1 (8) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Palojärven ja Pirttilammen rantaasemakaava (päivitetty ) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
2 (8) Palojärven ja Pirttilammen ranta-asemakaava 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). 2. MITÄ JA MISSÄ ON SUUNNITTEILLA? Ranta-asemakaava laaditaan tilojen 67-437-3-12 ja 167-437-1-603 alueelle, joka käsittää osia Palojärven rannoista sekä Pirttilammen rannat. Kaava-alue sijoittuu Joensuun kaupungin koillisosassa, noin 15 kilometriä itään päin Enon taajamasta. Kaava-alue rajoittuu idässä Ilomantsin rajaan. Alue ilmenee kansilehdestä (keltainen alue). Suunnittelualueella on rantaviivaa yhteensä noin 16 kilometriä. Rantaviiva jakaantuu siten, että Palojärven mannerrannalla on 12,5 km, Suurisaaressa 1,2 km Pirttilammella 1,64 km ja Kalliolammella 0,6 km. Rakennusoikeuden laskennan perusteena olevaa mitoitusrantaviivaa on 11,6 kilometriä. Majoinkankaan tilan muodostaneista emätiloista on lohkottu yhteensä 4 rantarakennuspaikkaa. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäytön suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Tätä ranta-asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, VAT Vuoksi MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
3 (8) Maakuntakaava 1. vaihe Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti sen 20.12.2007. Maakuntakaavan 1. vaihe sisältää seuraavat maankäyttöluokat: aluerakenne, yhteysverkot, taajamatoimintojen alueet, keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, palvelujen ja hallinnon alueet, teollisuus- ja työpaikka-alueet, kyläalueet, kulttuuriympäristöt, luonnonvarat, erityistoimintojen alueet, suojelualueet, rantojen käyttö sekä virkistys ja matkailu. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä maakuntakaavan 1. vaiheessa Suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan 1. vaiheessa seuraavat merkinnät ja määräykset: Pohjavesialueeksi on pv-merkinnällä osoitettu Pirttilammesta etelään päin sijaitseva Latulamminsärkkä, joka on 2. luokan pohjavesialue, eli veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
4 (8) 2. vaihe Maakuntakaavan 2. vaihe on hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustossa 4.5.2009 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaihe sisältää seuraavat maankäyttömuodot: Maa-ainesten otto: soran- ja rakennuskiven ottoalueet ja maakunnallisesti arvokkaat harjut Turvetuotanto: turvesuot ja maakunnallisesti arvokkaat suot Energiahuollon kannalta tärkeät alueet Varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden melualueet sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet Muinaisjäännöskohteiden täydentäminen Tämän ranta-asemakaavan suunnittelualueille ei kohdistu merkintöjä maakuntakaavan 2. vaiheessa. 3. vaihe Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013 ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 5.3.2014. Maakuntavaltuuston hyväksymässä 3. vaiheen maakuntakaavassa käsitellään muun muassa tuulivoimaa, erilaisia reitistöjä, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet, rakennusperintö, kalliokiviaineisten otto ja arvokkaat kalliot. Lisäksi on tarkistettu yksittäisiä kohteita maakuntakaavan 1. vaiheen osalta ja käsitelty 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu- Ilomantsi rataosa. Tämän ranta-asemakaavan suunnittelualueille ei kohdistu merkintöjä maakuntakaavan 3. vaiheessa. Vaihe 4. Maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen on käynnistetty ja luonnos on ollut nähtävillä. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen: Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet) Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Tämän ranta-asemakaavan suunnittelualueille ei kohdistu merkintöjä maakuntakaavan 4. vaiheessa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
5 (8) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi 2.12.2008 kuntien yhteisen, oikeusvaikutteisen yleiskaavan nykyisten Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien koko alueille. Ympäristöministeriö on päätöksellään 29.12.2009 (N:o YM2/5231/2008) vahvistanut yleiskaavan lukuun ottamatta muutamia alueita Liperin kunnassa. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Palojärvellä ja Pirttilammella. Joensuun seudun yleiskaavassa olevat ranta-asemakaavaa koskettavat merkinnät: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
6 (8) Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2010. Maanomistus Tila 3:12 on Tornator Oyj:n omistuksessa ja tila 1:603 Vattenfall Oy:n omistuksessa. 4. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Palojärven ja Pirttilammen ranta-asemakaavan osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Viranomaiset: Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Museovirasto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun kaupungin hallintokunnat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: muut alueella toimivat puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöt kalastuskunnat, kylätoimikunnat, tiehoitokunnat Enon luonnonystävät, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN, Kaavan vireilletulo Ranta-asemakaavan käynnistämisestä (vireille tulosta) sekä kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä sekä kaupungin internet-sivuilla (www.jns.fi/kaavoitus). FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
7 (8) Kaavan valmistelu Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävänä, kaupungintalolla (Rantakatu 20), kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja kaupungin internetsivuilla sivuilla 30 päivän ajan. Kaavan valmisteluaineistosta voi jättää kirjallisen tai suullisen mielipiteen. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään nähtävänä kaupungintalolla, kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja kaupungin internetsivuilla sivuilla 30 päivän ajan. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä oloajan kuluessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (MRL 65 ), ilmoitetaan kirjallinen perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaavan, päätöksestä tiedotetaan kaupungintalolla, kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, kaupungin internetsivuilla ja kunnallisissa ilmoituslehdissä. Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkastetaan, onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Kaavan voimaantulo kuulutetaan kaupungintalolla, kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, kaupungin internetsivuilla ja kunnallisissa ilmoituslehdissä. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisten tulee esittää käsityksensä kaavaa koskevista tutkimus- ja selvitystarpeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Viranomaisilta pyydetään lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 6. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
8 (8) Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Väestö, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, liikenne ja liikenneturvallisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot, rakennettu ympäristö, tekninen huolto, sosiaalinen ympäristö/ asumisen olosuhteet Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Maisemarakenne, luonnonolot, pohjavedet, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat, maa- ja kallioperä Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen: Ihmisten elinolot ja elinympäristö 7. KAAVOITUKSEN AIKATAULU 8. YHTEYSTIEDOT Kaavan vireilletulo Loppuvuosi 2013 Selvitysten laadinta 1 10/2014 Kaavan valmisteluaineisto kesä-syksy 2016 Ehdotusvaihe loppuvuosi 2016 Hyväksyminen Kevät 2017 Joensuun kaupunki Kaupunkirakenneyksikkö, yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5 80100 JOENSUU Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén 050-5110362 kalle.siven@jns.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 1199, (Microkatu 1) 70211 KUOPIO Timo Leskinen, DI, aluepäällikkö 040 5089 680 timo.leskinen@fcg.fi tai Pasi Ronkainen, Luk, suunnittelija 044 7046 245 pasi.ronkainen@fcg.fi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY