KUHMON KAUPUNKI JUTTUAN KYLÄ

1 KUHMON KAUPUNKI JUTTUAN KYLÄ KIRVESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONNOS 30.3.2012

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2. Asemakaava 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 10 3.1.4 Maanomistus 11 3.1.5 Muinaismuistot 11 3.2. Suunnittelutilanne 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 14 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 15 4.3.1. Osalliset 15 4.3.2. Vireilletulo 16 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 16 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 16 4.4. Asemakaavan tavoitteet 16 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 16 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 17 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 17 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 17 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 18 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 18 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 18 Vaikutukset talouteen 19 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 19 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 20 Vaikutukset kulttuuriin 20 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 20 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 20 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 20 5.1. Kaavan rakenne 20 5.1.1. Mitoitus 20 5.1.2 Palvelut 23 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 23 5.3. Aluevaraukset 23 5.3.1. Korttelialueet 23 5.3.2. Muut alueet 23 5.4. Kaavan vaikutukset 23 5.5. Ympäristön häiriötekijät 23 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 23 5.7. Nimistö 23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 23 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 23 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 24 6.3. Toteutuksen seuranta 24 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUHMON KAUPUNKI JUTTUAN KYLÄ Tilat: Kirvesniemi 7:3 (290-403-7-3) Lehtiranta 7:4 (290-403-7-4) Tyynelä 7:1 (290-403-7-1) Kallioranta 7:6 (290-403-7-6) Kivelä 7:9 (290-403-7-9) KIRVESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄASIASSA LOMARAKENTAMISTA PALVELEVAN LÄHES KOKONAAN OMARANTAI- SEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 FAX (08) 8511 250 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MU- KAAN.. - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 MUKAAN.. 201. - KUHMON KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT. 201.. Kuvat: Kimmo Mustonen 22.6.2011

4 Kuva 1 Alueen yleissijainti Kuva 2 Alueen sijainti satelliittikuvalla

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2011 keväällä. Kesällä 2011 suoritettiin maastokäynnit, luontoinventointi, perustietojen keräys jne. Kaavan luonnostelu alkoi v. 2012 alussa kartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä siitä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä... Kuhmon tekninen lautakunta.. ja kaupunginhallitus ovat esittäneet kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä 201... Kuhmon kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt 201.... 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on laadittu normaalina omarantaisena kaavana. Alueeseen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa n. 2570 m, joka muunnettuna on n. 2155 m. Tontteja on kaavaluonnoksessa 11 kappaletta. Niistä 2 vanhaa rakennuspaikkaa on sisämaassa irti rantaviivasta. Laskettaessa ne 0.5 määrällä, on rantarakennuspaikkoja 10 kpl eli n. 4.6 kpl/muunnettu ranta-km. Kaavaehdotuksessa on n... kpl/muunnettu ranta-km. Alue on Kuhmon kaupungin pohjoisosassa. Matkaa kaupungin keskustaan on n. 25 km ja Lentiiran kyläkeskukseen n. 15 km linnuntietä. Kaava-aluetta ei koske mikään osayleiskaava. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen. Kuva 3 Kirvesniemen tilan 7:3 rannan lähellä oleva aitta, taustalla asuinrakennus

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii kohtuullisesti lomakäyttöön; Kuhmon ja Lentiiran taajamien palvelut ovat varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, vesistö on puhdas ja kirkasvetinen, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää, ilmansuunta on sopiva jne. Myös Oulu- Kajaani-Vartius tie on alueen lähellä. Kuva 4 Maastokartalla Iivantiira järvi ympäristöineen 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista, kuivaa kangasta. Rannalla on paikoin kuusta ja lehtipuustoa. Osa alueesta on kosteampaa soistunutta aluetta, mutta ojituksen ansiosta kuivunut. Maasto on loivasti länteen ja etelään viettävää rinnettä, mutta pääosiltaan rakentamiskelpoista. Vesistöt ovat kirkkaita ja puhdasvetisiä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Korkeuserot vaihtelevat Iivantiirajärven n. 173,6 m tasosta alueen korkeimpien kohtien n. 195 m tasoon. Korkeustasot on esitetty oheisella kartalla.

7 Kuva 5 Alueen korkeustasot Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Suomen järvitietokannassa Järviwikissä on seuraavia yleistietoja.

8 Kuva 6 Järviwikin yleistietoja Kuva 7 Kaava-alueen pohjoisosaa

9 Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty kaavatyötä varten laadittuna, erillisenä inventointina kesällä 2011. Selvitys on liitteenä. Kuva 8 Pimentolahden aluetta Luonnonsuojelulaissa lueteltuja suojeltuja luontotyyppejä ovat 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista syntyneet metsiköt 2) pähkinäpensaslehdot 3) tervaleppäkorvet 4) luonnontilaiset hiekkarannat 5) merenrantaniityt 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) katajakedot 8) lehdesniityt 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puustoryhmät Vesilain mukaan on vesilain mukaisia päätöksiä tehtäessä kielletty seuraavien vesiluonnon tyyppien muuttaminen 1) enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet 2) muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha suuruiset lammet ja järvet 3) luonnontilaiset lähteet 4) muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi Metsälain mukaisia vaalimisen arvoisia elinympäristöjä ovat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) rehevät lehtolaikut 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Alueen eteläpuolella on kelkkareitti ja Iivantiirajärvellä on myös melontareittejä, jotka ovat osa suurempaa reitistökokonaisuutta. Ote Kainuun ulkoilukartasta on ohessa.

10 Kuva 9 Lähialueen kelkka- ja melontareittejä Tervareitti Kuhmossa Kuin kämmenen jälki viisine sormineen on Sotkamon reitti Kuhmon kartalla. Nämä haarat muodostivat aikoinaan nk. Tervareitin Kainuun asumattomilta salomailta Oulun "Tervahoviin". Tämän reitistön Pääreitti alkaa Änätinpäästä tuoden Lentiiran ja Nivan kylien kautta Kuhmon keskustaan ja edelleen aina Pohjanlahdelle saakka. Pääreitti sopii parhaiten pienveneilyyn ja järvimelontaan. Koskiosuuksiakin on ja Lentiiran kosket on parempi kiertää jos on liikkeellä muulla kuin kajakilla. Nivan koskista Kaarneenkoski on myös parempi ohittaa ennen ko. koskea kiskotietä pitkin. Iso-Lentuankosken voi myös ohittaa samoin. Kuhmon länsirajan tuntumassa olevat Katerman kosket on sivuutettava maitse. Reitin varrella on saatavilla runsaasti monipuolisia palveluja. Vettä riittää kulkuneuvon alla ympäri vuoden. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on maatilan talousrakennus Kirvesniemen tilalla 7:3, lomarakennuskäytössä oleva entinen asuinrakennus Kivelän tilalla 7:9 ja uudehko lomarakennus talousrakennuksineen Kalliorannan tilalla 7:6. Rakennuskanta selviää pohjakartalta ja selostuksen kuvilta. Iivantiirajärven rannoilla on jonkin verran pysyvää asutusta ja loma-asuntoja. Niiden sijainti ja määrä lähialueilla selviävät kaavaselostuksessa olevista kartoista ja kuvista. Kuva 10 Kirvesniemen 7:3 rakennuksia pohjoisesta kuvattuna

11 Kuva 11 Kivelän tilan 7:9 vanha asuinrakennus Kuva 12 Kalliorannan 7:6 lomakiinteistö Vesi- ja viemärijohtoa ei alueella ole. 20 kv sähkölinja on alueen välittömässä läheisyydessä Kivelän ja Kirvesniemen talojen välissä. Alue on täten kohtuudella sähköistettävissä. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen maanomistus on seuraava: - Kirvesniemi 7:3, Timo Haverinen - Lehtiranta 7:4, Timo Haverinen - Tyynelä 7:1, Irja Haverisen kp, c/o Antero Haverinen - Kallioranta 7:6, Jorma Korhonen - Kivelä 7:9, Marjatta Korhonen 3.1.5 Muinaismuistot Paikkatietoikkunaan Museoviraston antamien tietojen mukaan alueella tai sen lähistöllä ei ole muinaismuistoja tai kohteita. Tarkempi inventointi tehdään tarvittaessa.

12 3.2. Suunnittelutilanne Kuva 13 Lähialueen muinaismuistokohteet Paikkatietoikkunan mukaan 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 29.4.2009. Alue on kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kaava-alue on Kajaani-Kuhmo-Vartius käytävän lähellä ja kelkkareitti on sen etelä- ja itäpuolella. Aluetta koskee myös rantojen käytön yleismääräykset. Ote vahvistetusta kaavasta lähialueen merkintöineen on ohessa.

13 Kuva 14 Ote maakuntakaavasta ja sen merkinnöistä Kainuun maakunta kuntayhtymä on aloittanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan laatimisen. Se koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Vuosangan ampuma-alue on ranta-asemakaava-alueen länsipuolella. Kaavaluonnos 13.6.2011 on ollut nähtävillä 22.6.-2.9.2011. Siinä on ampumarata-alue hieman laajentumassa pääasiassa länteen. Ranta-asemakaavaan sillä ei ole vaikutusta. Ote luonnoksesta on ohessa. Kaava-alue ei ole ko. karttalehden alueella. Kuva 15 Maakuntakaavaluonnos Alueelle ei ole laadittu tai tekeillä osayleiskaavoja.

14 Lähimmät vahvistetut ranta-asemakaavat ovat Iivantiiiran ja Louhiniemen ranta-asemakaavat nyt tekeillä olevan kaavan pohjoispuolella. Rantakaavatilanne lähistöllä on esitetty oheisella kartalla. Kuva 16 Rantakaavatilanne alueen lähellä Kuhmon rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 26.8.2008 48. Siinä on mm. rakennusoikeutta lisätty lomarakennuksille. Kaava tehdään rakennusoikeuksiltaan yms. rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty Kuhmon kaupungin maanmittausinsinööri Mika Hakkaraisen päätöksellä 201... 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole perusteltua, koska silloin kokonaisuus jäisi pitkäksi aikaa epävarmaksi sekä maanomistajan että tulevien lomarakentajien kannalta. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Aluetta ei koske mikään osayleiskaava, joten yleisempää ja laajempaa pohjaa rakentamiselle ei ole.

15 Kuva 17 Kirvesniemen tilan 7:3 piha-aitat 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2011 kesällä. Kaavaan mukaan tulevat alueet on ratkaistu kyselemällä naapuritilojen kiinnostus kaavoitukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä.. 2012 alkaen. Sitä päivitetään työn aikana ja se on selostuksen liitteenä. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2012 alussa pohjakartta-aineiston tultua käyttöön. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - kaavoittajan puhelinkeskustelut ja sähköpostit alustavista luonnoksista kaupungin kaavoittaja Mika Hakkaraisen kanssa talvella 2012 MRL 63 mukaan ilmoitettiin hankkeen vireilletulosta 2012 Kuhmolainen sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella. Ilmoitus lähetettiin myös alueiden rajanaapureille sekä viranomaisille. Samalla pidettiin kaavaluonnos nähtävillä 2012. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - järvellä ja ympäristössä liikkuvat veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - E.ON Kainuun Sähköverkko Oy - viranomaiset - Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Kainuun maakunta kuntayhtymä

16 - Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset; Kuhmon luonnonsuojeluyhdistys, kyläyhdistys, tiekunnat jne 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alunperin päivätty 30.3.2012 ja se on nähtävillä 2012 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - puhelinkeskustelut kaavoittajan, kaupungin ja maanomistajan kesken Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 2012 välisen ajan. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä: Kuhmon tekninen lautakunta 2012.. ja kaupunginhallitus 2012.. ovat. Kaavaehdotus on nähtävillä. 201. Muistutusten ja lausuntojen sisältö on seuraavanlainen lisättynä kaavoittajan kommenteilla niiden huomioimisesta: Kuhmon tekninen lautakunta. 201, kaupunginhallitus. 201 ja kaupunginvaltuusto. 201 ovat 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on pidetty 201. Muistio on ohessa 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet ************************** ************************** Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on uusittu hieman muutettuna 13.11.2008. Päätöksen kohdan 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lomaasutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavassa alueelle ei ole suoranaisia varauksia. Tiestöä, M alueita ja rantojen käyttöä koskevat määräykset ja tavoitteet on esitetty edellä kohdassa 3.2.1. Maakuntakaavan muutos ei vaikuta ranta-asemakaava-alueeseen. Osayleiskaavaa alueelle ei ole laadittu eikä ole suunnitteillakaan. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen. Alueen uudisrakentaminen on tarkoitettu tavanomaiseen, omarantaiseen lomarakentamiseen.

17 Kuva 18 Pienehkö kallio, joka luo -alueena on korttelissa 2 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Alustavasti on tutkittu erilaisia korttelialueiden ja rakennuspaikkojen sijoittelu- ja kokomalleja. Tilojen rakentamiskelpoisuus, ilmansuunnat, maaston piirteet, tiestön olemassa olo yms. luovat hyvät mahdollisuudet rakentamisen sijoittumiseen. Maanomistajien toiveet rakennuspaikkojen määrästä on ollut hyvin maltillinen, jolloin luonnonympäristön arvokkaimmat piirteet on helposti voitu huomioida ja jättää laajoja yhtenäisiä alueita rakentamattomiksi. Kuva 19 Alueen pohjoisin puro korttelin 2 eteläpuolella

18 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien ja kaavoittajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa ratkaisuun, jossa on 8 korttelia ja 11 rakennuspaikkaa. Korttelien 2 ja 3 välille jää pitkä rakentamaton alue. Samoin korttelien 3 ja 5 välissä on pitkä osuus, jota tosin korttelin 4 rakentaminen hieman katkaisee. Täten yli puolet rantaviivasta jää rakentamattomaksi. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue ei ole isompien taajamien läheisyydessä. Haja-asutusta järven ympärillä ja teiden varsilla on jonkin verran. Runkotiestö on rakennettu kaava-alueelle. Rakennuspaikkoja varten joudutaan rakentamaan lyhkäisiä lisäteitä. Rannoilla on toisten tilojen alueella harvakseltaan pysyvää asutusta ja lomarakentamista, mihin rakentaminen liittyy. Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä. Kuva 20 Pieni lahdenpohjukka korttelin 3 sisällä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueen maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset tämän hetken lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luontoarvojen inventointi on tehty ja paikallisesti merkittävät kohteet on jätetty rakentamattomiksi. Kaava-alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista, väljää lomarakentamista, joten ei ole pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle.

19 Kaava-alueen vieressä oleva Iivantiiran järvi on varsin suuri (ks. tiedot edellä ja luontoselvityksessä). Rakentaminen ei merkittävästi vaikuta kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto ja vaihteleva pinnanmuodostus estävät rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristöt on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Vaikutuksia luontoon on tarkemmin käsitelty liitteenä olevassa luontoselvityksessä. Kuva 21 Korttelin 5 pohjoispuoleinen hiekkapohjukka, kaavassa luo -aluetta Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan rakentamaan osittain loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Rakennettavat tiet ovat suhteellisen lyhyitä ja maasto hyvin rakentamiskelpoista. Samalla tiet palvelevat myös tilan muuta käyttöä, esim. metsätaloutta, kalastusta, metsästystä, marjastusta jne. Sähköhuollon verkostot ovat alueiden lähellä. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman alueella kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Mitoitus on varsin väljä ja vapaata rantaviivaa jää myös satunnaiseen maihinnousuun. Järven koko on varsin suuri, mutta ulkopuolista liikkumista ei kovin paljon ole. Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan.

20 Kuva 22 Kirvesniemen tilan 7:3 venevalkama (taustalla) ja uimaranta Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja rakennuspaikkojen sijoittelu on varsin väljää, rakentamistehokkuus noudattaa Kuhmon rakennusjärjestystä ja rakennuspaikat kookkaita, joten rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole löydetty muinaisjäännöksiä, tervahautoja tai merkittäviä kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Alueeseen kuuluu rantaviivaa muuntamattomana ja muunnettuna oheisen kartan mukaisesti. Rantaviivan jakautumisessa käytetyt muuntokertoimet ovat normaalit seutukaavaliittojen käytännön mukaiset.

21 Kuva 23 Rantaviivan muuntaminen Kaavaluonnoksessa on 8 korttelia, joissa yhteensä 11 rakennuspaikkaa. Rakennusoikeus RA rakennuspaikoilla on 170 k-m2 lomarakennuksille ja 230 k-m2 koko rakennuspaikalle. Korttelissa 4 AM rakennuspaikalla on 800 k-m2, koska siihen sisältyy laajat ulkorakennukset. Asuinrakentamiseen saadaan käyttää 300 k-m2. RA -rakennuspaikkojen keskikoko on n. 4870 m2. Tarkemmat mitoitustiedot ovat tilastolomakkeella. Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 40-50 kpl. Rantaviivan määrästä jää kaavaluonnoksen mukaan vapaaksi korttelialueiden ulkopuolelle n. 70 %. Vaikka kortteli 4 on suhteellisen lähellä rantaa, sen vaikutuksesta huolimatta, vapaan rantaviivan määrä on hyvä ja alueet yhtenäisiä. Oheisella kartalla on sen muodostuminen esitetty.

22 Kuva 24 Kaavaluonnoksen mukainen vapaa rantaviiva Kuva 25 Korttelin 6 aluetta

23 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Kuhmon keskustassa tai Lentiirassa. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet RA -kortteleiden pinta-alat ovat yhteensä 48685 m2 ja niissä on rakennusoikeutta yhteensä 2300 k-m2. Korttelitehokkuus on varsin alhainen eli 0.05, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Lomarakennustonttien lomarakentamiseen sallittu määrä on 170 km2, mikä on Kuhmon rakennusjärjestyksen mukainen. Saunan koko saa olla 30 k-m2 ja koko rakennuspaikan rakennusoikeus 230 k-m2. Maatilojen talouskeskusten korttelin (AM) pinta-ala on 6300 m2 ja kokonaisrakennusoikeus on 800 k-m2, josta asumiseen saa käyttää 300 k-m2. Korttelitehokkuus on varsin suuri eli 0.13, koska talousrakennukset vievät paljon tilaa. 5.3.2. Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Niitä on n. 29.9947 ha. 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu edellä kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Yleisiä teitä ei ole alueen lähellä eivätkä liikennemäärät muutenkaan ole kovin suuria. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, retkeily- tms. reittejä ja järvellä veneily on vähäistä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön antaman 1.5.2000 astuneen asetuksen kaavamerkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet on nimetty opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen. Nimien esiintyminen Kainuun alueella on pyritty selvittämään eikä päällekkäisyyttä pitäisi olla. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu.

24 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta rakentamalla tiet ja myymällä tontit. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Lomarakennustonttien kysyntä alueella ratkaisee toteutuksen aikataulun ja keston. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin nopeasti. Alue on kuitenkin sivussa taajamista ja pääteistä. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 30.3.2012 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä 290 Kuhmo Täyttämispvm KIRVESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus 31.03.201 2 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 35,4932 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 35,4932 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 2,57 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 9 Ei-omarantaiset 2 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 9 Ei-omarantaiset 1 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 35,4932 100,0 3100 0,01 35,4932 3100 A yhteensä 0,6300 1,8 800 0,13 0,6300 800 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,8685 13,7 2300 0,05 4,8685 2300 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 29,9947 84,5 29,9947 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 35,4932 100,0 3100 0,01 35,4932 3100 A yhteensä 0,6300 1,8 800 0,13 0,6300 800 AM 0,6300 100,0 800 0,13 0,6300 800 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,8685 13,7 2300 0,05 4,8685 2300 RA 4,8685 100,0 2300 0,05 4,8685 2300 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 29,9947 84,5 29,9947 M 29,9947 100,0 29,9947 W yhteensä

27 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRVESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI JUTTUAN KYLÄ Kirvesniemi 7:3 (290-403-7-3) Lehtiranta 7:4 (290-403-7-4) Tyynelä 7:1 (290-403-7-1) Kallioranta 7:6 (290-403-7-6) Kivelä 7:9 (290-403-7-9) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistaja voi käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamaansa aluetta tavanomaiseen lomarakentamiseen. Palveluita alueelle ei tule. Kaava laaditaan väljänä, suurimmalta osaltaan omarantaisena kaavana maastokartalle. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITEL- MAT Alueelle ei ole laadittu yleiskaavoja tai muita tarkempia maankäytön suunnitelmia. Kainuun maakuntakaava on vahvistettu 29.4.2009. Siinä aluetta ei koske erityismerkinnät. Alueen etelä- ja itäpuolelta kulkee kelkkareitti. Ote maakuntakaavasta on ohessa. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue ja aivan sen lähialue. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla laajemmin läheisille maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne. Arvioitu välitön vaikutusalue on rajattu oheisella kartalla.

28 OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Kuhmon vesihuolto - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmat laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. Kaavoitukseen liittyvä aineisto pidetään koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi sekä nähtävillä oloaikoina kaupungin nettisivuilla www.kuhmo.fi. Kaavoittajan sivujen kautta on mahdollisuus myös jättää huomautuksia nähtävilläoloaikoina ja muulloinkin.

29 OSALLISTUMINEN Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille ja heitä kehotetaan olemaan yhteydessä kaavoituksen eri vaiheissa: osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Mm. kaavoittajan kotisivujen kautta on mahdollisuus esittää mielipiteitä muulloinkin kuin kaavan nähtävilläoloaikoina. Kaavan vaikutusalue on varsin suppea ja kaavasta tulee tavanomainen, joten laajempi osallistuminen ja osallistaminen ei ole tarpeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvottelujen ja lausuntomenettelyn avulla. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien tarkempi inventointi tehdään kaavoitustyön yhteydessä perustuen rantayleiskaavan selvityksiin. - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavoittaja arvioi kaavan vaikutukset työn kuluessa. Niitä tarkastellaan kaavoittajan ja viranomaisten välisissä palavereissa ja lausunnoissa. Työssä käytetään asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaava tulee olemaan pääasiassa omarantainen kaava, joka koskee yhtä emätilaa. Tiestö ja alueiden rakennuskelpoisuus, ilmasuunnat ja vapaan rantaviivan osoittaminen sanelevat rakennuspaikkojen sijainnin, joten merkittäviä eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan. Rakennuspaikat sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja vapaata rantaviivaa jää riittävästi. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU, PÄÄTÖKSENTEKO JA MUUTOKSENHAKUME- NETTELY Luonnonarvojen inventointi, maastokäynnit 05-06 / 2011 Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähi-

30 alueen maanomistajille, kuulutuksella kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä, Internet - tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille. Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 04-05 / 2012 Viranomaisneuvottelun järjestäminen. 04-05 / 2012 Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 06-09 / 2012 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 10-12 / 2012 Kaavan hyväksyminen 01-03 /2013 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaavan hyväksyy Kuhmon kaupunginvaltuusto. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus valittaa Oulun hallinto-oikeuteen hyväksymispäätöksestä. Mahdollinen jatkovalitus osoitetaan Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava puh. 0400 703 521 DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 fax (08) 8511 250 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi 93600KUUSAMO www.kimmokaava.fi KAUPUNKI: Mika Hakkarainen Kuhmon kaupunki, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut maanmittausinsinööri Kainuuntie 82 044 725 5258 PL 15, 88901 KUHMO mika.hakkarainen@kuhmo.fi www.kuhmo.fi PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, 30.3.2012 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen