1. Sijaishuollon järjestäminen, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne

1 Ylöjärven perhetukikeskus Kiirus Omavalvontaohjelma 1. Sijaishuollon järjestäminen, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Asiakkaiden sijoittamisprosessi Vaadittava /suositeltava taso Yksiköllä on kirjallinen toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma. Yksiköllä on kirjallinen sijoittamissuunnitelma. Laadunhallinta Yksiköllä on kirjalliset laatukriteerit. Kasvatusmenetelmät Yksiköllä on henkilöstön kanssa yhdessä sovitut kasvatusmenetelmät ja ne on kirjattu. 1.1. Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu Ylöjärven perhetukikeskus Kiirus on Ylöjärven kaupungin ylläpitämä seutukunnallisesti toimiva lastensuojelun kriisi- ja päivystysyksikkö kiireellisesti sijoitetuille (LsL 38 ) 12 17 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Asiakkaat ohjautuvat Kiirukseen Tampereella Leinolan perhetukikeskuksessa toimivan kiireellisen palveluohjauksen kautta. Kiiruksessa on seitsemän asiakaspaikkaa. Osastolla on kahdeksan huonetta, mikä mahdollistaa oman huoneen myös tilapäisesti ylipaikalla oleville asiakkaille. Henkilökuntaan kuuluu yhdeksän työntekijää. Kiirus on hallinnollisesti yksi Ylöjärven kaupungin perusturvalautakunnan alaisen sosiaalipalveluiden vastuualueen lasten ja perheiden sosiaalityön tehtäväalueen kustannuspaikoista. Kiirus toteuttaa Ylöjärven kaupungin perusturvaosaston strategiaohjelmaa ja sen pohjalta laadittuja vuosittain tarkistettavia tavoitteita. Kiiruksen toimintaa ohjaavat henkilökunnan yhdessä laatimat arvot pohjautuvat perusturvaosaston yhteisiin arvoihin. Kiiruksen arvot ovat: Ihmisarvon kunnioittaminen Tämä tarkoittaa Kiiruksessa - Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista eri tasoilla lainsäädännöstä arkeen - Nuoren ja hänen perheensä lähtökohtien ottamista huomioon määriteltäessä, mikä on hyvää heidän kohdallaan - Eri kulttuurien hyväksymistä - Henkilökohtaisen vakaumuksen kunnioittamista ja sen ilmaisemisen hyväksymistä - Sukupuolisen suuntautumisen hyväksymistä

2 - Erilaisten mielipiteiden huomioon ottamista ja toista kunnioittavaa tapaa puhutella, keskustelujen suojaamista ulkopuolisilta Vastuullisuus - Kouluttautumista ja tiedon jakamista - Virheiden avointa läpikäyntiä ja niistä oppimista - Nuoren ja hänen perheensä oman vastuun ymmärtämistä ja siihen tukemista - Nuoren tarpeisiin vastaamista, palveluihin ohjaamista ja niiden saannin varmistamista - Turvallisuuden varmistamista - Kirjausten oikeellisuutta ja asiallisuutta - Uusien, omasta työyhteisöstä ja kaikilta sen jäseniltä nousevien toimintamallien luomista ja tästä syntyvää motivaatiota - Avoimuutta ja tiedon kulun varmistamista - Taloudellisuutta, josta vastaavat sekä työntekijät että johto - Hyvästä ilmapiiristä ja toiminnan sujumisesta huolehtimista - Koko työyhteisö vastaa laadusta siten, että voimme ylpeästi kertoa olevamme Kiiruksesta Oikeudenmukaisuus - Nuori tulee kuulluksi, hänen viestinsä kulkee eteenpäin ja nuori saa tästä positiivisen kokemuksen - Yhdenvertaisuutta, dialogisuutta, toisen tasavertaisena ihmisenä kohtaamista - Lastensuojelulain noudattamista lapsen edun kannalta tulkiten - Toiminnan läpinäkyvyyttä ja siitä syntyvää luottamusta - Nuoren oikeutta huolehtivaan, turvalliseen kotiin - Työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua - Asiakasarvioissa nuoren ja perheen mielipiteiden mukaan ottamista Kiiruksessa pysäytetään lapsen terveyttä ja kehitystä vakavasti vaarantava tilanne (Lsl 40 ), turvataan ja järjestetään lapsen tarvitsema hoito ja huolto sekä arvioidaan lapsen kiireellisen sijoituksen jälkeen tarvitsema tuki. Kullekin lapselle yksilöllisesti asetettuja kiireellisen sijoituksen tavoitteita tukevat aikuislähtöisesti rajattu ja strukturoitu arki, omaohjaajajärjestelmä, suunnitelmallinen perhetyö ja asiakaslähtöinen verkostotyö lapsen asioissa toimivien tahojen kanssa. 1.2. Asiakkaiden sijoitusprosessi Kiirus voi vastaanottaa uudet asiakkaat ympärivuorokautisesti. Tieto uudesta asiakkaasta saadaan kiireellisestä palveluohjauksesta, sosiaalipäivystyksestä tai lasta sijoittavalta sosiaalityöntekijältä. Tulotilannetta varten on kirjallinen toimenpidelista. Ensitietolomakkeelle kerätään tarvittava informaatio lapselta, sosiaalityöntekijältä, vanhemmilta ja mahdollisilta muilta saattajilta. Tulotilanteessa asetetaan asiakassuunnitelmaneuvottelussa täsmentyvät kiireellisen sijoituksen tavoitteet. Kiireellisen sijoituksen kesto on 30 päivää. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa enintään 30 päivällä jos ensimmäiset 30 päivää eivät ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen

3 selvittämiseksi. Jatkopäätös edellyttää, että tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä eikä välttämättömiä lisäselvityksiä ole ollut mahdollista saada 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta. Jatkopäätöksen on oltava lapsen edun mukainen. Kiireellisen sijoituksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan asiakassuunnitelmaneuvottelussa ja sijoituksen jälkeen lapselta ja vanhemmilta pyydetyllä asiakaspalautteella. Jokaisesta Kiirukseen kiireellisesti sijoitetusta lapsesta laaditaan kirjallinen asiakasarviointi, joka lähetetään lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. 1.3. Laadunhallinta Kiiruksen laadunhallintaa tukee kaikilta lähteviltä nuorilta ja heidän vanhemmiltaan pyydettävä asiakaspalaute. Näitä käydään säännöllisesti läpi henkilökuntapalavereissa. Vuosittain toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely osana Ylöjärven kaupungin kattavaa asiakastyytyväisyyskyselyä. Tämän kyselyn tulokset käydään läpi Kiiruksessa ja perusturvan johtoelimissä. Vastaavalla tavalla käsitellään vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn tulokset. Asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyiden tulosten pohjalta asetetaan vuosittain 1-3 kehittämistavoitetta. Kiiruksen omavalvontaohjelma on laadittu 26.11.2013 ja sitä päivitetään säännöllisesti. Omavalvontaohjelma sisältää kattavasti Kiiruksen toiminnan laadun kannalta kriittiset kohdat. Jos omavalvonnassa todetaan poikkeamia työn laadussa, laaditaan suunnitelma, aikataulu ja seuranta korjaavista toimenpiteistä. Kiiruksessa on riittävä, kelpoisuusehdot täyttävä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005), osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön rikostausta tarkistetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukaisesti. Henkilöstöllä on oikeus täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen. 2. Henkilöstöön ja henkilömitoitukseen kohdistuva valvonta Vastuuhenkilö ja kelpoisuus Vaadittava / suositeltava taso Vastuuhenkilöllä on kelpoisuuslain 10 4 mom. mukainen kelpoisuus. Johto- ja valtasuhteet on määritelty kirjallisesti. Henkilöstö ja kelpoisuus Henkilöstöllä on kelpoisuuslain mukainen koulutus (Lsl 60, Kelpoisuuslaki 6 ja 8 ). Vastuuhenkilön lisäksi vähintään puolella henkilöstöstä on sosiaali- ja terveydenalan amk-tutkinto. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan Vuoden aikana vähintään 3 kuukautta työskennelleiden rikostausta on selvitetty.

4 selvittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus ja työnohjaus Henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma on laadittu. Työnohjaus on mahdollistettu kaikille työntekijöille. 2.1. Vastuuhenkilö: tehtävät ja kelpoisuus Lsl 60 2 mom. mukaisesti Kiiruksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista annetun lain 10 4 mom. edellyttämä kelpoisuus. Kiiruksen johtajan virassa toimii KTM Hannu Järvinen. Kiiruksen johtaja johtaa sekä asiakastyötä että henkilöstöä. Johtaja vastaa siitä, että Kiiruksessa on palvelujen tarpeeseen ja asiakasmäärään nähden riittävästi henkilöstöä, jonka koulutustaso ja ammattitaito mahdollistavat korkeatasoisten lastensuojelupalvelujen antamisen. Kiiruksen ohjaajien ja yövalvojien lähiesimiehenä toimii vastaava ohjaaja (Taru Tamminen). Vastaava ohjaaja huolehtii työvuorolistojen suunnittelusta ja niiden toteutumien viemisestä palkkahallintoon ja muista lähiesimiehelle kuuluvista toimenkuvassa määritellyistä tehtävistä. Vastaava ohjaaja hoitaa johtajan lomien aikana johtajalle kuuluvat henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät. 2.2. Henkilöstön kelpoisuus, täydennyskoulutus ja työnohjaus Kiiruksessa on toiminnan luonteen ja toiminta-ajatuksen mukainen henkilöstö. Kiiruksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluu 9 työntekijää ja asiakaspaikkoja on 7, tästä muodostuu suhdeluku 1,28 työntekijää / asiakas. Vastaavalla ohjaajalla ja ohjaajilla (5) on kaikilla kelpoisuuslain 6 mukainen sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto. Yövalvojilla (2) on kelpoisuuslain 8 mukainen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Kiiruksen henkilökunnassa on sekä naisia (7) että miehiä (2). Nuorin työntekijä on 26- ja vanhin 55-vuotias. Kiiruksen henkilökunnalla on mahdollisuus ja oikeus osallistua vuosittain yksilöllisesti arvioiden riittävässä määrin täydennyskoulutukseen talousarvioon varattujen määrärahojen rajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin 3 10 koulutuspäivää vuodessa. Koulutustarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja niistä laaditaan koulutussuunnitelma. Kiiruksen henkilökunnalle järjestetään ryhmätyönohjausta 8-10 kertaa vuodessa. Lisäksi on tarvittaessa mahdollisuus yksilötyönohjaukseen. Työnohjaus toteutetaan Kiiruksen ja työnohjaajan välisen kirjallisen sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Työnohjauksella tuetaan henkilöstön työssäjaksamista ja työssä kehittymistä. Kiiruksen kaikilta työntekijöiltä on selvitetty rikostausta Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukaisesti. Rikostausta selvitetään myös niiltä, joiden työ- tai harjoittelusuhteiden yhteenlaskettu kesto ylittää kolme kuukautta vuoden aikana.

5 3. Toimitilat Yksityisyys / yhteisöllisyys Vaadittava / suositeltava taso Jokaisella lapsella on oma huone. Asuinyksikössä on riittävästi yhteisiä tiloja ruokailuun ja yhdessäoloon ja toiminta- ja harrastustiloja sekä neuvottelu- ja toimistotilaa. Asuinyksikössä on oma pienkeittiö. Huonekoko Yhden hengen huoneen vähimmäismitoitus vähintään 12 m2. Saniteettitilat Vähintään 3 saniteettitilaa / asuinyksikkö. 3.1. Sijainti ja rakennustiedot Kiirus sijaitsee Ylöjärven kaupungin Kangasniemen alueella, os. Peukaloisentie 2. Alue on kaavoitettu pientaloalueeksi. Kiiruksen tilat ovat samassa rakennuksessa Kangasniemen päiväkodin kanssa. Rakennuksen huoneistoala on 1726 m2, tästä Kiiruksen osuus 350 m2. Rakennus on valmistunut vuonna 2009. Kiiruksella on oma aidattu piha-alue. Tiloja hallinnoi Ylöjärven kaupungin tilakeskus, joka vastaa myös kiinteistönhuollosta ja kunnossapidosta. Jätehuolto on yhteinen Kangasniemen päiväkodin kanssa. 3.2. Yksityisyys / Yhteisöllisyys Kiiruksessa on kahdeksan asuinhuonetta asiakkaana oleville nuorille. Yksi niistä on 20,2 m2 ja muut seitsemän 12 m2. Iso huone on varattu tilapäiskäyttöön tarvittaessa ylipaikalla olevalle nuorelle. Jokaisella asiakkaalla on näin käytössään oma, vähintään 12 m2 huone. Huoneiden ovet saa tarvittaessa lukkoon. Huoneissa on sänky, koulupöytä ja tuoli ja kiinteänä varustuksena vaatekaappi. Nuorten käytössä olevaa yhteistä tilaa on 31,5 m2 olohuone, 8,9 m2 tupakeittiö ja kaksi 16,1 m2 harrastehuonetta. Kiirus voi käyttää päiväkodin puolella olevaa juhla/liikuntasalia, jonka koko on 65,8 m2. Tytöille ja pojille on erilliset WC:t ja suihkut. Lisäksi on invawc. Kiiruksessa on sauna. Vaatehuoltoa ja pyykinpesua varten on oma tila. Siivousvälineet ja aineet säilytetään lukollisessa siivouskomerossa. Henkilökunnalla on käytössä omat saniteettitilat. Sosiaalitilat naisille ja miehille ovat yhteiset päiväkodin kanssa ja sijaitsevat päiväkodin puolella. Kiiruksessa on lukolliset toimistotilat: valvomo, toimisto, johtajan huone, neuvottelu ja perheneuvottelu. Lisäksi on vastaanottohuone, jossa oma suihku/wc. Tämä tila toimii mm. näytteenantopaikkana henkilönkatsastuksissa, erillisellä tilalla turvataan nuoren intimiteetti näissä tilanteissa. Kiiruksessa on 6,8 m2 kameravalvonnalla varustettu eristystila.

6 4. Turvallisuuden valvonta Terveydensuojeluviranomaisen lausunto Vaadittava / suositeltava taso Hyväksytty lausunto. Lääkehoito Lääkehoitosuunnitelma on laadittu ja lääkehoidosta vastaava nimetty. Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Pelastusviranomaisen lausunto pelastus- ja poistumisturvallisuusselvityksestä. Henkilöstö on perehdytetty suunnitelmiin ja ohjeet ovat jokaisen saatavilla. Pelastautumista on harjoiteltu henkilökunnan ja lasten kanssa. Kameravalvonta Kameravalvonnasta on informoitu lapsia ja nuoria. Kameravalvonnan käytöstä ja henkilötietojen keräämisestä on laadittu rekisteriseloste. 4.1. Terveydensuojelu ja hygienia Pirkkalan kunnan ympäristönterveydenhuollon terveystarkastaja on 20.5.2010 hyväksynyt Kiiruksen Terveydensuojelulain (763/1994) 13 mukaisen ilmoituksen lastenkodiksi ja Elintarvikelain (23/2006) 14 mukaisen hakemuksen elintarvikehuoneiston ja omavalvontasuunnitelman hyväksymiseksi. Kiiruksen käyttöönottotarkastus on tehty 24.2.2010. Viimeisin terveystarkastus on tehty 20.3.2013. Kiiruksen koko henkilökunnalla on elintarvikehygieenista osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi). 4.2. Turvallinen lääkehoito Kiiruksessa on Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito-oppaan (STM:n opas 2005:32) mukainen lääkehoitosuunnitelma. Kiiruksen henkilökunnassa on kolme terveydenhuollon tutkinnon suorittanutta työntekijää: kahdella on lähihoitajan ja yhdellä perushoitajan tutkinto. Heistä kaksi työntekijää on päivittänyt lääkehoidon koulutuksensa vuonna 2013 ja yksi vuonna 2014. Muu henkilökunta on suorittanut lääkehoidon perusteet koulutuksen (LOVE/LOP) vuonna 2014. Kiiruksessa lääkehoidon toteuttamisesta vastaa vastaava ohjaaja Taru Tamminen, lähihoitaja ja sosionomiamk. Lääkkeenjako-oikeus on hänen lisäkseen molemmilla yövalvojilla. Lääkkeet säilytetään lukitussa kaapissa toimistossa, jonka ovet pidetään lukittuina. Kylmässä säilytettäville lääkkeille on jääkaappi lukittavassa tilassa.

7 Lääkkeenjako-oikeuden omaavat työntekijät täyttävät nuorten henkilökohtaiset dosetit, joista muu henkilökunta voi antaa lääkkeet. 4.3. Pelastussuunnitelma Kiiruksessa on Pelastuslain (379/2011) ja asetuksen (407/2011) mukainen kirjallinen, päivitetty palo- ja turvallisuussuunnitelma, jonka koko henkilökunta on lukenut. Pelastussuunnitelman tiivistelmä on näkyvillä toimistossa ja johtajan huoneessa. Kiiruksessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ja sprinklerointi. Poistumistiet ja käsisammuttimien sijainnit on asianmukaisesti merkitty. Henkilöturvallisuus: Kiiruksen työsuojelua valvoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue p. 020 636 1060. Kiiruksen työsuojeluyhteistoimintahenkilöinä toimivat Ylöjärven kaupungin työsuojelupäällikkö (Marjo Soutolahti p. 050 3904 766) ja työsuojeluvaltuutettu (Rauno Kesseli p. 0500 719 394). Aluehallintovirasto on tehnyt Kiirukseen työsuojelutarkastuksen 2.5.2012. Tarkastuksessa ei ilmennyt mitään huomautettavaa. Kiiruksessa on tehty ja päivitetty riskien arviointi henkisen kuormittumisen, fysikaalisten vaaratekijöiden, työn ergonomian, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden sekä tapaturmien vaarojen osalta. Tapaturma- ja väkivaltatilanteita on ennakoitu ja niitä varten on kirjalliset ohjeet. Kiiruksella on palvelusopimus vartiointiliikkeen kanssa. Käytössä on hälytysrannekkeet (3 kpl) vartijakutsuja varten. Vartija käy piirikierroksellaan joka yö Kiiruksessa. 4.4. Kameravalvonta Kiiruksessa on kameravalvonta, joka kohdistuu koko rakennuksen (myös samassa rakennuksessa toimivan Kangasniemen päiväkodin) ulko-oviin ja piha-alueisiin. Lisäksi Kiiruksen vastaanotto- ja eristystilassa on kameravalvonta. Näissä tiloissa lasten yksityisyys on suojattu rajaamalla peseytymis- ja saniteettitilat valvonnan ulkopuolelle. Kameravalvonnan keskusyksikkö sijaitsee Kiiruksessa lukitussa tilassa. Kameravalvonnasta on laadittu rekisteriseloste (Henkilötietolaki 523/1999, 10 ). Kameravalvonnasta on asianmukaiset ilmoitukset rakennuksen ulko-ovilla. 5. Sijaishuollossa olevan lapsen asema ja oikeudet Lapsen huolto ja edunvalvonta Vaadittava / suositeltava taso Lapselle on tarvittaessa nimetty edunvalvoja. Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelma on laadittu kaikille lapsille ja laatiminen on sosiaalityöntekijän vastuulla. Yksikkö huolehtii:

8 - tarvittavat tiedot lapsesta asiakassuunnitelmlan laadintaan lapsen läsnäolosta ja osallisuudesta asiakassuunnitellman laadinnassa sekä - siitä, että asiakassuunnitelmassa sovitut asiat pannaan täytäntöön. Lapsen osallisuus Lapsella on oikeus: - keskustella sosiaalityöntekijän kanssa huostaanoton syistä ja suunnitelmista asioissaan tai sosiaalityöntekijän luvalla osallistua häntä koskevien suunnitelmien tekemiseen ja raportointiin. Yksikön tulee: - vastata siitä, että asiakassuunnitelman mukainen yhteydenpito on mahdollista lapsen ja hänen läheisten henkilöiden kanssa sekä - toimia yhteistyössä lapselle tärkeiden läheisten kanssa ja tukea lapsen kotilomien ja jaksojen toteutumista. Yhteistyö sijaishuollon aikana Asiakassuunnitelmaan on kirjattu - lapsen ja hänen asioistaan vastaavan sosiaalityöntekijän yhteydenpito sekä - lapsen ja hänelle tärkeiden henkilöiden yhteydenpito. Lapsi tietää keihin, miten ja missä asioissa hän voi olla yhteydessä valvoviin viranomaisiin. Oikeus palveluihin Yksiköllä on käytettävissä riittävästi terveydenhuollon palveluja. Lapsen koulunkäynti turvataan. Lapsi saa tarpeen mukaisen perus- ja erityistason opetuksen. Lapselle nimetään hänen kouluasioistaan vastaava. 5.1. Lapsen huolto ja edunvalvonta Lapset tulevat Kiirukseen kiireellinen sijoitus päätöksellä tai, jos ovat jo aikaisemmin huostaanotettuja, sijaishuoltopaikan muutos päätöksellä. Lastensuojelulain 38 :ssä säädetään siitä, että kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista siinä laajuudessa kuin kiireellinen sijoitus edellyttää ja siten kuin lastensuojelulain 45 :ssä säädetään. Sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi päättää asioista, jotka liittyvät sijaishuollon tarkoituksen toteutumiseen. Mikäli asia ei liity tähän, asiasta päättävät lapsen huoltajat. Toimielimen ratkaisuvaltaa lapsen asioissa rajoittaa lapsen edun periaate ja se, että lapsen asioista päätettäessä on aina pyrittävä yhteistoimintaan lapsen, lapsen vanhemman ja huoltajan kanssa. Sijaishuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää kiireellisesti sijoitetun tai huostaan otetun lapsen

9 1) olinpaikasta, 2) hoidosta, 3) kasvatuksesta, 4) valvonnasta ja muusta huolenpidosta, 5) edellä mainittujen asioiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta, 6) edellä mainittujen asioiden toteuttamiseksi tarpeellisesta terveydenhuollosta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on pyrittävä sopimaan lapsen, vanhempien ja huoltajien kanssa lapsen asioista. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on osaltaan tarkoitettu tällaisista asioista keskustelua ja sopimista varten. Kiireellisen sijoituksen aikana pidetään vähintään yksi asiakassuunnitelmaneuvottelu. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovitaan lapsen huollon ja huolenpidon käytännön toteutuksesta Kiiruksessa. Kiirus huolehtii, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä saa sijoituksen aikana tarvitsemansa tiedot lapsesta asiakassuunnitelmaa varten. Lapsen päiväraportit toimitetaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle tämän haluamassa ajassa, vähintään kahden viikon välein. Mahdolliset rajoittamispäätökset annetaan tiedoksi välittömästi. Lapsen jäädessä palaamatta sovitusti Kiirukseen tai karatessa Kiiruksesta siitä tiedotetaan heti sosiaalityöntekijälle, samoin lapsen huoltajille. Kiirus huolehtii lapsen läsnäolosta ja osallisuudesta asiakassuunnitelman laadinnassa. Kiirus järjestää lapselle mahdollisuuden keskustella asioistaan vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa kahden kesken. Lapsen huoltajalla on kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton aikana oikeus saada tietoa lapsensa asioista ja pitää lapseen yhteyttä. Lapsella on oikeus sijoituksen aikana pitää yhteyttä läheisiinsä ja itselleen tärkeisiin ihmisiin. Näihin luetaan myös kaveri- ja seurustelusuhteet. Jos yhteydenpitoa on sijoituksen tarkoituksen toteutumiseksi tarpeen rajoittaa, siitä tehdään lastensuojelulain mukainen (Lsl 62-63 ) valituskelpoinen rajoittamispäätös. Kiirus tukee lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa mm. kotilomilla. Niiden onnistumista tuetaan laatimalla kirjalliset kotilomasopimukset. Lapselle voidaan lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta puhevaltaa, jos 1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai lapsen huoltaja. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja toimielin ovat siitä yksimielisiä. Muussa tapauksessa edunvalvojan määrää tuomioistuin. Kiiruksessa olevat lapset tietävät, kuka on heidän asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä ja miten häneen saa yhteyden. Samoin lasten tiedossa on sosiaaliasiamiehen ja Kiiruksen toimintaa valvovan aluehallintoviraston yhteystiedot. 5.2. Asiakassuunnitelma ja hoito- ja kasvatussuunnitelma Lastensuojelulain 30 mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Sen laatiminen on sosiaalityöntekijän vastuulla.

10 Sijaishuollon työskentely perustuu kirjallisesti laadittuun asiakassuunnitelmaan, jonka sijoituksesta vastaava sosiaalityöntekijä laatii yhdessä asianosasten kanssa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kirjaa ja antaa asiakassuunnitelman tiedoksi molemmille huoltajille, lapselle iän ja kehitystason mukaisesti ja Kiirukselle 2 viikon kuluttua asiakassuunnitelma- /tuloneuvottelusta, jotta varmistetaan kaikkien osallisten olevan tietoisia sijoitukselle asetetuista tavoitteista. Asiakassuunnitelmaa täydentää Kiiruksessa lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa laadittava hoito- ja kasvatussuunnitelma. Se konkretisoi asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet arkipäivän tavoitteiksi ja kuvaa, miten lapsen tarpeisiin vastataan. 5.3. Lapsen osallisuus YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa takaamaan lapsille osallistumisen ja mielipiteen ilmaisemisen mahdollisuudet kaikissa heitä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Suomen perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilönä ja heidän on saatava vaikuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin asioihin (6 ). Sosiaalihuollon asiakaslaissa (10 ) säädetään, että alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Lastensuojelulaki korostaa voimakkaasti lapsen oikeutta osallisuuteen kaikissa lastensuojeluprosessin vaiheissa. Kiiruksessa lapsella on oikeus osallistua oman hoidon ja kasvatuksen suunnitteluun, Kiiruksen arjen suunnitteluun ja käytännön kotitöihin, yhteisten pelisääntöjen luomiseen, vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen jne. Tämä tarkoittaa, että Kiiruksessa lapsella on oikeus olla osallisena omassa elämässään ja oikeus tietää, mihin asioihin hän voi itse vaikuttaa ja mitä päättää. Lapsen osallisuus toteutuu Kiiruksessa viikottain pidettävissä nuorten kokouksissa, joissa yhdessä käsitellään Kiiruksen käytäntöjä, sääntöjä, vapaa-ajan toimintoja, viikonloppujen ruokalistoja ym. Omaohjaajakeskusteluissa lapset saavat tietoa sijoitusprosessista ja voivat esittää omat näkemyksensä. Kiirus huolehtii, että lapsi voi tavata asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää kahden kesken riittävän usein. 5.4. Yhteistyö sijaishuollon aikana Lastensuojelulain 54 mukaan lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä. Lapsi voi tavata läheisiään Kiiruksessa omassa huoneessaan, yhteisissä tiloissa tai perheneuvotteluhuoneessa. Tapaamisista sovitaan ja ne toteutetaan yhdessä lapsen, Kiiruksen ja läheisten kesken asiakassuunnitelman mukaisesti. Lapsen kotilomien onnistumista tuetaan kirjallisilla, lapsen ja vanhempien sekä Kiiruksen yhdessä laatimilla kotilomasopimuksilla. Kiirus huolehtii, että lapsi saa halutessaan oman sosiaalityöntekijänsä kiinni tai lapsi saa jätettyä tälle yhteydenottopyynnön saman vuorokauden aikana. Kiiruksen asiakkaat tietävät sosiaaliasiamiehen ja valvontaviranomaisten roolit ja yhteystiedot. Tiedot löytyvät jokaisen lapsen huoneessa olevasta huonekansiosta.

11 Kiirus tekee yhteistyötä lasten vanhempien kanssa tapaamalla heitä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti perhetapaamisissa vähintään kolme kertaa kiireellisen sijoituksen aikana. Tämän lisäksi lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa pidetään tiivistä yhteyttä vanhempiin. Tarvittaessa lapsen edun niin vaatiessa hänen ja läheisten yhteydenpitoa rajoitetaan asianmukaisella päätöksellä (Lsl 62 ). 5.5. Oikeus palveluihin Sijaishuollossa oleva lapsi on oikeutettu saamaan sijoituskunnalta hoitonsa ja huoltonsa kannalta tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet (Lsl 16 b ). Erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle on kuvattava ja yksilöitävä lapsen asiakassuunnitelmassa. Kiiruksen asiakkaat tulevat seutukunnasta kohtuullisten etäisyyksien päästä ja ovat Kiiruksessa lähtökohtaisesti kiireellisen sijoituksen ajan eli 30 vuorokautta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista jatkaa olemassa olevia hoitokontakteja lapsen omalla paikkakunnalla tai järjestää lapsen tarvitsema hoito siellä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi sijoituksen päätyttyä. Päivystysluontoisen hoidon Kiiruksen asiakkaat saavat Ylöjärven terveyskeskuksesta. Kiirukseen kiireellisesti sijoitetut lapset jatkavat koulunkäyntiä omissa kouluissaan sijoituksen aikana koulunkäynnin jatkuvuuden turvaamiseksi. Koulunkäyntiä tuetaan järjestämällä jokaiselle lapselle yksilöllisin perustein koulukyyti. Kiiruksen päiväohjelmassa on koulupäivien aikana kotikoulua niille lapsille, jotka eivät voi osallistua koulunsa järjestämään opetukseen. Kotikoulussa lapset tekevät koulun antamia tehtäviä Kiiruksen työntekijöiden ohjauksessa. Kiiruksessa lapsen koulunkäynnistä vastaa hänen omaohjaajansa. 6. Lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito Lapsen kasvun tukeminen Vaadittava / suositeltava taso Jokaiselle lapselle on laadittu erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, jonka toteutumisen ja seurannan vastuu on sovittu. Yksiköllä on kirjalliset, yhdessä henkilökunnan kanssa laaditut kasvatusja toimintatavat. Yksikön kasvatus- ja toimintatavat sekä yleiset säännöt on selvitetty lapsille ja kirjalliset säännöt ovat kaikkien nähtävillä. Perustarpeet Lapsen puhtauden, ravinnon, levon, vaatetuksen jne. tarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Lapsi saa yksilöllistä huolenpitoa ja turvaa. Terveydentila Lapsen fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä huolehditaan asianmukaisesti. Lapsen terveydentila on tarvittaessa tutkittu sijoittamisen yhteydessä.

12 Taloudellinen tuki Lapsen harrastuksia ja jatko-opintoja tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Käyttövarat Lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja. Lapsi saa itse päättää käyttövaroistaan. Maksetuista käyttörahoista pidetään kirjaa ja lähetetään tiedoksi vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Jälkihuolto ja lapsen itsenäistymisen tukeminen Jälkihuoltosuunnitelman laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen sijoituksen päättymistä. Jälkihuoltosuunnittelussa toimitaan yhteistyössä lapsen sosiaalityöntekijän ja lapselle läheisten kanssa. Lapselle on tehty suunnitelma itsenäistymisvarojen käytöstä. 6.1. Lapsen kasvun tukeminen Kiiruksessa olevan lapsen arjessa, hoidossa ja kasvatuksessa noudatetaan lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lasta hoidetaan ja kasvatetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Lasta kohdellaan arvostavasti ja autetaan häntä luomaan myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita. Lapselle on tärkeää aikuisen läsnäolo. Lasta kohdellaan siten, että hän voi tuntea itsensä hyväksytyksi ja saa osakseen ymmärtämistä, turvaa ja hellyyttä. Lapselle luodaan tilanteita, joissa hän voi saada onnistumisen kokemuksia ja pystyy rakentamaan myönteistä kuvaa itsestään ja osaamisestaan. Lasta autetaan tunnistamaan omia ja muiden tunteita sekä ilmaisemaan itseään. Kiirus noudattaa lapsen perushoidossa Valtakunnallisia sijaishuollon laatukriteerejä (2004) siten, että - lapselle tarjotaan ravitsevaa ruokaa ja häntä ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin, - lapsi vaatetetaan asianmukaisesti, - lapselle annetaan virikkeitä ja turvataan tarvittava lepo, - lapsen puhtaudesta ja terveydestä sekä riittävästä ulkoilusta ja liikunnasta huolehditaan ja sairaudet hoidetaan, - lapselle opetetaan taloudellisuutta ja ohjataan hänen rahankäyttöään sekä - lapsen ympäristön sisiteydestä ja mukavuudesta huolehditaan. Kiirukseen kiireellisesti sijoitetuille lapsille tehdään lääkärintarkastus, ellei sellaista ole juuri esim. kouluterveydenhuollossa tehty. Ylöjärviläisille lapsille tarkastuksen tekee omalääkäri, ulkopaikkakuntalaiset käyvät Lääkäriasema Dextran Ylöjärven toimipisteessä. Kiirukseen kiireellisesti sijoitettujen lasten harrastuksia tuetaan myös sijoituksen aikana. Koulunkäyntiä tuetaan koulumatkajärjestelyillä ja tukemalla läksyissä. Jos lapsi ei voi käydä

13 omassa koulussaan, hänen koulunkäyntiään ohjataan Kiiruksen osastolla päiväjärjestyksessä olevan kotikoulun aikana. Lapselle opetetaan rajojen, sääntöjen ja sopimusten tekemistä ja noudattamista siten, että hän oppii kantamaan itse vastuuta itsestään ja oppii itse asettamaan oman käyttäytymisensä rajat. Lasten käyttäytymisen valvonta ja rajojen asettaminen perustuvat myönteiselle suhteelle lapsiin ja niidentarkoituksena on tukea ja auttaa eikä rankaista lasta. Kiiruksen henkilöstö asettaa turvalliset, johdonmukaiset ja ymmärrettävät rajat lasten ei-hyväksyttävälle käyttäytymiselle. 6.2. Käyttövarat Lapselle on annettava hänen omaan käyttönsä henkilökohtaisia tarpeitaan varten kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti: 1) alle 15-vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan 2) 15 vuotta täyttäneelle lapselle vähintään määrä, joka vastaa 1/3 elatustukilain (580/2008) 9 :ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritettavasta elatustuen määrästä. 25.11.2013 Kiiruksessa olevan alle 15-vuotiaan lapsen käyttöraha on 9 ja 15 vuotta täyttäneen 12. Lapsilla on oikeus itse päättää näiden varojen käytöstä. Maksetuista käyttövaroista pidetään kirjaa. Käyttövaroja jaettaessa käytössä on lomake, josta käy ilmi jaetut rahat ja asianmukaiset kuittausmerkinnät. Kiiruksen henkilökunta on ohjeistettu käyttövarojen jakamisesta. 6.3. Jälkihuolto ja lapsen itsenäistymisen tukeminen Kiirukseen tullaan pääsääntöisesti kiireellinen sijoitus päätöksellä ja sijoitukset ovat lyhytaikaisia, joten oikeutta jälkihuoltoon ei Kiirukseen tehdyille sijoituksille synny kuin poikkeustapauksissa. 6.4. Rajoitustoimenpiteiden valvonta sijaishuollossa Vaadittava / suositeltava taso Rajoitustoimenpiteet Henkilökunta tuntee rajoitustoimenpiteitä koskevan lainsäädännön ja menettelyt. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset. Päätökset annetaan tiedoksi sosiaalityöntekijälle, lapselle ja hänen vanhemmilleen. Rajoitustoimenpiteet kirjataan. Kiiruksella on selkeät, kirjalliset ohjeet ja menettelytavat valvonnasta, rajojen asettamisesta sekä rajoittamisesta. Työntekijät, lapset ja heidän vanhempansa sekä sijoittavat viranomaiset tietävät, mitä menettelytapoja Kiiruksessa käytetään. Lastensuojelulain mukaiset rajoitukset sijaishuollossa ovat:

14 - Yhteydenpidon rajoittaminen - Aineiden ja esineiden haltuunotto - Henkilöntarkastus - Henkilönkatsastus - Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta jättäminen - Kiinnipitäminen - Liikkumisvapauden rajoittaminen - Eristäminen - Erityinen huolenpito Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen yleiset edellytykset: - Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen rangaistuksena on kiellettyä. - Toimenpiteitä voidaan käyttää vain siinä määrin kuin lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus tai lapsen huostaanoton tarkoituksen toteuttaminen välttämättä vaatii. - On valittava aina lievin mahdollinen toimenpide. - Rajoitustoimenpiteen käyttäminen on lopetettava heti, kun sen käytölle ei enää ole lain mukaisia perusteita. toimenpidettä on myös lievennettävä heti, kun se on mahdollista. Määräajaksi tehty päätös ei itsessään ole peruste toimenpiteen jatkamiselle. Lapsen tilannetta on seurattava jatkuvasti ja tehtävä päätös toimenpiteen lopettamisesta, jos perusteita jatkamiselle ei enää ole. - Rajoitustoimenpiteet on toteutettava aina mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. - Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain siihen tarkoitukseen kuin kussakin säännöksessä on erikseen määritelty. Rajoitustoimenpiteet kirjataan aina, myös ne joista ei tarvitse tehdä päätöstä tai joista ei ole valitusoikeutta. Kirjaus sisältää: - Rajoitustoimenpiteen kuvaus - Toimenpiteen perustelu ja kesto - Toimenpiteestä päättävän henkilön nimi - Toimenpiteen käytännössä toteuttaneen henkilön sekä läsnä olleiden henkilöiden nimet - Erityinen syy, minkä vuoksi tarkastus on tehty ilman toisen henkilön läsnäoloa (Lsl 66 1 mom. ja 67 3 mom.) - Maininta siitä, onko lasta kuultu toimenpiteestä päätettäessä tai sen toteuttamisessa ja lapsen mielipide asiasta Kiiruksen johtaja on delegoinut asianmukaisella päätöksellä rajoitustoimenpiteistä päättämisen myös muulle henkilökunnalle. Rajoittamistoimenpidepäätösten tekemisestä ja kirjaamisesta on kirjalliset ohjeet. 7. Dokumentoinnin ja asiakirjahallinnon valvonta Asiakirjahallinto, dokumentointi ja Vaadittava / suositeltava taso - Yksiköllä on kirjattu suunnitelma asiakastietojen dokumentoinnista ja rekisteröinnistä.

15 arkistointi - Lapsen asiakirjojen laadinnasta, säilyttämisestä ja tietojen antamisesta lapselle / vanhemmille on sovittu sosiaalityöntekijän kanssa. - Henkilökunnalle on selvitetty salassapitosäännökset ja pyydetty salassapitosopimus. - Tietosuojavastaava on nimetty. Kiiruksessa käytetään Effica-asiakastietojärjestelmää. Lasta koskevat asiakirjat säilytetään lukittavissa kaapeissa. Kiirus noudattaa Ylöjärven kaupungin perusturvaosaston arkistointisuunnitelmaa. Kiiruksen johtaja toimii yksikön tietosuojavastaavana.