Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio Tilander Golf Design Oy, 2008

Patorakenteiden periaatekuvia

Lahden Golf 3.0 Mestari ja Kisälli 27-reikäinen golfkeskus

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Kentän laajentamisen rakennustyöt 27-väyläiseksi aloitettiin kauden 2015 alussa.

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Lahden Golf 3.0 Peruskorjaus ja laajennus

Range -alueen kehittämissuunnitelma

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

H55 SM 2014 Ohjeet. AIKATAULU Perjantai 4.7. ja Lauantai 5.7. Aamupäivä Lähdöt tiiltä B1 ja C1

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Honnin padon korjaaminen

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Syyskokous Esityslista

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Pohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Vesilähteen tyyppi jota arvioidaan: kasteluallas

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

Hami / Lepaa Näyttötutkintotoiminta Golfkentänhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkinto

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Varsinainen kevätyhtiökokous. Kokousmateriaali

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

49 Perhonjoen vesistöalue

Otsikkoteksti. Golfkentät: Sadettimet, Ohjaimet, Venttiilit & Apuvarusteet

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki / /2015

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Rakenna oma puukuivuri

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?


WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Korjauskohteet. Kastelujärjestelmä. Korjauskohteet. Vaara aloittelijaystävälliseksi

Gumböle Golfin jäsenkysely

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

Mikä on Master Plan? ja parantamiseen.

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8]

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä

Kenttien korjaus- ja kehityssuunnitelma eli Master Plan Klubitalo

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

TAPIOLAN ALUEURAKKA /19 VESIAIHEIDEN HOITO 2012

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Hoito ja puhdistus. 1. Vedä kondenssivesisäiliö ulos. 2. Vedä suodatin pois lukituksestaan.

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

VANHAN KENTÄN (VALLEY+LAKE) PERUSPARANNUS vuosina

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN HYÖTYSUHDE PUMPUN HYÖTYSUHTEEN LASKEMINEN

Tarveselvityksestä takuuaikaan

Metsätalouden vesiensuojelu

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Vesihuoltopäivät 12 ja

Hakaniemen Kauppahalli

Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä

Lahden Golf Oy Syyskokous Esityslista

Transkriptio:

2010 Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma ERG Oy Hallitus ERG Oy 30.06.2010

2 Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma 1. KUIVIIN KAUSIIN VARAUTUMINEN 1.1 Lista asioista, joilla lisäkapasiteetti rakennetaan eli vesialuelisäykset? Lammet 1 ja 3 ovat erillisiä koristelampia eivätkä tuota lisää vesikapasiteettia normaaliin kasteluun. Niiden arvioitu vesikapasiteetti (oletetaan että keskisyvyys 1 m): L1 2650 m3, L3. = 2230 m3 Lammet 11-13 perataan ja mahdollisesti laajennetaan: Lampi 11 on perattu ja sitä voidaan edellen laajentaa. Lammen 11 pinta-ala on noin 1450 m2. Sen vesikapasiteetti (keskisyvyys 1 m) = 1450 m3. Lammen kapasiteetti voidaan tuplata jatkamalla lampea purouomaa pitkin väylien 10 ja 11 väliin, jolloin lisäkapasiteetti olisi 1430 m3. Lampi 12 voidaan laajentaa griinin oikealle puolelle ja kaartaen viheriön taakse kaksinkertaiseksi. Lammen 12 pinta-ala on noin 1160 m2. Sen vesikapasiteetti (keskisyvyys 1 m) = 1160 m3. Lisäkapasiteetti olisi 1160 m3. Lampi 13 kaislat on poistettu. Lammen 13 pinta-ala on noin 3680 m2. Sen vesikapasiteetti (keskisyvyys 1 m) = 3680 m3. Lampea 13 voisi laajentaa waste alueelle 10 metriä koko pituudelta, jolloin lisäkapasiteettia saataisiin noin 1800 m3. Laajennus voi olla isompikin. Kustannusten säästämiseksi poistomaasta rakennettaisiin kukkula 2-, 9- ja 18-väylien kolmioon. Arviolta poistomaata kertyisi noin 2.5 *10*180 = 4500 m3 (seuraavan kohdan vedenpinnan korotus huomioonottaen). Laajennetun lammen 13 veden pintaa voisi korottaa noin puolella metrillä, jolloin saataisiin lisää vesivarastoa noin 2740 m3 ja pohjaliete pysyisi paremmin paikoillaan lisääntyneen veden painon johdosta. Lampien 11-13 yhteisvesikapasiteetti: Nykyisellään 1450 + 1160 + 3680 = 6290 m3 Suunniteltu lisäkapasiteetti lampi 13 + lampi 13 vedenpinnan korotus + lampi 11 laajennus + lampi 12 laajennus = 1800 + 2740 + 1430 + 1160 = 7130 m3 jolloin kokonaiskapasiteetti olisi kaksinkertaistettu eli 13420 Lampea 14 ei rakenneta vaan lisäkapasiteetti tehdään tarvittaessa ensisijaisesti lampien 11-13 laajennuksilla. Maansiirtotyö lampien 11-13 laajentamiseksi yhteensä poistettava 4500 + 2145 + 1740 = 8385 m3 Jätemaa sijoitetaan kentälle 2-, 9- ja 18-väylien kolmioon. Jos kuorma-auton nuppiin mahtuu 10-14 kuutiota, niin siirrettävä määrä olisi 600-700 nuppikuormaa. 1.2 Moneenko kastelupäivään nykyjärjestelmä riittää ja montako kastelupäivää ja vesikuutiota on tarkoitus saada lisää? Keskimääräisellä kulutuksella kasteluun tarvitaan kuivana aikana noin 770 m3 vettä vuorokaudessa. Tällä kulutuksella lampien 11-13 nykykapasiteetti tarkoittaa noin 8 teoreettista kastelupäivää. Käytännössä vesi on riittänyt kasteluun noin 2,5 viikkoa. Kohdassa 1.1 esitetty lisäkapsiteetti 7130 m3 toisi noin 10 teoreettista kastelupäivää lisää. Lampien 11-13 käytettävissä olevan kasteluveden loppuessa vaihtoehdoksi jää vesijohtovesi, mikä tietysti lisää käyttökustannuksia.vesijohtovesi ei ole myöskään hyvä vaihtoehto koostumuksensa vuoksi. 1.3 Paljonko maata pitää siirtää ja millainen kasa siitä syntyy? Maamassojen määrä riippuu kohdan 1.1 lampien laajennussuunnitelmasta. Kustannusten säästämiseksi jätemaa sijoitetaan kentälle kohdan 1.1 ehdotuksen mukaan. Jätemaasta rakennetaan muotoiltu kukkula väylien 2-, 9- ja 18 kolmioon. Kolmio on noin 10 000 m2, joten kukkulan voi toteuttaa useallakin tavalla eri korkuisena.

3 Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma 1.4 Mistä vesi saadaan altaisiin? Hulevesien arvioitu kertymä sekä onko muita järkeviä vaihtoehtoja kuten lähteen vesi ja porakaivo sekä näiden mahdollinen tuotto? Vesi tulee alueelle Niipperinpurosta ja Myllypurosta sekä jonkin verran hulevesiä rakennetulta alueelta. Myllypuro virtaa lampien 11-12 läpi Niipperinpuroon. Niipperinpuro virtaa lammen 13 viertä pitkin omassa uomassaan. Porakaivo tai lähteen hyödyntäminen ovat kalliita ja epävarmoja ratkaisuja joten ne jätetään pois suunnitelmista toistaiseksi. 1.5 Kuinka paljon Niipperinpurosta ja Myllypurosta saadaan kasteluvettä? Lammen 12 padon avulla säännöstellään veden poistumista purojen kautta lammista 11-12 Niipperinpurossa on pohjapato, jolla ohjataan puron veden siirtymistä lampeen 13. Pohjapato vaatii kunnostuksen. Lammesta 12 voisi rakentaa suoran putkituksen lampeen 13, jolloin vettä ei karkaa turhaan pois Niipperinpuroon. Vaatii pumpun ja putkituksen. Purojen virtaus vaihtelee suuresti tilanteen mukaan. Esimerkki Myllypuro syötti edelleen kahden viikon satamattoman jakson jälkeen vettä 10-15 litraa sekunnissa? Espoon kaupungin Myllypuron patosuunnitelman ympäristöluvassa sanotaan, että Myllypuron uoman maksimivirtauma on 1-1.5 m3 sekunnissa. Niipperinpuron maksimivirtauma lienee samaa luokkaa, joten purojen yhteisvirtauma noin 3 m3 sekunnissa enimmillään? Pohjapadon kunnostus ja pumpulla varustetun suoran putkiyhteyden rakentaminen lammesta 12 lampeen 13, arvio? 1.6 Miten altaille käy pitkänä kuivana kautena, voiko altaat jäädä vaikka tyhjilleen? Jos uutta vettä puroista ei tule, niin vesi lammista 11-13 vähenee käytön suhteessa. Kokonaan tyhjentyminen on ainakin teoriassa mahdollista hyvin pitkänä kuivan kautena. 2. SADEKAUSIIN VARAUTUMINEN 2.1 Kuinka varaudutaan sadepäiviin ja yleensä kosteaan vuodenaikaan? Ojat perataan ja syvennetään tarvittaessa Sadevesiputket tarkastetaan ja tarvittaessa huuhdellaan. Esimerkiksi kuutosväylältä tuleva ja ykkös- ja ysiväylien välisen ojan kautta kulkeva ja edelleen kahdeksantoista väylän ali väylän laitaan päättyvä sadevesiputki oli kokonaan tukossa ja on nyt puhdistettu. Salojat tarkastetaan ja kunnostetaan 2.2 Missä ovat pahimmat paikat, joille vettä kertyy ja mistä vesi niihin tulee? Ykkösväylän griinin edustalle sekä sen ja ysiväylien väliselle entiselle tielle kertyy vettä ykkösen takana olevalta kumpareelta. Kuutosväylälle kertyy vettä rakennetulta alueelta. 12-väylän notkelmaan vettä valuu takana olevalta mäeltä 15-väylälle kertyy vettä metsärinteestä. Metsänreunan niskaoja on lähes olematon maan painumisen takia. 18-väylän notkelmaan kertyy vettä korkeammista kohdista 2.3 Kuinka paikat saadaan kuivatettua ja kuinka paikat saadaan pidettyä kuivina? Salaojitusta lisätään ja rakennetaan mahdollisia tarvittaessa kaivoja o Ykkösväylän salaojat kunnostetaan ja tarvittaessa salaojitusta lisätään. o Kuutosväylällä ojat kunnostetaan ja veden poistoputet tarkastetaan ja kunnostetaan, tarvittaessa lisätään salaojitusta

4 Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma o 12-väylän notkelmaan tien vierusojat on jo osittain kunnostettu ja kunnostusta laajennetaan o 15-väylän metsänreunan niskaoja syvennetään o 18-väylälle lisätään salaojitusta. Tukkeutuneen yhdysputken ja yhteyden kunnostus kuutosväylältä saattaa muutenkin jo helpottaa tilannetta. Lisäsalaojittamisen ja kaivojen rakentamisen kustannukset arvioitava. 2.4 Kuinka paljon Myllypuron (alias Niipperinpuron) avulla voidaan johtaa liikavesiä pois? Vettä poistuu Niipperinpuron kautta enimmillään noin 2 m3 sekunnisssa Jonkin verran vettä voidaan valuttaa lammesta 3 poisto-ojan kautta. Poisto-ojan päässä on lähtöputki, jonka avulla lähdön korkeutta voidaan säätää käsin. 2.5 Onko muita vaihtoehtoja liikaveden pois johtamiseen? Ei juurikaan ole. Tulva on mahdollinen koska poistumistiet ovat rajalliset 3. KASTELUJÄRJESTELMÄ 3.1 Onko nykyinen kastelujärjestelmä riittävä vai vaatiiko kunnostusta ja laajennusta? Nykyinen kastelujärjestelmä on riittävä. Ei vaadi muuta kuin normaaleja huoltotoimia eli putkiston puhdistusta ja kunnostusta ja sadettimen huoltoa ja kunnostusta sekä automatiikan kunnospitoa. Veden säästämiseksi griinit voisi varustaa tuplasadettimilla. Lisäsadettimien sadetusalue olisi rajoitettu vain griinien suuntaan. Samaa ei saada aikaiseksi nykyisillä sadettimilla. Kastelujärjestelmän säädöllä voidaan vaikuttaa veden kulutukseen. Kentän eri osien kosteustilanne voidaan huomioida kastelun ohjauksessa, eikä kastella turhaan kosteimpia paikkoja. Rajoitettujen lisäsadettimien kpl hinta on noin 200-300. Lisäksi tarvitaan ohjauslogiikkaa ja työtä. Kokonaiskustannukset lisäsadettimille arvioitava. 3.2 Miten vesivarastot yhdistyvät kastelujärjestelmään, esimerkiksi onko kaikkien varastojen vesi hyödynnettävissä koko kenttään? Kastelujärjestelmä ottaa veden lammen 13 kautta Kastelun vedenotto perustuu lampiin 11-13 ja lammet 1 ja 3 ovat puhtaasti koristelampia Lammet 11-12 ovat puron kautta yhteydessä lampeen 13 Lampien 1 ja 3 hyödyntäminen on mahdollista vain kantamalla vettä. Kentällä on vesivaunu johon mahtuu noin 8 m3 vettä, mikä edustaa noin prosenttia vuorokauden kasteluvesimäärästä. 4. MUUT ASIAT 4.1 Jos ehdotetaan osittaista vesiremppaa niin pitää pystyä osoittamaan kuinka jokainen rakennusvaihe integroituu olemassa olevaan systeemiin ja ottaa huomioon myöhemmät rakennusvaiheet. Tässä vaiheessa ehdotetaan vain vesitalouden hoitoon liittyviä asioita yhtenä pakettina

5 Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma 4.2 Selvitys suunnitelmien vaikutuksesta veden laatuun? Kasteluvesi on lietteistä ja savista ja tukkii kastelujärjestelmää. Veden savi tukkii viheriöitä ja niitä joutuu ilmastoimaan enemmän. Lammen 13 pinnan nosto painaisi lietettä pohjaan ja pitäisi vettä parempana Veden laadusta on tehty tutkimus ja veden laatu kohtuullinen. Tarkemmat tulokset saatavilla. Imujärjestelmän pohjaventtiilit on hiljan kunnostettu ja veden laatua voisi oleellisesti parantaa lisää laittamalla suodattimen, jonka kautta kaikki vesi syötetään kastelujärjestelmään. Suihkulähteillä vesi pidetään liikkeessä ja lampiin ei kerry pintakasvillisuutta Syöttöputken suodattimen lisäämisen kustannus manuaalisena noin 5000 ja automatiikalla varustettuna noin 10000. 4.3 Niipperinpuron perkaus? Niipperinpuroa on jo osittain perattu ja loppu tehdään sopivassa välissä Niipperinpurossa oleva pohjapato kunnostetaan Kaupungin kanssa on puron tilanne katselmoitu ja korot sovittu ja puroon liittyvät toimet tehdään niitä noudattaen 4.4 Ovatko nykyiset rumpuputket paikoillaan vai vaativatko ne korjausta? Rumpuputket tarkastetaan ja korjataan tarvitatessa Rumpuputkien nouseminen tai vajoaminen ei kuitenkaan ole merkittävimpiä tekijöitä vesitalouden tasapainotuksessa 4.5 Miten lammen 13 liete saadaan siirrettyä pois niin, että se ei valu takaisin? Lammen 13 vedenpinnan mahdollinen nosto painaisi lietettä paremmin pohjaan Lammen 13 laajentaminen helpottaisi tilannetta mutta lietteen pois kuljettaminen voi olla kallis urakka koska koko määrää ei välttämättä saada sijoitettua kentälle 4.6 Tarvitseeko Myllypuron pato huoltoa ja korjausta? Tällä hetkellä pato lammen 12 suulla on vanerista ja käsin säädettävä Padon mahdollinen uusiminen ja korkeuden säätöautomatiikan kustannukset? 4.7 Kannattaako kuivina kausina ostaa kasteluvettä? Jos kuiva kausi sattuu kevääseen niin silloin ihan välttämätöntä, jotta kasvu saadaan käyntiin Muina aikoina rajoittuen esimerkiksi vain viheriöiden kastelemiseen 4.8 Hankkeen toteutus ja valvonta? Toteutus tehdään pelikauden ulkopuolella tai pelaamista mahdollisimman vähän haitaten Mahdollisille rakennushankkeille otetaan ammattivalvoja ja tekijät Valvonnan kustannukset arvioitava 4.9 Vaihtoehtojen tarjoamista, joista voi äänestää Lampea 13 voi laajentaa waste -alueelle niin paljon että siitä saadaa vesitilaa jolla voidaan

6 Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma turvata kasteluvesi pitkillekin kuiville kausille. Tosin maansiirtotyöt voivat olla kalliit. 4.10 Toteutukselle halutaan hintakatto Tämä ei ole ongelma ja yhtiökokous ottaa tähän kantaa. Lampien 11-13 alue ns. Master planin mukaan Kuvasta poiketen lampi 13 ei yhdisty Niipperinpuroon vaan pysyy erillisenä kuten nykyisinkin. Lampea 14 ei toteuteta ollenkaan. Lampien 11 laajennus pitkin Myllypuron uomaa väylien 10 ja 11 väliin ja lammen 12 jatkaminen väylän 12 viheriön oikealle puolelle riippuu toivotusta lisävesivarastomäärästä.