Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Marja Järvelä
Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 10.9.- 8.10.2008; ti 10-12, ke 10-12 10.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? MaA103 16.9. Yhteiskuntapolitiikan institutionaalinen kehitys C4 17.9. Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys MaA 103 23.9. Hyvinvointivaltion idea ja pohjoismainen malli Raija Julkunen Ag Aud 1 24.9. Eurooppa ja sosiaalipolitiikka MaA 103 30.9. Kulttuuripolitiikka yhteiskuntapolitiikan osana Katriina Soini Ag Aud 2 1.10. Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys Marita Husso MaA 103 7.10. Globaali sosiaalipolitiikka Ag Aud 1 8.10. Yhteiskuntapolitiikka ja hyvinvoinnin ajankohtaiset haasteet MaA 103 15.10 Tentti MaA103
Tämän luennon sisältö 1. Yhteiskuntapolitiikan määrittely ja tehtävät 2. Yhteiskuntapolitiikan kenttä, toimijat ja dynamiikka 3. Yhteiskuntapolitiikka - oppialan historiaa 4. Yhteiskuntapolitiikan eettiset postulaatit
Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Yhteiskuntapolitiikka oppiaineena on kehittynyt samanlaisista tiedontarpeista kuin muissa yliopistoissa opetettava sosiaalipolitiikka. Lähtökohtana on kiinnostus siihen, miten nykyaikaiset yhteiskunnat voivat kehittää hallinnan mekanismeja ja ratkaista sosiaalisia ongelmia.
Teoria ja käytäntö Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatieteellinen oppiala Tutkimustehtävänä on tuottaa teoreettisesti perusteltua tietoa yhteiskunnasta. Yhteiskuntapolitiikka toimintana on hyvinvointitavoitteista instituutioiden, ryhmien ja yksilöiden toimintaa
Yhteiskuntapolitiikka ja lähialat Peruskäsitteiltään ja tutkimusmenetelmiltään yhteiskuntapolitiikka nojaa pääasiassa sosiaalitieteisiin, mutta opetukseen sisältyy myös talous- ja hallintotieteellistä tietoa. Tieteiden välinen tutkimus on merkittävä haaste yhteiskuntapolitiikalle.
Temaattisia tutkimuskohteita Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointivaltio Kestävä kehitys ja globaali sosiaalipolitiikka Ihmisten arkielämän jäsennykset, kulttuuri ja elämäntapa Sosiaalinen vuorovaikutus ja vastuu Yhteisöjen ja kansalaistoiminnan problematiikat Sosiaaliset tilat ja teknologiat
Missä tietoa tarvitaan? Yhteiskuntapolitiikan tietoa sovelletaan mm. yhteiskunnallisissa ja yksityisissä asiantuntijaorganisaatioissa, julkisessa hallinnossa, sosiaali- ja kulttuuripalvelujen eri tehtävissä, opetus- ja tiedotusalalla sekä etujärjestöissä ja poliittisissa organisaatioissa. Kuva: YLE Elävä arkisto
Mihin tietoa tarvitaan? Sosiaalisen ongelman määrittelyyn Hyvinvoinnin ja reformien institutionaalisten edellytysten tarkasteluun Toimijoiden tunnistamiseen ja verkostoimiseen Lain säädännön apuna Vaihtoehtoisten muutospyrkimysten vaikutusten arviointiin Yhteiskuntakritiikkiin ja yhteiskunnallisen etiikan määrittelyyn.
Yhteiskuntapolitiikan voimakenttä Missä yhteisvastuun foorumi? Reformi Arvot,ohjelmat I Instituutiot Normistot Ihmiset Arkiyhteisöt
Reformoiva toimintadynamiikka yhteiskuntapolitiikan sektoreilla Reformeilla (toimeenpano) takaisinvaikutus arvoihin Toimeenpano Ohjelma Arvot Ohjelmia laaditaan arvoihin viitaten Toimeenpanon perusteina voi olla rinnakkaisia tai kilpailevia ohjelmia Ulkopuoliset tekijät vaikuttavat reformidynamiikkaan kaikissa vaiheissa
Oppialahistoriaa 1 Puhuttaessa erikoisesti sosiaalipolitiikasta eli, kuten suomen kielessä usein tehdään, yhteiskuntapolitiikasta, tällä taas sekä tieteellisessä kirjallisuudessa että jokapäiväisessä puheessa tarkoitetaan pääasiallisesti yhteiskuntaoloihin kohdistuvaa julkista toimintaa ja itse tämän toiminnan perusteita ja muotoja esittävää tiedettä. Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana Sosiaalipolitiikka
Oppialahistoriaa 2 Edelleen samasta lähteestä: Tämä käytännöllinen, voluntaristinen sävy on yhtenä sosiaalipolitiikan käsitteen perusominaisuutena, erottaen sen sosiologiasta eli yhteiskuntatieteestä, joka tutkii yhteiskunnallista elämää ja koettaa selvittää siinä vallitsevia syy-yhteyksiä eli lakeja. Voluntarismi (lat. voluntas, "tahto", "halu"; myös "mielivaltaisuus") on filosofinen koulukunta, joka pitää tahtoa eli pyrkimistä ihmisen ymmärryksen perustana. (wikipedia) Klassikko: Ferdinand Tönnies
Oppialahistoriaa 3 Yhteiskuntaoloihin kohdistuva julkinen toiminta on varsinaista sosiaalipolitiikkaa vain silloin, kun sen tarkoitus on yhteiskunnan eheyttäminen ja kehittäminen vastaamaan yhteiskunnallisen oikeudentunnon vaatimuksia. Kuva:YLE Elävä arkisto
Oppialahistoriaa 4 Näin käsitettynä sosiaalipolitiikka pohjautuu siihen ajatukseen, että eetillinen tahto individualinen tai kollektiivinen saattaa ohjata yhteiskunnan oikeuden ja kohtuuden asteittaiseen toteuttamiseen. Kuvat: YLE,Elävä arkisto
Eettiset postulaatit Tahtojen taistelu sitoumuksista Arvojen määrittely: suvaitsevaisuus vs. prioriteetit Perusarvot yli ajan: - Solidaarisuus - Tasa-arvo - Identiteettien oikeuttaminen Uudet arvot: - Kestävä kehitys - Moniarvoisuus Kuvat: Tampereen kuvaarkisto; YLE
Solidaarisuus Yhteisvastuullisuus, myötämielisyys, vaatii uhrautuvaa toiminta sosiaalisen kokonaisuuden hyväksi Teollinen yhteiskunta Sosiaaliluokkien eriytyminen Muuttoliike Paikalliset tuotantoyksiköt Yleistyvät poliittiset ohjelmallisuudet Paikalliset ja yleistyvät konfliktit Kansallisuuksien muodostuminen Kuva:Yle Kuva:Tampereen Kuva:Iltalehti
Tasa-arvo Sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio Konfliktien sovittelu Yhtenäisen arvoperustan rakentaminen Palkkatyön yhteiskunnan kasvu Työturvallisuus, terveys ja koulutus Naisten aseman merkityksellisyys Urbanisoituminen Kulutusyhteiskunta, tietoyhteiskunta
Identiteettien oikeuttaminen 1 Globalisoitunut riskiyhteiskunta Monikulttuurisuus Kulutusyhteiskunnan sosiaaliset ongelmat Riskiyhteiskunnan ympäristölliset ongelmat Maallikkotiedon oikeuttaminen Paikallisen kulttuurin ja osallistumisen uusi legitimointi Kulttuurinen monimuotoisuus voimavarana
Identiteetin oikeuttaminen 2 Oikeuttaminen suhteessa: - markkinoihin - riskeihin - valtioon ja muihin julkisiin instituutioihin Kyse on 1) sosiaalisesta turvallisuudesta 2) ekososiaalisesta elintilasta 3) materiaalisesta ja kulttuurisesta perinnöstä seuraavalle sukupolvelle