Liiketoiminnan ICT-riippuvuus kasvaa hallitaanko riskit? Mika Ollikainen, Tutkimusjohtaja j Keskeisiä tuloksia 10.5.2010
2 Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen kannalta keskeiset kysymykset jaettiin viiteen eri alueeseen: Mitattavat osa-alueet Mittarien lukumäärä Johtaminen ja riskienhallinta 6 Strateginen ICT-jatkuvuussuunnittelu 4 Ulkoiset suhteet, kumppanuudet ja ICT-toimittajat 4 ICT-jatkuvuusjohtaminen 8 Resursointi 4 Yhteensä 26 Tutkimuksessa sovellettiin seuraavia tiedonkeruutapoja: Henkilökohtaiset haastattelut (32 kpl) Web-kysely (108 vastausta) t
* ** Kaikki mittarit (max 118) *** **** ***** 111,0 105,0 104,5 102,5 4kpl 5kpl 4kpl 10 kpl 102,0 100,5 9kpl 100,5 4 kpl 5 kpl 4 kpl 10 kpl 9 kpl 97,0 93,5 91,5 91,0 90,0 89,5 87,0 86,0 84,5 84,0 77,0 73,0 72,0 67,5 64,5 61,5 58,0 57,5 53,0 42,0 ki i 41,0 Lähde: Market-Visio Oy, 2010 41,0 Lähde: Marketvisio Oy 2009 40,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 3 115,0 112,0
ICT-jatkuvuusjohtaminen: Havaintoja ja johtopäätöksiä 4 Vain harva organisaatio uskoo, että kriittisten t tehtävien suorittamiseksi i i vaadittavat t vaihtoehtoiset toimintatavat ja muut varajärjestelyt on määritelty täysin tyydyttävästi. Lähes kaikki suuret ja keskisuuret organisaatiot ovat suunnitelleet jollakin tavalla ennakoimattomiin tilanteisiin liittyvää päätöksentekoa ja tiedottamista. Pienemmissä yrityksessä käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Monet myöntävät suoraan, että asioita ryhdytään kehittämään vasta kun ongelmia havaitaan tositilanteiden kautta: ongelmat opettavat parhaiten sekä suunnittelemaan paremmin että toteuttamaan jatkuvuutta tukevia investointeja. Joskus kevyet varautumistoimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja täysin riittäviä.
Ulkoiset suhteet, kumppanuudet ja ICT-toimittajat 5 ***** Erittäin korkeaa varautumisen tasoa heijastavat käytännöt (17-18 p.) 13 % **** Korkea varautumisen taso (14-16,5 p.) 19 % *** Keskitasoinen varautumisen taso (11-13,5 p.) 28 % ** Matala varautumisen taso (8-10,5 pistettä) 25 % * Erittäin matala varautumisen taso (7,5 pistettä tai alle) 16 % Asiakkaiden epävarmuutta luovat etenkin seuraavat asiat: 1) Saatava prioriteetti palvelutoimittajalta poikkeustilanteen aikana 2) Tietoliikenneyhteyksien toimivuus Toimittajien lupauksiin luotetaan joskus liikaa, mutta usein jatkuvuuteen liittyy myös asiakkaiden perusteettomia olettamuksia. Logististen ja tuotannollisten ketjujen j jatkuvuusriskit on syytä huomioida erityisesti. Simulointia harjoitetaan kaikkien riskien osalta yleisesti. ICT on osana tätä, mutta "vähämerkityksellinen". Auditointi ja testaaminen kumppaneiden kanssa on arkipäivää. (julkinen sektori)
Halu investoida ICT:n jatkuvuuteen ja käytettävyyteen 6 Jatkuvuus ja käytettävyys ovat kaikilla evidensseillä kriittisiä. Näissä ei ole varaa tinkiä. - suuryritys, palvelut 5 = Halutaan investoida kattavasti, asian kustannuksella ei haluta säästää 19 22 Kyse ei ole rahasta, vaan kriittisyydestä ja sen vaatimista valinnoista ja investoinneista. - suuryritys, kauppa Pari vuotta sitten oli helpompi p saada investointeja läpi, mutta nyt on esitettävä kunnolliset business caset. Ajat ovat tiukemmat. - suuryritys, palvelut 4 3 25 31 34 50 Suuressa organisaatiossa on paljon eri tahtotiloja. Jatkuvuusasioissa i tahtotila til on keskimäärin heikko. - julkinen sektori 1 = Investoidaan korkeintaan aivan välttämättömällä tavalla 2 0 0 6 13 Lähde: Market-Visio Oy, 2009 Jatkuvuus: sovellusten ja datan palauttaminen Käytettävyys: sovellusten ja datan jatkuva käytettävyys yy 0 20 40 60 80 100 % vastaajista (n=32) Lähde: Market-Visio Oy, 2010
Edellytyksiä ja suosituksia tarkoituksenmukaisen ICT-jatkuvuussuunnittelun toteuttamiseksi 7 Johdon sitoutuminen. Ilman johdon vaatimusta t ja valvontaa jatkuvuussuunnittelun edellytykset t ovat vajavaiset. Tämä on jatkuvuuden hallinnan välttämätön edellytys. Omistajien kiinnostus tunnistaa ja hallita riskejä. Omistajien keskeisenä intressinä on turvata yrityksen olemassaolo ja mahdollisimman hyvä toimintakyky kaikenlaisissa tilanteissa. Omistajien tulee vaatia, että operatiivinen johto toteuttaa yrityksen jatkuvuuden hallintaa tarkoituksenmukaisella tavalla, joka vastaa omistajien tunnistamaa omistuksen riskipositiota. Liiketoiminnan ja ICT:n väliset riippuvuussuhteet on ymmärrettävä. Päättäjillä on oltava todenmukainen käsitys liiketoimintaan ja etenkin kriittisiin liiketoimintaprosesseihin vaikuttavista riskitekijöistä, mukaan lukien ICT. Johdon on kyettävä tunnistamaan riskitekijät ennakoivasti. Hyvätasoinen keskusteluyhteys johdon ja tietohallinnon välillä on tässä suuresti hyödyksi. Liiketoimintaprosessit ja ICT-järjestelmät on kriittisyysluokiteltava. Liiketoimintaprosessien kriittisyysjärjestyksen määritteleminen on johdon vallassa. ICT-prosesseista vastaava taho kuten tietohallinto t t voi tämän ä perusteella luokitella ll ICT-järjestelmien j ja -palvelujen l kriittisyydet. t
Edellytyksiä ja suosituksia tarkoituksenmukaisen ICT-jatkuvuussuunnittelun toteuttamiseksi 8 On ymmärrettävä, että jatkuvuuden hallinta on jatkuva prosessi. ICT:n riskikartta muuttuu koko k ajan, samoin kuin organisaation toimintaympäristö i t i tö ja sen riskit. Tämän ä vuoksi ICT-riippuvuuksia ja ICT:n liiketoiminnalle muodostamia riskejä on arvioitava säännöllisesti, ja myös merkittävissä muutostilanteissa. Verkostomaiset riippuvuudet on syytä huomioida. Verkostoituneessa liiketoiminnassa kumppaneihin ja sidosryhmiin voi liittyä merkittäviä riskejä. Organisaatio voi olla suuresti riippuvainen alihankkijoiden ja kumppanien toimintakyvystä. Siksi koko toimintaympäristön huomioiminen jatkuvuuskysymysten suhteen on tärkeää, mukaan lukien ICT ja muut tukitoiminnot. Tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä voi lisätä eri toimenpiteillä, kuten huomioimalla jatkuvuusvaatimukset sopimuksissa ja toteuttamalla alihankkijoiden ja toimittajayritysten auditointeja. Tiedon saatavuuden turvaaminen eri tilanteissa. Liiketoimintakriittisen tiedon menettäminen tai tiedon joutuminen vääriin käsiin voi toteutuessaan olla suurin ICT-riski, joka voi kohdata organisaatiota. Joillekin yrityksille ICT on vain väline, mutta esimerkiksi pankkien ja vakuutusyhtiöiden koko liiketoiminta nojaa voimakkaasti ICT-ratkaisuihin. Jatkuva tiedon olemassaolo ja turvallinen saatavuus on keskeinen asia monelle muullekin.
Edellytyksiä ja suosituksia tarkoituksenmukaisen ICT-jatkuvuussuunnittelun toteuttamiseksi 9 Olemmeko palvelutoimittajalle asiakas, jonka palvelu tuotetaan riittävän korkealla prioriteetilla myös poikkeustilanteissa? Ulkoisten palvelujen käytön laajetessa asiakkaiden on syytä välillä pysähtyä miettimään tätä asiaa. On ilmeistä, että palvelutoimittaja pyrkii poikkeustilanteessa huolehtimaan ensisijaisesti tärkeimmistä (=suurimmista) asiakkaistaan. Muut asiakkaat saavat todennäköisesti palvelua sitä mukaa kun mm. resurssit antavat tähän mahdollisuuden, kenties jopa riippumatta siitä mitä on kirjallisesti sovittu. Toimittajien sopimuksiin kirjatut palkkiot ja sanktiot ovat toissijaisia, kun asiakkaan liiketoiminta on vaarassa. Liian usein etenkin pk-yrityksissä ksissä luotetaan sopimussakkojen ssakkojen takaavan an sen, että palvelutoimittaja tuottaa sovitun sisältöisiä palveluja tilanteessa kuin tilanteessa. Palvelutoimittajan sakkopykälistä ei ole hyötyä asiakkaalle, jos liiketoimintakriittisen tiedon katoamisella tai palvelun lamaantumisella on tuhoava vaikutus asiakkaan liiketoiminnalle. Jokainen yritys on itse vastuussa sitoumuksistaan omille asiakkailleen. Sopimuksilla voi ostaa turvaa ja lisätä varautumisen tasoa, mutta asiakasvastuita ei voi ulkoistaa.
10 Kiitos! Eaton Power Quality Fujitsu Huoltovarmuuskeskus Logica Marketvisio Puolustusministeriö Tekes TeliaSonera Tieto Valtiovarainministeriö