Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017
Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti Vatilo, YM
Maakuntauudistus merkittävin hallintoremontti vuosikymmeniin Suuri kuntauudistus 1961 1982: lähtötilanne 548 kuntaa, tavoite n. 300 kuntaa, tulos 461 kuntaa Kunta- ja palvelurakenneuudistus ns. PARAS-hanke (Vanhasen I ja II hallitus 2005 2011): tavoitteena vähintään 20 000 asukkaan kunnat tai yhteistoiminta-alueet, soten merkitys korostui, tulos 336 kuntaa Kunta- ja sote-uudistus (Kataisen hallitus 3011-2014): tavoitteena työssäkäyntialueiden pohjalta muodostettavat kunnat, jotka riittävän suuria myös vähintään perustason sote-palveluille, pakkoliitosuhan poistuttua tulokset jäivät laihoiksi Kunta- ja sote-uudistus II (Stubbin hallitus 2014-2015): jatkumo Kataisen hallituksen linjauksille, sote kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, kuntaliitokset eivät edenneet, metropolihallinto kaatui Sote- ja maakuntauudistus (Sipilän hallitus 2015-): sote-uudistus ja maakuntaitsehallinto koplattiin yhteen. Uudistus voimaan 2019, siirtymävaihe käynnistyy 7/2017, jos lait silloin voimassa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Kiinteistöt maakuntauudistuksessa Independent Advisor Jorma Heinonen
MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA KIINTEISTÖIHIN JA TOIMITILOIHIN Independent advisor Jorma Heinonen 12.1.2017
KESKEISET MUUTOKSEN AJURIT Kaupungistuminen osassa maakuntia väestö lisääntyy ja osassa vähenee Ikääntyminen muuttaa sote-palvelujen kysyntää Digitalisoitumien muuttaa kaikkia toimintatapoja Julkisen talouden kestävyysvajeen poistaminen edellyttää mm. sote-menojen kasvun leikkaamista
MAAKUNTIEN (18) TOIMINTA KÄYNNISTYY 1.1.2019 Julkisten sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille; samalla n. 220 000 työntekijää siirtyy kuntien/kuntayhtymien palveluksesta maakuntien ja maakuntien palvelukeskusten palvelukseen Erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä maakuntien liitot ja pelastustoimen kuntayhtymät sulautuvat maakuntiin; myös eräitä muita kuntien tehtäviä siirtyy maakunnille Valtiolta siirtyy pääosin maakunnille Ely-keskusten ja Tetoimistojen tehtävät; n. 5000 valtion työntekijää siirtyy maakuntien palvelukseen Valtio alkaa rahoittaa maakuntien toimintaa pääosin yleiskatteellisena budjettirahoituksena
Jatkuu Maakuntia palvelemaan ja niiden yhteisessä omistuksessa käynnistyy kolmen valtakunnallisen palvelukeskuksen toiminta; palvelukeskukset ovat osakeyhtiöitä, jotka tuottavat palveluja omistajilleen eli ovat in house-asemassa maakuntien suhteen Kiinteistö- ja toimitilahallinnon palvelukeskus, henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja ICT-palvelukeskus 1.1.2019 hallintorakenne muuttuu; muutos ei pura työsuhteita eikä tyhjennä toimitiloja, mutta uusi kehitys lähtee liikkeelle maakuntien johdolla valtion taloudellisessa ohjauksessa (JTS julkisen talouden suunnitelma kattaa valtion, maakunnat ja kunnat)
MUUTOKSET KIINTEISTÖJEN OMISTUKSEEN JA TOIMITILOJEN HALLINTAAN Kun erikoissairaanhoidon (20) ja kerityishuoltopiirien (13) kuntayhtymät purkautuvat, siirtyvät niiden toiminta, omaisuus sekä velat ja vastuut maakunnille; kiinteistöt siirtyvät ja niihin kohdistuvat velat sekä asianomainen henkilöstö siirtyvät edelleen valtakunnalliselle palvelukeskusyhtiölle Palvelukeskus vuokraa nämä toimitilat maakuntien käyttöön, vastaa investoinneista (myös kesken olevien loppuun saattamisesta), ja kiinteistöjen ylläpidosta Sulautuvien kuntayhtymien muilta omistajilta vuokraamien toimitilojen vuokrasopimukset siirtyvät maakuntien vastuulle ja palvelukeskus manageroi maakuntien vuokrasopimuksia
JATKUU Maakunnat vuokraavat kunnilta siirtyvien toimintojen käytössä olevat, kuntien omistamat toimitilat; kokonaisvuokrasopimukset solmitaan kolmeksi vuodeksi 1.1.2019 alkaen, maakunnilla on optio jatkaa sopimuksia vuodella Vuokra kattaa normaalit omistajan kustannukset (pääoma, ylläpito) Kuntien muiden omistajien kanssa voimassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät sellaisinaan maakuntien vastuulle Vastaavasti valtion vuokrasopimukset siirtyvät maakuntien vastuulle; maakunta tulee virastojen sijaan vuokralaiseksi entisin ehdoin
YHTEENVETO MUUTOKSISTA 1.1.2019 Valtakunnallinen, maakuntien omistama palvelukeskusyhtiö - omistaa keskussairaalakiinteistöjä ja muita kiinteistöjä - vuokraa omistamansa kiinteistöt maakunnille - manageroi maakuntien vuokrasopimuksia (kunnat, muut) - sisään- ja edelleenvuokrausta - investointi-, kehittämis- ja ylläpitotoimintaa
JATKUU Palvelukeskusyhtiön jatkovalmisteluun on asetettu johto-, ohjaus- ja projektiryhmät ; Senaatti-kiinteistöt on mukana valmistelussa; projektiryhmän puheenjohtaja on selvityshenkilö Olavi Hiekka Kunnat muuttuvat vuokranantajiksi maakunnille omien kiinteistöjensä osalta ja saavat tuloja, joita kunnilla ei nyt ole Kuntien ja kuntayhtymien sote-investointeja ja ulkoistuksia ohjaa rajoituslaki 31.12.2018 asti Muutoksen voimaan tullessa kaikki uudistukseen liittyvät toimitilat ovat käytössä (ja ihmiset jatkavat työntekoaan)
TULEVAISUUDEN MUUTOSTEKIJÖITÄ Miten kunnat varautuvat maakuntien toiminnan käynnistymiseen ja ennakoivat sitä? Maakunnilla vastuu palveluverkostonsa suunnittelusta! Asiakkaan valinnanvapaus ja sen edellyttämä maakuntien palvelutuotannon yhtiöittäminen?? Valtioneuvoston ohjaus, julkisen talouden rahoituskehys? Miten maakuntien toimitilatarpeeseen vaikuttavat toimintatapojen muutos (digitalisoituminen) ja tarve löytää säästöjä myös toimitilojen osalta? Palvelukeskusyhtiön omat toimenpiteet ja valinnat? Mitä markkinoille merkitsee maakuntien käytöstä aikanaan vapautuvien kiinteistöjen kehittäminen uuskäyttöön?
TIETOLÄHDE: Maakunta- ja sote-uudistuksen lakiluonnokset perusteluineen, täydentävine muistioineen sekä 22.12.2016 muutoksineen ja täydennyksineen