TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 25.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970

Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset

Yhteenveto ja johtopäätökset Kaikki käsitellyt investointivaihtoehdot ovat laskelmien perusteella kannattavia Investoinnin nettonykyarvon perusteella vaihtoehto C on kannattavin. Vaihtoehto B seuraavaksi kannattavin ja vaihtoehto A kannattamattomin. Investointivaihtoehtojen kannattavuusjärjestys pysyy samana, laskettiinpa toiminnallisten säästöjen toteutuvan suunnitellusti, 80 prosenttisesti tai 60 prosenttisesti Vaihtoehto C:n kannattavuutta lisää entisestään, jos huomioidaan kiinteistöjen peruskorjaus ja/tai saneerausvaihtoehtojen A ja B sisältämä riski saneerauskustannusten kasvamisesta ennakoitua suuremmaksi Investointivaihtoehtojen kannattavuusraja vaihtelee 52-54 % välillä toiminnallisten säästöjen toteutumisen osalta Kiinteistöjen realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja ei ole huomioitu.

Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Luoda selkeä kuva eri investointivaihtoehdoista ja niiden keskinäisistä eroista Esittää eri vaihtoehdoista syntyvät säästöt ja lisäkustannukset Laatia kannattavuuslaskelmat eri vaihtoehdoista ottaen huomioon pääomakustannukset, toiminnalliset säästöt ja lisäkustannukset sekä muutokset kiinteistön ylläpitokustannuksissa Arvioida eri vaihtoehtojen keskinäistä kannattavuutta nettonykyarvolaskennan perusteella Tarkastelussa on pyritty huomioimaan vain ne erät, jotka aiheutuisivat siitä että investointivaihtoehto toteutetaan. Säästöjä ja/tai lisäkustannuksia, jotka syntyisivät joka tapauksessa, ei ole huomioitu kannattavuuslaskennassa.

Investointivaihtoehtojen kuvaus Hankesuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu syyt investointitarpeelle. Investointia ei voida välttää. Remontoitavissa ja/tai uusissa rakennuksissa tuotettaville palveluille on näkemyksemme mukaan kysyntää jatkossakin ja niitä tuotetaan pääsääntöisesti jatkossakin Iisalmessa Nyt pitää valita järkevin investointivaihtoehto, joiksi on tunnistettu seuraavat: Vaihtoehto A: R2:n purku, Iisalmen sairaalan peruskorjaus, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus Vaihtoehto B: R2:n purku, Iisalmen terveyskeskuksen laajennus, Iisalmen sairaalan osittainen saneeraus ja osittainen purku, Dialyysin siirto Vetrealle Vaihtoehto C: R2:n purku, Iisalmen sairaalan purku, uudisrakennus useassa vaiheessa, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus

Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskenta on tehty kullekin investointivaihtoehdolle erikseen On oletettu, että peruskorjaus-, uudisrakentamis- ja tilamuutoskustannus rahoitetaan täysin vieraalla pääomalla Laskelmissa on huomioitu 2 % vuotuinen inflaatio-oletus, joka vastaa Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitetta. Pääomakustannusten koroksi on laskelmassa oletettu 5 % Laskelmat on tehty 1+25 ja 1+30 vuoden käyttöajan mukaan Käyttöajan aikana investoinnin rahoittamiseksi laina lyhennetään korkoineen pois (tasalyhenteinen laina) Lainojen korkojen ja lyhennysten yhteissummaa kutsutaan tarkastelussa pääomakustannuksiksi Käyttöajan aikana odotetaan realisoituvan soten johdon arvioimat toiminnalliset säästöt. Toiminnallisten säästöjen on laskelmassa oletettu toteutuvan 2018 lopusta lähtien

Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kassavirroista (pääomakustannukset, toiminnalliset säästöt, purkukustannukset, alaskirjaukset, vuokrakustannukset) on laskettu investoinnin nettonykyarvo, joka huomioi rahan aika-arvon Nykyarvolaskennan avulla pyritään esittämään tulevaisuudessa tapahtuvat rahavirrat nykypäivän rahan arvossa käyttämällä diskonttauskorkoa eli pääoman kustannusta Laskelmissa on käytetty 5 % vuotuista diskonttauskorkoa, joka on yleinen julkisen sektorin hankkeissa käytettävä diskonttauskorko Investointivaihtoehtojen vertailu on toteutettu vertailemalla eri vaihtoehtojen nettonykyarvoa Kaikki laskelmat on esitetty Soten näkökulmasta

Kannattavuuslaskelmien oletukset Vaihtoehto A: R2:n purku, Iisalmen sairaalan peruskorjaus, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus Rahavirrat Purkukustannukset R2 40 teur ISA 35 teur KVS 0,5 meur Tilainvestointi (kuntayhtymä) Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 11,8 meur Tilamuutoskustannus ISA 4,6 meur Yhteensä 16,4 meur Vuokrakustannusten muutokset ITK 0,1 meur Kiinteistön ylläpitosäästöt ISA 0,1 meur (kustannukset laskevat 14 % tilinpäätöksen -14 tasosta KVS 0,3 meur Korkokustannus (aleneva) Lainakauden alussa 0,8 meur 10 vuoden kuluttua 0,6 meur 20 vuoden kuluttua 0,3 meur Rahavirrat Toiminnalliset säästöt PTH ja ESH vastaanottopalvelujen yhdistäminen 0,7 meur Uusi leikkaus- ja anestesiaosasto 0,2 meur MTT-toimintojen yhdistäminen 0,2 meur Perhepalvelujen yhdistäminen 0,1 meur Vuodeosastopalvelujen tehostuminen 0,5 meur Uuden teknologian hyödyntäminen 20 teur Laboratorio- ja röntgenkustannukset 10 teur Yhteensä 1,7 meur Säästöt yhteensä 2,2 meur Alaskirjaukset On oletettu, että alaskirjaukset voidaan kattaa peruspääomaa (11,1 meur) alentamalla, jolloin ei vaikutusta rahavirtoihin Tasearvot R2 427 teur 31.12.2015 Koljonvirta 1,1 meur 31.12.2018

Kannattavuuslaskelmien oletukset Vaihtoehto B: R2:n purku, Iisalmen terveyskeskuksen laajennus, Iisalmen sairaalan osittainen saneeraus ja osittainen purku, Dialyysin siirto Vetrealle Rahavirrat Purkukustannukset R2 40 teur ISA 0,7 meur KVS 0,5 meur Tilainvestointi Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 8,5 meur Tilamuutoskustannus ISA 7,1 meur Uudisrakentaminen ITK:n laajennus 3,8 meur Kankaan alue 3,3 meur Yhteensä 22,7 meur Vuokrakustannusten muutokset ITK 0,1 meur Luopuminen Kankaankadun Vihreästä talosta Kiinteistön ylläpitosäästöt ISA 0,3 meur (kustannukset laskevat 31 % tilinpäätöksen -14 tasosta KVS 0,3 meur Korkokustannus (aleneva) Lainakauden alussa 1,0 meur 10 vuoden kuluttua 0,8 meur 20 vuoden kuluttua 0,4 meur Rahavirrat Toiminnalliset säästöt PTH ja ESH vastaanottopalvelujen yhdistäminen 0,7 meur Uusi leikkaus- ja anestesiaosasto 0,3 meur Uusi päivystys ja kotisairaala 80 teur MTT-toimintojen yhdistäminen 0,3 meur Perhepalvelujen yhdistäminen 0,2 meur Vuodeosastopalvelujen tehostuminen 0,5 meur Uuden teknologian hyödyntäminen 40 teur Laboratorio- ja röntgenkustannukset 35 teur Hallinto- ja tukipalvelut 0,1 meur Yhteensä 2,2 meur Säästöt yhteensä 2,8 meur Alaskirjaukset On oletettu, että alaskirjaukset voidaan kattaa peruspääomaa (11,1 meur) alentamalla, jolloin ei vaikutusta rahavirtoihin Tasearvot R2 427 teur (31.12.2015) Koljonvirta 1,1 meur (31.12.2018) ISA:n osittainen (31 %) alaskirjaus 2,5 meur (31.12.2017)

Rahavirrat Kannattavuuslaskelmien oletukset Vaihtoehto C: R2:n purku, Iisalmen sairaalan purku, uudisrakennus useassa vaiheessa, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus Purkukustannukset R2 40 teur ISA 1,3 meur KVS 0,5 meur Tilainvestointi Suunnittelukustannus ISA 0,4 meur Uudisrakentaminen ISA 15,5 meur ITK:n laajennus 10,8 meur Yhteensä 26,7 meur Vuokrakustannusten muutos ITK 0,1 meur Luopumien Kankaankadun Vihreästä talosta, Ylä- Savo-talosta ja Pohjolan Portista Kiinteistön ylläpitosäästöt ISA 0,6 meur (kustannukset laskevat 64 % tilinpäätöksen -14 tasosta KVS 0,3 meur Korkokustannus (aleneva) Lainakauden alussa 1,6 meur 10 vuoden kuluttua 1,0 meur 20 vuoden kuluttua 0,5 meur Rahavirrat Toiminnalliset säästöt PTH ja ESH vastaanottopalvelujen yhdistäminen 0,7 meur Uusi leikkaus- ja anestesiaosasto 0,4 meur Uusi päivystys ja kotisairaala 0,1 meur MTT-toimintojen yhdistäminen 0,3 meur Perhepalvelujen yhdistäminen 0,2 meur Vuodeosastopalvelujen tehostuminen 0,5 meur Uuden teknologian hyödyntäminen 0,1 meur Laboratorio- ja röntgenkustannukset 50 teur Hallinto- ja tukipalvelut 0,3 meur Yhteensä 2,2 meur Säästöt yhteensä 3,6 meur Alaskirjaukset On oletettu, että puolet alaskirjauksista voidaan kattaa peruspääomaa (11,1 meur) alentamalla, jolloin vain puolet alaskirjauksista vaikuttavat rahavirtoihin Tasearvot R2 427 teur (31.12.2015) Koljonvirta 1,1 meur (31.12.2018) ISA:n 8,1 meur (31.12.2017)

Saneerauksen tai uudisrakentamisen toteuttajan (esim. Iisalmen kaupunki tai Sote) vaikutus taloudellisiin laskelmiin Taloudellisissa laskelmissa on oletettu, että Sote toteuttaa kaikki investoinnit lukuun ottamatta Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjausta. Tällä valinnalla ei ole olennaista vaikutusta laskelmiin eikä sitä ole tarkoitettu kannanotoksi investoinnin todellisesta toteuttajasta/uudisrakennuksen omistajasta Jos esimerkiksi Iisalmen kaupunki investoi terveyskeskuksen laajennukseen, Sote maksaa laajennusosan käytöstä vuokraa, joka lasketaan seuraavien yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti Investointien poistoaika on 30 vuotta ja korkona poistamattomalle pääomalle on tällä hetkellä käytetty 1,5 % Ylläpitokustannukset on laskettu nykytason pohjalta keskimääräisenä, /m2 Yllä kuvatulla tavalla laskettuna saadaan ITK:n laajennuksen vuosivuokraksi kauden alussa n. 276 000 euroa Jos Sote investoi vastaavaan laajennukseen, tuloslaskelmaan kirjataan poistot, korot ja ylläpitokustannukset eli päädytään hyvin lähelle em. 276 000 euroa Taloudellisissa laskelmissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita oli investoinnin toteuttaja kuka tahansa, joten investoinnin toteuttajalla ei ole laskelmiin olennaista vaikutusta

Kannattavuuslaskelmien tulokset Toiminnalliset säästöt toteutuvat suunnitellusti Kassavirrat 30-vuoden tarkastelujaksolla Investoinnin nettonykyarvo Vaihtoehto A Purkukustannukset (-) -475 Pääomakustannukset (-) -16 399 Vuokrakustannusten muutos (-) -1 834 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) 5 623 Toiminnalliset säästöt (+) 24 106 Nettokassavirta 11 021 Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua -4 461 Nettokassavirta ml. peruskorjaus 6 560 Vaihtoehto A (saneerauksen 15 % riskikertoimella) Purkukustannukset (-) -475 Pääomakustannukset (-) -18 859 Vuokrakustannusten muutos (-) -1 834 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) 5 623 Toiminnalliset säästöt (+) 24 106 Nettokassavirta 8 561 Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua -4 461 Nettokassavirta ml. peruskorjaus 4 100 Vaihtoehto B Purkukustannukset (-) -1071 Pääomakustannukset (-) -21 477 Vuokrakustannusten muutos -1 624 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) 7 746 Toiminnalliset säästöt (+) 30 543 Nettokassavirta 14 117 Ero vaihtoehtoon A 3 096 Vaihtoehto B (saneerauksen riskikertoimella +15 %) Purkukustannukset (-) -1071 Pääomakustannukset (-) -24 378 Vuokrakustannusten muutos -1 624 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) 7 746 Toiminnalliset säästöt (+) 30 543 Nettokassavirta 11 216 Ero vaihtoehtoon A 195 Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua -3 286 Nettokassavirta ml. peruskorjaus 7 930 Vaihtoehto C Purkukustannukset (-) -1659 Pääomakustannukset (-) -26 643 Vuokrakustannusten muutos 572 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) -4 159 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) 11 853 Toiminnalliset säästöt (+) 37 076 Nettokassavirta 17 040 Ero vaihtoehtoon A 6 019 Ero vaihtoehtoon B 2 923 Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua -2 711 Nettokassavirta ml. peruskorjaus 14 329 Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua -3 286 Nettokassavirta ml. peruskorjaus 10 831

Kannattavuuslaskelmien tulokset Nettonykyarvovertailu 80000 70000 60000 50000 40000 teur 30000 20000 11 021 14 117 17 820 10000 0-10000 -20000-30000 -40000 Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Nettokassavirta 11 021 14 117 17 820 Toiminnalliset säästöt (+) 24 106 30 543 37 076 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) 5 623 7 746 11 853 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 0-4 159 Vuokrakustannusten muutos (-) -1 834-1 624 572 Pääomakustannukset (-) -16 399-21 477-25 863 Purkukustannukset (-) -475-1071 -1659

Kannattavuuslaskelmien tulokset Nettonykyarvovertailu (saneerausvaihtoehtojen riski realisoituu) 80000 70000 60000 50000 40000 teur 30000 20000 10000 8 561 11 216 17 820 0-10000 -20000-30000 -40000 Vaihtoehto A (saneerauksen 15 % riskikertoimella) Vaihtoehto B (saneerauksen riskikertoimella +15 %) Vaihtoehto C Nettokassavirta 8 561 11 216 17 820 Toiminnalliset säästöt (+) 24 106 30 543 37 076 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) 5 623 7 746 11 853 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 0-4 159 Vuokrakustannusten muutos (-) -1 834-1 624 572 Pääomakustannukset (-) -18 859-24 378-25 863 Purkukustannukset (-) -475-1071 -1659

Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Oletuksella, että säästöt toteutuvat täysin, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 11,0 meur Vaihtoehto A 8,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 14,1 meur Vaihtoehto B 11,2 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 17,8 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 80 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 6,2 meur Vaihtoehto A 3,8 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 8,0 meur Vaihtoehto B 5,1 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 10,4 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 60 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 1,4 meur Vaihtoehto A -1,1 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 1,9 meur Vaihtoehto B -1,0 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 3,0 meur

Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Vaihtoehto C (uudisrakentaminen) on kannattavin kaikissa skenaarioissa Seuraavaksi kannattavin on vaihtoehto B (osittainen uudisrakentaminen) Kannattamattomin on vaihtoehto A (saneeraus)

Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 3 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Oletuksella, että säästöt toteutuvat täysin, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 15,9 meur Vaihtoehto A 12,9 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 20,1 meur Vaihtoehto B 16,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 26,8 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 80 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 9,6 meur Vaihtoehto A 6,5 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 12,2 meur Vaihtoehto B 8,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 17,1 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 60 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 3,3 meur Vaihtoehto A 0,2 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 4,2 meur Vaihtoehto B 0,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 7,4 meur

Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+25 vuoden tarkastelujakso Oletuksella, että säästöt toteutuvat täysin, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 8,4 meur Vaihtoehto A 5,9 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 10,6 meur Vaihtoehto B 7,7 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 13,0 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 80 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 4,0 meur Vaihtoehto A 1,5 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 5,1 meur Vaihtoehto B 2,2 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 6,3 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 60 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A -0,4 meur Vaihtoehto A -2,8 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B -0,4 meur Vaihtoehto B -3,3 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C -0,4 meur

Kannattavuuslaskelmien tulokset Herkkyystarkastelu: toiminnalliset säästöt Vaihtoehto BEP BEP eur 100 % toteuma säästöistä Vaihtoehto A 54,3 % 13 090 24 106 Vaihtoehto A (saneerausriski realisoituu) 64,5 % 15 548 24 106 Vaihtoehto B 53,8 % 16 432 30 543 Vaihtoehto B (saneerausriski realisoituu) 63,3 % 19 334 30 543 Vaihtoehto C 51,9 % 19 242 37 076 Herkkyystarkastelussa on laskettu, kuinka monta prosenttia vuotuisista toiminnallisista säästöistä tulee toteutua, jotta investointi on kannattava

Kannattavuuslaskelmien tulokset Herkkyystarkastelu: toiminnalliset säästöt

Rahoitusvaihtoehdot Investoinnin rahoitusmallivaihtoehtoja ovat ainakin perinteinen laina tai kiinteistöleasing Hanketta varten voidaan perustaa kiinteistöyhtiö, joka rahoittaa hankkeen tai rahoitus voidaan hoitaa kuntayhtymän kautta Sote maksaa investoinnin kustannukset lainan lyhennyksinä ja korkoina, leasingvuokrina tai vuokrina kiinteistöyhtiölle valitun rahoitusmallin mukaisesti Lainavaihtoehdossa Sote omistaa kohteet alusta alkaen ja ne pysyvät Soten omistuksessa ja hallinnassa Kiinteistöleasingvaihtoehdossa kohteet omistaa rahoittaja esimerkiksi 20-25 vuoden ajan, jonka jälkeen Sote on velvollinen osoittamaan ostajan tai lunastamaan kohteet sopimuksessa etukäteen sovittuun lunastushintaan. Kiinteistöleasingsopimus voidaan uusia ensimmäisen sopimuskauden päättyessä. Käytännössä leasingrahoittaja toimii kuitenkin pelkän rahoittajan roolissa muodollisesta omistamisesta huolimatta Erot rahoitusmarginaalissa lienevät eri vaihtoehdoissa prosentin kymmenyksiä. Tällä hetkellä lainan ja leasingrahoituksen kustannuksesta valtaosa tulee lainamarginaalista, sillä viitekorot ovat nollan tuntumassa. Rahoitusajanjaksolla viitekorot ehtivät vaihdella voimakkaastikin.

Rahoitusvaihtoehdot Hankkeen rahoittaminen kiinteistöleasingin avulla ei rasita velkamäärää, mutta rahoitusvastuu ja vaikutus Soten rahavaroihin on silti yhtä suuri. Leasingvelka ei ole kirjanpidon määritelmän mukaan velkaa, vaan vuokravastuuta. Siksi leasingvastuita ei merkitä taseeseen. Leasingvastuut tulee kuitenkin esittää varsinaisten tilinpäätöslukujen ulkopuolella tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainavastuut kirjataan suoraan taseeseen Leasingvuokraus ja oma omistaminen vaikuttavat eri tavalla tilinpäätöksen tulokseen ja taseen kertyneen ylijäämän kehittymiseen. Leasingvuokriin sisältyy korkoja ja pääoman lyhennyksiä, jotka ovat käyttötalouden kuluja ja vaikuttavat suoraan rahoitukseen ja toiminnan tulokseen. Leasingomaisuudesta ei tehdä poistoja, koska omistus on rahoittajalla. Lainarahoituksella hankitun omaisuuden vaikutus tilinpäätöksen tulokseen tulee korkojen ja poistojen kautta. Lainan lyhennykset eivät vaikuta tulokseen, mutta vaikuttavat rahoitusasemaan Jäännösarvo leasingvaihtoehdossa voi olla esimerkiksi 20 vuoden ajanjakson jälkeen 50 prosenttia hankkeen investointikustannuksista. Lunastushinta määritetään investointikustannusten perusteella eikä siihen tehdä indeksitarkistuksia Korkoriskin hallinta ja suojaus on mahdollista kaikissa rahoitusvaihtoehdoissa. Suojaus nostaa korkokustannuksia, mutta luo vakautta ja ennustettavuutta korkokuluihin.

Tuloslaskelmavaikutus Vaihtoehto A Kustannuslaji 1-5 10-14 20-24 Purkukustannus -476 0 0 Vuokrakustannus -423-350 -215 Säästöt 3 711 6 447 3 958 Korkokustannus -2 768-1 610-497 Poistot -1 418-1 602-983 Alaskirjaus* -1 547 0 0 TL-vaikutus -2 921 2 885 2 263 Ilman alaskirjausta --> -1 374 rahavirtavaikutus 2 885 2 263 TL-vaikutus keski per vuosi TL-vaikutus keski per vuosi (rahavirtavaik.) *Ei rahavirtavaikutusta Vaihtoehto B Kustannuslaji 1-5 10-14 20-24 Purkukustannus -1 071 0 0 Vuokrakustannus -423-291 -169 Säästöt 4 779 8 303 5 097 Korkokustannus -3 266-2 251-729 Poistot -1 958-2 212-1 358 Alaskirjaus* -3 691 0 0 TL-vaikutus -5 630 3 549 2 841 Ilman alaskirjausta --> rahavirtavaikutus -1 939 3 549 2 841 TL-vaikutus keskimää per vuosi -1 126 710 568 TL-vaikutus keskimää per vuosi (rahavirtavaik.) -388 710 568 *Ei rahavirtavaikutusta -584 577 453-275 577 453 Vaihtoehto C Kustannuslaji 1-5 10-14 20-24 Purkukustannus -1 659 0 0 Vuokrakustannus -325 301 237 Säästöt 6 107 10 610 6 514 Korkokustannus -4 268-2 689-830 Poistot -2 308-2 608-1 601 Alaskirjaus* -8 318 0 0 TL-vaikutus -10 771 5 614 4 320 50 % alaskirjauksesta --> rahavirtavaikutus -6 612 5 614 4 320 TL-vaikutus keskimäärin per vuosi -2 154 1 123 864 TL-vaikutus keskimäärin per vuosi (rahavirtavaik.) -1 322 1 123 864 *Rahavirtavaikutus 50 % alaskirjauksen määrästä Taulukoista käy ilmi tuloslaskelmavaikutus investointijakson eri ajankohtina. Arvot ovat diskontattuja.

Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 100 % Vaihtoehto A Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 143 69 35 27 275 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -301-144 -74-58 -577 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -236-113 -58-45 -453 Vaihtoehto B Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 202 97 50 39 388 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -371-178 -91-71 -710 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -297-142 -73-57 -568 Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.

Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 100 % Vaihtoehto C Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 690 331 169 132 1322 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -586-281 -143-112 -1123 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -451-216 -110-86 -864 Aluksi investointi lisää kuntien maksuosuutta, mutta myöhemmin pienentää sitä C vaihtoehto pienentää kuntien maksuosuutta eniten tarkastelujaksolla Jos investointia ei tehdä, kuntien maksuosuutta heikentää selvästi tyhjien tilojen kustannukset ja ylläpitoinvestoinnit heikkokuntoisiin rakennuksiin Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.

Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto A Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 269 129 66 52 516 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -83-40 -20-16 -159 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -102-49 -25-20 -196 Vaihtoehto B Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 362 173 88 69 693 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -94-45 -23-18 -180 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -127-61 -31-24 -243 Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.

Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto C Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi 884 423 216 169 1693 Vuosina 10-14 keskim./vuosi -250-120 -61-48 -480 Vuosina 20-24 keskim./vuosi -245-117 -60-47 -469 Aluksi investointi lisää kuntien maksuosuutta, mutta myöhemmin pienentää sitä C vaihtoehto pienentää kuntien maksuosuutta eniten tarkastelujaksolla Jos investointia ei tehdä, kuntien maksuosuutta heikentää selvästi tyhjien tilojen kustannukset ja ylläpitoinvestoinnit heikkokuntoisiin rakennuksiin Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.

Kuntayhtymän peruspääoman käyttäminen alaskirjauksiin Vaikutukset kunnan kirjanpitoon Kuntayhtymän peruspääoma on n. 11.3 meur Mitä ilmeisimmin on mahdollista kattaa käytöstä poistettavien/purettavien rakennusten alaskirjauksista syntynyttä alijäämää peruspääomasta, jolloin kuntien ei tarvitse kattaa kuntayhtymän alijäämää tältä osin rahasuorituksilla Peruspääomaa voidaan kattaa alijäämän kattamiseen vain siltä osin, kun peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman summa ylittää pysyvien vastaavien yhteismäärän. Tilinpäätöksen 2014 lukujen perusteella peruspääomaa olisi voinut käyttää alijäämän kattamiseen n. 0,2 meurilla. Jos peruspäämaa halutaan käyttää alijäämien kattamiseen, tulee vieraan pääoman määrää kasvattaa, mikä osittain rajaa rahoituvaihtoehtoja Kuntien osuudet kuntayhtymän peruspääomasta ovat seuraavat Iisalmi 61.3 % Kiuruvesi 16,7 % Sonkajärvi 10,6 % Vieremä 11,5 % Jos peruspääomaa alennetaan, pienenee kunnan sijoituksen arvo, jolloin kunnan tulee kirjata sijoituksen arvonalennus tulosvaikutteisesti omassa kirjanpidossaan

Vaikutus palvelujen hintaan Kustannusten noustessa, niiden kuntayhtymän tuottamien palvelujen, joihin kustannusten nousu vaikuttaa, hinnat nousevat Esimerkiksi tietyn kiinteistön kustannusten noustessa, nousevat palvelujen, joita kyseisessä kiinteistössä tuotetaan, hinnat. Sama logiikka toimii tietysti hintojen laskiessa Kiinteistökustannusten osuus esimerkiksi Iisalmen vuodeosastoilla on noin 5,5 % koko palvelun hinnasta Kunnat maksavat palveluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Investointi nostaa aluksi niiden palvelujen, joita tuotetaan uusissa tai remontoitavissa tiloissa, hintoja, mutta säästöjen toteutuessa hinnat laskevat Kun investointi on kannattava tarkastelujaksolla, palveluista maksettu hinta samalla ajanjaksolla on alhaisempi kuin palveluista maksettu hinta ilman investointia

Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen vaikutukset vuokriin Tila m2 eur/m2 peruskorjaus- /uudisrakentamiskust. vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen eur/m2 vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen % Iisalmen tk 8 838 7,10 2 500 000 1,1 15 % Iisalmen sairaala nykyinen 12 378 7,15 ISA vaihtoehto A 12 162 12,00 16 435 000 4,85 68 % ISA vaihtoehto B 8 509 13,00 16 311 000 5,85 82 % ISA vaihtoehto C 10 200 14,00 17 212 000 6,85 96 % Uudet neliövuokrat ovat alustavia arvioita. Vertailukiinteistöjä Tila m2 eur/m2 peruskorjaus- /uudisrakentamiskust. vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen eur/m2 vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen % Vieremän vanha tk 955 7,27 Vieremän uusi tk** 948 16 2 500 000 8,73 120 % **Vieremän uuden terveyskeskuksen neliövuokra täsmentyy ylläpitovuokran osalta Pielaveden terveyskeskuksessa on suoritettu raskas peruskorjausinvestointi (korjausaste n. 60). Kunnaninsinöörin alustavan arvion mukaan nykyinen 11-12 euron neliövuokra tulenee nousemaan 14-15 euroon/ m2.

Kysymyksiä ja kommentteja KIITOS!