajovuoroista. Palkatun kuljettajan kohdalla työnantaja on vastuussa siitä, miten ajoneuvoa ajetaan. Jos työnantaja kieltäisi väsyneenä ajamisen, se loppuisi. Ja jos kaikki sakot ajo- ja lepoaikojen rikkomisesta menisivät suoraan työnantajille, lainrikkominen loppuisi myös. Tosin sanktioiden pitäisi olla merkittävät. Väsymys ei katso omistuspohjaa AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde kertoo AKT:n laatimasta muistiosta, jossa otetaan kantaa Euroopan komission ajoja lepoaika-asetusehdotuksesta (Asetus Ey N:o 561/2006). Hän haluaa korostaa, että lainsäädännön tulee kaikin tavoin edistää liikenneturvallisuutta. Euroopan komission ehdotus perustuu näkemykseen, että itsenäisten ammattikuljettajien rajoittamaton työaika ei heikennä maanteiden turvallisuutta. Ehdotuksessa väitetään, että koska ajaminen on kuljettajan päätehtävä, ajo- ja lepoaika-asetus säätää tiukasti ajoaikaa. Perustelu on kestämätön. Ammattikuljettajien työaikarajoitukset ovat yhtä tärkeitä kuin ajoaikarajoitukset. Kokonaistyöaika on tärkeä tekijä onnettomuustutkinnassa. Ahde muistuttaa lisäksi, ettei väsymys katso omistuspohjaa. Ehdotus heikentää maanteiden turvallisuutta vaarantamalla ammattikuljettajan terveyden ja turvallisuuden sekä asettamalla vaaraan muut tienkäyttäjät, jotka jakavat Euroopan maantiet ja moottoritiet ylirasittuneiden ammattilaisten ajamien kuormaautojen kanssa. LISÄTIETOJA: Väsymys tieliikenteessä ja laki - Lainsoveltajien näkökulma (2010), Liikenneturvan tutkimusmonisteita 110/2010. Igor Radun, Jussi Ohisalo ja Jenni Radun. Väsyneenä ajaminen Mikä on tilanne Suomessa (2008), Liikenneturvan tutkimusmonisteita 123/2008. Igor Radun ja Jenni Radun. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 19
Turvallisuuden ja ympäristön risteyksessä 1 Kuinka kulkumuoto mielestänne vaikuttaa liikenne turvallisuuteen? 2 Miten näette liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun nivoutuvan yhteen? 3 Kuinka järjestönne toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutospaineet? 4 Millaisia konkreettisia ratkaisuja tarjoatte ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? Autoliitto ry, viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen 1 Henkilöautosta puhuttaessa uusi ja hyvin turvavarusteltu vaihtoehto on paras. Kaikissa kulkumuodoissa on etunsa ja riskinsä, asenne ratkaisee. 2 Taloudellinen ajotapa tarkoittaa myös turvallista ajotapaa. Liikennetilanteiden ennakointi, riittävät turvavälit ja auton ominaisuuksien hyödyntäminen säästävät ympäristöä ja parantavat liikenneturvallisuutta. 3 Henkilöauto on Suomessa nyt ja vastaisuudessa välttämätön. Opastamme ihmisiä vastuulliseen liikkumiseen, mikä tarkoittaa muun muassa tarkoituksenmukaisimman kulkuneuvon valintaa ja taloudellista ajotapaa. 4 Tarjoamme muun muassa taloudellisen ajon koulutusta ja tietoa taloudellisen auton hankintaan. Olemme myös mukana kansainvälisissä kampanjoissa kehittämässä vihreämpää autoilua ja liikkumista. Enemmistö ry, puheenjohtaja Risto Larjavaara 1 Joukkoliikenne on turvallisin liikennemuoto, jalankulku ja pyöräily taas turvattomimmat. Liikennejärjestelmiä täytyy kehittää heikoimpien ehdoilla. 2 Jokainen työmatkakävelijä ja -pyöräilijä on hyväntekijä kansantalouden ja ympäristösuojelun kannalta. Liikennesuunnittelussa pitäisi suosia nykyistä turvallisempia kevyen liikenteen väylästöjä. 3 Perustamisestamme eli vuodesta 1968 lähtien olemme halunneet vähentää pako kaasupäästöjä. Mielestämme Suomessa pitäisi panostaa suurten kaupunkien välisiin rautateihin ja joukkoliikenteeseen ylipäätään. 4 Joukkoliikenneratkaisut on kehitettävä niin edullisiksi, houkutteleviksi ja joustaviksi, että yksityisautoilun suosio vähenee. Isoimmille raideliikenneasemille pyöräilijöiden pitäisi saada valvontakameroin varustettuja katettuja tiloja. 20 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Kysyimme Liikenneturvan jäsenyhteisöiltä niiden käsityksiä liikenneturvallisuudesta ja sen suhteesta ympäristönsuojeluun sekä toimista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Teksti: Vesa Ville Mattila kuva: jari härkönen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, johtaja Pasi Moisio 1 Raskas liikenne aiheuttaa vuosittain vain noin 15 liikenneonnettomuutta. Surullinen erityispiirre raskaan liikenteen onnettomuuksissa ovat henkilöautoa ajavien tekemät itsemurhat. 2 Raskaassa hyötyliikenteessä ympäristötalous ja liikenneturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Kaikki toimet, joilla parannetaan energiatehokkuutta esimerkiksi ennakoiva ja taloudellinen ajotapa tukevat myös turvallisuutta. 3 SKAL ja maanteiden tavaraliikenne solmivat jo 1990-luvun loppupuolella valtionhallinnon kanssa toimialakohtaisen energiansäästösopimuksen. Vapaaehtoinen sopimustoiminta jatkuu nykyään entistä laajempana. 4 SKAL:n luoma taloudellisen ajotavan Litra Päivässä -koulutus on jo brändi. Sen on läpikäynyt yli 2600 jäsenyritystemme työtekijää. Annamme tietoa konkreettisista säästötoimista myös muun muassa oppaissa ja uutiskirjeissä. Suomen Liikenneliitto SuLi ry, puheenjohtaja Kirsikka Siik 1 Mitä raskaampi menopeli, sitä suuremmat törmäysvahingot. Noudattamalla tarkkaavaisuutta ja ottamalla toiset liikkujat huomioon kaikki liikennemuodot kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden turvalliseen liikkumiseen. 2 Turvattomassa liikenneympäristössä on suuri kiusaus autoilla lyhyetkin matkat. Liikenneturvallisuuden parantaminen on oleellista kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseksi. 3 Koko toimintamme perustuu kestävän liikenteen ja sitä tukevan liikennepolitiikan edistämiseen. 4 Tarjoamme tietoa liikennetarpeen vähentämiseksi sekä ekologisimman mahdollisen liikennejärjestelmäkokonaisuuden luomiseksi. Toimimme myös kevyen ja joukkoliikenteen käyttäjien etujärjestönä. Suomen Paikallisliikenneliitto ry, toiminnanjohtaja Pekka Aalto 1 Julkisessa liikenteessä onnettomuuksien määrä kuljetettavaa kohti on selvästi pienempi kuin henkilöautoilla. Julkisen liikenteen osuuden kasvaessa myös henkilöautopuolen vaaratilanteiden määrä vähenee. 2 Hyvä liikenneturvallisuus edistää välillisesti ympäristönsuojelua, mutta ei välttämättä suoraan. 3 Ilmastonmuutos on yksi pääargumenteista esittäessämme joukkoliikennepalveluiden kysynnän lisäämiseen vaikuttavia toimenpiteitä. Joukkoliikenteen käytön kasvattaminen on yksi tehokkaimmista keinoista pienentää hiilidioksidi- ja lähipäästöjä. 4 Joukkoliikenteen kulkumuodon kasvattaminen on oleellista samalla kun henkilöauton käyttöä vähennetään ja ääritapauksissa jopa rajoitetaan esimerkiksi ruuhkamaksuilla. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 21
Suomalaisen vakuutusyhtiöille Vakuutusyhtiöt ymmärsivät pian ajoneuvojen yleistyessä ja vakuutustarpeiden kasvaessa liikenneturvallisuuden tärkeyden. Liikenneturvallisuus loi luontevan yhteistyön, jonka pohjalta syntyi liikennevakuutuskeskus, Suomessa toimivien liikennevakuutusyhtiöiden yhteistoimintaelin. Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä toimii myös Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). VALT on keskeinen toimija Suomen liikenneturvallisuustyössä. Se tuottaa ja käsittelee vakuutusyhtiöiden keräämää ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien raportoimaa onnettomuustietoa eteenpäin. Yhtiöille kertyy tilastojen kautta mittava määrä tietoa liikenteen kielteisistä piirteistä. Koottu tieto on yksi keskeisiä liikenneturvallisuustyön tietolähteitä. Liikennevakuutuskeskuksen tiedotuspäällikkö Veikko Valkonen kertoo Liikenneturvallisuusyksikössä työskentelevän noin 10 henkeä ja tutkijalautakuntajärjestelmässä oman toimensa ohella yhteensä noin 250 eri alojen asiantuntijaa. Valkonen korostaa avoimuuden roolia. Kaikki toimintaamme liittyvä tieto, kuten onnettomuustutkinta-aineisto ja tilastot, ovat tutkijoiden, säädösten valmistelijoiden ynnä muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien käytettävissä. Vakuutusyhtiöillä on näköalapaikka suomalaiseen liikenneturvallisuuteen. VALT julkaisee myös säännöllisesti raportteja onnettomuus- ja vahinkokehityksestä ja niiden erityispiirteistä. Liikenneturvallisuus jo osa vakuutusehtoja Jokaisella vakuutusyhtiöllä on myös itsenäinen rooli liikenneturvallisuustyössä. Tiimipäällikkö Hannu Vikman Pohjola Vakuutus Oy:stä kertoo liikenneturvallisuuden olevan riskienhallinnassa yksi kantava teema. Liikenneturvallisuus konkretisoituu jo vakuutusehdoissa. Niissä on monta kohtaa kuten alkoholi, väsymys ja ajoneuvon kunto jotka voivat suoraan vaikuttaa mahdolliseen vakuutuskorvaukseen. Nämä ovat nimenomaan liikenneturvallisuuteen kuuluvia asioita. Toki ajoneuvojen bonusjärjestelmä ja omavastuutkin osaltaan vaikuttavat asiakkaan toimintaan liikenteessä ja sitä kautta liikenneturvallisuuteen ylipäätänsä. Vakuutusehdoissa on liikenneturvallisuuteen kuuluvia asioita, jotka voivat suoraan vaikuttaa mahdolliseen vakuutuskorvaukseen. Teksti: pasi anteroinen kuva: shutterstock LUKU 57 % Liikennevakuutuksen vuosittaisesta 450 miljoonan euron korvausmenosta yli 57 % aiheutuu henkilövahingoista. Turvallinen liikennekäyttäytyminen palkitaan. Jatkuvasti kehitetään myös uusia keinoja vaikuttaa liikenneriskeihin. Vikman nostaa esimerkiksi hankkeen, jossa Pohjola yhteistyössä Helpten-yhtiön kanssa on alkanut selvittää yksityishenkilöiden ajotavan vaikutuksia liikenneriskeihin. Ajoihin liittyvät tiedot kerätään ajoneuvoon asennetun laitteiston avulla. Pohjola saa tutkimustarkoituksiin koottua ajotapahtumakohtaista tietoa ajon kestosta, keskinopeudesta sekä poikkeuksellisista jarrutuksista ja kiihdytyksistä, kun taas asiakkaalle tarjotaan käyttöönsä monipuolisen ajopäiväkirjapalvelun, hän selittää. Kipupisteet ovat tutut Vakuutusyhtiöille kertyy siis paljon tietoa suomalaisten liikennekäyttäytymisestä 22 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
liikenteen kipupisteet kertyy runsaasti liikenneturvallisuustietoa Mitkä siiten ovat suomalaisen liikenteen kipupisteet? Hannu Vikman Pohjolasta summaa kipupisteiksi alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen, nuorten kuljettajien asenteen ja käyttäytymisen sekä ikääntyvien pärjääminen liikenteessä. Ammattiliikenteen puolelta hän nostaa esiin huolen linja-autojen paloturvallisuuden osalta ja raskaan liikenteen puolelta kaluston kunnon ja kuljettajien vireystilan liikenteessä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola liikenneturvallisuuspäällikkö Markus Nieminen taas pohtii tieltä suistumisten osuuden korostuneen viime vuosina. Sen taustalta hän löytää samoja syitä kollegansa kanssa. Nuorten tapaukset nousevat tilastoista esille, samoin kuten alkoholi. Vakuutettu tusina: Vakuutusala on kiinnostunut liikenneturvallisuudesta. Liikenneturvan jäsen yhteisöistä 12 edustaa vakuutusalaa. Liikennevakuutuskeskuksen sekä Autovahinkokeskus ovat vakuutusyhtiöiden yhdessä luomia. Lisäksi Liikenneturvan jäseniksi ovat liittyneet Lisäksi hän mainitsee vielä vähemmän vakavat, mutta sitäkin runsaslukuisemmat parkkipaikkakolarit. Niiden määrä on noussut selvästi vuosi vuodelta, eikä nopeaa lääkettä ongelmaan näytä löytyvän. A-Vakuutus, IF Vahinkovakuutus yhtiö Oy, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Pohjola Vakuutus Oy, Veritas ja Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 23
Karavaanarit ja autoilijat Yhdessä tiellä Autokouluyrittäjä Jiri Kattelus edistää liikennevalistusta sekä leipätyössään että harrastuksensa parissa karavaanarijärjestössä. Liikenteessä olemme yhdessä tiellä kohti samaa päämäärää, haluamme turvallisesti perille. Odottaisin muilta autoilijoilta vähän myönteisempää asennetta meitä kohtaan. Teksti: marjo tiirikka kuvat: ilkka suominen 24 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
Henkilö Jiri Kattelus viihtyy matkailuautonsa ratissa. SF-Caravan ry SF-Caravan ry on valtakunnallinen matkailuajoneuvojen käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, joka on perustettu vuonna 1964. Liittoon kuuluu jäsenenä 70 paikallista yhdistystä, joissa on yhteensä henkilöjäseniä reilut 59 000. Kun maantiellä näkee asuntovaunun, harvemmin ajattelee jonkun vetävän siinä perässään kakkoskotiaan. Sellainen kuitenkin asunto- tai matkailuvaunu omistajalleen usein on. Tehoneliöistä saattaa löytyä olohuone taulutelevisioineen, makuuhuone sänkyineen, hyvin varustettu keittiö sekä suihkutilat. Autokouluyrittäjä Jiri Kattelus hurahti täysillä karavaanarielämään ostettuaan muutama vuosi sitten ensimmäisen matkailuautonsa, joka myöhemmin vaihtui asuntovaunuun. Suomea on ennätetty koluta edestakaisin moneen kertaan ja erityisen tutuiksi kolmen pienen lapsen isälle ovat tulleet paikkakunnat, joissa on huvipuisto. Katteluksen liityttyä matkailuajoneuvojen käyttäjien kuluttajajärjestöön SF-Caravan ry:hyn oli varsin luonnollista, että hän halusi hyödyntää pitkää ajo- ja liikennekasvatuskokemusta myös karavaanareiden parissa. Hän vaikuttaa yhdistyksen leirintä- ja turvatoimikunnassa. Karavaanaritoiminnassa työ ja harrastus yhdistyvät mukavasti. On hienoa jakaa kouluttajana tietoa muillekin, ja aina sitä oppii itsekin jotain pitkään alalla olleilta, Kattelus kertoo. Ajotaitokortti karavaanarille SF-Caravan ry tarjoaa jäsenilleen monenlaisia etuja kuten alennuksia polttoaine- ja vakuutuksista, katsastuksista ja turvallisuuspalveluista. Liikenneturvallisuuteen liittyvä erityinen etu on mahdollisuus suorittaa karavaanarin ajotaitokortti, joka on suunniteltu yhdessä Liikenneturvan kanssa vuonna 2005. Ajotaitokortti suoritetaan kaksivaiheisena. Syksyllä järjestettävällä peruskurssilla kerrataan liikennemerkkejä, käsitellään muun muassa ennakoivaa ja taloudellista ajamista sekä puhutaan yleensäkin liikkumisesta liikenteessä. Keväällä on jatko kurssi missä harjoitellaan liukkaalla ajamista. Kursseilla on hyvä henki ja osallistujat ovat vastaanottavaisia, vaikka ajokilometrejä olisi kertynyt paljonkin. Pohdimme yhdessä turvallisuuden parantamista. Karavaanareiden asenne on mielestäni hyvä eikä ylilyöntejä juuri tule. Asunto- ja matkailuautojen turvallisuutta kehitetään kokoa ajan myös teknisin ratkaisuin: niistä löytyvät ajonvakaushallintajärjestelmät ja matka-autoista turvatyynyt. Abs-jarrut lisäävät matkailuautojen turvallisuutta. Tällä hetkellä vaunujen taakse viritellään ahkerasti peruutuskameroita, joista tieto siirtyy langattomasti autoon. Maantienopeuksissa väistöliikkeissä vaunun heilumista estävä kitkavetopää alkaa olla jo lähes kaikissa vaunuissa. Myönteisyyttä lisää, kiitos! Jiri Kattelus myöntää, että karavaanareita painaa vielä toisinaan niiden vanha maine teiden tukkona ja jonojen aiheuttajina. Asuntovaunuja vedetään nykyisin hyvin tehokkailla autoilla, mutta silti kattonopeus moottoriteilläkin on 80 kilometriä tunnissa. Käytän mielelläni slogania Yhdessä tiellä muistuttamaan, että liikenteessä kaikilla on sama päämäärä: halu päästä turvallisesti jonnekin. Ei ole lopulta väliä, onko perillä varttia aikaisemmin tai myöhemmin. Vaunulla tai asuntoautolla liikkuvat osaavat varata hyvin aikaa matkantekoon, mutta muilta autoilijoilta Kattelus odottaisi enemmän myönteisyyttä. Asenteet ovat hänen mielestään viime vuosina huonontuneet: huomaavaisuus ja joustavuus ovat kadonneet ja minä ensin -mentaliteetti jyllää vahvana. Kiire on lisääntynyt ja samalla kärsivällisyys vähentynyt. Varsinkin kesäisin viikonloppuliikenteessä näkee hurjia ohituksia. Autoilijoiden on hyvä muistaa tilan tarve, sillä yhdistelmäajoneuvot saattavat olla jopa 17 metriä pitkiä. Ei ole kohteliasta sekään, että autoilija kiilaa risteyksissä väkisin asuntovaunun eteen. Myös asunto- ja matkailuautojen kuskeille Kattelus lähettää terveisiä: Vaikka karavaanarit osaavat varata matkantekoon aikaa, joustavuus koskee myös heitä. Kuskin pitää luonnollisesti seurata peilistä, mitä takana tapahtuu. Jos jonoa kertyy, kannattaa vetää asuntovaunu hetkeksi syrjään. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 25
Katsastus suuntaa valokeilan auton kuntoon Suomessa lakisääteisen katsastuksen tarkoitus on varmistaa, että ajoneuvo ja sen varusteet ovat säädösten edellyttämässä kunnossa ja että ajoneuvo on liikenteessä turvallinen. Teksti: tuija holttinen kuvat: a-katsastus ja shutterstock A-Katsastuksen tekninen johtaja Hannu Pellikka vakuuttaa, että tiukan ja täsmällisen vuosittaisen katsastuksen ansiosta Suomen teillä liikkuu kuntonsa puolesta turvallisia autoja. On olemassa EU-direktiivi, joka määrittelee katsastuksen minimisisällön. Siitä saa maakohtaisesti poiketa tiukempaan suuntaan, ja muun muassa Ruotsin kanssa olemme tässä asiassa Euroopan tiukimpia maita. Tämä johtuu pitkälti siitä, että harvahkosti asutuissa isoissa maissa autoilla ajetaan paljon pitkien etäisyyksien takia. Myös muuttuvat ja vaativat keliolosuhteet asettavat autot Suomessa koville. Katsastusmies on ystäväsi On tärkeää muistaa, että autosta pidetään huolta ennen kaikkea oman ajoturvallisuu Liikenneturvan jäsenyhteisöt Liikenneturvan jäsenyhteisöt; A-katsastus Oy, Autokatsastusmiesten yhdistys ry, Suomen Tiepalvelumiehet STM ry, Suomen Tiepalvelumiesliitto ry sekä Yksityisten Katsastuspaikkojen Liitto ry tekevät ennaltaehkäisevää liikenneturvallisuustyötä katsastus- ja tiepalvelualalla. 26 LIIKENNEVILKKU JÄSENYHTEISÖT 2010
den ja -mukavuuden takia ei katsastajan iloksi tai säädösten täyttämiseksi. Pellikka kertoo ymmärtävänsä, että auton ylläpito ei ole nykyaikana halpaa ja korjaukset maksavat paljon. Moni ajattelee myös tuntevansa itse parhaiten oman autonsa. Jos se omasta mielestä toimii hyvin, korjailu saatetaan kokea tarpeettomaksi. Toisaalta viimeisen viidentoista vuoden aikana on yleistynyt, ettei autoa enää laiteta katsastusta varten kuntoon, vaan tullaan katsastukseen hakemaan arvio siitä, onko ajoneuvo kunnossa. Ja jos puutteita ilmenee, käteen jää selkeä listaus siitä, mitä pitää tehdä. Pellikka kehottaa asiakasta menemään aina katsastukseen mukaan. Katsastajalta saa paljon hyödyllistä tietoa siitä, millaisessa kunnossa auto on, mitä kannattaa tarkkailla, ja millaisia vikoja on mahdollisesti odotettavissa. Katsastajaa ei todellakaan tarvitse pelätä, Pellikka nauraa. Kuluvat osat vaativat huoltoa Auto on tekninen kokonaisuus, jossa on paljon mekaanisia osia, jotka altistuvat kulumiselle ja kulumisen myötä vaativat korjaamista. Esimerkiksi jarruissa on paljon jatkuvaa huolenpitoa vaativia osia. Jollei niitä korjaa ja huolla riittävästi, niistä tulee selkeä liikenneturvallisuusriski. Uusien autojen turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Samanaikaisesti monimutkaiset, ja usein elektroniset järjestelmät vaikuttavat siihen, että autoista löytyy katsastuksissa määrällisesti yhä enemmän huomautettavaa. Tällä hetkellä katsastuksissa havaitaan keskimäärin 110 vikaa sataa katsastusta kohti ja joka neljäs auto hylätään katsastuksessa. Esimerkkinä Pellikka mainitsee lukkiutumattomat jarrut sekä ajohallintajärjestelmän, joka pyrkii korjaamaan kuljettajan tekemiä virheitä. On äärettömän hyvä, että autoissa on kuljettajaa auttavia järjestelmiä. Lukuisilla tutkimuksilla on todistettu, että uusista turvajärjestelmistä on merkittävää hyötyä liikenneturvallisuudelle. Mitä enemmän tekniikkaa, sitä enemmän valitettavasti on myös mahdollisuuksia vikoihin. Vioista täysin vapaata järjestelmää ei vielä ole keksitty. Esimerkiksi viimeisen vuosikymmenen aikana autoissa yleistyneiden lukkiutumattomien jarrujen vikamäärä on tasaisessa kasvussa. Samaa voidaan odottaa tulevina vuosina muun muassa ajonhallintajärjestelmien osalta. JÄSENYHTEISÖT 2010 LIIKENNEVILKKU 27