OMAVALVONTASUUNNITELMA

2015 OMAVALVONTASUUNNITELMA OSASTO 3 LIITTEET OVAT ERILLISESSÄ KANSIOISSA, JOKA LÖYTYY YKSIKÖSTÄ JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

1 OSASTO 3 Palvelujen tuottaja: Järvenpään Kaupunki Hallintokatu 2, 04410 Järvenpää Y-tunnus 0126541-4 Toimintayksikön tiedot Järvenpään terveyskeskus Osasto 3 Annitädintie 04400 Järvenpää Vastuuhenkilöt Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja puh. 040 315 2084 johanna.sinkkonen@jarvenpaa Marjaana Siponen vs. asumispalvelupäällikkö puh. 040 315 2157 marjaana.siponen@jarvenpaa.fi Terveydenhuollon palveluista vastaa Raija Kumpula Hoitotyön esimies, sairaanhoitaja puh: 040 315 3056 raija.kumpula@jarvenpaa.fi Potilasasiamies Huhtala Raija Sosiaaliasiamies Marju Lemola Koskenmäenpolku 4 Koskenmäenpolku 4 04300 Tuusula 04300 Tuusula 040-314 3095 09-8718 3015

2 SISÄLLYS OSASTO 3 1 Erityisasumisen toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet... 4 1.1 Arvot ja toimintaperiaatteet... 5 2 Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustajat ja tehtävät... 6 3 Asiakkaan ja omaisten osallistuminen ja asiakaspalaute... 6 4 Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet... 6 5 Henkilöstö... 7 5.1 Rekrytoinnin periaatteet... 8 5.2 Henkilöstön perehdyttäminen... 8 5.3 Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja osaamisen johtaminen... 9 6 Toimitilat... 10 6.1 Puhtaanapito ja pyykkihuolto... 11 6.2 Kiinteistöhuolto... 11 6.3 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet... 11 7 Asiakasturvallisuus... 11 7.1 Valvontalaitteet... 12 8 Asiakkaan asema ja oikeudet... 12 8.1 Itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutuminen... 13 8.2 Rajoitteiden ja pakotteiden käyttö... 13 8.3 Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan asiakkaan loukkaavaa tai epäasiallista kohtelua... 13 8.4 Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista... 13 8.5 Muistutukset ja huomautukset... 14 9 Asiakastyön laadun varmistaminen... 15 9.1 Toimintakykyä ja hyvinvointia edistävät käytännöt... 15 9.2 Ravitsemus ja ruokahuolto... 15 9.3 Hygieniakäytännöt... 16 10 Sairaanhoito ja lääkäripalvelut... 16 11 Turvallinen lääkehoito... 17 12 Asiakastietojen käsittely, siirtäminen ja säilyttäminen... 17

3 12.1 henkilöstön perehdyttäminen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon... 17 12.2 Asiakasrekisterit... 18 12.3 tietosuojavastaava... 18 13 Omavalvonnan toteuttamisen seuranta ja arviointi... 19

4 1 ERITYISASUMISEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Erityisasumisen palvelualueen toiminnassa korostuu ennakoiva toiminta ja varhainen puuttuminen terveydentilan muutokseen. Toimintaa ohjaa ajatus "oikea asukas oikeassa paikassa oikeaan aikaan". Erityisasumisen alueella tehdään tiivistä yhteistyötä omaisten kanssa. Omaistyöryhmä on aloittanut toimintansa keväällä 2012. Tehostetun kotihoidon yksikön, Tammistokodin, toiminta-ajatuksena on tarjota palveluita Jampankaari 4 AB:ssä asuville asiakkaille palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Asiakkaan asuvat omissa vuokra-asunnoissaan ja hoitohenkilökunta on paikalla klo 7-21.30 välisen ajan. Lehmustokodin yöhoitajat käyvät tarvittaessa asiakkaiden luona yöaikaan. Tavoitteena on asiakkaiden kotona asumisen tukeminen kuntouttavan ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen avulla. Intervalliyksikkö toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluita yli 65-vuotiaille järvenpääläisille vanhuksille ja vajaakuntoisille. Yksikössä toimii moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu Sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia, fysioterapeutti, toiminnanohjaaja sekä lääkäri. Intervalliyksikön toiminta-ajatuksena on tukea asiakkaan kotona asumista tarjoamalla lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja omaishoidettaville ja muille kotona asumisen tukea tarvitseville. Omaishoitajille tarjotaan lakisääteiset hoitojaksot kotona asumisen ja omaishoitajan jaksamisen tukemiseksi. Intervallihoitoa voidaan antaa myös kotihoidon asiakkaille heidän kotona asumisen tukemiseksi. Kotiin kuntoutuvien yksikön asiakkaat tulevat terveyskeskuksen akuuttiosastoilta, kotihoidosta tai erikoissairaanhoidon piiristä SAS-ryhmän lähettämänä. Ensisijainen tehtävä on kuntoutustoiminta. Arviointijaksolla asiakkaan kognitiivinen, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky arvioidaan. Tavoite on kuntouttaa asiakas turvallisesti omaan kotiin tarvittavien tukitoimien avuin. Yksikön hoitohenkilökunnan työnkuvassa korostuvat jatkuva päivittäisen toimintakyvyn arviointi havainnoiden ja erilaisin toimintakykymittarien avulla (esim. RAVA, RAI, MMSE) kuntouttava työote, hoitoneuvottelut omaisten ja jatkohoitopaikan kanssa sekä hoitotyön- ja jatkohoitosuunnitelmien laadinta ja kartoittavat kotikäynnit. Kotihoito on tiiviisti mukana kotiutusvaiheessa tukemassa kotona selviytymistä. Kotiutuksen onnistumiseksi järjestetään kokeilukotiutuksia, jonka aikana arvioidaan kotona pärjäämistä yhdessä kotihoidon sekä omaisten kanssa. Asumispalveluyksiköiden, Pihlavistokodin ja Lehmustokodin toiminta-ajatuksena on tuottaa hoivaa ja toimintakykyä ylläpitävää hoitoa yli 65-vuotiaille järvenpääläisille, joilla on muistihäiriöitä, vanhuuteen liittyviä sairauksia tai psyykkisiä ongelmia. Kuntouttavalla työotteella pyritään palauttamaan ja ylläpitämään vanhuksen korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten kohentamaan hänen omatoimisuuttaan ja elämänlaatuaan. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita asumispalveluita turvallisessa, kodinomaisessa ympäristössä, joka mahdollistaa arvokkaan ja hyvän loppuelämän. Osasto 3 Toiminta-ajatuksena on tarjota yksilövastuista pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa vanhuksille ja vajaakuntoisille, jotka eivät selviydy palveluasumisen tai kotisairaanhoidon turvin omassa kodissaan ja tarvitsevat ympärivuorokautista toimintakykyä tukevaa hoitoa ja huolenpitoa.

5 1.1 ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Ihmisarvo näkyy arjen työssä yksilöllisyytenä, yksilön toiveiden ja tarpeiden huomioimisena ja arvokkuuden säilymisenä myös saattohoidon aikana. Kohtelemme asukkaita ja potilaita arvostavasti, kunnioittavasti ja ystävällisesti Itsemääräämisoikeus ilmenee asukkaan/ potilaan oman tahdon kunnioittamisena, ellei se aiheuta vaaraa asukkaalle/ potilaalle itselleen tai hänen ympäristölleen. Yksilöllisyys huomioidaan asukkaan/ potilaan hoitosuunnitelmassa ja pyrimme vastaamaan hänen yksilöllisiin, ainutkertaisiin tarpeisiinsa mahdollisuuksien mukaan tavoitteena asukkaan/ potilaan hyvä, toimintakykyä ylläpitävä ja virikkeellinen arki Tasa-arvo hoitotyössä merkitsee sitä, että asukas saa tarvitsemaansa hoitoa ja hyvää kohtelua katsomatta ikään, sukupuoleen, sosiaaliseen asemaan, varallisuuteen tai uskontoon Turvallisuus on asukkaan perusoikeus, joka näkyy sekä fyysisenä että psyykkisenä hyvän olon tunteena. Vastuuhoitajuus, henkilökunnan ammattitaito ja osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ylläpitävät turvallista vanhusten hoitoa. Yhteistyö on tiimityön perusta, joka tukee vastuuhoitajuutta antamalla koko tiimin ammattitaidon ja -tiedon vastuuhoitajan käyttöön hänen suunnitellessa ja arvioidessa asukkaan/ potilaan hoitoa. Teemme hyvää yhteistyötä myös asukkaan omaisten sekä muiden yksiköiden kanssa.

6 2 OMAVALVONNASTA VASTAAVAN ORGANISAATION JO HDON EDUSTAJAT JA TEHTÄVÄT Johanna Sinkkonen, koti- ja erityisasumisen johtaja hyväksyy omavalvontasuunnitelman Marjaana Siponen, asumispalvelupäällikkö vastaa yhteistyössä erityisasumisen palvelujen johtajan, yksiköiden esimiesten ja laadunhallintaan nimettyjen henkilöiden kanssa omavalvontasuunnitelman toteutumisesta ja ajan tasaisuudesta 3 ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Hoidon ja hoivan lähtökohtana on aina asukkaan hoidontarve. Asukkaan toivomuksia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään asukkaan ja/tai omaisen kanssa yhteistyössä ja asukkaan tai hänen edustajansa mielipide kirjataan hoitoja palvelusuunnitelmaan tai potilastietoihin. Jokaisella asukkaalla on nimetty vastuuhoitaja, joka on hänen kokonaistilanteen asiantuntija ja vastaa yhdessä tiiminvastaavan sairaanhoitajan kanssa asukkaan hoidosta, hoivasta ja elämän kokonaisuudesta. Vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina voinnin muuttuessa tapahtuva asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien tarkistus on myös tärkeä asiakaspalautteen kanava ja pyrimme myös joka päiväsessä toiminnassamme tiiviiseen yhteistyöhön omaisten ja asukkaiden kanssa. Osasto 3:lla toimii asukastyöryhmä, joka on keskustelu - ja palautefoorumi asukkaille. Työryhmän puheenjohtajana toimii toiminnanohjaaja Tarja Laine. Asukkaiden omaisille on perustettu omaistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti, noin neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtajana toimii Marja Korpela. Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti. Palautetta voi antaa kirjallisesti palautelomakkeella tai suullisesti, jolloin palautteen vastaanottaja kirjaa palautteen ylös. Palautteet toimitetaan asumispalveluohjaajalle, joka koostaa palautteesta ja kehittämisehdotuksista yhteenvedon. Lisäksi asumisyksiköissä tehdään vuosittain asukas-/omaistyytyväisyyskysely. Palautteet ja kehittämisehdotukset käsitellään erityisasumisen johtotiimissä, joissa sovitaan ja kirjataan kehittämistoimenpiteet, niiden vastuuhenkilö ja määräaika, johon mennessä toimenpiteet on toteutettu. Palvelupäällikkö antaa asukkaalle/omaiselle mahdollisen vastineen hänen antamaansa palautteeseen tai kehitysehdotukseen asiakkaan toiveesta. Asukas- ja omaistyytyväisyyskyselyn tulokset käydään läpi yksikön kuukausikokouksessa ja esitellään asukkaille ja omaisille omaisten illoissa. Asiakaspalautejärjestelmää ja sen toimivuutta arvioidaan jatkuvasti. 4 RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET

7 Riskienarviointi ja -hallinta ovat osa osasto 3:n turvallisuustoimintaa. Työntekijät edistävät turvallisuutta omilla toimillaan. Heidän tehtävinään on osallistua riskien ja vaarojen tunnistamiseen ja arviointiin, osallistua koulutuksiin ja noudattaa annettuja ohjeita ja ilmoittaa turvallisuutta uhkaavista epä- ja kehittämiskohdista. Havaittujen poikkeamien syitä selvitetään jäljittämällä syyn aiheutumislähtökohta ja muuttamalla toimintaa siten, että kyseinen poikkeama ei uusiinnu. Korjaavien toimenpiteiden vaikutusta seurataan tiimien ja esimiesten toimesta ja käsitellään erityisasumisen johtotiimissä. Riskikartoituksessa ja pelastussuunnitelmassa on pyritty ennakoimaan vaaratilanteiden syntyminen sekä määritellään keinot, joilla ylläpidetään valmiutta uhkaavien tilanteiden ehkäisemiseksi. Lisäksi huolehditaan siitä, että henkilökunnan ammattitaito vastaa työn vaatimaa osaamista ja huomioidaan myös eri työyksiköiden erityiset osaamisen alueet. Opiskelijat ja uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä. Päivittäisessä työskentelyssä korostuu huomioiden kirjaamisen tärkeys ja työvuorojen vaihtuessa tapahtuva raportointi. Kaikki potilas- ja työturvallisuuteen liittyvät vaara- ja läheltä piti - tilanteet kirjataan Haiproohjelmaan, josta saadaan tilastoinnit tapahtumista. Haittatilanteet käydään läpi tiimissä ja mikäli on tarve, niin niihin puututaan välittömästi. Ilmoitusten pohjalta ryhdytään vaadittaviin turvatoimiin, hankitaan tarvittavia välineitä, lisäkoulutusta, ja tehdään uusia ohjeistuksia jne. Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan sähköpostilla ja erilaisissa tiimipalavereissa. Tiedottamisesta vastaa esimies, mutta jokaisen työntekijän vastuulla on omalta osaltaan huolehtia siitä, että hankkii tietoa ja välittää sitä myös eteenpäin esimiehelle ja työyhteisölle. Tiedonkulun tiimeille varmistavat tiimin vastaavat sairaanhoitajat. 5 HENKILÖSTÖ Henkilöstön tulee olla määriltään, rakenteeltaan, osaamiseltaan ja toimintakyvyltään sellainen, että se täyttää lain määrittämät vaateet. Kelpoisuuslaki (272/2005) ja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) sekä STM:n suositus (2003:4) määrittävät henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Vain ne työntekijät joilla on lain mukainen kelpoisuus voivat toimia sellaisissa työtehtävissä mitkä vaativat kelpoisuutta. OS 3:lla työskentelee sairaanhoitajia, lähi- tai perushoitajia, ja fysioterapeutti. Ammatillisen hoitohenkilökunnan mitoitus ylittää sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen edellyttämän vähimmäismitoituksen. Työntekijän tulee toimittaa tarvittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa, näitä todistuksia ovat koulutodistukset ja työtodistukset. Työntekijän ammattioikeudet tarkistetaan Valviran ylläpitämästä Terhikki-rekisteristä. Palveluasumisyksikön henkilöstöresurssien suunnittelun perustana on lain ja asukastarpeen edellyttämä henkilöstömäärä ja rakenne. Henkilöstön sijoittaminen eri työvuoroihin järjestetään siten, että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja, kelpoisuuden täyttäviä työntekijöitä. Työvuoron vastuuhenkilönä toimii aina kelpoisuuden täyttävä työntekijä. Terveydenhuollon tehtävistä vastaavat Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mukaisesti laillistetut ammattihenkilöt (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat)

8 Henkilöstö on sijoitettu eri yksiköihin asukkaiden hoitoisuuden, henkilökunnan osaamisen sekä yksiköiden erityispiirteet huomioiden. Tarvittaessa henkilökunta siirtyy yksiköstä toiseen, jotta asukkaiden turvallisuus, riittävä osaaminen sekä yksikön minimimitoitus turvataan. Niitä tilanteita varten, jolloin ei sijaisjärjestelyin minimimitoitusta saada täytettyä, on laadittu omat ohjeet. Sijaishankinta järjestetään Resinan kautta. Mikäli on mahdollista, pyritään henkilöstövaje ratkaisemaan työtehtävien tai henkilöstösiirtojen avulla. Henkilöstön osaaminen varmistetaan noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja suosituksia. 5.1 REKRYTOINNIN PERIAATTEET Asukasturvallisuuden takaamiseksi kaikki avoinna olevat vakanssit laitetaan haettaviksi ja täytetään. Henkilöstöä rekrytoitaessa erilaisiin toimiin painotetaan kelpoisuuden lisäksi vuorovaikutustaitoja, muutosvalmiutta sekä ammattitaitoa. Avoimista ja uusista toimista tiedotetaan henkilökunnalle tiimipalavereissa, henkilöstölehdessä ja kaupungin internet sivuilla. Kaikki kelpoisuusehdot täyttävät hakijat ovat valinnassa tasavertaisessa asemassa, Valintapäätös perustuu hakijan pätevyydestä ja sopivuudesta sekä tehtäviin ja työyhteisöön. Sijaishankinnasta vastaa hoitotyön esimies oman työaikansa puitteissa. 5.2 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttäminen on osa laadunhallintatyötä, jolla varmennetaan henkilöstön osaaminen ja ammattitaito eri tilanteissa. Avainalueelle on laadittu erillinen henkilöstön perehdyttämisopas, jonka mukaisesti perehdyttäminen tapahtuu. Lähin esimies vastaa perehdyttämisen suunnittelusta, mutta perehdyttäminen kuuluu koko työyhteisölle. Esimies nimeää yksiköstä vastuuperehdyttäjän, mutta lopullinen vastuu perehdytyksen toteutumisesta on esimiehellä. Perehtyjällä itsellään on vastuu huolehtia siitä, että hän saa työssä tarvitsemansa perehdytyksen. Osasto3:lla on käytössä perehdytyskortti joka on tarkoitettu uuden työntekijän ja esimiehen yleisperehdytyksen sekä perehdyttävän esimiehen ja mahdollisen nimetyn perehdyttäjän tueksi. Osiot tulee käydä läpi koeaikana, ja perehdyttämiseen tulee varata riittävästi aikaa. Perehtyminen on uuden työntekijän ensimmäinen ja tärkeä tehtävä. Kaupungin järjestämät Intro-perehdytystilaisuudet on tarkoitettu kaikille uusille sekä vanhoille työntekijöille, jotka päivittävät osaamistaan. LIITE 1: Perehdytysopas LIITE 2: Perehdytyskortti LIITE 3: Perehdytysohje

9 5.3 HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON JA TYÖ HYVINVOINNIN YLLÄPITÄMINEN JA OSAAMISEN JOHTAMINEN Henkilöstön osaaminen varmistetaan täydennyskoulutuksella. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilökunnan täydennyskoulutusvelvoite on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (SHL 53 ) ja sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositukseen (STM julkaisuja 6/2006). Työntekijöillä on täydennyskoulutusvelvoite, joka on vähintään 3 koulutuspäivää vuoden aikana. Avainalueelle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jossa huomioidaan henkilökunnan osaamistarpeet. Koulutustarve kartoitetaan henkilöstön kanssa vuosittain käytävissä kehitys- tai tavoitekeskusteluissa. Koulutuspäivät kirjataan webtallennus järjestelmään ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Ammattitaidon kehittämisessä painopistealueet määrittyvät organisaation strategiasta ja vuosittaisesta toimintasuunnitelmasta. Erityisasuttamisen johtotiimi luo edellytykset henkilöstöasioiden kehittämiselle. Vuosittainen henkilöstötyytyväisyyskysely ja sen tulokset sekä jatkuva palautejärjestelmä ja koulutusten toteutumisen seuranta toimivat henkilöstönkehittämissuunnitelman pohjana. Järvenpään kaupunki tekee joka toinen vuosi työhyvinvointikyselyn, jonka tulokset käsitellään henkilöstöinfossa. Erityisasumisen työhyvinvointikyselyn tulokset käsitellään sekä osastokokouksissa että erityisasumisen johtotiimissä. Tulosten pohjalta laaditaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa yksikkökohtaiset kehittämistoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan yhdessä henkilökunnan kanssa. Osaamisen johtamisen päämääränä on vahvistaa ja luoda sellaista osaamista, joka tukee tavoitteiden saavuttamista ja auttaa henkilökuntaa jaksamaan hyvin työssään. Vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa työntekijä ja hänen esimiehensä määrittelevät yhdessä työntekijän osaamistason ja mahdolliset toimenpiteet osaamisen lisäämiseksi. Esimiehen velvollisuutena on käydä työntekijän kanssa keskustelu työssä jaksamisesta ja sairauspoissaolojen syistä siinä vaiheessa, kun työntekijän sairauspoissaolot ylittävät 20 päivää vuodessa. Henkilöstöllä on tärkeä rooli omavalvonnan toteuttamisessa. Henkilöstö suorittaa omavalvonnan tehtäviä päivittäin, osana perustyötään. Erityisasumisen perehdytysja koulutussuunnitelma varmistavat sen että, kaikilta työntekijöiltä löytyy tarvittava osaaminen omavalvonnan toteuttamiselle parhaalla mahdollisella tavalla.

10 6 TOIMITILAT Osasto 3 tarjoaa laitoshoidon tasoista hoivaa sitä tarvitseville ihmisille. Osasto 3:lla pyritään luomaan asukkaiden hoitoympäristö kodinomaiseksi ja viihtyisäksi. Osasto 3 sijaitsee Vanhankylänniemen terveyskeskuksessa kolmannessa kerroksessa. Osasto 3 on jaettu kahteen eri soluun, joista toinen on hoivapuoli ja toinen kotiin kuntoutettavien yksikkö. Osasto 3:lla on asukaspaikkoja yhteensä 20, joista 14 on laitoshoivan paikkoja ja 6 kotiin kuntoutettavien paikkoja. Hoivapuolella on 6 kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone. Huoneiden koot vaihtelevat 14-20 m² välillä. Kotiin kuntoutujien puolella on 5 yhden hengen huonetta ja yksi kahden hengen huone. Huoneiden koot vaihtelevat 10-15 m² välillä. Kaikki huoneet ovat valoisia ja ikkunallisia. Tilat täyttävät laitoshoivalle asetetut turvallisuusvaatimukset. Osastolla on 2 suihkuhuonetta sekä 3 wc-tilaa, jotka sijaitsevat osaston käytävillä. Osastolla on 2 kansliaa, henkilökunnan taukotila jonka yhteydessä on keittiö. Asukkailla on 2 yhteistä ruokailu/ oleskelutilaa. Tilat mahdollistavat virike- ja ryhmätoiminnan toteutumisen. Asukkaiden ruokailuhetket, virike- ja toimintatuokiot ja muut yhteiset tilaisuudet vahvistavat yhteisöllisyyttä hoivayksikössä. Asukaslähtöiset toiminta-, virike- ja liikuntahetket toteutetaan sekä toiminnanohjaajan, osaston oman henkilöstön, omaisten että vapaaehtoisten toimijoiden voimin. Asukkaalla on mahdollisuus osallistua päivittäin mielekkääseen toimintaan, joka tukee ja ylläpitää hänen jäljellä olevaa toimintakykyään Asukkaiden kanssa ulkoillaan aktiivisesti ja ulkoilut kirjataan asiakkaan tietoihin. Yksikössä toimii myös toiminnanohjaaja, joka vastaa viriketoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta, erilaisten toiminta- ja virikeryhmien, tapahtumien ja retkien sekä ulkoilun muodossa. Asukkaiden osallistumista viriketoimintoihin seurataan erillisillä virikekorteilla sekä toiminnanohjaajan pitämillä tilastoilla toimintaryhmiin osallistuneiden henkilöiden määrästä. Toimitiloja tarkastetaan ja niiden soveltuvuutta arvioidaan jatkuvasti. Asukas- /omaistyytyväisyyskysely on yksi mittari jolla tätä arvioidaan.

11 6.1 PUHTAANAPITO JA PYYKKIHUOLTO Osasto 3:lla siivous on järjestetty Järvenpään kaupungin toimitilapalvelujen kautta. Siivoustyöntyön toteutuksessa noudatetaan siivouspalvelujen vähimmäisvaatimuksia ja hyviä käytänteitä. Siivouksen tasoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jätehuollossa noudatetaan jätehuoltolakia, ympäristösuojelulakia ja paikallisia jätehuoltomääräyksiä. Pyykkihuollosta vastaa Ravanin pesula liinavaatteiden ja henkilöstön työvaatteiden osalta. Asukkaiden omien vaatteiden pesusta huolehtii hoitohenkilöstö. 6.2 KIINTEISTÖHUOLTO Päivittäisellä kiinteistönhuollolla ja ulkoalueiden hoidolla varmistetaan kiinteistön jatkuva käytettävyys ja toimivuus sekä valvotaan ja ohjataan eri olosuhteita. Läsnä olevalla kiinteistönhuollolla on merkittävä rooli sovittujen sisäilmaolosuhteiden saavuttamisessa sekä energian käytön optimoinnissa. 24/7 päivystys mahdollistaa kiinteistöjen jatkuvan ja turvallisen käytön. Mikäli työntekijä havaitsee ongelmia sisäilmassa, on hän velvollinen ilmoittamaan siitä eteenpäin esimiehelleen. 6.3 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Hoivayksikössä on käytössä terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja laitteita ja tarvikkeita. Lisäksi käytössä on itsehoitoon tarkoitettuja laitteita ja tarvikkeita kuten verenpainemittareita, verensokerimittareita jne. Laitteiden turvallisuudesta vastaa Osasto 3:n esimies yhdessä fysioterapeutin kanssa. Huoltosopimukset ovat esimiehellä ja hänen vastuulla on tilata tarvittavat vuosihuollot ja korjaukset. Kaikilla työntekijöillä on vastuu ja velvollisuus ilmoittaa ja poistaa käytöstä vioittunut tai rikkinäinen laite. 7 ASIAKASTURVALLISUUS Turvallisuussuunnittelu perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja sen perustana on sisäisten ja ulkoisten uhkien ja vaaratilanteiden kartoittaminen (Pelastuslaki 379/2011). Osasto 3:lla riskien arviointiin käytetään riskienkartoittamislomakkeita (STM työsuojeluosaston riskienkartoituslomakkeet) ja riskien kartoitukseen osallistuu koko henkilökunta kerran vuodessa tai tarvittaessa. Riskikartoitus tehdään henkisestä kuormittumisesta, kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä, ergonomiasta, tapaturman vaaroista ja fysikaalisista vaaratekijöistä. Riskien kartoituksessa arvioidaan erilaisten vaara ja riskitekijöiden todennäköisyyttä työpaikalla ja sitä kuinka suuri riski on että vaaratilanteita tapahtuu. Osasto 3:lla on laadittu pelastussuunnitelma, jossa on pyritty ennakoimaan vaaratilanteiden syntyminen sekä määrittelemään keinot, joilla ylläpidetään valmiutta uhkaavien tilanteiden ehkäisemiseksi. Osasto 3:lla on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ja sammutusjärjes-

12 telmä, niiden tarkastus ja huolto on järjestetty x 1 kuukaudessa. Tarkistuksen tekee huoltotyöntekijä Teknisestä palvelukeskuksesta. Asiakasturvallisuus varmistetaan tekemällä tiivistä yhteistyötä paloviranomaisten, laitteiden ja järjestelmien valmistajien kanssa sekä kiinteistöhuollon asiantuntijoiden kanssa. Tiloja ja toimintatapoja muutetaan jotta turvallisuus voidaan taata. Palveluyksiköissä järjestetään turvallisuuskävelyitä, joilla parannetaan työntekijöiden tietoisuutta paloturvallisuudesta. Vaaratilanteisiin pyritään varautumaan parhaan mukaan ja ennakoimaan tilanteita. Osasto 3:lla on tehty toimintaohjeita turvallisuuteen liittyen, ja niitä päivitetään säännöllisesti. 7.1 VALVONTALAITTEET Osasto 3:lla on lukitut ovet (3kpl), joissa kulkukoodit. Asukkailla on käytössä Miratel potilaskutsujärjestelmä, joista hälytys menee hoitajien vastaanottimeen. Kaikki käynti osasto 3:lle tapahtuu terveyskeskuksen ulko-ovien kautta. Terveyskeskuksen ulko-ovilla on kameravalvonta. 8 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeenarviointi ja kartoitus tehdään ennen palveluasumisyksikköön siirtymistä, joko kotihoidon, akuuttiosaston, fysioterapeutti + sairaanhoitaja työparin tai kotiinkuntouttavan yksikön toimesta. Järvenpään kaupungissa toimii myös SAS (= selvitä, arvio, sijoita)- työryhmä. Sen tarkoituksena on moniammatillisesti yhdessä pohtien selvittää uusien yli 65- vuotiaiden asiakkaiden kokonaistilanne ja löytää hänelle oikeanlainen hoito ja hoiva. Ikääntyneiden asumispalveluihin liittyvästä neuvonnasta vastaa asumispalveluohjaajat. Asiakkaan palveluntarpeen määrityksessä huomioidaan asukkaan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalisen tilanne sekä ympäristötekijät. Niiden pohjalta rakennetaan myös palvelu- ja hoitosuunnitelma (Asiakaslaki 7 ). Palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemiseen osallistuu asukas itse, omaiset ja nimetty vastuuhoitaja. Osasto 3:lla jokaisella asukkaalla on oma vastuuhoitaja. Vastuuhoitajuus on tärkeä osa asukkaan kokonaisvaltaista hoitotyötä. Vastuuhoitaja huolehtii yhdessä muun hoitotiimin kanssa asukkaan yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden, viihtyvyyden sekä hoito- ja palvelusuunnitelman toteutuksesta. Vastuuhoitaja toimii asukkaan asioidenhoitajana ja puolestapuhujana hoitotiimissä sekä tuntee asukkaan parhaiten. Vastuuhoitajuuden merkitys korostuu pitkässä hoitosuhteessa, jossa on tavoitteena asukkaan tarpeiden ja toiveiden kartoitus ja niihin vastaaminen. Asukkaan luottamus ja hänen asioistaan huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla, on vastuuhoitajan keskeisin tehtävä. Vastuuhoitajana voi toimia myös tiimi tai pari, jolloin vastuu jaetaan useamman hoitajan kesken. Kun kaupungin asumispalveluohjaajalla on tarjota laitoshoivan paikka OS 3:lta, ilmoittaa hän asiakkaalle tai hänen edustajalleen asiasta. Asiakkaalla ja hänen edustajalla on mahdollisuus käydä tutustumassa yksikköön ennen päätöstään ottaa tarjottu paikka vastaan. Asumispalveluohjaajan toimenkuvaan kuuluu selvittää asiakkaalle sopimuksen sisältö ja kustannukset ennen kuin asiakas muuttaa hoitoyksikköön. Asiakkaalle toimitetaan laskelma

13 ja päätös hoivapaikasta ja maksuista sijoittumisen jälkeen. Tarvittaessa järjestetään hoitoneuvottelu, jossa asioista voidaan sopia. 8.1 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN JA OSALLISTUMISEN TOTEUTUMINEN Asiakkaan palveluja järjestettäessä ja - antaessa noudatetaan lakia sosiaalihuollon asiakkaasta ja oikeuksista sekä lakia potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiakasta varten on järjestetty myös sosiaali- ja potilasasiamiehen palvelut. Tiedot sosiaali- ja potilasasiamiehestä ovat ilmoitustauluilla. 8.2 RAJOITTEIDEN JA PAKOTTEIDEN KÄYTTÖ Rajoittamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla liikkumista rajoitetaan fyysisesti tai kemiallisesti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Lääkäri tekee määräyksen rajoitteiden käytöstä. Vanhusasukkaan omaa turvallisuutta vakavasti uhkaavan vaaran torjumiseksi on asukkaan liikkumista voitava rajoittaa hänen tahdostaan riippumatta, mutta vain siinä määrin kuin kulloinkin on välttämätöntä. Ratkaisu on aina tehtävä asukaskohtaisesti ja yksilöidysti, ja sitä ennen harkittava, voidaanko käyttää muita menetelmiä. Rajoitteita ja pakotteita käytetään vain kun niihin on perusteltuja syitä ja niistä sovitaan aina yhteistyössä asukkaan omaisen kanssa. Pakottavia syitä ovat asukkaan turvallisuuteen liittyvät seikat, esim. muistisairaiden kohdalla. Rajoitteet eivät ole ensisijainen menettelytapa, vaan ensin tulee kartoittaa josko esim. toimintatapoja tai toimintaympäristöä muuttamalla saadaan vaikuttavuutta. LIITE 4: Asukkaiden suoja-/rajoitustoimenpiteet Järvenpään pitkäaikaishoidossa ja yksityisissä asumispalvelu yksiköissä 8.3 KUVAUS MENETTELYTAVASTA, JOS TODETAAN ASIAKKAAN LOUKKAAVAA TAI EPÄAS IALLISTA KOHTELUA Asukkaan epäasiallista kohtelua ei suvaita. Jokaisella työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus esimiehelleen, mikäli havaitsee epäasiallista kohtelua. Epäasialliseen kohteluun puututaan heti. Asiasta keskustellaan asianomaisten kanssa ja selvitetään. Epäasiallisesta kohtelun seurauksena voidaan antaa huomautus/varoitus tai työsopimus voidaan purkaa. 8.4 KUVAUS MENETTELYSTÄ, MITEN HUOLEHDITAAN J A KUKA VASTAA ASIAKKAAN HALLUSSA O LEVISTA RAHAVAROISTA, AVAIMISTA JA MUISTA TAVAROISTA

14 Asukkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti asukkaalle itselleen, hänen omaisilleen tai edunvalvojalleen. Jos on kuitenkin tarvetta ottaa säilytettäväksi asiakkaan tilan tai pyynnön perusteella hänen omaisuuttaan, on hoitokodin tehtävä omaisuudesta ja varoista luettelo. Asukkaan omaisuus ja rahavarat on säilytettävä lukitussa tilassa. Asumisyksikössä säilytettävän rahamäärän ei tule ylittää kohtuullista, pieniin hankintoihin tarvittavaa summaa. Suositeltavaa on, että maksukortteja, koruja ja muita arvoesineitä pidetään säilytyksessä mahdollisimman vähän. Vain asiakas itse voi käyttää pankkikorttia. Henkilökunta ei saa käyttää asiakkaan pankkikorttia edes asiakkaan luvalla. Pankkikortin ja tunnuslukujen säilyttäminen kuuluu vain asiakkaalle. Asiakkaita tulee ohjata käyttämään pankkitiliään suoraveloitusten ja maksupalvelun avulla. Asukkaiden käteisvarat ja niiden oikeanlainen käsittely tarkastetaan kolme kertaa vuodessa. Mikäli asiakas ei ole kykenevä hoitamaan raha-asioita itse on hänelle nimettävä edunvalvoja. LIITE 5: Menettelytapaohje asiakkaiden rahavarojen käsittelyyn 8/2012 8.5 MUISTUTUKSET JA HUOMAUTUKSET Ensisijaisesti asukkaita ja omaisia pyydetään selvittämään asia asukasta hoitaneiden henkilöiden kanssa tai heidän esimiehen kanssa. Mikäli asukas tai hänen omainen haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, tulee hänen toimittaa se Järvenpään kaupungin kirjaamon kautta. Muistutukseen annetaan perusteltu, kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Järvenpään kaupunki Kirjaamo PL 41 04410 Järvenpää

15 9 ASIAKASTYÖN LAADUN VARMISTAMINEN 9.1 TOIMINTAKYKYÄ JA HYVI NVOINTIA EDISTÄVÄT KÄYTÄNNÖT Asiakastyö perustuu asiakaslähtöiseen, asiakkaan toimintakykyä ylläpitävään ja/tai edistävään toimintatapaan. Kuntoutumista edistävän työotteen perustana on asukkaan voimavaralähtöisyys jossa keskitytään asukkaan mahdollisuuksiin, ei niinkään ongelmiin. Palvelutarpeen kartoittamisessa ja hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asiakkaalla on; mitä asiakas omasta mielestään pystyy tekemään itsenäisesti ja millaisia selviytymisstrategioita hän on läheistensä kanssa elämäntilanteessaan kehittänyt. Kuntouttavan työotteen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asukkaan toimintakykyä. Fyysistä toimintakykyä ylläpidetään/ edistetään kannustamalla asukasta toimimaan mahdollisimman itsenäisesti tai ohjauksen avulla (pukeutuminen, riisuutuminen, hygienian hoito, liikkuminen, ruokailu). Psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpidetään mm. yhteisen viriketoiminnan avulla. Osasto 3:lla vietetään asukkaiden syntymäpäiviä yhdessä sekä keskustellaan yhdessä päivän ja maailman tapahtumista. Asukkailla on mahdollisuus osallistua päivittäin mielekkääseen toimintaan, joka tukee ja ylläpitää hänen jäljellä olevaa toimintakykyä ja kuntouttaa. Asukkaita rohkaistaan osallistumaan toimintaryhmiin joita pitää toiminnanohjaaja. Toimintakykyä arvioidaan erilaisilla mittareilla (mm. RaVa, RAI, MMSE), päivittäisellä havainnoinnilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä (psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) THL: Liikuntasuositukset eri-ikäisille 9.2 RAVITSEMUS JA RUOKAHU OLTO Oikeanlainen ravitsemus on tärkeää ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edellytyksenä. Asukkaille tarjotaan viisi ateriaa (aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala) päivässä ja huolehditaan, että iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ylitä 11 tuntia. Ruoka tuodaan Järvenpään kaupungin ravitsemuskeskuksesta ja ruoka täyttää ravitsemusneuvottelukunnan suositukset. Osasto 3:lla kaikki päivän ateriat toimitetaan kaupungin ravitsemuspalvelusta. Ruoanjakelukeittiö sijaitsee samassa talossa. Ruoka tarjotaan kullekin asukkaalle sopivassa muodossa. Ruoat täyttävät ravitsemusneuvottelukunnan suositukset. Ruuat tuodaan lämpökärryissä ja ruokailusta vastaava henkilö mitta ruokien lämpötilan ennen tarjoilua. Ruoka tarjotaan asukkaiden mieltymysten ja yksilöllisten tarpeiden (esim. energiantarve sairaudet) mukaan. Asukkaan ravitsemukseen liittyvät tarpeet ja auttamistavat on kirjattu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Ruokailut tapahtuvat pääsääntöisesti ruokasalissa, jossa hoitajat tarvittaessa auttavat ja tukevat ruokailutilanteessa. Henkilökunta valvoo ruokailutilannetta. Ravitsemusneuvottelukunnan suositukset

16 LIITE 6: Ruokahuollon omavalvonta 9.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Osasto3:n perehdytysohjelmaan kuuluu osana myös oikea hygieniakäyttäytyminen. Henkilökunta pukeutuu siisteihin ja asianmukaisiin työasuihin jotka työnantaja huoltaa. Ruoan käsittelyyn ja valmistukseen osallistuvat henkilöt käyttävät erillisiä vain ruoan käsittelyyn tarkoitettuja essuja. Kaikilla työntekijöillä, jotka osallistuvat ruoan käsittelyyn on hygieniapassi. Toimintayksikköön on tehty toimintaohjeita hygieniaan ja infektioiden torjuntaa varten. Osasto 3:n siivouksesta vastaa Järvenpään kaupungin toimitilapalvelut. Mikäli asukkaalla todetaan tarttuva tauti, informoidaan siitä siistijää, jotta he osaavat toimia oikein siivotessaan. Epidemiatilanteesta tai vaikeista tapauksista informoidaan hygieniahoitajaa ja noudatetaan hänen antamia ohjeita. 10 SAIRAANHOITO JA LÄÄKÄRIPALVELUT Yksikön sairaanhoitajien vastuulla on asukkaiden kokonaisvaltainen sairaudenhoito sekä terveydentilan arviointi. Järvenpään kaupunki järjestää lääkäripalvelut, Osasto 3:lla on nimetty vastuulääkäri. Hammashoitaja ja -lääkäri käyvät tarvittaessa Osasto 3:lla mutta pyrkimyksenä on, että asukkaat viedään hammashoitajan- ja lääkärin vastaanotolle. Päivittäisestä terveydenseurannasta huolehtii vuorossa olevat hoitajat yhdessä. Hoitaja arvioi asukkaan sairaanhoidon kiireellisyyden. Hoitajat voivat konsultoida lääkäriä tarvittaessa. Kiireellisissä sairaustapauksissa soitetaan samassa talossa sijaitsevaan päivystykseen KLO 8-22 ja muutoin 112, jolloin ambulanssihenkilöstö arvioi tarvittavan hoidon ja jatkotoimenpiteet. Kiireettömät lääkäripalvelut järjestetään Järvenpään kaupungin puolesta. Nimetty lääkäri käy säännöllisesti Osasto 3:lla. Asukkaan vastuuhoitaja vastuulla on huolehtia että tarvittavat lääkärintarkastukset ja reseptien uusinnat suoritetaan. Mikäli asukas tarvitsee erikoissairaanhoitoa kirjoittaa lääkäri lähetteen erikoissairaudenhoitoon. Asukkailla on mahdollisuus käyttää myös yksityissektorin palveluita omakustannehintaa. LIITE 7: Asukkaan lähettäminen sairaudenhoitoon

17 11 TURVALLINEN LÄÄKEHOITO Osasto 3:lla on Turvallinen lääkehoito- oppaan mukainen lääkehoitosuunnitelma, jossa on määritelty lääkehoidon vastuut ja käytänteet. Suunnitelman toteutuksesta ja päivityksestä vastaa vastaava sairaanhoitaja ja sen toteutumista seurataan lääkehoidon poikkeamilla, joihin reagoidaan välittömästi ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Lääkkeet säilytetään lukittavissa kaapeissa ja tiloissa. Kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla henkilöillä on oltava kirjallinen lääkärin allekirjoittama lupa pätevyydestään. STM: Turvallinen lääkehoito LIITE 8: Lääkehoidon suunnitelma 12 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY, SIIRTÄMINEN JA SÄILYTTÄMINEN Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakastiedot, joita käytetään asukkaan hoivan- ja hoidon toteuttamiseksi. Asiakastietojen lisäksi kirjataan tieto omaisesta tai asioiden hoitajasta. Asiakastietoja luovutetaan lain edellyttämille viranomaisille (THL, Kela) ja asiakkaan luvalla avoterveydenhuollon ja hoitolaitostenkäyttöön, jos terveyden- tai sairaanhoito sitä vaatii. Asiakastietoja voidaan antaa puhelinkeskustelujen, Pegasos-postin ja kirjallisin tiedottein. Sähköpostia ei saa käyttää asiakastietojen siirtämisessä tietosuojan takia. Luotettava ja tarkka kirjaaminen on tiedonkulun perusta. Kaikilla työntekijöillä ja yhteistyökumppaneilla on vaitiolovelvollisuus, jokainen työntekijä allekirjoittaa kirjallisen vaitiolositoumuksen. Henkilörekisteriseloste löytyy Osasto 3:n julkiselta ilmoitustaululta kaikkien nähtäväksi. LIITE 9 : Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä LIITE 10: Vaitiolovelvollisuus 12.1 HENKILÖSTÖN PEREHDYTTÄMINEN TIETOSUOJA-ASIOIHIN JA ASIAKIRJA HALLINTOON Kokonaisvastuu perehdyttämisestä on esimiehellä, mutta hän voi nimetä perehdytyksestä vastaavan. Perehdytys tietosuoja-asioihin kuuluu osana yleistä perehdytystä. Työntekijöille järjestetään tietosuojakoulutusta, joka on suunniteltu koulutussuunnitelmaan. Jokaisen työntekijän on myös suoritettava sähköinen tietoturvakoulutus, Navisec ja toimitettava siitä saatu todistus esimiehelle. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuojaasioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista): Sosiaaliportti: perehdyttäminen tietosuoja-asioihin

18 12.2 ASIAKASREKISTERIT Asumispalveluiden potilasrekisterit: Pegasos potilastietojärjestelmään tallennetut sairauden- ja terveydenhuollon tiedot Pegasos-tietojärjestelmään tallennetut sosiaalihuoltolain mukaiset tiedot Pegasoksen osarekisterinä Hilmo (hoitoilmoitus) tietokanta RAI-Soft LTC-tietojärjestelmään tallennetut tiedot RaVatar sovelluksen asiakastiedot Lisäksi asukaskohtaisissa kansioissa hoitoyksiköissä säilytetään mm. asiakkaan henkilötietolomake ja ajantasainen lääkelista, manuaalisesti allekirjoitetut todistusjäljennökset ja asiakkaan suostumukset sekä EKG-käyrät ja muut paperimuodossa olevat potilasasiakirjat sekä asiakkaan edunvalvontaan liittyvät asiakirjat. Asukkaiden asiakirjat arkistoidaan Vanhankylänniemen potilasarkistoon. Asiakirjat toimitetaan arkistoon lajiteltuna ja järjesteltynä. LIITE 11: Menettelyohje (tulossa Katja tekee) LIITE 12: Rekisteriseloste 12.3 TIETOSUOJAVASTAAVA Rekisterin pitäjä nimeää tietosuojavastaavan, jonka tehtävänä on antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä toimia erityisasiantuntijana auttaen rekisterinpitäjää saavuttamaan hyvän henkilötietojen käsittelytavan ja mahdollisten erityislakien edellyttämän korkean tietosuojan tason. Tietosuojavastaava antaa asiantuntija-apua sekä organisaation henkilöstölle että ennen kaikkea johdolle, jolla on viimekätinen vastuu henkilötietojen käsittelystä. Tietosuojavastaava tukee henkilöstöä tietosuoja asioissa, toimii yhdyssiteenä valvontaviranomaisiin, raportoi organisaation johdolle sekä vastaa muista organisaation johdon osoittamista tietosuojaa tukevista tehtävistä. Tietosuojavastaava Katja Pulliainen Lehmustokoti Jampankaari 4C 04400 Järvenpää 040-315 2141

19 13 OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Omavalvonta on jatkuva prosessi ja valvonnantyökalu. Yksikön esimies seuraa ja vastaa siitä että yksikön omavalvonta on toimiva ja siitä dokumentoidaan ohjeiden mukaisesti. Mahdolliset poikkeamat dokumentoidaan, käsitellään ja korjataan välittömästi. Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa Omavalvontasuunnitelman päivittämisestä vastaa palvelupäällikkö.