Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen pyynnöstä TNS Opinion & Social Avenue Hermann Debroux, 40 1160 Bryssel Belgia
Sisällysluettelo JOHDANTO...3 YHTEENVETO...6 1. OIKEUSASIAMIESTÄ JA KANSALAISTEN OIKEUKSIA KOSKEVIA NÄKEMYKSIÄ...7 1.1. Mitä mieltä asioihin perehtyneet ihmiset ovat eu:n perusoikeuskirjasta..7 1.2. Julkinen kiinnostus oikeusasiamiehen rooliin perehtymistä kohtaan...11 2. EU:N HALLINNON ROOLI JA SUORITUSKYKY...14 3. PAINOPISTEALAT...20 3.1.Oikeusasiamiehen tehtävät...20 3.2. Eu:n kansalaisten oikeudet...25 PÄÄTELMÄ...29 LIITTEET TEKNISET ERITELMÄT KYSELY TAULUKOT
JOHDANTO Euroopan oikeusasiamies1 tutkii kanteluja Euroopan unionin (EU) toimielimien ja elimien toiminnassa ilmenevistä hallinnollisista epäkohdista. Toimielimiä ovat muun muassa Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti. Euroopan lääkevirasto ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö ovat esimerkkejä unionin elimistä, joita oikeusasiamies voi tutkia. Ainoastaan unionin tuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja virkamiestuomioistuin eivät kuulu sen toimivallan alaisuuteen. Oikeusasiamiehelle kannellaan esimerkiksi avoimuuden puutteesta, hallinnollisista epäsäännönmukaisuuksista, epätasapuolisuudesta, syrjinnästä ja valta-aseman väärinkäytöstä, ja tutkittavat tapaukset liittyvät usein EU:n lainsäädännössä ja perusoikeuskirjassa 2 suojattujen kansalaisten oikeuksien väitettyihin rikkomuksiin. Perusoikeuskirjan ja Lissabonin sopimuksen, jonka nojalla perusoikeuskirja velvoittaa sitovasti EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita niiden soveltaessa EU:n lainsäädäntöä, perustavoitteena on parantaa kansalaisten ja EU:n välistä yhteyttä. Tutkimuksen tärkeänä tavoitteena on näin ollen määrittää, miten tiiviissä yhteydessä kansalaiset arvioivat olevansa EU:hun nähden, ja arvioida, miten hyvin he ovat perillä EU:n perusoikeuskirjan mukaisista oikeuksistaan. Tämä on tärkeää oikeusasiamiehen kannalta siitä syystä, että kansalaisten on tietysti oltava tietoisia oikeuksistaan, mikäli heidän halutaan ymmärtävän, milloin niitä rikotaan, mutta myös siksi, että tällaisen tiedon avulla edistetään oikeusasiamiehen kykyä toimia ennakoivasti muiden EU:n toimielimien kanssa Euroopan kansalaisten sijoittamiseksi toiminnan ytimeen. Esittämällä eurooppalaisille kysymyksiä EU:n hallinnon toiminnasta olisi lisäksi oltava mahdollista määritellä alat, joilla on parantamisen varaa, jotta vältetään kansalaisten tulevaisuudessa esittämät valitukset. Sen lisäksi, että lisätään kansalaisten tietoisuutta omista oikeuksistaan, oikeusasiamiehen tavoitteena on myös edistää kansalaisten tietoisuutta siitä, että oikeusasiamies on käytettävissä oleva resurssi, jolle he voivat esittää kanteluja, yksittäisissä jäsenvaltioissa toimivien kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiehien lisäksi. Niinpä tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten hyvin kansalaiset ymmärtävät oikeusasiamiehen roolin, ja kysytään, mihin oikeusasiamiehen olisi keskitettävä toimensa heidän oikeuksiensa suojelemiseksi. 1 Lisätietoa oikeusasiamiehestä on saatavilla osoitteessa http://www.ombudsman.europa.eu. 2 Lisätietoa perusoikeuskirjasta on saatavilla osoitteessa http://europa.eu/legislation_summaries/human_rights/fundamental_rights_within_european_union/l33501_fi. htm. 3
Tämän Eurobarometri-tutkimuksen aikana haastateltiin 26 836:ta Euroopan kansalaista aiheesta EU:n oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet. Tutkimuksen toteutti TNS Opinion & Social -verkosto 9. helmikuuta 2011 8. maaliskuuta 2011 kaikissa Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa 3. Tutkimuksessa on käytetty samaa menetelmää kuin tutkimuksissa, joita on toteutettu Euroopan parlamentin viestinnän pääosastoa (tutkimuksen ja poliittisen analyysin yksikkö) 4 varten toteutetuissa tutkimuksissa. Tämän raportin liitteenä ovat TNS Opinion & Social -verkoston tutkimuslaitosten noudattamia haastattelumenetelmiä koskevat tekniset tiedot. Niissä määritellään käytetty haastattelumenetelmä ja luottamusvälit 5. Tutkimuksessa analysoidaan yksityiskohtaisesti, missä määrin oikeusasiamies ja EU:n kansalaisten oikeudet tiedostetaan sekä EU:ssa että yksittäisissä jäsenvaltioissa. Siinä pyydetään myös vastaajia arvioimaan EU:n toimintaa useilla keskeisillä aloilla ja kerätään näkemyksiä siitä, mihin aloihin oikeusasiamiehen olisi jatkossa keskityttävä. Tutkimuksessa laaditaan myös väestötieteellinen analyysi, jonka avulla selvennetään, miten eri tavoin eurooppalaisen yhteiskunnan osat suhtautuvat kansalaisoikeuksia koskevaan kysymykseen. Tilastollisen jaottelun perustana ovat seuraavat tekijät: mies/nainen, ikäjakauma, koulutustason ja kotitalouden tulotason vaikutus sekä muut sosioekonomiset tekijät. ********** Eurobarometri-verkkosivu on osoitteessa http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm. Kiitämme kaikkia vastaajia, jotka osallistuivat tutkimukseen kaikkialla Euroopan unionissa. Tutkimusta ei yksinkertaisesti olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman heidän aktiivista osallistumistaan. 3 Lisätietoa käytetystä tutkimusmenetelmästä on saatavilla teknisessä eritelmäosassa, jossa täsmennetään haastattelumenetelmiä ja luottamusvälejä. 4 http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm. 5 Tulostaulukot sisältyvät liitteeseen. On syytä huomata, että raportin taulukkojen yhteenlasketut prosenttiluvut saattavat ylittää 100 prosenttia, mikäli vastaajien oli mahdollista antaa useita vastauksia samaan kysymykseen. 4
Tässä raportissa valtioihin viitataan niiden virallisella lyhenteellä: LYHENTEET EU27 Euroopan unioni 27 jäsenvaltiota EOS Ei osaa sanoa BE BG CZ DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Belgia Bulgaria Tšekin tasavalta Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kyproksen tasavalta Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta 5
YHTEENVETO Ainoastaan 14 prosenttia EU:n kansalaisista katsoo olevansa joko hyvin tai suhteellisen hyvin perehtynyt EU:n perusoikeuskirjaan. 72 prosenttia katsoo, ettei ole saanut tietoa perusoikeuskirjasta. Noin puolet vastaajista EU:ssa haluaisi lisätietoa siitä, mitä oikeusasiamies tekee, kun taas toinen puolikas ilmaisee tuntevansa vain vähän kiinnostusta oikeusasiamiehen roolia kohtaan. Lähes joka neljäs toteaa, ettei tiedä riittävästi EU:sta voidakseen arvioida sen toiminnan tehokkuutta, palvelusuuntautuneisuutta tai avoimuutta. Oikeusasiamiestä kohtaan tunnettu kiinnostus vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain, Kyproksen 74 prosentista Slovakian 21 prosenttiin. Vaikka tyytyväisyys on suhteellisen alhaista kaikkien kolmen tekijän kohdalla, EU:n suoritustasoa pidetään huonompana avoimuuteen kuin tehokkuuteen tai palvelusuuntautuneisuuteen nähden. Vastaajien enemmistö (52 prosenttia) katsoo, että oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja siitä, miten niitä käytetään. Tärkeimpänä kansalaisoikeutena pidetään oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa, mitä 48 prosenttia pitää merkittävänä. Noin joka kolmas katsoo, että oikeus hyvään hallintoon on yksi tärkeimmistä oikeuksista. EU:n perusoikeuskirjaan perehtyneet henkilöt antavat EU:n toiminnalle yleensä paremman arvosanan kuin ne, jotka myöntävät tietävänsä vain vähän perusoikeuskirjasta. Nuoret vastaajat katsovat iäkkäämpiä vastaajia useammin, että EU:n suoritustaso on hyvä tehokkuuteen, palvelusuuntautuneisuuteen ja avoimuuteen nähden. 6
1. OIKEUSASIAMIESTÄ JA KANSALAISTEN OIKEUKSIA KOSKEVIA NÄKEMYKSIÄ 1.1 Mitä mieltä asioihin perehtyneet ihmiset ovat EU:n perusoikeuskirjasta Useimmista EU:n kansalaisista tuntuu, että he ovat heikosti perehtyneitä EU:n perusoikeuskirjaan; pieni vähemmistö ei ollut koskaan edes kuullut siitä EU:n kansalaisten selvästä enemmistöstä (72 prosenttia) tuntuu, että he eivät ole perehtyneitä EU:n perusoikeuskirjaan. 36 prosenttia toteaa olevansa heikosti perehtynyt asiaan ja samansuuruinen väestönosa ilmoittaa, ettei se ole lainkaan perehtynyt asiaan 6. 13 prosenttia ilmoittaa spontaanisti, ettei ole koskaan kuullut perusoikeuskirjasta. Vertailun vuoksi todettakoon, että ainoastaan 14 prosenttia EU:n vastaajista toteaa olevansa hyvin perehtynyt aiheeseen, kun taas 12 prosenttia EU:n vastaajista on suhteellisen hyvin perehtynyt ja vain 2 prosenttia pitää itseään hyvin perehtyneenä. Tarkasteltaessa tuloksia yksittäisissä jäsenvaltioissa käy ilmi, että vain kolmessa valtiossa, Luxemburgissa (25 prosenttia), Tšekin tasavallassa (22 prosenttia) ja Italiassa (21 prosenttia), yli 20 prosenttia vastaajista tuntee olevansa perehtynyt asiaan 7. Vain 6 prosenttia väestöstä Latviassa ja 8 prosenttia Ranskassa, Liettuassa ja Romaniassa katsoo olevansa perehtynyt asiaan. Vähintään 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ole perehtynyt asiaan 8 18 jäsenvaltiossa; erityisen korkeiksi prosenttiosuudet nousevat Espanjassa (88 prosenttia) ja Suomessa (85 prosenttia). Vaikka ainoastaan 6 "Miten hyvin olet mielestäsi perehtynyt EU:n perusoikeuskirjaan?" Vastausvaihtoehdot: hyvin perehtynyt, melko hyvin perehtynyt, ei kovin hyvin perehtynyt, ei lainkaan perehtynyt, ei ole koskaan kuullut puhuttavan siitä (spontaani) 7 "Perehtyneellä" tarkoitetaan joko "hyvin perehtynyttä" tai "melko hyvin perehtynyttä". 8 "Ei perehtynyt asiaan" tarkoittaa joko "ei kovin hyvin perehtynyttä" tai "ei lainkaan perehtynyttä". 7
49 prosenttia vastaajista Portugalissa katsoo, ettei ole perehtynyt asiaan, hyvin suuri osuus valtion kansalaisista (39 prosenttia) ilmoittaa, ettei ole koskaan kuullut EU:n perusoikeuskirjasta, samoin kuin 28 prosenttia Irlannissa ja 27 prosenttia Kreikassa. "Ei kovin hyvin perehtynyt" on yleisin vastaus 15 jäsenvaltiossa ja "ei ole koskaan kuullut asiasta" yleisin Portugalissa 9. Sosiodemografisten tietojen analyysi paljastaa joitakin vastaajien luokista johtuvia eroja. Vähäisiä sukupuoleen liittyviä eroja on havaittavissa: miespuoliset vastaajat katsovat hieman todennäköisemmin olevansa asiaan perehtyneitä (15 prosenttia miehistä verrattuna 11 prosenttiin naisista). Hieman useammat naiset ilmoittavat, etteivät he ole koskaan kuulleet EU:n perusoikeuskirjasta (15 prosenttia naisista verrattuna 12 prosenttiin miehistä). Molempien sukupuolien kohdalla asiaan 9 Vastaa niiden ranskalaisten vastaajien määrää (36 prosenttia), jotka toteavat, etteivät ole "kovin hyvin perehtyneitä" tai "eivät lainkaan perehtyneitä". 8
perehtyneisyys on kuitenkin varsin vähäistä, koska 72 prosenttia miehistä ja 73 prosenttia naisista ilmoittaa, ettei ole perehtynyt asiaan. Myöskään vastaajan iällä ei juuri ole vaikutusta siihen, onko vastaaja tietoinen EU:n perusoikeuskirjasta. Ainostaan 12 prosenttia yli 55-vuotiaista vastaajista toteaa olevansa perehtynyt asiaan, kun samaa mieltä on 13 prosenttia 25 39- ja 40 54-vuotiaista vastaajista ja 14 prosenttia 15 24-vuotiaista. 75 prosenttia 40 54-vuotiaiden ryhmästä ilmoittaa, ettei ole perehtynyt asiaan, samoin kuin 74 prosenttia 25 39-vuotiaiden luokasta. Osuus laskee kuitenkin 72 prosenttiin yli 55-vuotiaiden ryhmässä ja 69 prosenttiin 15 24-vuotiaiden ikäluokassa. Yksittäisten henkilöiden koulutustaso saattaa hieman vaikuttaa heidän tietoisuuteensa EU:n perusoikeuskirjasta. 18 prosenttia opintonsa päättäneistä 20 vuotta täyttäneistä henkilöistä ilmoittaa olevansa perehtynyt asiaan, mutta prosenttiosuus vajoaa 11 prosenttiin 16 19-vuotiaiden ryhmässä ja edelleen 8 prosenttiin enintään 15-vuotiaiden ryhmässä. 76 prosenttia opintonsa 16 19-vuotiaana päättäneistä toteaa, ettei ole perehtynyt asiaan, verrattuna 73 prosenttiin opintonsa vähintään 20-vuotiaana päättäneistä ja 66 prosenttiin yhä opiskelevista henkilöistä. Vaikka ainoastaan 70 prosenttia opintonsa enintään 15-vuotiaana päättäneistä henkilöistä ilmoittaa, ettei ole perehtynyt asiaan, suhteellisen korkea osuus, 20 prosenttia tähän luokkaan kuuluvista henkilöistä, toteaa, ettei ole koskaan kuullut EU:n perusoikeuskirjasta. Ammatilliselta kannalta tarkasteltuna johtavassa asemassa olevat (19 prosenttia) ilmoittivat useimmin olevansa perehtyneitä asiaan. 18 prosenttia yrittäjistä toteaa myös samaa, mutta vain 6 prosenttia kotona olevista henkilöistä ja 9 prosenttia työttömistä. 18 prosenttia kotona olevista henkilöistä ilmoittaa, ettei ole koskaan kuullut EU:n perusoikeuskirjasta, samoin kuin 16 prosenttia eläkeläisistä, kun taas samoin toteaa ainoastaan 5 prosenttia johtavassa asemassa olevista. Huonommin toimeentulevat vastaajat ilmoittavat todennäköisemmin, etteivät he ole koskaan kuulleet EU:n perusoikeuskirjasta. Ainoastaan 11 prosenttia vastaajista, joilla ei "lähes koskaan" ole vaikeuksia maksaa laskujaan, ei ole koskaan kuullut perusoikeuskirjasta, mutta luku nousee 15 prosenttiin niiden henkilöiden parissa, joilla on "ajoittain" vaikeuksia maksaa laskunsa ja edelleen 19 prosenttiin henkilöistä, joilla on "suurimman osan aikaa" vaikeuksia maksaa laskunsa. 14 prosenttia henkilöistä, joilla ei lähes koskaan ole vaikeuksia maksaa laskujaan, ilmoittaa olevansa perehtynyt asiaan, kun samaa toteaa ainoastaan 9 prosenttia henkilöistä, joilla on suurimman osan aikaa vaikeuksia maksaa laskujaan. On todennäköisempää, että henkilöt, jotka sijoittavat itsensä sosiaalisen asteikon alimmille tasoille 10, ilmoittavat spontaanisti, etteivät he ole koskaan kuulleet perusoikeuskirjasta. Näin toteaa 18 prosenttia näistä vastaajista verrattuna 10 Tätä muuttujaa havainnollistetaan näyttämällä haastateltaville kymmenestä tasosta koostuvaa asteikkoa pyytäen heitä sijoittamaan itsensä jollekin tasolle. (Taso "1" vastaa "yhteiskunnan alhaisinta tasoa", kun taas taso "10" vastaa "yhteiskunnan korkeinta tasoa".) 9
13 prosenttiin niistä, jotka sijoittavat itsensä sosiaalisen asteikon keskitasolle ja 9 prosenttiin niistä, jotka sijoittavat itsensä sosiaalisen asteikon ylimmille tasoille. QB1 How informed do you feel you are about the Charter of Fundamental Rights of the EU? Total 'Informed' Total 'Not informed' Have never heard of it (SP.) EU27 14% 72% 13% 1% Sex Male 15% 72% 12% 1% Female 11% 73% 15% 1% Age 15-24 14% 69% 16% 1% 25-39 13% 74% 12% 1% 40-54 13% 75% 11% 1% 55 + 12% 72% 15% 1% Education (End of) 15-8% 70% 20% 2% 16-19 11% 76% 12% 1% 20+ 18% 73% 8% 1% Still studying 17% 66% 15% 2% Respondent occupation scale Self-employed 18% 69% 12% 1% Managers 19% 75% 5% 1% Other white collars 16% 74% 9% 1% Manual workers 11% 75% 13% 1% House persons 6% 74% 18% 2% Unemployed 9% 75% 14% 2% Retired 11% 72% 16% 1% Students 17% 66% 15% 2% Difficulties paying bills Most of the time 9% 70% 19% 2% From time to time 13% 71% 15% 1% Almost never 14% 74% 11% 1% Self-positioning on the social staircase Low (1-4) 8% 73% 18% 1% Medium (5-6) 12% 74% 13% 1% High (7-10) 19% 71% 9% 1% DK 10
1.2 Julkinen kiinnostus oikeusasiamiehen rooliin perehtymistä kohtaan Puolet EU:n kansalaisista ilmoittaa olevansa kiinnostunut saamaan lisätietoa oikeusasiamiehen tehtävistä, kun taas toinen puoli osoittaa vain vähän kiinnostusta aihetta kohtaan EU:n kansalaisia jakaa kysymys siitä, ovatko he kiinnostuneita saamaan lisätietoa EU:n oikeusasiamiehen tehtävistä 11 : lähes puolet ilmoittaa olevansa kiinnostunut (49 prosenttia) ja puolet ilmoittaa, ettei ole kiinnostunut (48 prosenttia) 12. Ainoastaan 10 prosenttia toteaa olevansa hyvin kiinnostunut ja 39 prosenttia melko kiinnostunut. Vastaavasti 29 prosenttia kuvailee itseään ei kovin kiinnostuneeksi ja 19 prosenttia ilmoittaa, ettei ole lainkaan kiinnostunut. Yksittäisistä valtioista todettakoon, että vähintään puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut saamaan lisätietoa oikeusasiamiehen roolista ainoastaan 11 jäsenvaltiossa. Kiinnostus oli suurinta Kyproksessa, jossa 74 prosenttia ilmaisi kiinnostuksensa, Luxemburgissa (64 prosenttia) ja Maltassa (62 prosenttia). Sitä vastoin ainoastaan 21 prosenttia vastaajista Slovakiassa, 30 prosenttia Latviassa ja 32 prosenttia Tanskassa ilmaisi minkäänlaista kiinnostusta aihetta kohtaan. Niiden vastaajien, jotka eivät ole omien sanojensa mukaan kiinnostuneita siitä, mitä oikeusasiamies tekee, määrä on suurin Slovakiassa (78 prosenttia), Latviassa (68 prosenttia) ja Tanskassa (67 prosenttia). "Hyvin kiinnostunut" oli yleisin vastaus ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa eli Kyproksessa (40 prosenttia), kun taas "ei kovin kiinnostunut" oli yleisin vastaus kahdeksassa valtiossa: Tanskassa (49 prosenttia), Latviassa (47 prosenttia), Suomessa (45 prosenttia), Tšekin tasavallassa (43 prosenttia), Slovakiassa 11 "Miten kiinnostunut olet saamaan tietoa Euroopan oikeusasiamiehen tehtävistä? Sanoisitko, että olet?" Vastausvaihtoehdot: hyvin kiinnostunut, melko kiinnostunut, ei kovin kiinnostunut, ei lainkaan kiinnostunut. 12 "Kiinnostuneella" tarkoitetaan "hyvin kiinnostunutta" tai "melko kiinnostunutta"." Ei kiinnostunut" tarkoittaa "ei kovin kiinnostunut" tai "ei lainkaan kiinnostunut". 11
(40 prosenttia), Unkarissa (36 prosenttia), Puolassa (36 prosenttia) ja Bulgariassa (32 prosenttia). Sosiodemografista vaihtelua on havaittavissa luokasta toiseen: tietojen perusteella sukupuoleen perustuva vaihtelu on vähäistä eivätkä eri ikäryhmiin kuuluvien vastaajien väliset erot ole kovin selviä. Vaikka 53 prosenttia 40 54-vuotiaiden ryhmään kuuluvista ja 51 prosenttia 25 39-vuotiaiden ryhmästä ilmoittaa olevansa kiinnostunut saamaan lisätietoa oikeusasiamiehen roolista, samoin toteaa vain 46 prosenttia 15 24-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden ryhmään kuuluvista henkilöistä. On myös todennäköisempää, että korkeammin koulutetut vastaajat osoittavat kiinnostusta oikeusasiamiehen toimintaa kohtaan. 59 prosenttia opintonsa vähintään 20-vuotiaana päättäneistä henkilöistä ilmoittaa olevansa kiinnostunut, mutta prosenttiosuus vajoaa 48 prosenttiin 16 19-vuotiaana opintonsa päättäneiden ryhmässä ja edelleen 40 prosenttiin koulunkäynnin enintään 15-vuotiaana päättäneiden ryhmässä. 12
On todennäköisempää, että henkilöt, jotka sijoittavat itsensä sosiaalisen asteikon ylemmille tasoille, ilmoittavat olevansa kiinnostuneita saamaan lisätietoa oikeusasiamiehestä. Näin toteaa 56 prosenttia itsensä asteikon ylemmille tasoille sijoittaneista vastaajista verrattuna 49 prosenttiin niistä, jotka sijoittavat itsensä asteikon keskitasolle ja 42 prosenttiin niistä, jotka sijaitsevat mielestään asteikon alimmilla tasoilla. Vastaajat, jotka ovat mielestään perehtyneitä EU:n perusoikeuskirjaan, ovat paljon kiinnostuneempia saamaan lisätietoa oikeusasiamiehestä kuin henkilöt, jotka eivät omien sanojensa mukaan ole perehtyneet perusoikeuskirjaan. 69 prosenttia perusoikeuskirjaan perehtyneistä henkilöistä on kiinnostunut saamaan lisätietoa oikeusasiamiehestä verrattuna 49 prosenttiin niistä, jotka ovat heikosti perehtyneitä perusoikeuskirjaan. Lopuksi ainoastaan 31 prosenttia niistä, jotka vastasivat spontaanisti, etteivät he olleet koskaan kuulleet EU:n perusoikeuskirjasta, ovat kiinnostuneita saamaan tietoa Euroopan oikeusasiamiehen tehtävistä. QB4 How interested are you personally to get informed about the responsibilities of the European Ombudsman? Would you say you are? Total 'Interested' Total 'Not interested' DK EU27 49% 48% 3% Sex Male 51% 47% 2% Female 48% 49% 3% Age 15-24 46% 51% 3% 25-39 51% 47% 2% 40-54 53% 45% 2% 55 + 46% 51% 3% Education (End of) 15-40% 56% 4% 16-19 48% 49% 3% 20+ 59% 39% 2% Still studying 49% 48% 3% Self-positioning on the social staircase Low (1-4) 42% 54% 4% Medium (5-6) 49% 48% 3% High (7-10) 56% 43% 1% Informed about the Charter of Fundamental Rights Informed 69% 30% 1% Not informed 49% 49% 2% 13
2. EU:N HALLINNON ROOLI JA SUORITUSKYKY Ainoastaan pieni EU:n kansalaisten vähemmistö katsoo, että EU:n toiminta täyttää tehokkuutta koskevat vaatimukset, ja joka neljäs toteaa, ettei osaa sanoa, miten tehokasta toiminta on Yleisön käsitys EU:n hallinnosta kaikkien tarkasteltavien vaatimuksien perusteella tehokkuuden, palvelusuuntautuneisuuden ja avoimuuden on, että sen suorituskyky on alhainen 13. Kaikkien kolmen kriteerin kohdalla useammat pitävät suorituskykyä "epätyydyttävänä" kuin "kohtalaisen tyydyttävänä" tai "tyydyttävänä" 14. Kysymykseen hallinnon tehokkuudesta useampi vastaaja (35 prosenttia) toteaa, että EU:n hallinnon tehokkuus on epätyydyttävää verrattuna niihin, joiden mielestä se on kohtalaisen tai hyvin tyydyttävää. Kolme kymmenestä vastaajasta pitää EU:n suorituskykyä kohtalaisen tyydyttävänä (31 prosenttia), kun taas ainoastaan 10 prosenttia pitää sitä tyydyttävänä. Neljäsosa toteaa, ettei osaa sanoa, miten tehokasta EU:n hallinto on (24 prosenttia). Keskimääräinen arvosana asteikolla yhdestä kymmeneen on 4,4. 13 QB2: "Tietoihisi perustuen ja asteikolla yhdestä kymmeneen, millaiseksi arvioisit EU:n hallinnon suorituskyvyn kullakin seuraavista aloista? "1" tarkoittaa, että EU:n hallinnon suorituskyky jollakin tietyllä alalla "ei ole lainkaan tyydyttävä" ja "10" tarkoittaa, että suorituskyky on "erittäin tyydyttävä"". QB2_1: "EU:n hallinnon tehokkuus", QB2_2: "EU:n hallinnon palvelusuuntautuneisuus", QB2_3: "EU:n hallinnon avoimuus". 14 "Epätyydyttävä" viittaa henkilöihin, jotka antoivat asteikolla arvosanaksi 1 4, "keskimäärin tyydyttävä" viittaa niihin, jotka antoivat arvosanaksi 5 tai 6 (raportissa käytetään sen sijaan sanaa "kohtalaisen tyydyttävä") ja "tyydyttävä" viittaa arvosanoihin 7 10. 14
EU:n vastaajat ovat taipuvaisempia ajattelemaan EU:n hallinnon palvelusuuntautuneisuuteen liittyen, että EU:n toiminta on enemmänkin epätyydyttävää (33 prosenttia) kuin kohtalaisen tyydyttävää (30 prosenttia) tai tyydyttävää (10 prosenttia). Lisäksi 27 prosenttia toteaa, ettei osaa sanoa, miten palvelusuuntautunutta EU:n hallinto on. Keskimääräinen arvosana kaikkialla EU:ssa on 4,4. EU:n suoritusta pidetään yleisesti huonompana avoimuuteen kuin tehokkuuteen ja palvelusuuntautuneisuuteen nähden. 42 prosenttia vastaajista on tyytymättömiä EU:n avoimuuteen liittyvään lähestymistapaan; 25 prosenttia toteaa olevansa kohtalaisen tyytyväisiä ja ainoastaan 9 prosenttia on tyytyväisiä. 24 prosenttia ei osaa sanoa, miten avoin EU on. Keskimääräinen arvosana kaikkialla EU:ssa on 4,0, mikä on alhaisin kolmelle tarkastelun kohteena olevalle aiheelle annetuista arvosanoista. Analysoitaessa yksittäisiä valtioita koskevia tietoja käy selvästi ilmi, missä valtioissa vallitsee myönteisin käsitys EU:n hallinnon suorituskyvystä. Maltalaisilla ja slovakialaisilla vastaajilla on myönteisin käsitys EU:sta kaikkiin kolmeen suorituskykyyn liittyvään tekijään nähden ja samalla kannalla ollaan johdonmukaisesti myös Bulgariassa ja Romaniassa. Vastaavasti Saksasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kotoisin olevilla vastaajilla on johdonmukaisesti huono käsitys EU:n hallinnon suorituskyvystä. EU:n hallinnon tehokkuudesta todettakoon, että 12 valtiossa vastaajien suhteellinen enemmistö ilmoitti, "ettei osaa sanoa", miten tehokas EU on. Keskimääräinen arvosana on korkein Maltassa (5,6), Bulgariassa (5,4) ja Slovakiassa (5,4) ja alhaisin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (3,7), Saksassa (3,9) ja Ruotsissa (3,9). Yksityiskohtaiset tulokset: suhteellisen suuri osa vastaajista Maltassa (26 prosenttia), Slovakiassa (26 prosenttia) ja Romaniassa (22 prosenttia) pitää EU:n hallinnon suorituskykyä tyydyttävänä tehokkuuteen nähden, kun samaa toteaa ainoastaan 4 prosenttia vastaajista Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 6 prosenttia Ranskassa ja Ruotsissa. Belgiassa 48 prosenttia vastaajista pitää EU:n suorituskykyä kohtalaisen tyydyttävänä samoin kuin 45 prosenttia alankomaalaisista ja 43 prosenttia luxemburgilaisista. Kuitenkin 20 prosenttia vastaajista Romaniassa katsoo, että EU:n suorituskyky on kohtalaisen tyydyttävä samoin kuin 21 prosenttia bulgarialaisista ja 22 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan vastaajista. Suuri osa vastaajista Ruotsissa (55 prosenttia), Tanskassa (49 prosenttia) ja Itävallassa (48 prosenttia) pitää EU:n tehokkuutta epätyydyttävänä, vaikka vain 17 prosenttia bulgarialaisista ja maltalaisista vastaajista on samaa mieltä. Suuri osa Bulgariassa (47 prosenttia) ja Irlannissa (42 prosenttia) haastatelluista henkilöistä toteaa, ettei osaa sanoa, miten tehokas EU on. 15
Analysoitaessa EU:n palvelusuuntautuneisuutta koskevia käsityksiä yksittäisissä valtioissa "ei osaa sanoa" on yleisin vastaus 17 jäsenvaltiossa. Keskimääräinen arvosana on korkein Maltassa (5,5) ja Slovakiassa (5,5) ja alhaisin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (3,7) ja Saksassa (3,9). Suhteellisen suuri osa vastaajista Slovakiassa (26 prosenttia), Romaniassa (22 prosenttia) ja Maltassa (20 prosenttia) pitää EU:n hallinnon suorituskykyä tyydyttävänä palvelusuuntautuneisuuteen nähden, kun samaa toteaa ainoastaan 5 prosenttia vastaajista Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 6 prosenttia Ranskassa ja Saksassa. Belgiassa 43 prosenttia vastaajista pitää EU:n suorituskykyä kohtalaisen tyydyttävänä samoin kuin 40 prosenttia suomalaisista ja 39 prosenttia alankomaalaisista. Vain 20 prosenttia vastaajista Bulgariassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa pitää EU:n suorituskykyä kohtalaisen tyydyttävänä. Huomattava osa vastaajista Itävallassa (47 prosenttia), Saksassa (44 prosenttia) ja Tanskassa (43 prosenttia) pitää EU:n tehokkuutta epätyydyttävänä, kun ainoastaan 16 prosenttia bulgarialaisista ja 17 prosenttia maltalaisista vastaajista on samaa mieltä. Suuri osa Bulgariassa (48 prosenttia) ja Irlannissa (45 prosenttia) haastatelluista henkilöistä toteaa, ettei osaa sanoa, miten palvelusuuntautunut EU on. Avoimuuteen liittyen "ei osaa sanoa" on jälleen selvästi yleisin vastaus 17 jäsenvaltiossa. Keskimääräinen arvosana on korkein Slovakiassa (5,4) ja Romaniassa (5,3) ja alhaisin Tanskassa (3,1), Saksassa (3,2) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (3,2). Suhteellisen suuri osa vastaajista Slovakiassa (24 prosenttia) ja Romaniassa (21 prosenttia) pitää EU:n hallinnon suorituskykyä tyydyttävänä avoimuuteen nähden, kun samaa toteaa ainoastaan 3 prosenttia vastaajista Tanskassa ja 4 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa. 40 prosenttia vastaajista Suomessa ja 36 prosenttia vastaajista Italiassa pitää EU:n suorituskykyä kohtalaisen tyydyttävänä, kun ainoastaan 14 prosenttia vastaajista Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 18 prosenttia vastaajista Tanskassa ja Saksassa kuvailee suorituskykyä näillä sanoilla. Tanskassa 64 prosenttia vastaajista ja Itävallassa 62 prosenttia vastaajista pitää EU:n suorituskykyä epätyydyttävänä, kun ainoastaan 20 prosenttia bulgarialaisista ja 23 prosenttia romanialaisista suhtautuu asiaan yhtä kriittisesti. Kuten aikaisemminkin, suuri osa Bulgariassa (46 prosenttia) ja Irlannissa (44 prosenttia) haastatelluista henkilöistä toteaa, ettei osaa sanoa, miten avoin EU on. 16
Sosiodemografisista tiedoista ilmenee, että hieman useammat miehet ilmaisevat tyytymättömyytensä EU:n suorituskykyä kohtaan; esimerkiksi tehokkuutta koskevan kysymyksen kohdalla 39 prosenttia miehistä toteaa suoritustason olevan epätyydyttävä verrattuna 31 prosenttiin naisista. Naiset toteavat yleensä todennäköisemmin, etteivät he osaa sanoa, miten hyvin EU:n hallinto toimii. 28 prosenttia vastaa tällä tavoin tehokkuutta koskevaan kysymykseen verrattuna 20 prosenttiin miehistä ja 31 prosenttia naisista vastaa näin palvelusuuntautuneisuutta koskevaan kysymykseen verrattuna 22 prosenttiin miehistä. 17
Nuoremmat vastaajat ovat vanhempia vastaajia useammin sitä mieltä, että EU:n hallinto toimii tyydyttävällä tavalla. Esimerkiksi tehokkuuden kohdalla 15 prosenttia 15 24-vuotiaiden ikäryhmästä pitää EU:n suorituskykyä tyydyttävänä luvun pudotessa 8 prosenttiin 55 vuotta täyttäneiden vastaajien keskuudessa. Kuitenkin 39 prosenttia 40 54-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista pitää EU:n suorituskykyä epätyydyttävänä, kun taas ainoastaan 25 prosenttia 15 24-vuotiaista on tätä mieltä. Tulokset ovat suurelta osin samat tarkasteltaessa palvelusuuntautuneisuutta ja avoimuutta. On myös havaittavissa tietty suuntaus, joka liittyy siihen, miten vastaajat sijoittavat itsensä sosiaaliselle asteikolle: ne, jotka sijoittavat itsensä asteikon ylemmille tasoille, pitävät todennäköisemmin EU:n suorituskykyä tyydyttävänä kuin ne, jotka sijoittavat itsensä alimmille tasoille tai keskitasolle. Esimerkiksi EU:n tehokkuuden kohdalla 16 prosenttia niistä, jotka sijoittavat itsensä korkealle sosiaalisella asteikolla, arvioivat hallinnon suorituskyvyn tyydyttäväksi toisin kuin 9 prosenttia niistä, jotka sijoittavat itsensä asteikon keskivaiheille ja 7 prosenttia niistä, jotka sijoittavat itsensä alemmille tasoille. Vastaajat, jotka ovat mielestään perehtyneitä EU:n perusoikeuskirjaan, suhtautuvat paljon suotuisammin EU:n suorituskykyyn kuin ne, jotka eivät omien sanojensa mukaan ole tietoisia perusoikeuskirjasta. Esimerkiksi 24 prosenttia asiaan perehtyneistä henkilöistä toteaa, että EU:n suorituskyky tehokkuuden alalla on tyydyttävä, kun ainoastaan 8 prosenttia, jotka eivät mielestään ole perehtyneitä asiaan, toteaa samaa. Tulos toistuu enemmän tai vähemmän samankaltaisena kahden muun kriteerin kohdalla. Sosiodemografiset tiedot tukevat kaikkiaan aikaisempia havaintoja siitä, että EU:n suorituskykyä koskeva yleiskäsitys on alhainen ja että EU:n katsotaan suoriutuvan hieman huonommin avoimuuteen kuin tehokkuuteen ja palvelusuuntautuneisuuteen nähden. On kuitenkin selvää, että henkilöt, joilla on enemmän tietoa EU:sta, suhtautuvat hieman myönteisemmin EU:n toimintaan. 18
19
3. PAINOPISTEALAT 3.1 Oikeusasiamiehen tehtävät Vastaajien enemmistö on sitä mieltä, että oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä on tiedottaa EU:n kansalaisille asianmukaisesti heidän oikeuksistaan Sen varmistamista, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja osaavat hyödyntää niitä, pidetään laajalti oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä 15 ; 52 prosenttia vastaajista mainitsee tämän yhtenä oikeusasiamiehen keskeisistä tehtävistä. 34 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että EU:n oikeusasiamies toimii yhteistyössä EU:n eri jäsenvaltioiden oikeusasiamiehien kanssa, jotta varmistetaan kansalaisten EU:ta koskevien kantelujen tehokas ratkaiseminen, kun taas 30 prosenttia katsoo, että oikeusasiamiehen tehtävänä on edistää EU:n kansalaisten oikeutta hyvään hallintotapaan. Vastaajista 27 prosenttia pitää tärkeänä hakea muutosta huonoon hallintotapaan liittyvissä tapauksissa ja 22 prosenttia katsoo, että oikeusasiamiehen on asetettava etusijalle EU:n kansalaisten EU:n asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden edistäminen. 19 prosenttia toteaa haluavansa, että oikeusasiamies keskittyy EU:n palvelusuuntautuneisuuden vahvistamiseen, ja 11 prosenttia ilmoittaa, ettei osaa sanoa, mitä olisi pidettävä oikeusasiamiehen rooliin liittyvinä tärkeimpinä seikkoina. 15 QB3: Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät seuraavista Euroopan oikeusasiamiehen tehtävistä? Edistää EU:n kansalaisten oikeutta hyvään hallintotapaan, edistää EU:n kansalaisten oikeutta tutustua EU:n toimielimien asiakirjoihin, pyrkiä vahvistamaan EU:n hallinnon palvelusuuntautuneisuutta, varmistaa, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja osaavat hyödyntää niitä, hakea muutosta huonoon hallintotapaan liittyvissä tapauksissa, toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden oikeusasiamiehien kanssa, jotta varmistetaan kansalaisten EU:ta koskevien kantelujen tehokas ratkaiseminen, muu (spontaani). ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA. 20
"Sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja osaavat hyödyntää niitä" on ensimmäinen vastaus, joka annetaan kaikissa jäsenvaltioissa paitsi Alankomaissa, jossa "toimiminen yhteistyössä jäsenvaltioiden oikeusasiamiehien kanssa, jotta varmistetaan kansalaisten EU:ta koskevien kantelujen tehokas ratkaiseminen" on yleisin vastaus, ja Irlannissa, jossa se, että "edistetään EU:n kansalaisten oikeutta hyvään hallintotapaan", on yhtä tärkeää kuin "sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan". "Sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja osaavat hyödyntää niitä" on tanskalaisten ja ruotsalaisten vastaajien, joista 69 prosenttia valitsi tämän vastauksen, mielestä erityisen tärkeä tehtävä. Sitä ei kuitenkaan pidetä yhtä keskeisenä Romaniassa (38 prosenttia), Irlannissa (43 prosenttia) ja Portugalissa (43 prosenttia). "Toimiminen yhteistyössä jäsenvaltioiden oikeusasiamiehien kanssa, jotta varmistetaan kansalaisten EU:ta koskevien kantelujen tehokas ratkaiseminen" kuuluu tanskalaisten (61 prosenttia), ruotsalaisten (59 prosenttia) ja alankomaalaisten (53 prosenttia, ensimmäinen sija) mielestä oikeusasiamiehen keskeisiin tehtäviin, kun taas suhteellisen harva vastaaja Romaniassa (16 prosenttia) ja Liettuassa (22 prosenttia) pitää asiaa näin merkittävänä. Vastaajat Kyproksessa (49 prosenttia), Ruotsissa (43 prosenttia) ja Irlannissa (43 prosenttia, ensimmäinen annettu vastaus rinnakkain vastauksen "sen varmistaminen, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja osaavat hyödyntää niitä" kanssa) katsovat, että se, että "edistetään EU:n kansalaisten oikeutta hyvään hallintotapaan" on yksi oikeusasiamiehen tärkeimmistä tehtävistä. Samaa mieltä on kuitenkin vain 18 prosenttia vastaajista Puolassa ja 20 prosenttia Liettuassa. 52 prosenttia vastaajista Suomessa ja 48 prosenttia Kyproksessa katsoo, että "muutoksenhaku huonoon hallintotapaan liittyvissä tapauksissa" on hyvin tärkeää; sitä vastoin vain 12 prosenttia virolaisista ja 16 ruotsalaisista pitää tätä painopistealana. Ruotsalaiset (38 prosenttia) ja tanskalaiset (36 prosenttia) katsovat, että "EU:n kansalaisten EU:n asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden edistäminen" on keskeinen tehtävä, kun taas ainoastaan 13 prosenttia liettualaisista ja 14 prosenttia tšekkiläisistä, latvialaisista ja puolalaisista on tällä kannalla. Itävallassa 36 prosenttia vastaajista ja Kreikassa 31 prosenttia vastaajista katsoo, että "EU:n palvelusuuntautuneisuuden vahvistamiseen keskittyminen" on ensisijainen painopisteala, joskaan sitä ei pidetä kovinkaan tärkeänä Latviassa (11 prosenttia), Luxemburgissa (13 prosenttia) tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa (13 prosenttia). Suhteellisen monet vastaajat Romaniassa (26 prosenttia), Virossa (22 prosenttia) ja Liettuassa (22 prosenttia) ilmoittavat, etteivät osaa sanoa, mitä olisi pidettävä oikeusasiamiehen tärkeimpinä tehtävinä. 21
Sosiodemografisista tiedoista ilmenee, että sukupuoleen perustuva vaihtelu on vähäistä ja että selvin ero vallitsee tilanteessa, jossa 32 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista katsoo, että sen, että "edistetään EU:n kansalaisten oikeutta hyvään hallintotapaan" on oltava yksi oikeusasiamiehen tärkeimmistä tehtävistä. Ikään perustuva vaihtelu on myös varsin vähäistä. 25 39- ja 40 54-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvat pitävät nuorempia ja vanhempia ikäryhmiä todennäköisemmin kaikkia kuutta tarkastelun kohteena olevaa tehtävää oikeusasiamiehen roolin tärkeinä osina. Vastaajien koulutustaso vaikutti hieman enemmän heidän näkemyksiinsä siitä, mitä oikeusasiamiehen olisi asetettava etusijalle. 42 prosenttia opintonsa vähintään 20-vuotiaana päättäneistä henkilöistä katsoo, että oikeusasiamiehen olisi toimittava "yhteistyössä EU:n eri jäsenvaltioiden oikeusasiamiehien kanssa, jotta varmistetaan kansalaisten EU:ta koskevien kantelujen tehokas ratkaiseminen", mutta prosenttiosuus vajoaa 34 prosenttiin 16 19-vuotiaana opintonsa päättäneiden ryhmässä ja edelleen 28 prosenttiin koulunkäynnin enintään 15-vuotiaana päättäneiden ryhmässä. Sama kuvio toistuu muiden tarkastelun kohteena olevien oikeusasiamiehen tehtävien kohdalla. Henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet saamaan lisätietoa oikeusasiamiehestä, mainitsevat kaikki tässä tarkastelun kohteena olevat oikeusasiamiehen tehtävät useammin painopistealoina kuin ne, jotka eivät ole kiinnostuneet lisätiedon hankkimisesta. Esimerkiksi 59 prosenttia henkilöistä, jotka ovat kiinnostuneet perehtymään paremmin asiaan, toteavat, että sen varmistamisen, että EU:n kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja osaavat hyödyntää niitä, olisi kuuluttava oikeusasiamiehen keskeisiin tehtäviin, toisin kuin 47 prosenttia niistä, jotka eivät ole kiinnostuneet perehtymään paremmin asiaan. Ne vastaajat, jotka eivät ole kiinnostuneet tästä (16 prosenttia), ilmoittavat todennäköisemmin, etteivät osaa sanoa, mitä oikeusasiamiehen olisi asetettava painopistealoiksi, kuin asiasta kiinnostuneet (4 prosenttia).
24
3.2 EU:n kansalaisten oikeudet Oikeus hyvään hallintotapaan on EU:n kansalaisten toiseksi tärkein oikeus kyselyyn vastanneiden mielestä Suurin osa vastaajista (48 prosenttia) piti tärkeänä oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa. Toiselle sijalle päätyi oikeus hyvään hallintotapaan (33 prosenttia) ja oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle (32 prosenttia) nousi kolmanneksi tärkeimmäksi kansalaisten oikeudeksi 16 EU:n vastaajien mielestä. Vastaajista 21 prosenttia katsoo, että oikeus tutustua EU:n toimielimien asiakirjoihin on yksi heidän tärkeimmistä oikeuksistaan, ja sama prosenttiosuus mainitsee oikeuden äänestää parlamentin vaaleissa myös muutettaessa toiseen jäsenvaltioon. 20 prosenttia vastaajista katsoo, että oikeus esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille on heidän merkittävimpiä oikeuksiaan, ja 19 prosenttia vastaajista pitää oikeutta ehdottaa lainsäädäntöä kansalaisaloitteen välityksellä tärkeänä oikeutena. 9 prosenttia toteaa, ettei osaa sanoa, mitkä heidän oikeuksistaan unionin kansalaisina ovat tärkeimpiä. Oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa pidetään tärkeimpänä oikeutena 21 jäsenvaltiossa. Oikeutta hyvään hallintoon pidetään tärkeimpänä kolmessa valtiossa (Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa), kun taas oikeutta kannella Euroopan oikeusasiamiehelle pidetään tärkeimpänä kolmessa muussa valtiossa (Tšekin tasavallassa, Maltassa ja Portugalissa). Oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa pidetään erityisen tärkeänä Suomessa (74 prosenttia) ja Ruotsissa (73 prosenttia), kun taas vastaajat Italiassa (28 prosenttia) 16 QB5: Mitkä ovat omasta mielestäsi tärkeimmät seuraavista Euroopan kansalaisten oikeuksista? ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA: oikeus hyvään hallintotapaan, oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle, oikeus tutustua EU:n toimielimien asiakirjoihin, oikeus esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille, oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa, oikeus ehdottaa lainsäädäntöä kansalaisaloitteen välityksellä, oikeus äänestää parlamentin vaaleissa myös muutettaessa toiseen jäsenvaltioon, muu (spontaani). 25
ja Espanjassa (31 prosenttia) eivät pidä sitä yhtä merkittävänä. Oikeutta kannella Euroopan oikeusasiamiehelle arvostetaan eniten Kreikassa (46 prosenttia) ja Sloveniassa (44 prosenttia), kun ainoastaan 16 prosenttia vastaajista Liettuassa ja 21 prosenttia Latviassa pitää sitä tärkeänä oikeutena. Tanskassa ja Ruotsissa 32 prosenttia vastaajista katsoo, että oikeus tutustua EU:n toimielimien asiakirjoihin on merkittävä oikeus, kun samalla kannalla on ainoastaan 13 prosenttia vastaajista Espanjassa ja Liettuassa. Epätavallisen suuri prosenttiosuus vastaajista Kyproksessa (53 prosenttia) samoin kuin Kreikassa (36 prosenttia) katsoo, että oikeus esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille on yksi kansalaisten tärkeimmistä oikeuksista, joskaan vastaajat Bulgariassa (6 prosenttia) ja Tanskassa (8 prosenttia) eivät pidä oikeutta yhtä merkittävänä. Vastaajista 31 prosenttia Itävallassa ja 30 prosenttia Kyproksessa on sitä mieltä, että oikeus ehdottaa lainsäädäntöä kansalaisaloitteen välityksellä on tärkeä oikeus; toisin on kuitenkin Puolassa ja Bulgariassa, missä ainoastaan 7 prosenttia ja 11 prosenttia vastaajista pitää oikeutta erityisen tärkeänä. Suhteellisen moni vastaaja Irlannissa (17 prosenttia), Portugalissa (16 prosenttia), Bulgariassa (15 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (15 prosenttia) toteaa, ettei osaa sanoa, mitkä heidän oikeuksistaan unionin kansalaisina ovat tärkeimpiä. 26
Sosiodemografisista tiedoista ilmenee jälleen, että sukupuoleen perustuva vaihtelu on varsin vähäistä ja että selvin ero vallitsee tilanteessa, jossa 50 prosenttia miehistä ja 46 prosenttia naisista katsoo, että oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa on tärkeä oikeus. Ikään perustuva vaihtelu on myös hyvin vähäistä, joskin nuorempien ja vanhempien vastaajien välillä on kiinnostavia eroavuuksia. Nuoret pitävät oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa todennäköisemmin tärkeänä oikeutena: 55 prosenttia 15 24-vuotiaista pitää sitä tärkeänä, mutta luku putoaa 52 prosenttiin 25 39-vuotiaiden ryhmässä, 49 prosenttiin 40 54-vuotiaiden ryhmässä ja edelleen 42 prosenttiin 55 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Nuoret ovat myös taipuvaisempia katsomaan, että oikeus äänestää parlamentin vaaleissa myös muutettaessa toiseen jäsenvaltioon on tärkeä oikeus 26 prosenttia 15 24-vuotiaista pitää sitä tärkeänä, mutta luku putoaa 21 prosenttiin 25 39-vuotiaiden ryhmässä ja 40 54-vuotiaiden ryhmässä ja 27
edelleen 20 prosenttiin 55 vuotta täyttäneiden ryhmässä. On kuitenkin todennäköisempää, että vanhemmat vastaajat pitävät joitakin muita kansalaisten oikeuksia tärkeinä nuorempiin vastaajiin verrattuna. Esimerkiksi 35 prosenttia 55 vuotta täyttäneistä katsoo, että oikeus hyvään hallintotapaan on tärkeä oikeus, kun tätä mieltä on ainoastaan 34 prosenttia 40 54-vuotiaista, 32 prosenttia 25 39-vuotiaista ja 28 prosenttia 15 24-vuotiaiden ryhmästä. Vastaajien koulutustaso vaikuttaa merkittävästi siihen, miten tärkeänä he pitävät joitakin tarkastelun kohteena olevia EU:n kansalaisten oikeuksia. Selvin ero liittyy oikeuteen liikkua ja oleskella vapaasti EU:ssa. 57 prosenttia opintonsa vähintään 20-vuotiaana päättäneistä henkilöistä pitää oikeutta tärkeänä, mutta prosenttiosuus putoaa 48 prosenttiin 16 19-vuotiaana opintonsa päättäneiden ryhmässä ja edelleen 34 prosenttiin koulunkäynnin enintään 15-vuotiaana päättäneiden ryhmässä. Vastaavasti 26 prosenttia opintonsa vähintään 20-vuotiaana päättäneistä henkilöistä on sitä mieltä, että oikeus äänestää parlamentin vaaleissa myös muutettaessa toiseen jäsenvaltioon on tärkeä oikeus, kun samaa mieltä on ainoastaan 20 prosenttia 16 19-vuotiaiden ryhmästä ja 17 prosenttia koulunkäynnin enintään 15-vuotiaana päättäneiden ryhmästä. QB5 From the following European citizens' rights, which are the most important to you personally? (MAX. 3 ANSWERS) The right to move and reside freely in the EU The right to good administration by EU institutions The right to submit complaints to the European Ombudsman The right to have access to documents of the EU institutions The right to vote in European elections if you move to another Member State The right to petition the European Parliament The right to propose legislation through a citizens' initiative EU27 48% 33% 32% 21% 21% 20% 19% 9% Sex Male 50% 34% 32% 22% 21% 21% 20% 7% Female 46% 32% 32% 21% 22% 19% 18% 10% Age 15-24 55% 28% 29% 19% 26% 18% 18% 10% 25-39 52% 32% 31% 22% 21% 21% 20% 6% 40-54 49% 34% 33% 24% 21% 21% 20% 7% 55 + 42% 35% 33% 20% 20% 19% 16% 11% Education (End of) 15-34% 32% 32% 19% 17% 18% 17% 15% 16-19 48% 33% 33% 22% 20% 21% 18% 8% 20+ 57% 36% 32% 23% 26% 22% 21% 4% Still studying 58% 26% 28% 18% 28% 19% 20% 9% DK 28
PÄÄTELMÄ Tämä Eurobarometri-tutkimus osoittaa, että hanke, joka koskee yhteyksien luomista tavallisten kansalaisten ja EU:n välille Lissabonin sopimuksen mukaisesti, on edelleen kesken. Koska ainoastaan 14 prosenttia vastaajista toteaa olevansa hyvin tai kohtalaisen hyvin perehtynyt perusoikeuskirjaan ja vastaava prosenttiosuus ilmoittaa, ettei ole koskaan kuullutkaan siitä, on selvää, että tärkeimpänä tavoitteena on valistaa suurta yleisöä heidän oikeuksistaan EU:n kansalaisina. Samalla on lisättävä kansalaisten tietoisuutta oikeusasiamiehestä, jonka nimenomaisena tehtävänä on puolustaa näitä oikeuksia. Vaikka tavalliset kansalaiset pitävät yleisesti EU:n suorituskykyä heikkona, on kannustavaa, että perusoikeuskirjaan ja siten myös EU:hun hyvin perehtyneet henkilöt katsovat EU:n toimivan paremmin kuin ne, jotka tietävät siitä vain vähän tai eivät tiedä siitä mitään. Tästä syystä on valistettava kansalaisia, jotta he olisivat tietoisempia oikeuksistaan, mutta myös siitä syystä, että siten parannetaan heidän käsitystään EU:n toimielimistä. Kansalaisten tietämättömyys on vakava ongelma EU:n maineen kannalta siinä, missä kaikenlaiset EU:n toimielimiin liittyvät puutteet. Tutkimuksesta ilmenee myös hyvin selvästi, että kielteinen suhtautuminen ja yleinen mielenkiinnon puute EU:ta kohtaan on joissakin jäsenvaltioissa paljon yleisempää kuin muissa. Näissä valtioissa on toteutettava erityisiä toimia sen kielteisen asenteen torjumiseksi, jonka monet tuntuvat omaksuneen EU:hun nähden, ja osoitettava, että EU vaikuttaa myönteisesti eurooppalaisten elämään, tiedottamalla perusoikeuskirjasta ja oikeutta hyvään hallintotapaan ylläpitävän oikeusasiamiehen toiminnasta. Olisi tietysti virheellistä olettaa, että kaikki EU:n toimintaa koskevat kielteiset käsitykset ovat perusteettomia. EU:n tehokkuudelle, palvelusuuntautuneisuudelle ja erityisesti avoimuudelle annettu alhainen yleisarvosana osoittaa, että EU:n on syytä toteuttaa toimia näiden alojen parantamiseksi. Oikeusasiamies voi olla tärkeässä asemassa valvottaessa tällaisia toimia ja pyrittäessä varmistamaan, että asianomaiset EU:n toimielimet nopeuttavat esimerkiksi tietopyyntöjen käsittelyä. Tärkeintä on kuitenkin, että oikeusasiamies toimii ennakoivasti yhteistyössä EU:n toimielimien kanssa, jotta parannetaan niiden suorituskykyä, sen sijaan, että tyydytään vastaamaan takautuvasti yksittäisiin kanteluihin. Mikäli järjestelmään liittyvät ongelmat ratkaistaan tehokkaasti, parannetaan vastaavasti EU:n kokonaissuoritusta. EU:n kansalaisten enemmistö (52 prosenttia) katsoo kuitenkin, että oikeusasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä olisi oltava kansalaisille tiedottaminen heidän oikeuksistaan kun oikeusasiamiehen perustehtävänä on itse asiassa kantelujen tarkasteleminen. Tämä kuvastaa ilmiselvästi, että ihmiset haluavat tietää, mitkä heidän oikeutensa ovat, ennen kuin he alkavat ajatella niiden suojelemista. Tällä hetkellä liian harva EU:n kansalainen on tietoinen oikeuksistaan. Asiaintilan muuttamisen olisi oltava painopisteala koko EU:n eikä ainoastaan Euroopan oikeusasiamiehen kannalta. 29