Yhteistyö turvallisuuden edistäjä vai estäjä? Majuri (väit) Vesa Valtonen Maavoimien esikunta 1 RMVK 24.8.
Näkökulmia turvallisuuden yhteistyötoimintaan Yhteistyöstä Turvallisuudesta Turvallisuustoimijoiden yhteistyön lähtökohtia ja päämääriä 2
Verkostoista yhteistyöhön Määritelmä Suhde (yt) Ominaista Resurssit Verkosto tiedon vaihtamista yhteiseksi hyväksi epävirallinen vähän ajallista sitoutumista, rajoitettu luottamustaso, ei tarvetta reviirijakoon, tiedon vaihto on tärkein päämäärä keskinäiseen resurssijakoon ei ole tarvetta Yhteensovittaminen tiedon vaihtamista yhteiseksi hyväksi, toimintojen muuttamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi virallinen kohtalainen ajallinen sitoutuminen ja luottamustaso, ei tarvetta reviirijakoon, pääsy palveluihin ja resursseihin käyttäjäystävällisemmin on tärkein päämäärä keskinäiseen resurssijakoon vähäistä tarvetta tai ei lainkaan Yhteistoiminta tiedon vaihtamista yhteiseksi hyväksi, toimintojen muuttamista ja resurssien jakamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi virallinen merkittävä ajallinen sitoutuminen ja luottamustaso, huomatta tarve jakaa reviiri, resurssien jakaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi on tärkein päämäärä tarve kohtalaisesta laajaalaiseen keskinäiseen resurssijakoon, joihinkin yhteisiin riskienottoihin ja palkkioihin 3 Yhteistyö tiedon vaihtamista yhteiseksi hyväksi, toimintojen muuttamista, resurssien jakamista ja yhteisten suorituskykyjen kehittämistä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi virallinen laaja-alainen ajallinen sitoutuminen, erittäin korkea luottamustaso, laajoja yhteisiä reviirialueita, suorituskykyjen yhteinen kehittäminen luo lisäarvoa, yhteisen tavoitteen saavuttaminen on tärkein päämäärä täysimääräinen resurssien, riskien, vastuiden ja palkkioiden jakaminen (Himmelman 1994, 2002, Kinnunen 2007 soveltaen)
Yhteistyön ulottuvuudet MITTAKAAVA YHTEISÖ Paikallinen Alueellinen LUONNE Tilapäinen Valtakunnallinen Jatkuva Tukitoimija Ennaltaehkäisy Reagointi TAVOITE Avaintoimija Vastuutoimija YKSILÖ ROOLI 4
Turvallisuutta edistämässä 5
6
TURVALLISUUS REAGOIVA KOVA TURVALLISUUS - vai ennaltahkäisev isevää systeemistä vaikuttamista? 7
Turvallisuusalan yhteistyön kriteerit avainkriteerit tärkeät kriteerit vähemmän tärkeä kriteeri luottamus, luotettavuus salassapito-osaaminen asiantuntemus uskottavuus avoimuus taloudellinen intressi DELFOI 8
Miksi yhteistyötä tehdään? 9
Sotapäällikön pääasiallinen tehtävä on maan turvaaminen vihollishyökkäyksiltä. Tässä pyrkimyksessään hänen on pakko käydä yhteistyöhön mitä moninaisimpien siviiliviranomaisten kanssa: finanssilaitoksen, liikennelaitoksen, teollisuuden, kaupan ja maatalouden kanssa; kullakin näistä on tehtävässä osansa, ulkopolitiikan johdosta puhumattakaan. Kenraalieversti Hans von Seeckt: Valtiomies ja sotapäällikkö, 1930. 10
Näkökulmia yhteistyön syihin Monitieteinen (Wood ja Gray 1991) Yhteiskunta-kehitys (Hogue 1993) Organisaatio (Alter ja Hagen 1993) Verkosto (Khator ja Brunsen 2001) Koulutus (Czajkowski 2006) Prosessi (Thomson ja Perry 2006) Alueellinen yhteistyö (Wilén 2008) keskinäis-riippuvuus vallan desentralisaatio asian-tuntemuksen turvaaminen yhteistyön rakentaminen muiden kanssa viestinnän kehittäminen keskinäis-riippuvuus laki määrää makro-sosiaalisten olosuhteiden yhtyminen yksityisen ja julkisen roolin uudelleenmäärittely halu yhteistyöhön ratkaisujen löytäminen säännöstöjen ulkopuolelta hyöty instituutiolle tarve resurssien ja riskien jakoon lakiperusteiset ytkäytännöt (esim. virka-apu) osaaminen ja motivaatio politiikan kehittäminen riskien ja kustannusten jako tiedon saaminen muiden tekemisistä poliittisen sosiaalisen ilmapiirin parantaminen resurssien niukkuus asiakkaan palveleminen, asiakkaan etu tai oikeus tuotannon maksimointi ja toimituskulujen minimointi toiminta-ympäristön uudet muuttujat tehokas mukautuminen kustannusten ja riskien jakaminen luottamus ja kunnioitus aiempi yhteistyöhistoria kehittäminen (ongelman ratkaisu, parempi palvelu) yhteinen ymmärrys ja suorituskyky ongelmaan kansalaisten osallistuminen organisaation intressin suojeleminen päämäärä ja saavutettavat tavoitteet kullakin toimijalla on resursseja joita toinen tarvitsee niukat resurssit instituution aseman vahvistaminen hyvinvointi koordinointi-pisteiden tunnistaminen henkilöresurssien jakaminen monimutkaiset kysymykset pakko (ministeriön ohjaus) yhteisten intressien ja resurssien suojaaminen palveluiden hajautuminen pääsy asiantuntijuuden pariin osallisten jäsenten läpileikkaus ajan henki (käytäntö olla mukana) muutos-päämäärän jakaminen keskittyminen alkuperäisin ongelmien lähteisiin tehokkuus ratkaisujen adaptoinnissa jaettu päätöksenteko keveän organisaation luominen 11
Yhteistyön syitä (ja edellytyksiä) 16 % 4 % 16 % 16 % Välttämättömyystekijät Hyötytekijät Kehittämistekijät Innovaatiotekijät Mukanaolo 48 % 12
Onnistumisen edellytykset Avainkriteerit yhteistyöhakuisuus, tahto yhteinen tavoite, päämäärä tarve vastavuoroisuus luottamus tärkeät kriteerit hyvät henkilösuhteet yhteistyöosapuolen tunteminen yhteinen kieli sopimusperusta säännöllisyys yhteinen kulttuuritausta kustannustehokku us vähemmän tärkeä kriteeri vähän vaihtoehtoja, joista valita 13
Miksi yhteistyö toimii? Toimintaympäristö Muuttuvat vastuualueet, kolmen kerroksen väkeä Osallistumisedellytykset Osallisen suorituskyky Kulttuuri, tahto, taito paikallinen taso toimii avainpelaajilla ja halukkailla tukijoilla on Prosessi / rakenne Muuttuvat organisaatiot, uusimuotoinen tekeminen Bottom up ja Top down Bottom up ja around yhteistyön alatason klusterit toimivat Kommunikaatio Kieli Käytäntö sopimukset Väline Liima tai eriste Välttämättömät kanavat toimivat Tavoite / päämäärä Yhteiset ja omat agendat vaatii konkretian toimiakseen Resurssit Intressit, kilpailu, taantuma Yhteiskuntaturvallisuuden kannalta resursseja on! 14 Mattessich&Monsey 1992 soveltaen
Millä eväillä yhteistyöhön? 15
Yhteistyön kulminaatiot Luottamuksellisuus Yhteiset agendat Synergia Avoimuus Omat agendat Pakko Tehdään tavattoman hyvää yhteistyötä Turvallisuus (turvattomuus, pelko) myy Sovelluskonsulttien momentum: Tilannekuvaa kaupan! 16
Kiitos mielenkiinnosta! 17