Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen
Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet, mittaus ja laskutus, yhteistuotantomahdollisuuksien selvittäminen, sopimusmenettelyt (osa 2020-pakettia) Ilmastolaki (HE 82/2014 vp); lähinnä työohje valtionhallinnolle, päästötavoite -80 % tai EU:n vastaava v. 2050 Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian (2005) arviointi ja päivitys 2022 MMM; tulvat tunnistettiin merkittävimmäksi riskiksi, valtioneuvoston periaatepäätös? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 TEM ja parlamentaarinen komitea; valmistunut 16.10., tavoitetila 80 % päästövähennys 2 20-Nov-14
ja EU:ssa Energia- ja ilmastopolitiikan puitteet 2030; mikä päästötavoite tai -tavoitteet vuodelle 2030; komissio, parlamentti, neuvosto ja YK:n ilmastoneuvottelut; yhteinen kanta 24.10.2014 ->Lima 2014 ja Pariisi 2015, jossa ratkeaa Kioton jatko Ilmanlaatupaketti päästökattojen ja Göteborgin ptk:n toteuttamiseksi ja raja-arvot 1-50 MW:n polttolaitosten päästöille: hiukkaset, NOx, SO2, komissio, neuvosto ja parlamentti; yhteinen kanta syksyllä -14 tai keväällä -15 3
Energia- ja ilmastopaketti 2030 Komissio sitova 40% +27%yhteinenU+ 0%E 22.1.2014 /23.7.2014 30% E (>vaikutus -43 % PKS ja -30 % eipks v. 2005 verrattuna EU parlamentti sitova 40%+30%sitovaU+ 40%sitovaE 5.2.2014 Alueiden komitea sitova 50% +sitova U/40%+ sitova E/40% taakanjako/maakohtainen 30.1.2014/ 6.10.2014 Neuvosto/ jäsenmaiden kannat 6/2014 Lopputulos: 23.10.2014 sovittiin sitova päästövähennys -40% v. 1990 tasosta, yhteinen sitova uusiutuva 27 %, indikatiivinen energiatehokkuus 27 %; taakanjako myöhemmin Pariisin kokouksen jälkeen Päästökaupan osuus 43%, ei-pks 37% EU-tasolla, Liikenteen polttoaineille ei erillistavoitetta Linjaus YK:n ilmastosopimusneuvotteluille 2015 Pariisi (ja Lima 2014) Lyhenteet:U=uusiutuva, E=energiatehokkuus, PKS=päästökauppasektori
Kuntaliitto energia- ja ilmastopaketista 2030 Vähennystavoitteen 40 % kanssa voidaan elää, mutta päästökaupan tulee toimia Ei uusia sitovia EU-tason erillistavoitteita uusiutuvalle tai energiatehokkuudelle Tarvitaan kansallinen keinovalikoima energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan eri muodoissa ml. liikenne ja uusiutuvien raakaaineiden kuten puun lisäämistä rakentamisessa Kuntatalouden täytyy toipua <- kansantalous Rakentamisen laatu ja kiinteistönhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen huomioitava 5 Kalevi Luoma
Ilmanlaatupaketti 2030 Sisältää kaksi osaa: kansallisen päästökattodirektiivin ja 1-50 MW:n keskisuurten polttolaitosten ilmapäästöjä koskevan direktiivin Suomen kannalta ongelmallisimpia ovat puuta käyttävien laitosten hiukkaspäästöjen tiukentuvat päästövaatimukset 2030 6
Komission esitys 18.12.2013 kommentit/kl Biopolttoaineen poltosta syntyvien hiukkasten osalta vanhoilla 1-5 MW laitoksilla tulisi savukaasussa soveltaa raja-arvoa 45 mg/nm3 ja kokoluokissa yli 5-50MW raja-arvoa 30 mg/nm3. Uusissa laitoksissa vastaavat luvut olisivat 25 ja 20 mg/nm3. Tällaisiin lukuarvoihin pääseminen edellyttää vähintään sähkösuodattimen tai pesurin asentamista savukaasun puhdistamiseksi. Alle 10 MW:n vanhoissa laitoksissa sähkösuodattimen hankintakustannus vaarantaa puolestaan paitsi toiminnan niin uusiutuvan energian lisäämistavoitteet. 7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Particle Emission Reduction, Cost Analysis for Biofuel Plants 1-20 MWfuel in Finland (Draft). May 2014. ÅF-Consult Ltd Integration of automation to existing system and flue gas ducts are not included. In some cases these costs can double the basic investment. Estimated abatement cost per ton of PM reduced: 2500 5200 e/t (COM, Impact assessment, p. 336) 8
Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2011 ja 2012, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, Lähde: Tilastokeskus 9 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuonna 2012 Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus 10 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Rakentamisen energiankäytön ja energiantuotannon haasteista Lähes nollaenergiarakentaminen 2019 julkisissa ja 2021 kaikissa uudiskohteissa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin nojalla, viety rakentamismääräyksiin D3,19.8.2014 Luvanvarainen peruskorjaus edellyttää energiatehokkuuden parantamista, mikäli se on kustannustehokasta Energiansäästö, rakennusten sisäilma, korjaustavat, materiaalivalinnat Uusiutuva energia; bio (pienhiukkaset), tuulivoima (melu), maalämpö (pohjavedet), aurinko (valon heijastukset?) Omavaraisenergia vai kaukolämpö 11 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Tulevaisuus Rakennuskannan uusiutuminen 1-2 % vuodessa 0-energiarakentaminen (omavaraisenergia)+peruskorjaus àlämmöntarve vähenee, kaukolämmön kilpailu omavaraisenergian kanssa kovenee Uusiutuvat energialähteet (bio, lämpöpumput ) Kehitettävä kuluttajainformaatiota Lisäarvopalvelujen järjestäminen (säätö) 12 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma