LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014



Samankaltaiset tiedostot
Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Laidunkalkkunatuotantoon tutustuminen Englannissa syyskuu 2014

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

MATKARAPORTTI Ingelsta Kalkon, Ruotsi, Tomelilla

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

OHJEITA KALKKUNOIDEN LAIDUNKASVATUKSEEN

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Luomu- ja laidunkalkkunan tuotantokustannukset

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

kasvattajalleen lisäarvoa

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa muussa lähtöpaikassa. muu, mikä

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Markkinakehityksestä yleensä

Matkaraportti Mira Jääskeläinen

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Loimaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, lähde: Mavi, MMM, Evira

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Eläinten hyvinvointikorvaus siipikarjatiloilla 2015

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) SIIPIKARJALLE Kotieläintuki-info Mynämäki

TUTUSTUMINEN PUOLAN KALKKUNATUOTANTOON Osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta

Eläinten hyvinvointikorvaus

Luomubroilerin terveys , Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Tutkitusti tehokas ja toimiva

Ajankohtaista siipikarjaterveydenhuollosta. Loimaa Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Broilereiden hyvinvointia kuvaavien tietojen keruu. Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Osoite: Tilatunnus: Pitopaikkatunnus: Kanalan hoitaja (jos eri kuin omistaja): Teurastamo:

Punaheltta on Paras!

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2016 (eläinten hyvinvointikorvaus)

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kestävät hankinnat: Pororouhe

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, Espoo Puh

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere /P.H.

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa muussa lähtöpaikassa. muu, mikä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Ajankohtaista luomukanojen terveydestä

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten Hyvinvointi

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere / Sirkka Karikko

Transkriptio:

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 Linnut saapuivat tilalle 5. kesäkuuta. Tavoitteena oli toimittaa tavanomaisesti tuotettavien kasvattamountuvikkotoimituksen yhteydessä ylimääräisiä untuvikkoja, jotka suunnitelman mukaan siirrettäisiin 6 viikon iässä laitumelle. Kaikki untuvikot olivat tavanomaista keskiraskasta linjaa, joka on käytössä suomalisilla kalkkunatiloilla ja laitumelle menevien untuvikkojen alkukasvatus toteutettiin tavanomaisessa tuotannossa olevien kalkkunoiden kanssa. 6 viikon iässä (17.7.) kanaostoon asennettiin väliaita ja noin 1 500 lintua rokotettiin ja siirrettiin samalla väliaidan taakse odottamaan laitumelle siirtoa. Laidun ja laidunsuoja Laitumena käytettiin samaa aluetta, jolla laidunnettiin kalkkunoita edellisenä kesänä. Laidunalue oli 1 ha ja sitä kiersi 180 cm korkea aita. Lintua kohti aluetta oli 6,6 m 2. Edelliskesän jälkeen alueelta poistettiin multakerrosta ja se myös kynnettiin. Keväällä alueelle kylvettiin pikanurmiseos ja kaura. Laidunsuojana oli muovinen kaarihalli, jonka pinta-ala on noin 460 m 2 (61 x 7,6). Laidunsuojan alueelle poistetun maakerroksen päälle oli tuotu hiekkaa suodattamaan kosteutta. Hiekan päällä kuivikkeena käytettiin olkea ja heinää, joita lisättiin säännöllisesti.

1564 kanaa siirrettiin laitumelle 52 pv iässä 27.7. Tarkoitus oli, että linnut olisivat suojan sisällä aluksi vuorokauden, jonka jälkeen ne päästettäisiin laitumelle. Koska siirtopäivä oli erittäin kuuma (+30 C), suunnitelmaa lintujen pitämisestä ensimmäisen vuorokauden suojan sisäpuolella ilman ulospääsyä ei kuumuudesta johtuen haluttu toteuttaa. Linnut siirrettiin kuitenkin suojan sisäpuolelle ruokinta- ja juomalinjan läheisyyteen, mutta ne pääsivät halutessaan heti laitumen puolelle suojan seinien ollessa auki. Laidunnuksen aikana (39 pv) kuolleisuus oli erittäin vähäistä, ainoastaan 2 lintua kuoli ja 3 kanaa jouduttiin karsimaan, poistuma oli siis yhteensä 0,32 %. Laidunsuojassa kuivikkeena käytettiin olkea ja heinää. Laidunnuksen aikana sää oli pääosin lämmin, mutta myös rajujakin sadekuuroja alueella saatiin. Linnut liikkuivat laidunalueella aluksi suojan läheisyydessä ja myöhemmin laajemmalla alueella. Iltaisin linnut hakeutuivat laidunhalliin suojaan osa linnuista jäi yölläkin suojan ulkopuolelle - joskin sen läheisyyteen. Koska laidunsuojan pitkät seinät olivat avoimia, suojassa ei ollut tukahduttavan kuumaa hellepäivinäkään. Laidunalue oli täysin tasainen ilman muuta kasvillisuutta kuin kylvetty laidunseos ja kaura. Laitumelle oli kuitenkin tuotu olkipaaleja, betoniharkkoja ja puunrunko linnuille virikkeeksi. Näitä virikkeitä linnut käyttivätkin ahkerasti. Laitumen portilla on hygieniarajana pieni läpimentävä parakki, jossa vaihdettiin jalkineet ja suojahaalarit, sekä desinfioitiin kädet.

Alun perin laidunlinnut oli tarkoitus rokottaa 2 kertaa (rokotusten välin tulisi olla 4 viikkoa), mutta eläinlääkärin konsultoinnin jälkeen päätettiin tyytyä vain yhteen rokotuskertaan, sillä linnut olivat erittäin vilkkaita ja niiden kiinniottamien olisi saattanut muodostua ongelmalliseksi lintujen vilkkauden vuoksi. Tästä olisi voinut koitua linnuille paljon harmia. Mikäli seuraavana kesänä käytetään samaa laidunta, toisen rokotuskerran poisjättäminen lisää kalkkunoiden riskiä sairastua sikaruusuun. Ruokinta Avolaitumella linnuille oli tarjolla nurmea ja keväällä kylvettyä kaurakasvustoa. Kaikki muu ruokinta (tehdasrehu ja kokovilja) sekä juomaveden saanti hoidettiin laidunsuojassa. Laidunhallissa oli yksi rehu- ja yksi vesilinja. Rehuseosta tehtiin peräkärryyn, josta se johdetiin pudotussuppilon ja spiraalin avulla ruokintakuppeihin. Spiraalia käytti moottori, johon virta tuotiin talouskeskuksesta. Samoin vesi johdettiin laidunhallin letkulla talouskeskuksesta. Rehuhyötysuhde laidunlinnuilla oli 5,32. Hallin rehunkulutus laskettiin koko parven rehunkulutuksen mukaan siirtopäivään saakka ja kulutus jyvitettiin lintua kohden tästä saatiin alkukasvatuksessa kulunut rehumäärä. Alkukasvatuksessa käytetiin Suomen Rehun Iso PH rehuja. Laitumella linnut GMOvapaata broilerin 3 viljarehua. Broilerirehuun lisättiin monokalsiumfosfaattia 2 % (luuston kehityksen varmistamiseksi) ja sitä laimennettiin kokoviljalla, mikä oli pelkkää kauraa. Kauran osuus koko laitumella syödyn rehun määrästä oli 60 % ja kokonaisrehumäärästä 48 %. Kasvun rajoittaminen runsaalla kauran lisäyksellä todennäköisesti heikensi rehuhyötysuh-

detta Rehukupeista näki myös, että linnut lajittelivat rehua tehdasrehu kului ensin ja rehukuppiin jäi kauraa, jota syötiin vasta kun tehdasraetta oli vain vähän. Laidunlintujen teuraspainotavoite oli 5-6 kg. Punnituksissa havaittiin, että lintujen kasvu oli edellä kasvattamon lintujen kasvusta. Tästä syystä kasvua pyrittiin hallitsemaan käyttämällä kokoviljana kauraa. Myös teurastuksen ajankohtaa aikaistettiin viikolla suunnitellusta. Laidunkanat teurastettiin 91 vrk iässä. Teurastietoja Laidunlinnut teurastettiin 91 päivän ikäisinä (13 viikkoa) rehtiteurastuksena Länsi-Kalkkuna Oy:n teurastamolla Säkylässä. Lastauksen valmistelu sujui hyvin ja kaikki linnut saatiin laidunsuojan sisälle. Iltapimeällä suojaan jätetiin muutama taskulappu valot päällä. Tämä houkutteli viimeisetkin linnut laitumelta suojaan. Ennen lastausta suojan auki olleet seinät laskettiin alas ja lastus suoritettiin suojan sisältä käsin. Laitumella kasvanut parvi oli tasainen. Sen keskiteuraspaino oli 6,068 kg. Teurastulokset olivat muiltakin osin erinomaiset (hylkäyksiä väihän). Päiväkasvu oli myös nuoreksi linnuksi hyvä. Kasvukehitys Seuraavassa kuvassa näkyy kanojen kasvukehitys. Laidunkanojen punnitus oli työlästä lintujen vilkkauden vuoksi. Kaavioissa tummanpunainen käyrä on Länsi-Kalkkuna Oy:n kanojen tavoitekasvu. Keltaiset pisteet kuvaavat laidunkanojen painoa ja vaaleanpunaiset pisteet kuvaavat kasvatushallin kanojen painoa. Viimeiset elopainot ovat laskennallisia, teuraspainoon perustuvia. Lintujen kasvu laitumella oli yli tavoitteen, vaikka kasvua pyrittiinkin rajoittamaan reilulla kauran syöttämisellä.

Kalkkunan markkinointi Oy Hemmanet Oy markkinoi laidunkalkkunat itse. Markkinointi suoramyyntinä vaatii kovaa työtä ja näkyvyyttä. Joulukalkkuna käy hyvin kaupaksi, mutta tarvitsee myös esillä oloa. Valmiiksi savustettu kokonainen kalkkuna on suosittu vaivattomuutensa ansiosta, sillä asiakkaan ei tällöin tarvitse miettiä omaa valmistusta ja arempikin kuluttaja uskaltaa kokeilla kalkkunaa. Uudet trendit ja esim. ruokapiirit ovat mahdollisia myyntikanavia laidunkalkkunoille. Hemmanetilla on kotisivut http://www.hemmanet.fi/, jossa kerrotaan laidunkalkkunatuotannosta ja myös sivujen kautta kalkkunaa voi tilata. Toimitusten järjestäminen kylmäkuljetuksena on haasteellista, mutta on onnistunut Itellan termokuljetuksina.